IPCC:n hiilenkierto on täynnä virheitä ja ristiriitaisuuksia

Johdanto

Sinivirta julkaisi hiljattain kirjoituksen maapallon hiilibudjetista eli hiilitaseesta. Siinä ei ollut yhtään budjettia koskevaa lukua, miten hiilivirrat jakaantuvat luonnollisen ja antropogeenisen hiilen kesken. Keskustelu johti tavanomaiseen vääntöön Härkösen kanssa siitä, mikä on antropogeenista hiiltä IPCC:n määritelmän mukaan.

IPCC:n esittämä maapallon hiilitase ja hiilen kierto sisältää useita räikeitä virheitä ja ne tulee esiin IPCC:n omista esityksistä, jos vaivautuu vertaamaan heidän esityksensä lukuja keskenään.

Antropogeeninen hiili ja hiilidioksidi

Antropogeeninen tarkoittaa siis ihmisen toiminnasta aiheutunutta. IPCC määrittelee sanastossaan, että antropogeeniset eli ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt ovat kasvihuonekaasupäästöt (Kasvihuonekaasut) , ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen ja aerosolien lähtöaineet. Näitä toimintoja ovat fossiilisten polttoaineiden polttaminen, metsien hävittäminen, maan käyttö ja maankäytön muutokset (LULUC), kotieläintuotanto, lannoitus, jätehuolto ja teolliset prosessit.

Taulukossa 5.1 IPCC on tehnyt yhteenvedon hiilenkierron antropogeenisista emissioista, mikä on tilanne vuonna 2019 laskettuna vuodesta 1750 alkaen:

  • Antropogeeniset CO2-emissiot yhteensä 685 Gt jakaantuen: fossiilisten aineiden poltto ja sementin tuotanto 445 Gt, maankäytön muutos (metsän hävitys) 240 GtC.
  • Antropogeenisten CO2-emissioiden jakaantuminen vuonna 2019: ilmakehä 285 GtC, meret 170 GtC, maakasvillisuus 230 GtC, yhteensä 685 GtC.

 IPCC osaa sentään tehdä hiilitaseen eli emissiot ovat yhtä suuret kuin niiden jakaantuminen ilmakehään ja nieluihin, vaikka tase onkin numeerisesti väärä. Koska Härkönen ei tunnustanut tämän tiedon oikeellisuutta, niin totean vielä erikseen, että tässä yhteenvedossa ei löydy merestä kotoisin olevaa antropogeenista hiiltä, jota olisi vuonna 2019 ilmakehässä. Yksi johtopäätös näistä luvuista on tehtävissä, ja sen mukaan ihmisen aiheuttama metsien hävityksestä syntynyt hiilimäärä ilmakehään 240 GtC olisi vuonna 2019 lähes sitoutunut takaisin kasvillisuuteen eli 230 GtC. Myös IPCC:n mukaan maakasvillisuus on tänä päivänä hiilen nettositoja.

Hiilenkierto ja hiilitase eli hiilibudjetti IPCC:n mukaan

Kuvassa 1 on esitetty IPCC:n hiilenkierto. Kuvassa esiintyvät luvut ovat vuosikeskiarvoja ajanjaksolle 2010-2019 yksikössä gigatonnia hiiltä (GtC) ja ne ovat kotoisin AR6:n kuvasta 5-12, s. 700.

Kuva 1. Hiilenkierto, AR6/IPCC

Tästä kuvasta voidaan vetää seuraavia erikoisia johtopäätöksiä:

  1. IPCC:n mukaan ilmakehässä oleva antropogeeninen CO2 on jäänyt sinne eli ei siis ole kiertänyt merten tai kasvillisuuden kautta takaisin: IPCC kirjoittaa raportissaan AR5: “About half of the emissions remained in the atmosphere 240 PgC±10 PgC since 1750.” eli ”Noin puolet emissioista jäi ilmakehään 240 PgC±10 PgC vuodesta 1750 lähtien”. Kun otetaan huomioon, että IPCC:n mukaan vuosittain ilmakehän CO2:sta vaihtuu n. 25 %, niin tämä on fysikaalisesti mahdotonta. Kuva 1 osoittaa, että kyllä IPCC:kin osoittaa, että antropogeenista CO2:ta kiertää suuria määriä ilmakehän ja meren välillä sekä ilmakehän ja kasvillisuuden välillä. Sitten kuitenkin IPCC kirjoittaa, että vuosittaisesta antropogeenisesta CO2-lisäyksestä noin 44 % vain jää ilmakehään, vaikka toisaalta tietävät, mikä on todellinen tilanne, että sinne kertyy tietty määrä antropogeenista CO2:ta. Silloin vain pitäisi olla fysikaalinen selite, että mitenkä sattuukaan niin, että täsmälleen se lisäys on vain antropogeenista.

 

AR6:n hiilenkierron luvut osoittavat ristiriitaisuuksia

Taulukossa 1 on vedetty yhteen Kuvassa 1 esiintyvät hiilenkierron arvot ilmakehän, meren ja kasvillisuuden välillä.

Taulukko 1. IPCC:n hiilenkiertoarvot vuosittaisena keskiarvona ajalta 2010-2019

Hiilenkierto GtC/vuosi
Luonn. CO2 Antr. CO2 % Yhteensä, GtC
Ilmakehä 591 279 32,1 870
Maa Absorptio 113 29 20,4 142
Vapautus 111,1 25,6 18,7 136,7
Meri Absorptio 54 25,5 32,1 79,5
Vapautus 54,6 23 29,6 77,6

IPCC:n mukaan ilmakehässä on siis ollut vuosina 2010-2019 keskimäärin 32,1 % antropogeenista hiilidioksidia. Mereen menevässä hiilenkierrossa on ollut antropogeenisen CO2:n osuus samoin 32,1 % ja se on ihan oikein, koska hiilenkierto ei pysty erottelemaan luonnollista ja antropogeenista CO2:ta toisistaan ja ne ovat muutenkin yli 99-prosenttisesti samaa ainetta eli samaa hiilen isotooppia 12C. Sen sijaan maakasvillisuus yhteyttäisi ilmakehän CO2:ta niin, että vain 20,4 % olisi antropogeenista. Tämä on täysin epäloogista, koska kasvit yhteyttävät mieluummin antropogeenista CO2:ta, jossa on hieman enemmän kevyempää hiilen isotooppia 12C. Kasveilla ja antropogeenisella ilmakehän CO2:lla on suurin piirtein sama permille-arvo -28. kun taas ilmakehän permille-arvo on nykyisin -8,6 ‰.

IPCC:n viipymäajat ovat ristiriidassa radioaktiivisen hiilen viipymäajan kanssa

Ihmiskunta on tehnyt yhden täysimittakaavaisen kokeen ilmastolla. Se syntyi vahingossa ydinpommikokeiden päättymisen takia vuonna 1964. Kokeissa syntynyt radioaktiivinen hiili 14C on nyt lähes hävinnyt ilmakehässä eli sen keskimääräinen viipymisaika oli 16 vuotta ja siitä laskettava asettumisaika (=muutos on täysin ohi) on 64 vuotta, kuva 2

Kuva 2. Hiilidioksidijakeiden viipymäajat ilmakehässä eri mallien mukaan.

IPCC:n mukaan antropogeenisen CO2:n viipymäaika ilmakehässä on tuhansia vuosia ja osasta ei päästä koskaan eroon eli noin 20 % nyt olevasta antropogeenisesta CO2:sta jäisi sinne pysyvästi. Oma mallini osoittaa, että antropogeenista CO2:ta on ilmakehässä noin 70 GtC ja se poistuisi n. 65 vuodessa, jos emissiot loppuisivat nyt kokonaan. Kokonaishiilidioksiditaso palautuisi vuoden 1750 tasolle noin 220 vuodessa, jos emissiot loppuisivat nyt.

Permille-arvot ilmakehässä ovat ristiriidassa IPCC:n arvojen kanssa

Ilmakehän permille-arvo, joka mittaa hiilen isotooppien 13C ja 12C suhdetta, on nykyisin n. -8,6 ‰. Jos ilmakehässä olisi yli 30 % antropogeenista CO2:a, jonka permille arvo on -28 ‰, niin ilmakehän permille-arvon pitäisi olla n. -13 ‰. IPCC tietää ilmastomallinsa permille-arvon virheellisyyden. Siitä osoituksena on, että AR6:ssa permille-arvo esiintyy vain kuvan 5-11 paneelissa c lyhyenä pätkänä. Tekstissä ei ole mitään mainintaa permille-arvoista ja miten mallit sen laskevat. Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta.

IPCC estää kriittisten artikkelien julkaisemisen

Toisinajattelevien ilmastotutkijoiden piirissä on tullut selväksi noin vuoden 2001 jälkeen – joka kytkeytyy IPCC:n kolmannen arviointiraportin TAR julkaisemiseen – että ns. arvostetut alan lehdet eivät julkaise sellaisia tutkimuksia, jotka ovat ristiriidassa IPCC:n tieteen kanssa. Useat tutkijat ovat lopettaneet edes yrittämisen ja laittavat julkaisunsa johonkin julkiseen arkistoon. Minä olen toiminut toisin. Olen yleensä tarjonnut artikkelin ensin muutamaan arvostettuun lehteen alkaen Science- ja Nature-lehdestä. Usein hylkäyspäätöksen tekee toimittaja saman tien, jos asian voi päätellä jo abstraktista. Olenkin kuitenkin saanut aika paljon myös vertaisarviointeja, joissa lopulta päädytään hylkäykseen. Sen jälkeen olen valinnut jonkin lehden, jossa on vertaisarviointi, mutta joka ei kuulu ns. arvostettuihin ammattilehtiin.

Minulla on tällä hetkellä valmiina 4. artikkeli hiilen kierrosta, jossa olen kerännyt entistä enemmän näyttöä IPCC:n hiilenkiertomallin virheistä ja samalla olen kehittänyt omaa hiilenkiertomalliani. Olen lähettänyt artikkelin pariin arvostettuun alan lehteen ja saanut vertaisarviointipalautetta. Tässä on yksi esimerkki vertaisarviointikommentista ja sen tieteellisestä tasosta:

”This paper makes bold claims that the amount of anthropogenic CO2 — and therefore the cause for the recent CO2 rise and global warming — were fundamentally different than what is represented by the IPCC. “Suomennettuna: Tämä artikkeli esittää rohkeita väitteitä, että antropogeenisen CO2:n määrä – ja siten syy viimeaikaiseen CO2: n nousuun ja ilmaston lämpenemiseen – on pohjimmiltaan erilainen kuin mitä IPCC edustaa.”

Tämä kommentti on paljon puhuva. Ei ole sallittua haastaa ilmakehän antropogeenisen CO2:n osuutta, joka on aiheuttanut maapallon lämpenemisen. Kaikki ilmakehän noussut CO2 on syytä olla antropogeenista, jotta asiasta ei tulisi epäselvyyksiä. Maallikonkin on syytä tietää, että ilmakehän CO2-koostumuksella ei ole mitään vaikutusta maapallon lämpenemiseen olipa se täysin antropogeenista, täysin luonnollista tai jotain siltä väliltä. Hiilen isotoopeilla ei ole käytännön merkitystä lämpenemiseen spektrianalyysin perusteella. Arvioija siis tekee tietoisen tieteellisen väärän koplauksen lämpenemisen ja ilmakehän koostumuksen välille. Tämä väite menee todennäköisesti kevyesti läpi lehden toimituksessa, koska toimittajat eivät tunne perusasioita.

Tämä on vain osoitus IPCC:n ja sitä tukevien tutkijoiden härskiydestä. On ihan syytä ihmetellä, että ei kai IPCC ole valmis peukaloimaan tutkimusraporttejaan (AR6) esittämällä ristiriitaisia tuloksia. Ainakin tämä on mahdollista, koska IPCC:llä on tiedotushegemonia, media ei asiasta ymmärrä mitään ja maallikot vielä vähemmän. Muutamat toisinajattelevat tutkijat vaiennamme edellä kuvatuilla arviointikommenteilla.

 

aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu