Kolmen poliitikon käsitys: EU:n puhtaan energian investoinnit pelastavat EU:n kilpailukyvyn ja maailman lämpenemiseltä

Johdanto

Katselin uudestaan torstain a-studion lähetyksen, jossa aiheena oli EU:n kilpailukyvyn nosto. Paikalla oli vihreiden Ville Niinistö, demareiden Eero Heinäluoma ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Taustalla on Euroopan keskuspankin entinen johtaja Mario Draghin tekemä ehdotus (tilaustyö Ursula von der Leyenilta) jopa 800 miljardin yhteisvelasta EU:n kilpailukyvyn nostamiseksi. Vaikka hallitus on ilmoittanut Petteri Orpon suulla, että Suomi ei kannata yhteisvelkaa, niin vähemmän yllättäen tämä näytti sopivan opposition vihreille ja demareille.

EU:n osuus maailman markkinoista on vajonnut muutamassa vuodessa 20 prosentista 13 prosenttiin. Mitkä olivat näiden kolmen poliitikon ehdotukset EU:n kilpailukyvyn nostamiseksi? Ne olivat yllättäen kutakuinkin samat. Heinäluoma (pohjanmaalta kotoisin olevana tiedoksi, että luoma tarkoittaa isoa puroa) kiteytti velkarahan käyttämistä kolmenlaisiin investointeihin: puhdas energia, puolustusvälineteollisuus ja digitekniikka. Yllätys ei ollut, että V. Niinistö ei unohtanut tuulimyllyjä ja puhui vain puhtaasta tekniikasta. Huhtasaari kannatti myös puhdasta energiaa ja puolustusvälineteollisuutta.

Koska yhdessä blogissa ei voi tyhjentää koko pajatsoa, niin otan käsittelyyn vain puhtaan energian. Tämän alan investoinnit Heinäluoma perusteli sillä, että maailmalla on vain 10 vuotta aikaa pysäyttää lämpeneminen. Hän muistutti kuinka lämpimiä ovat olleet kaksi viimeistä vuotta. Hyvä, mutta huono. Tästä kirjoitan seuraavassa blogissani, koska arvelen tietäväni tästä asiasta enemmän kuin kukaan noista poliitikoista. Onko perustelut kunnossa ja pelastuuko EU:n kilpailukyky ja maailma käristymiseltä, jos EU ja Suomi etunenässä investoivat puhtaaseen energiaan?

Mitä tarkoittaa puhtaan energian investoinnit?

Ville Niinistön suusta tuli melkein kattava yhteenveto puhtaan energian investoinneista: fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, tuulivoima, aurinkoenergia, energian varastointi, akkuteknologian kehittäminen, vedyn siirto, sähköverkon merkittävä vahvistaminen. Niinistön näki Suomella olevan mahdollisuus olla näiden teknologioiden edelläkävijä. Ihmettelen, että miksi sitten odotetaan ulkomaisten yritysten tulevan investoimaan omaa teknologiaansa Suomeen, jos meillä on se johtava teknologia. No, eihän meillä ole, ei meillä ole kehitysrahaa ja se teknologia pitäisi olla jo nyt eikä 10 vuoden päästä.

Miksi Kiina, USA ja kolmannet maat ovat menneet EU:n ohi kilpailukyvyssä?

Nämä kolme poliitikkoa myönsivät EU:n kärsineen pahasti kilpailukyvyn puutteesta. Yhtenä syynä tuli esiin Kiinan ja USA:n oman teollisuuden tukitoimet. Aivan oleellista tästä analyysistä jäi puuttumaan, että miksi esimerkiksi Kiinan ja sen vanavedessä Intian teollisuus on niin kilpailukykyistä. Ei kysymys ole pelkästä oman teollisuuden tukemisesta. Teollisuus on se veturi, joka tuo rahaa kehittyneelle maalle. Sieltä se raha tulee eikä mene sinne. Poikkeuksena on tietyn teollisuusalan tukeminen, jos halutaan valloittaa se, mutta sekin tapahtuu muun teollisuuden tuotoilla. Esimerkkinä Kiina on luonut tuotantoketjun: elektroniikkateollisuuden (harvinaiset) maametallit, akkuteollisuuden metallit, akkuteollisuus, aurinkopaneelit, sähköautot.

Lainaan Ripa Pasasen blogista paria lukua, miten hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet aikavälillä 1990 – 2022: maailma +63 %, Kiina +360 %, Intia +390 % ja Suomi -36 %. EU:n luku puuttuu, mutta sen osuus CO2-päästöistä selviää kuvasta 1.

Kuva 1. Vuosittaisten CO2-päästöjen kehitys lähteestä https://ourworldindata.org/co2-emissions. Kuvat ja luvut ja kopiointikelpoisia.

Kuvasta 1 selviää, että USA on onnistunut sekä kasvattaman talouttaan että laskemaan CO2-päästöjään lisäämällä merkittävästi halvan kaasun tuotantoaan särötystekniikalla. EU:n CO2-päästöt 3,05 GtCO2 olivat 7,3 prosenttia maailman kokonaispäästöistä 37,15 GtCO2 vuonna 2022.  Vielä 1950 Eurooppa ja USA tuottivat 85 % CO2-päästöistä. Nyt EU:n ja USA:n päästöt ovat vain 21 % kokonaispäästöistä. Kiinan päästöt ovat nyt 11,40 GtCO2 ja ne ovat 30,6 % kokonaispäästöitä. Ne kuvaavat teollisuuden siirtymistä Kiinaan ja sen kilpailukykyä.

Näistä luvuista on vedettävissä johtopäätös, että Suomen ja EU:n ohi kilpailukyvyssä on menty käyttäen halpaa fossiilista energia.

Sitten se oleellinen kysymys a-studion poliitikoille ja muillekin: miten EU pelastaa maailman lämpenemiseltä, jos sen CO2-päästöjen osuus on kokonaispäästöistä vain 7,6 %? Ei tarvitse vastata, koska vastaus on lapsellisen eli triviaalin yksinkertainen: ei mitenkään. Asia tulee vielä kertaluokkaa vaikeammaksi, kun selviää, että eihän se hiilidioksidi ole nostanut lämpötiloja viimevuosina. Silti poliitikot – ja valtamedia, joka tukee täysillä ilmastokriisiviestintää – vakavissaan esittävät tällaista sanomaa. Miten tämä voi onnistua ja jatkua? Selitys on tiedotushegemoniassa. Ei ottanut a-studion juontaja esille näitä peruslukuja ja niiden valossa kysynyt, että miten EU kuvittelee tekevänsä tämän tempun. Jos juontaja olisi esittänyt luvut ja sitten kysynyt, niin se olisi nolannut täysin arvostetut poliitikot.

Nyt EU:n poliitikot ovat yksissä tuumin – etten sanoisi konsensus-hengessä – korjaamassa EU:n kilpailukyvyn kuntoon investoimalla fossiilivapaaseen energiaan. Onko asiasta jotain näyttöä, että tämä on onnistunut jossain? Ei ole, mutta päinvastaista näyttöä kyllä löytyy.

Saksassa on EU:n korkein sähkön hinta, kun ydinvoimalaitokset suljettiin (omalaatuista energiahulluutta) ja joku räjäytti (tiedän kyllä kuka, koska syyllinen tunnusti etukäteen) halpaa kaasua tuovat putket Itämeren pohjassa. Eikö jäljet pelota poliitikkoja ja eikö kokemuksista opita?

Kun vielä ajatellaan, minkälaisia investointeja V. Niinistö ehdotti Suomelle, että varmistetaan Suomen sähkön fossiilivapaus, joka on jo 94-prosenttisesti fossiilivapaata, niin nehän upottaisivat Suomen kilpailukyvyn lopullisesti. Heinäluoma näkee uusiutuvan energian välttämättömyytenä, mutta ei ota huomioon, että EU saati Suomi eivät tätä asiaa kykene ratkaisemaan, vaikka pääsisivät kokonaan eroon fossiilisista, joka on käytännön mahdottomuus 10 vuodessa. Maailman fossiilisen hiilen käyttö kasvaa absoluuttisesti vuosittain, vaikka sen suhteellinen osuus hieman laskee. Uusiutuva energia jää jälkeen kilpailussa, vaikka se juoksee yhä kovempaa. Tässä kilpailuissa ei voittajaa ratkaista prosenteilla mitaten, vaan absoluuttisilla CO2-määrillä; siis IPCC:n tieteen mukaan.

Realiteetit ovat EU:n ja Suomen poliitikoilta hukassa. Voi EU, voi Suomi.

Kommentoijat voisivat pohtia myös sitä, että miten investoinnit puolustusvälineteollisuuteen parantavat kilpailukykyä. Puolustusvoimat ja niiden ylläpito on menoerä budjetissa, mutta tulopuolella sillä sektorilla ei ole mitään. Niin paitsi itsenäisyys. En kiistä puolustuksen tärkeyttä, mutta EU:n kilpailukyvyn nosto tällä tavalla vie ainakin parikymmentä vuotta: tuotekehitys 10 vuotta, valmistus 10 vuotta. Sillä aikaa mahtimaat USA ja Kiina ja Venäjä ovat ottaneet pari askelta lisää uuden sukupolven aseiden kehittämisessä.

Seuraavassa blogissa perustelen yksinkertaisin tosiasioin käyttäen IPCC:n omaa ilmastonmuutostiedettä, että ihminen ja CO2 eivät ole viime vuosien lämpenemisen takana. Tämän tosiasian on jo osa valtavirran tutkijoista myöntänyt. Sitä poliitikot eivät tiedä, koska IPCC:llä ja sen tukijoilla on tiedotushegemonia. Toisinajattelijat (contrarians) ovat tienneet sen jo kauan, mutta viime vuosina luontoäiti puuttui peliin tehden asian selväksi. Malta kommentoija odottaa pari päivää ja yritä pysyä tämän blogin aihepiirissä. Nyt puhutaan energiapolitiikasta ja poliitikoista. Tiede tulee myöhemmin.