IPCC:n mukaan pilvet ja aerosolit ovat laskeneet lämpötilaa viime vuosikymmeninä, mutta Yle on toista mieltä
Motto: Aika on totuuden puolella
Johdanto
Kuunnellessani Ylen aamu-uutisia sunnuntaiaamuna meinasi aamupuuroni mennä väärään henkeen. Uutisissa kerrottiin, että pohjoista pallonpuoliskoa on havaittu viimeisen 50 vuoden aikana vaivaavan pilvikadon. Sama uutinen löytyy Ylen nettisivulta, ja sen on tehnyt toimittaja Miina Väisänen otsikolla ”Pohjoista pallonpuoliskoa vaivaa pilvikato – ja sillä on huolestuttavat seuraukset”: https://yle.fi/a/74-20104419.
Uutisen kärki oli siinä, että pilvikato on jo aiheuttanut huomattavaa lämpenemistä ja mm. kesäkausien aikuistumista ja pitenemistä. Tämä on seikka, joka sai minun jakamattoman huomioni. Siis merkittävä suomalainen media – Ylen oman arvion mukaan kaikkein luotettavin media – uutisoi, että ilmaston lämpenemistä on aiheuttanut joku muu tekijä kuin kasvihuoneilmiö eli käytännössä hiilidioksidin pitoisuuden kasvu. Tämä on ollut ehdottomasti kielletty uutisointiaihe ykkösmediassa, koska virallisen ilmatotieteen mukaan vain ihminen aiheuttaa ilmastonmuutosta.
Tarkistin asian tämän aamun Hesarista: ei sanaakaan koko asiasta. Hesari piti linjansa. Tulee mieleen, että minkälaiseen puhutteluun toimittaja Väisänen joutuu Ylessä.
Lahnakoski kirjoitti asiasta jo eilen Puheenvuorossa, mutta jatkan aiheesta, koska se sattuu olemaan omien tutkimusteni julkaisujeni ykkösaihe jo vuodesta 2020. Viimeisin julkaisuni on vuoden 2023 korkeiden lämpötilojen syitä, viite 1. Sen taustalla oleva ilmiö on juuri tämä sama asia eli pilvisyyden aiheuttama globaali auringonsäteilyn absorption voimakas lisääntyminen 2000-luvulla.
Ylen ilmastouutisen tieteelliset perusteet
Ylen nettisivuilla käsittelyjärjestys on erilainen, mutta minusta on perusteltua ensin hieman käsitellä uutisen tieteellisiä perusteita. Jutussa on referoitu kahta tieteellistä tutkimusta, joista toinen on kahden virolaisen Tarton yliopiston tutkijan julkaisu alkuvuodelta 2024, viite 2. Tutkimuksessa on hyödynnetty vuodesta 1982 käytettävissä olevia NOAA:n ja METOP:n pohjoisnavan yli kiertävien satelliittien pilvisyysmittaustietoja sekä pinnalle tulevia auringonsäteilyn tietoja.
Tutkimus osoittaa kiistattomasti, että pilvisyys on vähentynyt trendinomaisesti koko mittausjakson aikana ja tietysti yhtäpitävästi maanpinnalle tuleva auringonsäteilyn määrä on lisääntynyt. Kesäkuukausina pilvisyyden väheneminen on ollut noin 5 prosentin luokkaa, joka minun ja Kauppisen mukaan aiheuttaa noin 0,5 asteen lämpötilan nousun.
Tässä tutkimuksessa Pohjois-Euroopan kesä vuonna 2012 alkoi keskimäärin 18 päivää aikaisemmin ja päättyi 12 päivää myöhemmin kuin vuonna 1953. Oma kommentti tähän väliin: Ihana ilmastonmuutos ! Mitenkäs se olikaan se virallisen ilmastotieteen selitys, että ilmastonmuutos (lue kasvihuonekaasujen lisääntyminen) aiheuttaa pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilan nousua on 2-4 kertaa enemmän kuin on globaali lämpötilan nousu.
Toisessa tutkimuksessa on referoitu tutkimusta, jonka mukaan Grönlannin pilvien määrä kesäaikana väheni 84 prosenttia vuosina 1982-2009. Tulee mieleeni lehtijuttu vuosien takaa, jossa toimittaja raportoi Grönlannin mannerjäätikön sulamista, että aurinko paistaa koko ajan eli yötä-päivää pilvettömältä taivaalta.
Kuten tiedetään, niin Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala on ollut vuosia Suomen eniten referoitu tutkija tieteellisissä julkaisuissa ja hänen erikoisalaansa ovat aerosolihiukkaset. Pilvien muodostumisen edellytys on, että ilmakehässä on vesihöyryn tiivistymisytimiä ja niitä ovat juuri nuo aerosolihiukkaset tai muut pienet partikkelit kuten avaruuspölyhiukkaset.
Kulmalan mukaan isojen aerosolihiukkasten määrä oli huipussaan 20 vuotta sitten ja on ollut laskussa siitä lähtien: Jos ei ole aerosolihiukkasia, ei ole pilviä, ei ole sadetta eikä ole elämää. Ylen mukaan Kulmala on sanonut, että pilvet hyötyvät rikkipäästöistä, sillä rikkihappo on merkittävin pienhiukkasten tuottaja ilmakehässä ja mitä vähemmän on rikkipäästöjä, sitä vähemmän syntyy rikkihappoa.
Wikipedian mukaan rikkipäästöjä syntyy pääasiassa kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta sekä eräistä teollisuusprosesseista. Mitä tästä pitäisi ajatella: turpeen poltto takaisin, että Suomi ei lämpene liikaa!
Tämä rikkipäästöasia on tosiasia ja se ei tietenkään ole ihan yksioikoinen juttu. Asun muutaman kilometrin päästä Nesteen jalostamosta, ja siellä on vuosikymmenien kuluessa tietoisesti investoitu rikkipäästöjen pienentämiseen murto-osaan 60-luvun tasosta.
Globaalilla tasolla Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMOteki uudet säännöt, jotka rajoittivat rajoittavat merenkulkualan rikkipäästöjä vuodesta 2019 alkaen. Asiaa on tutkinut mm. Diamond (viite 3) ja tuloksena oli, että hetkellinen säteilypakote näillä säännöillä oli globaalissa mittakaavassa enimmillään 0,1 W/m2 tähän päivään asti eli vaikutus lähes mitätön. On myös muistettava, että kivihiilen poltto on jatkunut ennätystasolla viime vuosina Kiina ja Intian ansiosta eli rikin peruspäästöt ovat olleet korkealla tasolla koko ajan.
Ylen keino saada pilvisyys takaisin vanhalle tasolle
Erikoista Ylen uutisoinnissa on suuren roolin antaminen Ocience-yhtiön perustajalle Toni Nymannille. Ocience-yhtiön missio on pilvikadon pysäyttäminen ja se tapahtuisi valtamerten planktonin kasvua kiihdyttämällä. Yhteyttäminen tuottaa sivutuotteena hiilivetyjä ja sitä kautta luontaisia aerosoleja. Oma kommenttini tähän väliin: Pääsevätkö ne hiilivedyt ja aerosolit sieltä merestä ilmakehään, vai liukenevatko meriveteen olemattomina pitoisuuksina?
Oma havainto vuosikymmenien takaa on, kun makasin Kanarian saarten rantahietikolla ja katselin saarten yllä olevaa pilvikattoa. Ihmettelin tätä tunnettua ilmiötä, että meri ikään kuin työntää pilvet maan päälle. Kanarian saaret on aika mitätön ja kuiva pläntti Atlantin valtameressä ja sen päällä oli paksu pilvikerros, mutta merellä ei tietokaan pilvistä. Miksi ei meren päällä, kun sieltä haihtuu koko ajan vettä? Vasta viime vuosina aerosolitutkijat ovat antaneet selityksen, että metsien aerosolit ovat avainasemassa. Oma johtopäätökseni on, että merten planktonilla ei ole kummoista roolia pilvisyyden kanssa.
IPCC:n selitys aerosolien ja pilvisyyden vaikutuksesta lämpötilan muutokseen
Parhaan palan tästä pilvikadosta olen säästänyt juttuni loppuun, jossa paljastan tarinan konnan yksinkertaisten tosiasioiden avulla. Tietysti on tähän heti todettava, että tosiasiat eivät ole ongelma medialle, eräille Puheenvuoron kirjoittajille ja eivät myöskään IPCC:lle, joka on ilmastoalan ehdoton auktoriteetti. Kuvassa 1 on IPCC:n yhteenveto lämpenemisen aiheuttamista globaaleista säteilypakotteen agenteista eli ilmastoajureista raporteista AR5 (2011) ja AR6 (2019).
Kuva 1. Yhteenveto ilmastoajureista raporteista AR5 ja AR6.
Kuvan 1 tietojen mukaan globaalin lämpenemisen on aiheuttanut kokonaissäteilypakote suuruudeltaan 2,7 W/m2, josta hiilidioksidin osuus oli 2,16 W/m2 eli 78 %. Aerosolien ja pilvien yhteisvaikutus oli lämpötilaa laskeva vuodesta 1750 vuoteen 2019 mennessä -1 W/m2. Se on 37 % kokonaissäteilypakotteesta. On täysin selvää, että tutkijoilla ei voi olla mitään tietoa vuoden 1750 pilvisyyden ja aerosolien määrästä. Mielestäni se on ollut vain ”kalibrointitekijä”, jonka avulla on voitu nostaa varsinkin CO2:n säteilypakote epärealistisen korkeaksi.
Tämä seikka paljastuu muutoksesta, joka on IPCC:n mukaan tapahtunut vuosien 2011 ja 2019 välisenä aikana. IPCC:n mukaan aerosolien ja pilvien jäähdyttävä vaikutus eli pilvisyyden määrä kasvoi arvosta -0,82 W/m2 arvon -1,0 W/m2. Onko todella pilvisyys kasvanut, kun lämpötila on ollut voimakkaassa kasvussa erikoisesti vuonna 2014 päättyneen lämpötilapaussin jälkeen? Kuva 2 paljastaa IPCC:n oman käsityksen asiasta.
Kuva 2. Globaali auringonsäteilyn poikkeama vuosina 2001 – 2017 IPCC:n mukaan.
Kuvasta 2 näkyy, että CERES-satelliittimittausten mukaan auringonsäteilyn poikkeama.
Kuva 2. Auringonsäteilyn poikkeama Ollila (2021) laskelmien mukaan perustuen CERES-mittauksiin sekä IPCC:n käyrä. Kuvasta 2 selviää, että sekä Loeb et al. että Ollila ovat saaneet ihan samanlaiset trendikäyrät auringonsäteilyn absorption muutoksesta, koska itse asiassa kuvan 2 IPCC:n CERES-arvot perustuvat Loeb et al.:n käyrään.
Tarkasti laskien auringon säteilyn absorptio lisääntyi vuodesta 2011 vuoteen 2019 mennessä CERES-mittausten mukaan 1,29 W/m2, joka IPCC:n yksinkertaisen ilmastomallin mukaan aiheuttaa lämpenemistä 0,6 astetta. IPCC:n mukaan aerosolit ja pilvet kuitenkin aiheuttivat AR6-raprotin mukaan jäähtymistä 0,47 * (0,18) = 0,085 astetta. Pilvistä heijastuu noin 100 W/m2 auringonsäteilyä takasin avaruuteen ja pilvien osuus siitä on n. 60 %. Loeb et al.:n mukaan alapilvisyyden muutokset ovat aiheuttaneet auringonsäteilyn merkittävän kasvun, jota edellä on käsitelty.
No mitä mieltä IPCC on tästä? Se on siis sitä mieltä, että näin ei ole käynyt, vaan pilvisyyden määrä on kasvanut edelleen vuosina 2011 vuoteen 2019 ja aiheuttanut lämpötilan laskua kieltäen tällä tavalla suorat mittaushavainnot asiasta.
Mutta ilmastoeliitin ja erikoisesti IPCC:n tilanne vaikeutuu koko ajan. Julkaisuja rupeaa putkahtelemaan sieltä ja täältä (viite 2), jotka todistavat, että kasvihuonekaasut eivät ole olleet viime vuosien lämpenemisen takana. Rantasen ja Laaksosen tutkimus (viite 4) osoitti, että vuoden 2023 syyskuun korkea lämpötila ei voinut johtua kasvihuonekaasuista.
Kuva 3. Mitatut ja lasketut lämpötilat IPCC:n ja Ollilan yksinkertaisten lämpötilamallien mukaan vuodesta 200 eteenpäin..
Kuvasta 3 näkyy, että maapallon toteutunut lämpötila ei korreloi hiilidioksidipitoisuuden muutokseen. IPCC:n yksinkertainen ilmastomalli antaa vuoden 2019 lämpötilaksi noin 2,0 astetta, joka on n. 0,7 astetta korkeampi kuin IPCC:n raportoima mitattu lämpötila 1,27 astetta. Oma mallini selittää lämpötilan muutokset erinomaisesti ja kuten näkyy, ne johtuvat auringonsäteilyn muutoksista ja ENSO-ilmiön vaikutuksista. Sen vuoksi IPCC:n oli jätettävä auringonsäteilyn merkittävä kasvu ja sen aiheuttama lämpeneminen pois mallinsa laskelmasta ja korvattava se jäähtymisellä.
Loppukaneetti
Tuli mieleeni, että pitäisikö tehdä julkisen sanan neuvostolle ilmoitus, että Yle on levittänyt IPCC:n vastaista tietoa ilmastonmuutoksesta. Päätin jättää asian silleen, mutta voihan joku lukijoista harkita asiaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja ilmastonmuutoksen syiden suhteen. Virallisen ilmastotieteen käsitys lämpenemisestä murenee pala palalta.
Viitteet:
- Ollila, 2024, The 2023 record temperatures: correlation to absorbed shortwave radiation anomaly. https://scienceofclimatechange.org/wp-content/uploads/Olilla-Record-Temperature-2023.pdf
2. P. Post, M. Aun, 2024, Changes in cloudiness contribute to changing seasonality in
the Baltic Sea region.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0078323423000891
- Diamond MS, 2023: Detection of large-scale cloud microphysical changes within a major shipping corridor after implementation of the International Maritime Organization 2020 fuel sulfur regulations. Atmos. Chem. Phys. 23, 8259–8269. https://acp.copernicus.org/articles/23/8259/2023/
- Rantanen M, Laaksonen A, 2024: The jump in global temperatures in September 2023 is extremely unlikely due to internal climate variability alone. npj. Clim. Atmos. Sci. 7, 34, https://www.nature.com/articles/s41612-024-00582-9
Kaikenlaista YLE:n tuutista saa kuulla. Tänä aamuna toimittaja oli seuraamassa entistämisprojektia Porkkalanniemellä. Asiantuntija oli huolestunut pölyttäjien vähenemisestä, jotka hoitavat ruokahuoltoamme ja pölyttävät viljapeltomme.
On tainnut asiantuntijalta mennä jotain ohi biologiantunneilla, kun olettaa, että viljamme ovat hyönteispölytteisiä, vaikka ne ovat tuulipölytteisiä.
Hyvä toki on, jos pölyttöjiä riittää, mutta ei silti pidä puhua sitä itseään. Minä kun olen syntynyt pienessä, maanviljelysvaltaisessa pitäjässä, niin keskikoulussa piti opiskella biologian lisäksi myös maataloutta. Molemmissa aineissa tuli opittua, että viljojemme pölytyksen hoitaa tuuli eivätkä hyönteiset.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun siitä tuutista on tullut väite viljojemme hyönteispölytyksestä. Yhtään korjausta en ole kuullut eikä tule tähänkään ”uutiseen”.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Yle korjaile uutisiaan. Pölyttäjistä puheenollen kirjoitin täällä Puheenvuorossa keväällä, että pölyttäjiä ei ole koskaan ollut niin vähän kuin tänä keväänä. Nyt omenapuissani on ennätyssato. Olen vienyt kaatopaikalle noin 300 kiloa ja puissa oleva määrä ei näytä vähenevän. Ahkeria olivat ne muutamat harvat pölyttäjät.
Lisäksi on todettava, että yhden puun omenissa ei ole ollut yhtään matoa, jota en muista aikaisemmilta vuosilta. City-jänikseni käy joka aamu aamupalalla ja sille kelpaa vain makeimmat omenat eli Tallinnan päärynäomenapuun hedelmät. Maalla 50-luvulla näin jäniksiä pari kertaa 15 vuoden aikana ja hirviä en ollenkaan. Että semmoinen luontokato.
Ilmoita asiaton viesti
Tuliko tv:stä vai radiosta? Itse asiassa meillä viljellyistä viljoista vain ruis on tuulipölytteinen, muut ovat itsepölyttyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Radio Suomesta. Itsepölytteinen? En ole ennen moista termiä kuullutkaan, liekö sisäsiittoisia siis? Mutta eivät siis hyönteispölytteisiä kuitenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, sisäsiittoinen on aika lähellä.
”Itsepölytyksessä kasvin kukan pölyttää samasta kukasta tai saman kasviyksilön toisesta kukasta peräisin oleva siitepöly. …… Itsepölytys voi olla kasvilajin geneettisen monimuotoisuuden kannalta ongelmallinen pölytystapa, joten osalla kasvilajeista on erilaisia mekanismeja itsepölytyksen estämiseksi tai vähentämiseksi.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsep%C3%B6lytys
En itse muista kuulleeni että kukaan olisi sanonut hyönteisten pölyttävän viljapeltojamme, aina on puheena ollut muiden pelloilla viljeltävien kasvien kuten rapsin, rypsin, kuminan ym. pölytys. Niistä lisää esim. tuolla: https://www.otokkaakatemia.fi/maatalouden-tulee-olla-polyttajaystavallista/
Ilmoita asiaton viesti
Minulle ei ole auennut se, että miksi pölyttäjät katoaisivat. Veikkaisin, että ihminen katoaa ennen pölyttäjiä. Pölytyksen voi saada aikaan mikä tahansa kukissa mönkivä eläjä. Metsässä ei ole näkynyt ensimmmäistäkään pölyttäjää, mutta mustikka- ja puolukkasadot ovat huikeat. Kimalaisia oli keväällä niukan näköisesti. Nyt niitäkin näyttää olevan entiseen tapaan. Lajistossa on selvä muutos edelliskesään verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikointi on aika erikoinen. Linkitetyssä Ylen uutisessa lainataan alussa haastateltavaa, joka kertoo, että pilvet viilentävät maapalloa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jäi Salmiselta jotain oleellista huomaamatta. Pilvet viilentävät ilmastoa, mutta kun tapahtuu pilvikato, niin pilvisyyden määrä on pienentynyt ja se aiheuttaa lämpötilan nousua.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko siis sitä mieltä, että otsikointisi ei ole harhaanjohtavaa?
Ilmoita asiaton viesti
Jos siinä lukisi, että pilvet ja aerosolit nostavat (korjattu) lämpötilaa, niin se olisi suorastaan väärää tietoa. Kun siinä lukee, että ”ovat laskeneet”, niin se jättää laskuajankohdan auki, joka selviää jutusta. Korjaan otsikkoa, jotta asia tulee täysin selväksi.
Korjaus johti siihen, että että Puheenvuoron pääsivulla otsikko pysyi vanhassa mallissa, mutta juttuni auetessa, otsikko on erilainen.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni edelleen otsikossasi valehtelet Ylen artikkelin sisällöstä, mutta ehkä tätä ei ole tarpeen analysoida tämän enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoita vaan omin sanoin, mistä asiasta valehtelen, koska en itse sitä pysty löytämään. Ehkä on joitakin muitakin, joille tämä pilvisyysasia on jäänyt epäselväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä konkreettisia tunnuslukuja pilvisyyden vaikutuksesta. Pilvettömän taivaan olosuhteissa maapallo saa muistaakseni n. 280 W/m2 auringonsäteilyä, mutta pilvisen taivaan olosuhteissa vain noin 227 W/m2. Keskimäärin maapallo saa nettosäteilyä n. 240 W/m2. Kuvista selviää, että viime vuosina selvästi enemmän ja se on pilvisyyden vähenemisen eli pilvikadon syytä. Sen IPCC on tähän päivään saakka kieltänyt. Loeb et al:n selitys on vanha tuttu juttu eli lisäenergia meni meren syvänteisiin. Sitähän tarjottiin syyksi myös paussin aikana, kun lämpötila ei noussut.
Mutta nyt on noussut niin paljon, et CO2 ei voi selittää siitä kuin n 10 prosenttia. Selitykset eivät enää toimi ja kuka niihin uskoo maallikoistakaan jos saa faktat tietoonsa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän sitä ihan maalaisjärjelläkin ajatteli että pilvet heijastavat enemmän säteilyä takaisin avaruuteen kuin meret tai maa.
Se Ocience lobbaus tuossa YLEn jutussa oli hiukan outoa. Lienee syy koko ”ilmastotieteen” vastaisen jutun julkaisulle.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ja olihan siinä myös jonkinlainen piikki rikkidirektiivin suuntaan. Ja tätä nyt en ymmärrä lainkaan: ”Tomi Nymanin mukaan tärkein keino pysäyttää tai ainakin hidastaa pilvikatoa olisi globaali kulutuksen ja päästöjen puolittaminen.” Lienee pakollista liturgiaa joka pitää toistaa jotta juttu julkaistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Liturgiaa se on. Tilanne on erikoinen, kun pitäisi lisätä rikkipäästöjä.Kulmalan viesti on varsin selvä. Pienentyneet rikkipäästöt ovat aiheuttaneet pilvikatoa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin ollen päästöjä tulee vähentää! Vaikka rikkipäästöjen vähentäminen voi tilapäisesti johtaa lämpötilan nousuun, kokonaisuutena päästöjen vähentäminen (erityisesti kasvihuonekaasujen) on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitkällä aikavälillä. Tässä yksinkertainen fakta.
Ilmoita asiaton viesti
Melko omituista se että Itämeri on nyt 2-3° kylmempi kuin pari vuotta sitten? Senhän piti olla yksi nopeiten kuumenevista meristä eikä koko pallon ennätyskuumuuskaan ylety siihen asti.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen tieto. Voisit kirjoittaa blogin ja laittaa trendikäyrä mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tsiikasin tota lämpöä Ventuskystystä kun sieltä näkee merten pintalämmöt 2021 alkaen.
Mutta viimeisen 10v se on kylmentynyt.
https://marine.copernicus.eu/sites/default/files/media/image/2023-12/OMI_CLIMATE_SST_BAL_area_averaged_anomalies-hq.png
Tässä bravda väittää että se on lämmennyt mutta kun Ventyskyä kattoo niin tuubaahan väite on ja toi kopernikuksen kuvakin sen todistaa.
https://www.hs.fi/suomi/art-2000009710657.html
Ilmoita asiaton viesti
Tuttua Lehtistä: tuijotellaan lämpötilapiikkejä, ja sitten väitetään etteivät Pohjanmeri ja Itämeri ole lämmenneet. Ja käppyrä niinkin hurjan pitkältä ajalta kuin vuodesta 1993 lähtien.
Edelleenkin: Ne ovat keskiarvot, joilla on merkitystä, ei yksittäisen vuoden piikkilämpötilalla. Onko 10 vuoden keskilämpötila noussut sekä Pohjanmeren että Itämeren osalta, kun sitä verrataan esim. vuosien 1993-2002 keskiarvoon?
On.
Mutta mitäpä tuollaiset faktat ilmastodenialisteja kiinnostaisivat.
Toinen Itämeren lämpenemisestä kertova fakta on jäätilastot. Viimeisin 10 vuoden keskiarvo aivan eri luokkaa (huomattavasti vähemmän jääpeitettä) kuin ennen. Painotus sanalle keskiarvo.
Ilmoita asiaton viesti
Itämeren vähäjäisin 10-vuotisjakso on edelleen välillä 1930-1939. Itämeri ei varastoi tämän vuoden lämpöä ensivuodelle jne. Itämerenkin jäissä on pelkkää vaihtelua, ei muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa pilvetön ilta-, yö- ja aamutaivas päästää päivällä kerääntyneet lämmöt avaruuden harakoille paremmin kuin pilvinen taivas.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tämän sanonut jo varmasti lähemmäs kymmenen kertaa, mutta sanotaan jälleen kerran: Tuo ”aerosol and cloud” jonka olet IPCC:n raporteista poiminut, ei kuvaa pilvisyyden muutosta vaan ainoastaan säteilymäärän muutosta, jonka aerosolit ovat pilvien heijastuvuudessa aiheuttanut.
AR5:n ja AR6:n arvojen välillä ei myöskään ole erona pelkästään julkaisuhetken vuosi, vaan myöskin noiden lukujen määrittämiseen käytetyt ilmastomallit. Myös AR6:ssa esitetty aerosolien aiheuttama kokonaisviilennysvaikutus (suora + pilvien kautta tuleva epäsuoravaikutus) on lähtenyt kutistumaan vuosituhannen taitteen jälkeen: https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/figures/chapter-7/figure-7-8
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä ymmärrä mitä se muuttaa, kun kuitenkin puhutaan pakotteesta W/m².
Näillä mallintajilla on varmaan jotain salaisia juttuja, joita ei vaan saa kertoa (sarkasmia).
Ilmoita asiaton viesti
Tapahtunut säteilymäärän muutos on tietysti aiheutunut pilvisyyden laskusta. IPCC:n mukaan kyseinen aerosols and clouds on laskenut lämpötilaa, joka on päinvastoin, mitä tapahtui. Syyksi mainitsit ilmastomallit. Nehän on juuri syyllisiä, koska ne toimivat tässä kohtaa aivan väärin. Tästä olemme lopulta ilmeisesti samaa mieltä.
Mikä tässä sitten on epäselvää?
Ilmoita asiaton viesti
Pilvisyys, tai pilvien heijastama auringonsäteily, voi muuttua muutenkin kuin pelkästään aerosoleista johtuen. Tätä ei ole laskettu poimimaasi lukuihin.
AR6:n ilmastomallit näyttävät suurempaa säteilypakotetta/viilennystä vuodelle 2011 kuin vuodelle 2019.
Ilmoita asiaton viesti
IPCC muuttaa koko ajan laskentatapaansa ja säteilypakoitteiden ryhmitystään. Sen vuoksi olen kirjoittanut yhteisvaikutuksesta aerosolit & pilvet. Viimeinen lauseesi on niin savolaisittain kirjoitettu, että en yritäkään tulkita sitä, vaan totean, että vuonna 2011 aerosolit + pilvet oli yhteisvaikutukseltaan -0,82 W/m2 ja vuonna 2019 vastaava luku oli -1,0. Se tarkoittaa, että säteilypakote oli pienentynyt -0,18 W/m2, joka tarkoittaa jäähdytysvaikutuksen kasvua. Tämä tekijä aerosolit + pilvet ovat IPCC:n mukaan aiheuttaneet aina vuoden 1750 jälkeen jäähdytystä.
Ilmoita asiaton viesti
Yritetään vielä kerran. Nämä lämpötilakäyrät ovat IPCC:n AR6 raportista ja ilmastomallien simuloimia:
https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/figures/chapter-7/figure-7-8
Kuvan harmaa viiva on esiinnostamasi ”aerosolit ja pilvet”. Kuten näet, käyrä on lähtenyt nousuun (=vaikutus pienenee). Aerosolien kontribuutio on pienempi vuonna 2019 kuin 2011.
Tuossa vielä vastaava kuva lämpötilakontribuution sijaan säteilypakotteina:
https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/figures/chapter-2/figure-2-10
Jos vastaava olisi simuloitu ar5 raportin aikaisilla malleilla, olisi hyvin suurella todennäköisyydellä nähty samanmuotoinen käyrä, joka vaan olisi mennyt kuvassa hieman korkeammalla.
Lisäys: tuossa on AR5:n vastaava (oranssi+punainen alue):
https://www.ipcc.ch/report/ar5/wg1/anthropogenic-and-natural-radiative-forcing/fig8-18-2/
Ilmoita asiaton viesti
En ole yrittänyt tulkita näiden tekijöiden vaikutusta noista käyristä, joihin viittaat. IPCC:n lopullinen yhteenveto kaikista ilmastoagenteista on selvinä numeroarvoina kuvani 1 taulukoissa, kuten ne on esitetty raporteissa AR5 ja AR6. Ei ole mitään perusteita valita ja etsiä joitakin muita arvoja, koska kuvani 1 numeroarvot ovat ne IPCC:n viralliset arvot.
Ilmoita asiaton viesti
Samat arvot noissa käyrissä on kuin poimimissasi luvuissasi, mutta käyristä saisit vertailukelpoisia arvoja eri vuosille.
Ilmoita asiaton viesti
AR6:n tiedot loppuvat kuitenkin vuoteen 2019, joten on riittävää tietoa, jos vertailukohtana on vuosi 2011.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini Antero Ollilan blogiin ilman aerosoleista.
Avohakkasit sitten asiaan liitetyn näkökulman pois – että metsät tuottaa aerosoleja – jolloin avohakkuut vähentää aerosolien tuotantoa.
Pitääkö blogistin noin paljon kirjoitella kaavoja ja muita eksyttääkseen itseään – vahvassa mutta katteettomassa luulossa että eksyttäisi siten muita.
Koska epäilen että blogisti Ollila poistaa kommenttini niin kopioin tämän ja laitan kommentiksi ihan muuhun blogiini.
Ilmoita asiaton viesti
Vai sellainen kalvinisti se Ollila on.
Ilmoita asiaton viesti
Se että leikkaa metsätalouden vaikutuksen pois kokonaan aerosolien tuottajana on metsätalouden propagandistin puuhaa
Ilmoita asiaton viesti
Ylen jutusta
” Aerosolihiukkasia taas muodostuu muun muassa kasveista yhteyttämisen sivutuotteena syntyvien hiilivetyjen kautta. Luontaisia aerosoleja tuottavat erityisesti metsien puut ja merien plankton. ”
Ollila hylkäsi metsän puut ja yritti mitätöidä planktonin
Ilmoita asiaton viesti
Löytyykö tutkimusta josta löytyy yhteys metsän avohakkuiden lisääntymisen ja ilmakehän aerosolien määrän vähentymisen kesken? Sen vaikutus ilmakehän lämpötilamuutoksiin? Korrelaatiokerrointa asiayhteyksien väliillä? Kuinka kausaalisuus on varmistettu?
Ilmoita asiaton viesti
Siirrän todistustaakan linkin jutussa olevalle tutkijalle.
Ja asian faktantarkistustaakan Ylelle.
https://jussivaaralathoughts.blogspot.com/2024/08/jalleen-yksi-massiivinen-syy-kieltaa.html
Ilmoita asiaton viesti
Metsien avohakkuut olivat kuitenkin kommentoijan keksimä alue joten ei todistustaakan siirtäminen nyt onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Jutussa mainitaan metsät. Jos avohakkuilla hävitetään hetkessö valtava viherhiukkasmassa maasta puunlatvoihin se hävittää hetkessö myös yhteyttämisen aerosolituotantoa.
Todistus tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nyt kuitenkin ole aivan sama teetkö avohakkuun tietylle alueelle josta otat kaikki puut tai poimit saman puumäärän isommalta alueelta niin käytännössä samanlainen vajaus tulee aerosolituotantoon. Logistiikka on kuitenkin yksinkertaisempaa sillä avohakkuualueella ja energiankulutus korjuussa vähäisempää joka säästää ympäristöä.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaisu on
1. Globaali puupeltokielto
2. Globaali avohakkuukielto
3. Globaali pakollinen jatkuvan kasvun menetelmä
Ilmoita asiaton viesti
”Ratkaisu on
1. Globaali puupeltokielto
2. Globaali avohakkuukielto
3. Globaali pakollinen jatkuvan kasvun menetelmä”
Minkä ongelman nämä ratkaisevat ja miten? Vai onko kyseessä pätemisen tarve?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki luontoon kohtaan aiheutetut ongelmat jota nykyinen metsänhoito aiheuttaa mukaanlukien ilman aetosolien väheneminrn
Ilmoita asiaton viesti
Eli et pystynyt osoittamaan että avohakkuu aiheuttaisi poimintahakkuita enemmän aerosolikatoa…tämä selvä. Maalin siirtäminen muihin ongelmiin ei pelasta siltä että logiikkasi ei toimi. Vertaisin tätä aerosolicasea ilmastonmuutoscaseen, kummassakin yrität hoitaa ongelmaa jota ei edes ole olemassa keinolla josta ei kyseiseen asiaan ole mitattavaa vaikutusta, kunhan muut joutuvat maksamaan.
Kirjoituksillasi ei ole eettis-realistisia ulottuvuuksia koska niissä ei ole eettisyyttä eikä realismia.
Ilmoita asiaton viesti
Ihme päättelyä.
Jos vedetään kymmeniksi vuosiksi viherhiukkasmassa maasta latvoihin hitaasti kasvamaan avohakkuilla verrattuna että poimintahakkuulla silloinntällöin otetaan. Niin onhan se nyt päivänselvää että aerosolituotantoon tulee äkkipudotus lähes nollaan ja vuosikymmenien vajaus verrattuna jatkuvaan kasvuun. On mielipuolistsa jos ei tätä logiikkaa ymmärrä ja hyväksy.
Ilmoita asiaton viesti
Aina kun kaadat metsästä puun niin sen latvus josta aerosolit vapautuvat häipyy ja tilalle kasvava uusi puu joutuu kasvattamaan latvuksensa täyttämään tämän tilan ja siihen menee se sama aika kuin avohakkuussakin, poimintahakkuussakin teet osittaisen avohakkuun joka vain on hankalampi toteuttaa kuin avohakkuussa. Jäljelle jäävä aerosolimäärä on aivan sama molemmissa hakkuutavoissa. Kymmenen kpl 10m2:n latvusta pois hehtaarin alalta on sama kuin aarin avohakkuu. -> molemmissa poistuu sama aerosolimäärä. Rautalangasta väännettynä.
Ilmoita asiaton viesti
Että sieltä täältä puu pois neliökilometriltä on sama kuin kaikki puut pois.
Silleen. Tällainen höpötys ei kiinnosta enää jatkettavaksi
Ilmoita asiaton viesti
Neliökilometri on sata hehtaaria ja kun otat jokaiselta hehtaarilta sen 10x10m2 latvusta olet ottanut yhtä paljon kuin olisit tehnyt hehtaarin avohakkuun, yksinkertaista ja molemmissa tapauksissa edelleen sama määrä aerosoleja. Onko liian vaikeata ymmärtää? 😀
Ilmoita asiaton viesti
1. Globaali puupeltokielto
– ymmärrän ”puupellolla” esim. Etelä Amerikan kloonattuja Eucalyptus metsiä, joissa puut ovat hakkukypsiä n. 7 vuoden kulutta. Nämä metsät ovat historiallisesti nuoria; menossa n. 5 hakkuukierros.
2. Globaali avohakkuukielto
– avohakkuita on tehty ”aikojen alusta”. Suomessa metsien kasvu on ylittänyt hakkuut jo vuosikymmeniä.
3. Globaali pakollinen jatkuvan kasvun menetelmä
– maapallo vihertää jatkuvasti enemmän.
Ratkaisusi on sekundaa.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä ratkaisurautaa
https://jussivaaralathoughts.blogspot.com/2024/08/nama-globaalit-kolme-asiaa-ratkaisee.html
Ilmoita asiaton viesti
En muistaakseni ole poistanut yhtään kommenttia kirjoituksistani. Muistelen, että eräs Vaarala tekee silloin tällöin sillä tavalla.
Avohakkuita en käsitellyt, koska minulla ei ole tutkimustietoa niiden vaikutuksesta metsien aerosolituotantoon. Sillä voi olla vähäinen vaikutus, mutta ei merkittävä. Olen ottanut myönteisesti kantaa jutussani metsien rooliin aerosolien tuottajana ja pilvien muodostajana.
Mutta voin ottaa kommentoijan mieliksi kantaa myös avohakkuisiin. Suosin jatkuvaa kasvatusta mieluumminkin kuin avohakkuita. Mutta avohakkuut ovat parempi vaihtoehto kuin ikimetsä eli hoitamaton luonnonmetsä, joka Suomessa muuttuu hiilidioksidipäästöksi n. 100-120 vuotiaana riippuen puulajeista.
Ilmoita asiaton viesti
https://jussivaaralathoughts.blogspot.com/2024/08/nama-globaalit-kolme-asiaa-ratkaisee.html
Luonnonmetsääkin pitää hoitaa jatkuvan kasvun menetelmällä. Avohakkuu on kelvoton ratkaisu luonnolle aina
Ilmoita asiaton viesti
Unohdin vastata tuohon kommenttiin, että olen esittänyt paljon kaavoja kirjoituksessani. En ole esittänyt kuin yhden laskutoimituksen kirjoituksen sisällä, joka perustuu mahdollisimman yksinkertaiseen kaavaan.
Minusta tuntuu, että Vaarala ei ole oikein selvillä, mikä on kaava. Kehotan lukaisemaan pari Sinivirran blogia. Sieltä löytyy todella kaavoja valita asti.
Ilmoita asiaton viesti
Kritiikkipointtini on että taklasit metsän aerosolituottajana blogissasi ulos
Ilmoita asiaton viesti
En ole taklannut metsää aerosolituottajana. Näytät olevan samanlainen keskustelija kuin Sinivirta, joka kieltää tosiasiat.
Sovitaanko, että et kommentoit kirjoituksiani, niin minäkään en kommentoi sinun kirjoituksiasi.
Ilmoita asiaton viesti
Et käsitellyt metsää vaikka sitä käsiteltiin ylen jutussa. Ei sitä mitkään jaarittelut enää auta. Pitää nyt vaan kysyä vähintään motiiveita
Ilmoita asiaton viesti
Kävin läpi Ollilan tutkimuksen:
”The 2023 Record Temperatures: Correlation to Absorbed Shortwave Radiation Anomaly”
Mutta havaitsin siellä vain hyvin yksinkertaisia kaavoja ja johtopäätöksiä, jotka eivät vastaa todellisuutta.
Analyysit ilmastotieteessä tarkoittaa yleensä tutkimusta siitä, kuinka poikkeukselliset lämpötilat korreloivat lyhytaaltoisen säteilyn (shortwave radiation) anomalioiden kanssa. Tässä prosessissa pitäisi käyttää seuraavia vaiheita:
1. Tietojen kerääminen: Ensimmäiseksi tarvitaan tiedot sekä lämpötiloista että lyhytaaltoisesta säteilystä. Lämpötilat voivat olla päivittäisiä, kuukausittaisia tai vuosittaisia keskiarvoja, ja säteilydata voi tulla satelliiteista tai maapallon pinnalta.
2. Anomalian laskeminen: Anomalia tarkoittaa poikkeamaa normaalista. Silloin lasketaan kummankin muuttujan (lämpötila ja lyhytaaltoinen säteily) pitkäaikaiset keskiarvot ja otetaan näistä keskiarvoista poikkeamat.
-Lämpötilan anomalia: Lämpötilan anomalia = havaittu lämpötila – pitkäaikainen keskiarvo
-Säteilyn anomalia: Säteilyn anomalia = havaittu säteily – pitkäaikainen keskiarvo
3. Korrelaation laskeminen: Kun anomaliat on molemmista muuttujista, voidaan laskea niiden välinen korrelaatio. Tämä voi tapahtua esimerkiksi Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla, joka mittaa kahden muuttujan lineaarista riippuvuutta.
4. Tulosten tulkinta: Korrelaation arvo vaihtelee -1:n ja 1:n välillä. Arvo 1 tarkoittaa täydellistä positiivista korrelaatiota ja arvo -1 täydellistä negatiivista korrelaatiota. Arvo 0 tarkoittaa ei lainkaan korrelaatiota. Näitä tuloksia voi sitten arvioida, kuinka hyvin lyhytaaltoinen säteily voi selittää lämpötilan poikkeamat.
5. Statistinen merkittävyys: Voidaan myös arvioida, ovatko havaitut korrelaatiot tilastollisesti merkitseviä. Tämä voidaan tehdä käyttämällä tilastollisia testejä, kuten p-arvojen arviointia.
Eli näiden vaiheiden avulla voidaan ymmärtää, kuinka lyhytaaltoisen säteilyn anomaliat voivat vaikuttaa tai korreloida äärimmäisten lämpötilojen kanssa ja mahdollisesti antaa viitteitä siitä, miten ilmastojärjestelmät reagoivat säteilyn muutoksiin.
Näitä vaiheita ei Ollilan tutkimuksesta löytynyt!
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Ollilan julkaisu seuraa hyvin tarkasti otsikkoa.
Yhteenvedossa:
”The total Radiative Forcing (RF) according to the AR6 was 2.70 Wm-2 for the period 1750-2019. This can be compared to the change in the ASR, which was 2.01 Wm-2 from the year 2000 to the year 2023. This finding means that natural climate drivers have altogether an important role in recent global warming”.
Nyt vain odotetaan Sinivirran omaa, oikein tehtyä julkaisua ”ilmastojärjestelmistä”.
Ilmoita asiaton viesti
Yllättävää kyllä ihan asiallisia kommentteja Sinivirralta. Hän ei todennäköisesti tiedä, että CERES-mittausten anomaliat on laskettu juuri hänen kuvaamallaan tavalla valmiiksi CERES-datassa – jos osaa sen kaivaa esiin. Kaikki lämpötilasarjat ovat valmiiksi anomalioita: GISS, HadCRUT, UAH. Jos hän ei tätä tiedä, niin kannattaa perehtyä asiaan tarkemmin.
Johdantoa asiaan löytyy täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/globaalin-lampotilan-maksimi-heinakuussa-vaikka-auringonsateily-on-minimissa-miksi/
En ole ilmoittanut korrelaatiota lämpötila-anomalian ja auringonsäteilyn absorption anomalian välille. Täytyypä jossain vaiheessa laskea, mutta on huomattava, että kyllä siihen lämpötilaan vaikuttaa jonkin verran esimerkiksi ENSO-ilmiön 2000-luvun aikaskaalalla. Vertailukohta on ollut hiilidioksidi ja korrelaatioero auringonsäteilyn hyväksi on niin suuri, että sen näkee silmälläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja siksipä juuri, vaikka erilaisia havaintoja (myös ne silmämääräiset) olet tehnyt, analyysisi ei vastaa todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tuli sitten se normaali Sinivirta-kommentti: väite ilman mitään todellista näyttöä ja faktatietoa. Analyysini vastaa nimenomaan todellisuutta, koska olen käyttänyt vain mitattuja ja luotettuja arvoja enkä mitään yhtälökokoelmaa, kuten Sinivirta säännöllisesti tekee ja ”unohtaa” esittää niille ratkaisut.
Minussa on sen verran perusinsinöörin vikaa, että yksi ratkaistu ja käyttökelpoinen lineaarinen yhtälö on sata kertaa parempi kuin epälineaaristen yhtälöiden parvi ilman ratkaisua.
Ilmoita asiaton viesti
Perusinsinöörin vika on juuri siinä, että he näkevät ja kokevat tämän maailman olevan suoraviivainen. Kun se todellisuudessa ei sitä ole. Siinä te vedätte ns. mutkat suoriksi. Onko tämä sitä ”todellista faktatietoa” – no eihän se sitä voi millään olla. Epälineaariset yhtälöt ja vähän integrointia antavat oikean ratkaisun.
Ilmoita asiaton viesti
”Perusinsinöörin vika on juuri siinä, että he näkevät ja kokevat tämän maailman olevan suoraviivainen. Kun se todellisuudessa ei sitä ole.”
Juuri näin on insinööriharha.
Luonnossa ei taida olla yhtään suoraa viivaa, edes valonsäde ei taida olla
Ilmoita asiaton viesti
Kun tämä pilvisyyden väheneminen näyttäisi olevan pohjoiselle pallonpuoliskolle pesiytynyt tapahtuma kuten meren pinnan lämpeneminenkin niin mielestäni tuo pilvipeitteen väheneminen ennemminkin korreloisi merestä vapautuvan energian kanssa kuin aerosolien kanssa. https://data.giss.nasa.gov/gistemp/maps/
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen huhu liikkuu tuolla maailmalla, mahtaako pitää paikkansa.
”Dr. Matthew Palmer has been caught manipulating the code that processes the CERES radiation data for the IPCC reports. He reversed the sign from + to – of the shortwave and long wave flux , thus reversing the atmospheric anomaly trends in the IPCC graphs”
Ilmoita asiaton viesti
Se pitää paikkansa, että tuollaista huhua denialistit levittävät. Se, että asia aiheuttaisi virheen IPCC grafiikoihin, ei pidä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole törmännyt tähän Matthew Palmer -tapaukseen, mutta se tuntuu olevan sama tapaus, josta Willis Eschenbach on kirjoittanut blogin WUWT:ssa: https://wattsupwiththat.com/2024/08/01/unconventional-sign-conventions/
Kyse on yksinkertaisesti väärinymmärryksestä, ymmärryksen puutteesta, tai ehkä jopa tahallisesta väärinymmärryksestä. Olen itse käyttänyt CERES-data, enkä ole huomannut siinä mitään tällaista ongelmaa.
Kysymys on pelkästään siitä, miten sovelletaan plus- ja miinus-merkkejä, kun säteilyvirrat suuntautuvat alaspäin tai ylöspäin maasta katsoen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse taitaa olla tästä kuvasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jonka kuvatekstissä lukee: ”All flux anomalies are defined as positive downwards, consistent with the sign convention used throughout this chapter. ”
Viittaan siis alempaan IPCC:n raportin kuvaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vai että oikein ”caught manipulating the code”. Ei jumaliste tätä touhua näitten internet skeptikoiden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä on muutamia tapauksia, mutta lukumääräisesti niitä on vähän ja osa tunnetaan jo nimeltä. He ovat oikeasti salaliittoteoreetikkoja ja ties mitä.
Ilmoita asiaton viesti