Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätös kantelusta Ollila vastaan Helsingin Sanomat
Tausta
Helsingin Sanomissa oli 14.4.2021 toimittaja Hannu Pesosen artikkeli otsikolla ”Ilmastonmuutosta on jahkailtu kauan”. Artikkeli sisälsi mielestäni jopa HS:n tasoon nähden poikkeuksellisen paljon asiavirheitä ja tein siitä blogikirjoituksen tänne Usariin saman päivänä, linkki:
Blogin johdosta ilmastoaktivisti Ilkka Niemi otti minuun yhteyttä ja pyysi lupaa käyttää kirjoitustani tehdäkseen kantelun JSN:lle. Annoin tähän luvan, mutta JSN kieltäytyi muotoseikkaan vedoten käsittelemästä Niemen kantelua, koska kantelun asia-aineisto ei ollut Niemen omaa. JSN:n ohjeiden mukaan ”Kuka tahansa voi tehdä Julkisen sanan neuvostolle kantelun hyvän journalistisen tavan rikkomisesta”. Olin vielä antanut kirjallisen luvan Niemelle käyttää aineistoani. Tämä kuvaa hyvin sitä tilannetta, että vain noin viidesosa kanteluista päätyy lopulta JSN:n muodolliseen käsittelyyn eli suurin osa menee hylsyiksi. JSN on aurinkoa tarkempi muotoseikoissa ja omien osittain julkaisemattomien muotoseikkojen soveltamisessa. Satunnainen lukija saa asioiden käsittelystä aivan eri kuvan luettuaan JSN:n ohjeet.
Oikaisupyyntöni HS:lle
JSN:n ohjeista selvisi, että kantelijan pitää olla ensin yhteydessä tiedotusvälineeseen, ja suositellaan esimerkiksi päätoimittajaa. Tein oikaisupyynnön HS:n päätoimittajalle Kaius Niemelle 7.6.2021. Sain vastauksen HS:n tiedetoimituksen esimieheltä Jukka Ruukilta vastauksen 10.6.21, jossa hän ei myöntänyt Pesosen artikkelissa olleen yhtään asiavirhettä. Vastasin hänelle saman tien, että en jätä asiaa tähän. Sain Ruukin vastauksen myös saman tien, jossa hän oli kaivanut esiin omaa taustaani ja totesi, että minun käsitykseni ilmastonmuutoksesta poikkeavat vallitsevasta tieteellisestä käsityksestä ja että Pesosen artikkelissa esitetyt asiat on lähteytetty.
Vastasin Ruukille 11.6.21 hieman pidemmällä kaavalla, jossa totesin, että en löydä yhtään lähdeviitettä Pesosen artikkelista ja pyysin häneltä tarkennuksena vaikkapa sähköisessä muodossa Pesosen artikkelin, jossa on alleviivauksilla osoitettu lähdeviitteet (en ole saanut tähän päivään mennessä). Lisäksi totesin, että oikaisupyyntöni ei perustu omiin tieteellisiin tutkimuksiini vaan yleiseen tietoon ilmastonmuutoksesta, joten hänen lähtökohtansa virheiden korjaukseen ovat oleellisesti väärät.
Ruukki vastasi pitkällä viestillä 17.6.21, jossa hän käsitteli kaikki oikaisupyyntöni kohdat, eikä myöntänyt, että artikkelissa olisi yhtään asiavirhettä.
Kanteluni JSN:lle
Totesin, että kirjeenvaihto HS:n Ruukin kanssa ei johda mihinkään, joten tein kantelun JSN:lle 21.6.21. JSN vaatii tarkan tiedon alkuperäisestä kantelua koskevasta artikkelista ja käydystä kirjeenvaihdosta kyseisen median edustajan kanssa ja tietysti yksilöidyn kantelun. Alkuperäisestä 10 kohdan oikaisupyynnöstäni jätin yhden kohdan pois ja tein kantelun, jossa oli 8 yksilöityä oikaisuvaadetta, jotka ovat vallitsevan tieteellisen käsityksen vastaisia tai ovat vain osatotuuksia, joita on käytetty niin kuin ne olisivat koko totuus. Tiesin, että JSN ei ryhdy erilaisten tieteellisten käsitysten erotuomariksi ja siksi käytin useimmiten Wikipedian esityksiä perusteluina.
En laita kantelua tähän kirjoitukseen, koska tämä kirjoitus on jo sinällään ylipitkä, ja kohdat löytyvät JSN:n päätöksestä riittävän hyvin. Olen lisännyt JSN:n päätöksen sellaisenaan ja tehnyt siihen vain kirjoitusasua koskevia muutoksia sekä kaksi kantelussani ollutta kuvaa.
******************************************************
JSN:n päätös
Hyvä Antero Ollila
Olet tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen päätti 11.8.2021, että kanteluasi ei oteta käsittelyyn. Päätöksen perustelut voit lukea alla olevasta puheenjohtajan päätöspöytäkirjan otteesta.
- 7742/UL/21 Ollila / Helsingin Sanomat
Saapunut 21.6.2021 kello 8:28
JO 20
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien printtilehdessään 14.4.2021 julkaisemaan juttuun Ilmastonmuutosta on jahkailtu kauan.
Kantelun mukaan jutussa oli yhdeksän asiavirhettä, joita lehti ei korjannut kantelijan lähettämästä korjauspyynnöstä huolimatta. Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat on valinnut ilmastonmuutokseen ilmastonmuutoksen vaarallisuutta korostavan näkökulman ja pyrkii tukemaan sitä vallitsevan tieteen vastaisilla seikoilla.
Alla on listattuna alleviivattuna kantelijan asiavirheenä pitämät kohdat jutusta. Kyse ei kaikilta osin ole suorista lainauksista jutusta, vaan kantelija on editoinut joitakin kohtia. Jokaisen kohdan jälkeen on kerrottu kantelijan kantelussaan esittämät perustelut sekä tiedetoimituksen esimies Jukka Ruukin (HS) oikaisupyyntöön lähettämässään vastauksessa esittämät perustelut.
- Vesihöyryn ja hiilidioksidin määrän vaihtelu vie maapallon jääkauteen ja takaisin.
Kantelija: Wikipedia: ”Nykynäkemyksen mukaan jääkausien alkuperä on mantereiden, merivirtojen, ilmakehän ja maan akselin sekä radan pitkällä aikavälillä tapahtuvissa muutoksissa (Milankovitchin jaksot, Ollilan selvennös).” Kun etsii hieman laajempaa selitystä eri lähteistä (IPCC, NOAA, Wikipedia), niin pääsyyksi ilmoitetaan maapallon radan muutokset ja auringon aktiivisuuden muutokset. Hiilidioksidi tuodaan esiin mahdollisena syynä, mutta jääkairaustulokset osoittavat, että hiilidioksidimuutokset seuraavat lämpötilan muutoksia eikä päinvastoin. HS:n esitys on siis noin yksi viidesosa IPCC:n syistä, vaikka Pesonen esittää sen koko totuutena. HS:n esitys on, että yksi mahdollinen syy monien joukossa onkin ainut ja määräävä syy ilmiöön eli tyypillinen argumentointivirhe. HS:n kirjoitus asiasta on vallitsevan tieteellisen totuuden vastainen.
HS: Siteeraatte valikoivasti mainitsemaanne artikkelin kohtaa, joka menee kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Arrhenius osoitti siis jo yli sata vuotta sitten, miten ilmakehässä leijuvan vesihöyryn ja hiilidioksidin lämpösäteily vaikutti maapallon lämpötiloihin ja kuinka niiden määrän vaihtelu vei maapalloa jääkaudesta lämpimämpiin oloihin ja taas takaisin.”
Kyse ei siis ole Pesosen väitteestä, vaan Pesonen kirjoittaa Arrheniuksen havainnosta. Artikkeliin on upotettu linkki Arrheniuksen alkuperäiseen tutkimukseen. https://www.rsc.org/images/Arrhenius1896_tcm18-173546.pdf
Ohessa Nasan tiivistelmä Arrheniuksen havainnoista https://earthobservatory.nasa.gov/features/Arrhenius/arrhenius_2.php
Kyse ei ole asiavirheestä.
2. Ilmakehän kaasukerros päästää lävitseen auringonsäteet, mutta estää maan lämpösäteilyn pääsyä ylempiin ilmakehiin.
Kantelija: Wikipedia: ”Maan ilmakehän ulkorajoille tulevasta säteilystä heijastuu pois 30 % eli maan albedon verran. Loppuosa eli noin 70 % menee Maan lämmittämiseen. Ilmakehän ulkorajoille tulee auringosta noin 340 W/m² eli 100 %: Ilmakehästä heijastuu 25 % ja imeytyy osa 25 % säteilystä, muun muassa UV-säteilyä, ja maahan pääsee 45 %.” Absoluuttisilla luvuilla ilmaistuna auringon säteilymäärästä 340 W/m2 heijastuu 100 Wm-2 eli maapallon saama nettoenergiamäärä on 240 Wm-2, josta vielä imeytyy ilmakehään 75 Wm-2. Väite on siis täysin väärä kahdella tapaa.
HS: Tässä artikkelin kohdassa (ja siihen linkitetyssä lähteessä (https://www.environment.gov.au/climate-change/climate-science-data/climate-science/greenhouse-effect) kuvataan kasvihuoneilmiön perusperiaate: kasvihuonekaasut päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen, mutta eivät kaikkea maapallon lämpösäteilyä karkuun. Sama tieto esitetään lukuisissa oppikirjoissa ja alan tieteellisissä artikkeleissa.
Se, että ilmakehä imee osan auringon säteilystä, ei ole kasvihuoneilmiön perusperiaatteen kannalta oleellista. Tämä on tunnettu asia. Artikkelissa ei muuta väitetäkään.
Kyse ei ole asiavirheestä.
- Ilmastonmuutosuhka tuottaa paljon enemmän lämpöä kuin nykylajistolle sopivan, mutta hauraan tasapainon kehittänyt maapallo sietää.
Kantelija:
Maapallon lämpötasapaino ei ole hauras, vaan erikoisen vahva, joka hakeutuu aina uuteen tasapainoon automaattisesti, jos siihen tulee muutostekijöitä kuten jääkausien aikana ja niiden jälkeen. Esimerkki nykyistä lämpimämmästä aikajaksosta on atlanttinen lämpökausi, jonka maapallon tasapaino on sietänyt erikoisen hyvin ja jota on nimetty ilmasto-optimin kaudeksi: Wikipedia: ”Tällöin alkoi ns. atlanttinen lämpökausi (tai atlanttinen kausi), joka oli lämpimimmillään 4 800–3 500 eaa. eli 6 800–5 500 vuotta sitten, jolloin ilmasto oli 1–3 astetta nykyistä lämpimämpi ja yleensä kosteampi. Tällöin Etelä-Suomessa vallitsi Keski-Euroopan ilmasto ja monet jalot puulajit viihtyivät täällä”. HS:n kirjoitus, että maapallon tasapaino on erikoisen hauras, on tieteen vastainen ja maapallon lajisto kestää hyvin nykyistä suurempia lämpötilavaihteluita.
HS: Pesonen viittaa artikkelissa maapallon ekosysteemin ja lajiston hankaluuteen sopeutua ilmaston nopeaa lämpenemiseen. Mm. jäätiköiden sulaminen ja muutokset lajistossa ovat tästä esimerkkejä. Ilmasto ei ole vakaa systeemi, vaan kaoottinen ja jatkuvasti muuntuva. Ilmasto lämpötiloineen vaihtelee luontaisesti, ja aiempien luontaisten vaihteluiden perusteella voidaan olettaa, että ilmasto on myös herkkä erilaisille muutoksille.
Lämpötilan nousu ei itsesään tee tilanteesta vielä poikkeuksellista. Poikkeuksellista on lämpenemisen nopeus. Ilmastohistoriasta ei löydy merkkejä ajallisesti näin nopeasta lämpenemisestä. Sama koskee hiilidioksidipitoisuutta. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on poikkeuksellisen korkea, ja sen nousu on ollut hyvin nopeaa. Kyse ei ole asiavirheestä.
4. Kasvihuonekaasujen kerroksessa on eniten vesihöyryä, mutta se haihtuu ilmakehästä muutamassa päivässä.
Kantelija: Käsittämätön ja asiantuntematon väite, koska ilmakehässä on aina vesihöyryä, jota sinne haihtuu valtameristä jatkuvasti. Ilmakehän vesihöyry ei haihdu minnekään, koska se on jo kerran haihtunut meristä ja maanpinnalta, mutta se tiivistyy nesteeksi ja sataa takaisin maanpinnalle. Koska HS:n kirjoittajalla ei ole edes peruskoulun tietoa veden kierrosta, niin laitan tähän lainauksia Wikipediasta: ”Veden kiertokululla ei ole alkua tai loppua, vaan sen luonteeseen kuuluu loputon kierto. Sen kuvaus voidaan kuitenkin aloittaa sen suurimmasta veden varastosta eli merestä. Osa energiasta aiheuttaa vedenpinnalla veden haihtumista, jolloin ilmankosteutta siirtyy ylöspäin kumpuavaan lämpimään ilmaan. Ilman lämpötila laskee sen kohotessa korkeammalle ja lopulta ilmankosteus tiivistyy tiivistymisytimien ympärille pieniksi pisaroiksi ja niiden muodostamiksi suuriksi pilviksi. Maapallon ilmavirtaukset kuljettavat ilmankosteutta eri puolille maapalloa ja sen muuttuminen sateeksi riippuu paljolti ilmamassan reiteistä.”
HS: Vesihöyry on puhuttanut myös tiedeyhteisöä. Oletan, että haluatte tällä korostaa vesihöyryn merkitystä kasvihuonekaasuna hiilidioksidin sijaan. Tämä väite nousee toistuvasti esiin ilmastokeskustelussa . https://www.newscientist.com/article/dn11652-climate-myths-carbon-dioxide-isnt-the-most-important-greenhouse-gas/
Maapallon lämpötilan kannalta vesihöyryllä on merkitystä, mutta nykyistä lämpenemistä se ei vallitsevan tieteellisen näkemyksen mukaan selitä. Siihen tarvitaan kasvaneita hiilidioksidipitoisuuksia. Ilmakehään päätyneen höyryn vaikutus on lyhytaikainen, kuten artikkelissa todetaan. Se poistuu muutamissa päivissä. Kyse ei ole asiavirheestä.
5. Maapallon hyvinvoinnille liian paksua peittoa tihentää vahvimmin hiilidioksidi… Sen häviäminen kestää vuosisatoja.
Kantelija: Kirjoittaja antaa ymmärtää, että hiilidioksidi on vahvin kasvihuonekaasu. Edes IPCC ei väitä näin, vaan heidän tietonsa viimeisimmän arviointiraprotin AR5:n mukaa on, että vesihöyryn vahvuus verrattuna hiilidioksidiin on kaksi-kolminkertainen (IPCC: Assessment Report 5, P. 667). Wikipedia: ”Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilvet eivät sisälly lukuun); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä troposfäärin otsoni (O3), joka aiheuttaa 3–7 %.” Maapallon hyvinvointi on parantunut koko ajan, koska esimerkiksi nälänhädät ovat laskeneet voimakkaasti, satomäärät kasvavat koko ajan myös kuumissa maissa, hirmumyrskyjen määrä on ennallaan tai laskee (tornadot) ja maapallo vihertyy eikä aavikoidu. Voisin esittää näihin jokaiseen kohtaan tukun tieteellisiä mittaustuloksia, mutta en tee, koska HS ei myöskään perustele hyvinvoinnin muutosta mitenkään.
HS: Toisin kuin esitätte Pesonen ei jutussa ei väitä, että hiilidioksidi olisi ”vahvin kasvihuonekaasu”. Pesosen muotoilulle ”maapallon hyvinvoinnille liian paksua peittoa tihentää vahvimmin hiilidioksidi” on hyvät ja asialliset perusteet.
On totta, että esimerkiksi metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus yksikköä kohden on moninkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Metaania on kuitenkin ilmakehässä kuitenkin paljon vähemmän kuin hiilidioksidia. Sen pitoisuudet mitataan tilavuuden miljardisosissa, kun hiilidioksidia lasketaan miljoonasosissa. Metaani ei ole myöskään erityisen pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Se säilyy ilmakehässä noin 12 vuotta, hiilidioksidi huomattavasti pidempään – jopa useita satoja vuosi, kuten artikkeliin linkitetty lähde osoittaa. https://climate.nasa.gov/news/2915/the-atmosphere-getting-a-handle-on-carbon-dioxide/ Kyse ei ole asiavirheestä.
- Hiilidioksidin määrä ilmakehässä alkoi nousta voimakkaasti maailman siirtyessä teolliseen aikaan 1700-luvun lopulta lähtien.
Kantelija: Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä alkoi kasvaa erittäin hitaasti teollisella ajalla ja on kiihtynyt vasta vuoden 1950 jälkeen: 1750 280 ppm, 1900 290 ppm, 1950 305 ppm, 2000 370 ppm, 2020 414 ppm. Alla oleva kuva (JSN:n huomio: kuva linkin takana) osoittaa, kuinka hitaasti CO2-pitoisuus alkoi noista emissioiden myötä ja merkittävää kasvua alkoi esiintyä vasta vuoden 1900 jälkeen ja voimakasta kasvua 1950 jälkeen, joten HS:n ilmaisu on tieteellisesti väärä. NOAA (The National Oceanic and Atmospheric Administration of USA): https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-atmospheric-carbon-dioxide
HS: On tunnettua, että teollistumisen käynnistyttyä 1700-luvun lopulta lähtien ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut nousussa. Siihen asti pitoisuus oli pysytellyt tasaisena. https://scrippsco2.ucsd.edu/data/atmospheric_co2/icecore_merged_products.html. On lähinnä makuasia käyttääkö 1700-luvun lopulta alkaneesta kehityksestä esimerkiksi ilmaisua merkittävä vaiko voimakas. Kyse ei ole asiavirheestä.
Kuva 1. Emissiot ja hiilidioksidipitoisuuksien kehitys vuodesta 1750 eteenpäin.
7. Charles Keelingin hiilidioksidipitoisuusmittaukset 1950-luvun lopulla osoittivat, että pohjoisella pallonpuoliskolla hiilidioksidipitoisuudet nousivat eniten talvella, mutta laskivat jyrkästi kesällä, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmitykseen väheni.
Kantelija: Wikipedia: ”As seen in the graph to the right, there is an annual fluctuation – the level drops by about 6 or 7 ppm (about 50 Gt) from May to September during the Northern Hemisphere’s growing season, and then goes up by about 8 or 9 ppm. The Northern Hemisphere dominates the annual cycle of CO2 concentration because it has much greater land area and plant biomass than the Southern Hemisphere. Concentrations reach a peak in May as the Northern Hemisphere spring greenup begins, and decline to a minimum in October, near the end of the growing season.”
On yleisesti tunnettua, että hiilidioksidipitoisuus nousee maailmanlaajuisesti talvella, koska suurin osa kasvillisuutta sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla ja kasvien yhteyttämisen lähes loppuessa hiilidioksidipitoisuus nousee lähteäkseen jyrkkään laskuun keväällä, kun kasvien yhteyttäminen pääsee vauhtiin. HS ei tunne tätä yleistä tosiasiaa, vaan haluaa tehdä ihmisen hiilidioksidiemissioista syyllisen tähänkin ilmiöön.
HS: On tiedossa, että hiilidioksidin pitoisuuden kasvu talvella johtuu keskeisesti kasvien yhteyttämisen hiipumisesta, mutta oma vaikutuksensa on myös fossiilisten polttoaineiden käytöllä lämmitykseen. Moni tekijä osallistuu vuodenaikaisvaihteluun. Näin arvioi muun muassa Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön ilmasto- ja ympäristötiedon seurantaan keskittyvä Copernicus-palvelu: https://atmosphere.copernicus.eu/carbon-dioxide-levels-are-rising-it-really-simple Olemme tarkentaneet kyseistä kohtaan artikkeliin. Kyse ei ole kuitenkaan olennaisesta asiavirheestä.
Kuva 2. Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja vuosittainen vaihtelu.
8. Suurin osa maapallon keskilämpötilan vajaan asteen noususta 1900-luvulla on seurausta ihmisten aiheuttamasta kasvihuonepäästöjen kasvusta.
Kantelija on käsitellyt oikaisupyynnössään myös tätä kohtaa, mutta ilmoittaa kantelussaan, ettei vaadi kohtaan oikaisua.
9. Kasvihuoneilmiö ei ole enää uskonasia vaan puhtaasti kemiallinen ja fysikaalinen tapahtumasarja.
Kantelija: Tämä on samanlainen propagandistinen väite, jonka Hansen esitti USA:n kongressissa kuulemisessa vuonna 1988, että ”Greenhouse effect has been detected eli kasvihuoneilmiö on havaittu”. USA:n parlamentin edustajat uskoivat, että nyt on kyseessä uusi ja vaarallinen ilmiö. Todellisuudessa kasvihuoneilmiö oli tunnistettu jo 1800 luvulla (Fourier, Tyndell, Arrhenius). Wikipedia (JSN:n huomio: lainaus näyttäisi olevan Wikipediaa muistuttavalta sivulta, mutta ei Wikipediasta): ”Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Joseph Fourier löysi kasvihuoneilmiön vuonna 1824 yhdistettynä olettamukseen, että maapallon ilmakehällä on eristäviä ominaisuuksia, jotka estävät osan tulevasta lämpösäteilystä heijastumasta avaruuteen”. HS:n Ilmaisu ei ole totuuden mukainen vaan propagandistinen, koska kasvihuoneilmiö ei ole ollut uskon asia lähes 200 vuoteen.
HS: Väite on omaa tulkinteenne. Mitään tuollaista ei jutussa väitetä, eikä siis kyse ole asiavirheestä.
Johtopäätös kantelusta:
Helsingin Sanomat on tehnyt juttuun kantelijan yhteydenoton jälkeen seuraavat korjaukset ja tarkennukset.
Nettijuttu:
Korjaus 16. kesäkuuta kello 10.30: Poistettu maininta hiilidioksidin pitoisuuden kasvusta talvella lämmityspäästöjen takia. Pitoisuuden kasvu talvella johtuu keskeisesti kasvien yhteyttämisen hiipumisesta, vaikka oma vaikutuksensa on myös fossiillisten polttoaineiden käytöllä lämmitykseen. Näin arvioi Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön yhteinen ympäristötiedon palveluverkosto Copernicus. Tarkennettu, että vesihöyry ei haihdu vaan poistuu. Ilmakehään päätyneen höyryn vaikutus on lyhytaikainen, sanoo Ilmasto-opas.
Printtilehti 17.6.2021:
Tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita näkökulmansa. Vaikka kantelija katsoo, että jutussa oli asiavirheitä, on neuvoston tulkinnan mukaan kyse kantelijan ja lehden välisistä näkemyseroista. Lehti pystyy perustelemaan, miksi muissa kuin kahdessa kantelijan esiin nostamassa kohdassa ei ollut korjaamisen tai tarkentamisen tarvetta. Kohdassa 4 oli epätarkka ilmaisu, mutta HS:n käyttämä sana ”haihtua” on myös tulkittavissa arkikielellä eri tavoin kuin fysikaalisessa mielessä. Lisäksi kohdasta 7 lukija saattoi saada virheellisen käsityksen hiilidioksidipitoisuuksien muutosten syistä, mutta lehti korjasi kohdan sekä printissä että netissä.
Kantelussa ei osoiteta jutusta olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi korjannut.
Esitys: Ei oteta käsittelyyn.
Päätös: Ei otettu käsittelyyn.
Kantelun karsintapäätös on tehty neuvostolle toimittamasi materiaalin perusteella. Lisätiedot tai uudet perustelut eivät muuta päätöstä.
Kantelun uudelleenkäsittelyä voi pyytää ainoastaan siinä tapauksessa, jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tai olennaisesti puutteelliseen tietoon. Tämä virhe on yksilöitävä uudelleenkäsittelypyynnössä. Perusteeksi ei riitä se, että olet eri mieltä päätöksestä. Uudelleenkäsittelypyyntö voi perustua ainoastaan alkuperäiseen kantelutekstiin.
Mahdollisen uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat neuvoston varapuheenjohtajat. Uudelleenkäsittelypyyntö on toimitettava sähköpostiosoitteeseen jsn@jsn.fi tai neuvoston postiosoitteeseen kahden viikon kuluessa siitä, kun tämä päätös on lähetetty.
Ystävällisin terveisin
Sakari Ilkka
Valmistelija
Julkisen sanan neuvosto
Fredrikinkatu 25 A 8
00120 Helsinki
www.jsn.fi
********************************************************
Oma johtopäätökseni
Asian siis käsitteli valmistelija Sakari Ilkka ja asia ei mennyt JSN:n käsittelyyn. Ilkka kuitenkin perusteli kaikki kanteluni kohdat ja teen niistä lyhyen yhteenvedon:
- Arrheniuksen käsitys, että hiilidioksidi yksin vastaa jääkausien muodostumisesta voidaan yleistää vallitsevaksi tieteelliseksi käsitykseksi, vaikka se ei ole sitä Wikipedian eikä IPCC:n mukaan.
- Vaikka auringon säteilystä imeytyy noin 30 % ilmakehään, niin on silti tieteellisesti oikein kirjoittaa, että ei imeydy yhtään.
- HS kirjoitti, että maapallon lämpötasapaino on hauras antaen ymmärtää, että se voi keikahtaa epästabiiliksi. Koska samassa lauseessa puhuttiin myös nykylajiston lämmönsietokyvystä, niin JSN viittasi vain tähän asiaan eikä itse lämpötasapainoon ollenkaan. Argumentointivirhe.
- Ilmakehässä on globaalisti erittäin vakiollinen määrä vesihöyryä, jota olisi vedeksi tiivistettynä maanpinnalle sataneena tuuman verran. HS/JSN:n mukaan vesihöyryllä ei ole merkitystä maapallon lämpötilaan ja se haihtuu muutamissa päivissä ilmakehästä. Täysin Nobel-palkitun Manaben käsitysten vastaista, jossa vesihöyry kaksinkertaistaa kasvihuonekaasujen vaikutuksen. Lisäksi HS/JSN sotkee noin 8-9 päivän veden kierron pinta / ilmakehä siihen, että se haihtuu pois ilmakehästä. He eivät totisesti tiedä, mitä puhuvat.
- JSN ei myönnä, että vesihöyry on vahvin kasvihuonekaasu, vaan se on hiilidioksidi. Ei ole Wikipedian eikä IPCC:n käsitys.
- Normaalissa kielenkäytössä ”hiilidioksidi pitoisuus alkoi kasvaa voimakkaasti teollisen ajan alkaessa” luo mielikuvan, että aluksi nousu oli nopeaa ja sitten sen kasvu tasaantui. Tämä asia on mennyt tarkalleen päinvastoin. Esimerkiksi ilmaisu ”syntyvyys alkoi Suomessa kasvaa voimakkaasti jatkosodan jälkeen” pitää tarkalleen paikkansa, koska näin kävi ja sitten syntyvyys on koko ajan laskenut.
- Hiilidioksidipitoisuuden vuodenaikavaihtelun JSN myöntää johtuvan kasvillisuuden vaihtelusta pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta kyse ei ole oleellisesta asiavirheestä. Mikä on sitten oleellinen asiavirhe? Asia on JSN:n mukaan korjattu nettijutussa 16.6.21, mutta ei tietääkseni printtiversiossa.
- Maapallon keskilämpötilan nousuun en vaatinut oikaisua.
- Kiinnitin huomiota HS:n kirjoituksen sanavalintaan, että ”kasvihuoneilmiö ei ole enää uskonasia ja totesin, että se ei ole ollut sitä 200 vuoteen, joten ilmaisu on väärä.
JSN:n tiedon mukaan tästä oikaisupyynnöstä/kantelusta on HS julkaissut lyhyen yhteenvedon, joka näkyy heidän päätöksessään, mutta en ole sitä itse havainnut.
HS:n ja JSN:n mukaan ”tiedotusvälineillä on oikeus tehdä tulkintoja ja valita näkökulmansa” eli tällä tavalla JSN tukee ns. agendajournalismia. Tehtyjen päätösten mukaan tämä tarkoittaa, että tieteellisiä totuuksia voidaan vääntää toisiksi tiedotusvälineen valitseman näkökulmansa mukaisiksi. Näin totisesti HS on tehnyt ja JSN asian siunannut.
JSN ilmoitti, että jos pyydetään uutta käsittelyä, niin lisämateriaalia ei oteta huomioon. Ohje on lisäksi muotoitu niin, että kantelijalle jää epäselväksi, voiko uudelleenkäsittelyä pyytää, kun tässä tapauksessa sellaista ei ole, vaan ainoastaan karsintapäätös. Aikaa olisi ollut kaksi viikkoa, mutta asia tuli jo täysin selväksi tässä karsintapäätöksessä.
Tällaiset päätökset ovat Pyrrhoksen voittoja JSN:lle ja medialle. Niiden uskottavuus murenee jokaisesta tällaisesta päätöksestä. Onkohan sama toimintaperiaate käytössä myös hyvin epäselvissä tapauksissa kuten kunnianloukkausjutuissa: ”Lehti päätti näkökulmakseen, että olet hyvin epämoraalinen henkilö, ja sen vuoksi sen esittämät asiat ovat perusteltuja”. Tämä JSN toiminta kuvastaa suomalaista virkamies- ja oikeuskulttuuria: emme myönnä mitään ja jos päätös ei tyydytä, niin valittakoon.
JSN on vähän sama asia kuin Eduskunnan oikeusasiamies, tavallisille kansalaisille varattuja valtakunnan itkumuureja. Joskus itse melkein kuvittelin että kanteluista olisi hyötyä.
Ilmoita asiaton viesti
Siteeraan erästä: että ”hohhoijjaa”. Blogisti voi tulkita tämän miten haluaa. Mutta itse ja ehkä moni muukin saattaa tulkita, että nyt menit paranormaaliksi. Ei enempää kommentteja.
Ilmoita asiaton viesti
Odotin kommenttiasi, ja tulkitsen, että HS on kirjoittanut asiat niin kuin ne oikein ovat, vaikka ne ovat täysin ristiriidassa IPCC:n ja Wikipedian kanssa. Ei tarvitse vastata.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin kuitenkin vielä tähän. En lue Helsingin Sanomia tieteellisenä artikkelina ja tuskin kukaan tutkija niin tekee. Helsingin Sanomat on kuin mikä tahansa päivälehti, joka pyrkii takaamaan vain levikkinsä. Siksi JSN:n päätös oli odotettu.
https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Ilmoita asiaton viesti
Massalla tehdään kuitenkin päätökset, sen tuella.
Jos vallan vahtina ei toimi kukaan, ei voida puhua siitä yhteiskunnasta, josta on paljon ollut mainintaa.
Valtaa on monenlaista, ja nyt on eräs tyyppikombinaatio kyseessä.
Ilmoita asiaton viesti
Massalla tehdään kuitenkin päätökset, sen tuella.
—————————–
Onneksi tämän massan selkeä enemmistö kuuntelee alan asiantuntijoita eikä foorumin blogisteja, jotka ovat vain amatööriharrastelijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Asiantuntija vs harrastelijat
Nuo täydentävät toisiaan, ja täydentävyydessä näkyy ajastaan jopa keikauksia, vaikka niitä ei kannattaisi sen enempää nostaa esille, kuten tehdään.
Oleellisempaa on linkki-asema, ja rooli, jota ilman asiat jää viimein ilmaan. Selkeän analyysin paikka, ettei tämä puoli toimijuudesta, jää turhan isoon epäselvyyteen.
Isompi säläaines, ja iso kokoonpano voi lyhyesti ottaen tehdä kaputtia, mutta pitemmän päälle voi ehkäistä sen, että jämähdetään.
En tarkoita, etteikö seis-tila voisi toteutua täysin vailla laatulinjan olemassaoloa.
Ilmoita asiaton viesti
Asiantuntija vs harrastelijat
Nuo täydentävät toisiaan
—————————-
Tarkoitin sillä sitä, että Hesari luottaa tieteeseen ja jutut pohjautuvat siihen mutta nämä harrastelijat, jotka kaikki ovat vieläpä denialisteja, eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Mediakritiikin tarpeelta, ei voi suojautua.
Tarkoittaa sitä, että yleissivistystaso on edes jollain tasolla.
Lehden puolesta voi olla sopivaa ilmaista se, mikä on kunkin kirjoittajan tausta.
Tausta on tärkeä osa päätelmiä, joka tapauksessa. Koskee oikeasti jonkin verran myös heitä, jotka julkaisevat tieteen alueelta.
Ilmoita asiaton viesti
Mediakritiikin tarpeelta, ei voi suojautua.
Tarkoittaa sitä, että yleissivistystaso on edes jollain tasolla.
——————————–
Hesarin yleissivistys koskien ilmastonmuutosta perustuu tieteeseen. Valituksen tehneen Antero Ollilan ei.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin joskus aikoinaan erään lehden sisäiseen käyttöön muistion joka ei ollut sellainen, että sen olisi tyypillinen lukija voinut oikein ymmärtää. Lehti julkaisi muistion mielipidekirjoituksena – tein kantelun. Sain mm. kuulla muilta ihmisilta tuosta kirjoituksesta ”kuinka pöljä olin”.
JSN totesi, että vain toimituksen käyttöön tarkoitetun muistion julkaiseminen sellaisenaan lehden mielipidepalstalla ei tehnyt minulle vääryyttä vaan oikeutta. No just joo ja haloo!
Ilmoita asiaton viesti
Lähetin kerran ammattilehteen kysymyksen, johon uskoin lehden asiantuntijaverkostojen avulla saavani pätevän vastauksen, mikä olisi samalla merkinnyt jonkinlaista jutunaihetta. Lopputulos: kysymykseni päätyi yleisönosastoon kaikkien luettavaksi, mutta yritystäkään siihen vastaamiseksi en milloinkaan nähnyt.
Tämä ei tietenkään liity JSN:n toimintaan, mutta tulipa mieleeni. ”Suomalainen on sellainen joka kysyy kun ei vastata” – ok, mutta mistäpä kysyessään tietäisi aikooko joku antaa vastauksen?
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomannut. että taviskansalaisen on turha valittaa JSN:lle. Kerran yritin, mutta tuli takaisin, muotovirhe.
Varsinainen kierouden huippu on siinä, että kantelijan on luvattava olla käyttämättä ratkaisua tuomioistuimessa. Jos kysymys on kunnianloukkauksesta, niin on pakko viedä asia suoraan oikeuteen. Ja se taas maksaa, ellei ole varaton ja saa oikeusapua. JSN on melko kiero systeemi, jossa pukki on asetettu kaalimaan vartijaksi. Sinänsä ovelaa.
Ilmoita asiaton viesti
” Jos kysymys on kunnianloukkauksesta, niin on pakko viedä asia suoraan oikeuteen. Ja se taas maksaa, ellei ole varaton ja saa oikeusapua.
Asiasta voi tehdä rikosilmoituksen. Jos sitten todella on kunnianloukkauksesta kyse niin syyttäjä voi viedä jutun oikeuteen.
Eräänä ongelmana tutkinnan osalta on poliisin puutteellinen osaaminen.
Asian sivusta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/poliisin-osaaminen-on-joskus-ihan-onnetonta-kiltisti-sanottuna/
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Syyttäjä on vienyt mallikkaasti Junes Lokan kunnian loukkaukset oikeuteen. Taviskansalaisten kunniaa ei voi loukata, joten jutut vain jätetään.
Ilmoita asiaton viesti
Hesarin kirjoitukset nyt ovat mitä ovat.
Luin tänään Huippuvuorilla tehdyn jutun ja ihmettelin, kun olivat käyneet siellä lähes kesällä, jolloin jäätä ja lunta on tietenkin vähemmän.
Itse olen käynyt siellä huhtikuun loppupuolella hiihtämässä maratonin ja lunta on riittänyt ja osallistujia aina täysi tuhat. Enemmälle ei ole majoituskapasiteettia.
Jutussa oli kuvattu lumen korkeuden mittauskeppi, mistä oli paljaana pari metriä.
Tiedoksi Hesarille, että Levilläkin kyseiset kepit ovat sulana vuoden aikana näkyvissä kokonaan, mutta sydän talvella niitä on vaikea edes löytää.
Ilmoita asiaton viesti
”Vesihöyry haihtuu ilmakehästä” 😀 😀 😀
Jokainen kohta olisi pitänyt oikaista, mutta oma kanta asiasta on niin vahva ettei antanut periksi edes tieteellisten totuuksien edessä. Missä maailmassa elämmekään.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, tuo oli hauska, suunta vaan oli persiillään. Vesihöyry haihtuu ilmakehään eikä sieltä pois.
Ilmoita asiaton viesti
HS levikki (ja uskottavuus) on laskenut jo 20 vuotta:
” Lehden levikki aleni vajaalla 8000:lla 447000:een vuoteen 1999 verrattuna,” (vuonna 2001 HS)
” Vuonna 2019 painetun lehden levikki oli 203 456 ” (wikipedia)
” Päivittäisiä lukijoita sillä on keskimäärin 688 000.” (vuonna 2019 … mutta kuinka monta ’lukijoista’ katsoi pelkät nettiotsikot, heh)
” Jokaisella painetulla Helsingin Sanomain numerolla oli viime vuonna keskimäärin 674 000 lukijaa. ” (HS 2020)
Heh, jos painettuja lehtiä jaettiin noin 200 000, niin jokaisessa taloudessa tulisi olla kolme ’lukijaa’! Epäilen tuota.
Ja tuskinpa nuoriso lukee muita kuin urheilu ja sarjakuva sivut.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Hesarin toimitus on vihdoin havainnut, että lehden suosituin palsta on kuolinilmoitukset. Itse lopetin Hesarin tilaamisen muutama vuosi sitten, kun havaitsin, että kuolinilmoitukset löytyivät näköispainoksena nettiversiosta, kun muuten siellä on vain lähinnä juttujen otsikoita ja alkulauseita. Epätoivoissaan levikin laskemisesta on lehti nyt päättänyt poistaa tämänkin palvelun.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Antero!
Ilmoita asiaton viesti
JSN – Journalisteja Suojeleva Neuvosto.
Minäkin olin ymmärtänyt lyhenteen aiemmin väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Entä mitä tarkoittaa vallan vahtikoira nykyään? Koiraa, joka vahtii, ettei valtaapitäville tapahdu mitään epämiellyttävää.
Ilmoita asiaton viesti
Suojelua on tarvittu, ja sitä on otettu herkästi, koska asemat ei kestä ilman muuritusta.
Muuritus on siten ratkaisu. Ei taida olla mallina, vain tässä.
Berliinin muuri. Liittyykö tähän oikein mitenkään? Ehkä on kivaa PR-toimintaa, josta nykyään saa, toisin kuin todellisuudenmukaisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen mututuntumalta ajatellut, että Maahan saapuvan energian vastaanottoon liittyvä mekanismi olisi muuttunut (parantunut), ja tämä tarkoittaisi tasaisempia lämpötiloja, ja keskilämpötilan nousua. Miten pitkälle tässä riittää vesi, ja vesihöyry, kun tuntuvat olevan aika vastakkaista aavikoille.
En ole oikein päässyt ajatuksesta vieläkään, tosin en osaa pohtia ilmastotekijöitä kovin monipuolisesti, ja muutenkin oma perehtymiseni vähäistä.
Jos lämpötila on noussut vähemmän päiväntasaajan tienoolla, niin aavikko ottaa vastaan sitä lämpöä, mutta toisaalta luovuttaa sen nopeasti, ja siinä kun kosteuteen menee, niin se virtailee navoille, vai miten ajatellaan päiväntasaajan päiväpatterin purkautumista?
Navoille ei saavu säteilyn kautta niin paljoa, mutta jos toisaalta lämpöä nostavat ihmisen rakenteet, ja energiankäyttö.
Kun kertymää kumuloituu, niin tarvitaanko hiilidioksiditeoriaa? Vai onko ilmasto-ongelman taustalla se, että halutaan sitä energian tuottamisen vähentämistä, vaikka hiilidioksidia ei tulisi lainkaan, kuten esim ydinvoiman tapauksessa? Onko tätä ajateltu?
Yksityiskohtalista, eri analyysitasoja koskien, lämpötilaan liittyvistä tekijöistä ja mekanismeista, olisi kiva. Suhteutus tuossa toki kiva sekin, tosin siitä varmaan tässä on vääntöä. Vai mikä on kiistanalaisuuden syy?
L.
Kommentti ei koske JSN, jota ylempänä tosin epäsuorasti kommentoin. Itse aiheesta…
Tuli mieleen se, millä tavoin järkälemäinen kiviplaneetan ilmasto muotoutuu kun kaasukerroksen massa vaihtelee kerroksena. Absorboitu lämpö poistuu pinnalta takaisinsäteilynä, ja jossain kohtaa planeetan uumenia on tila, jonka lämpötila ei vaihdu, vuorokautisesti, ainakaan Auringon mukaan.
Kun ilmakerrosta lisää (mitä kaasuja vain), lämmön luovutus pois muuttuu, koska kaasumaiset jutut ovat harvempaa. Johtuminen, ja sen luoma lämpösiirtymä hidastuu, ja toisaalta sekin mikä lähtee säteilynä, menee varmaan eri suuntiin, ts palaa kamaraan, jne.
Venus oli muistaakseni aika kaasumainen planeetta, ja mars aavikkotyyppisempi. Toki lämpötila selittää kaasuuntumista (harvakerroksista pintaa), mutta toisaalta pintarakenne tekee vasta Venuksesta venuksen. Jos kaasuuntuvaa ei olisi oikein lämpötilasta huolimatta, keskilämpö voisi olla Venuksella matala.
?
Ilmoita asiaton viesti
Yleltä tulee just ohjelma jonka väitteet ei kestä päivänvaloa.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee vieläkin nonstoppina. Onkohan ilmuilussa tapatumassa jotain jännää lähiaikoina?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoeliitillä on mediahegemonia. HS on esimerkki, joka laittaa esimerkiksi IPCC:n ilmastotieteelliset tulokset vielä astetta paremmiksi eli alarmistisiksi liioittelemalla ilmastonmuutoksen suuruutta ja vaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Lawrence M. Krauss kertoo ilmastofysiikan perusteet mukavaan tyyliinsä:
https://www.prospectmagazine.co.uk/magazine/beyond-reasonable-doubt-climate-science-and-the-limits-of-appropriate-scepticism-cop26
Mikäänhän ei ole varmaa paitsi death and taxes, mutta Dirty Harryn kysymys on asiallinen näin COP26:n alla
Ilmoita asiaton viesti