Kynnän IPCC:n härillä ja osoitan IPCC:n tieteen kohtalokkaat virheet

Motto:  Simpson paljasti filistealaiselle vaimolleen filistealaisille esittämänsä arvoituksen ja sen vuoksi nämä osasivat vastata arvoitukseen oikein. Silloin Simpson sanoi, että ette olisi tienneet arvoitusta, jos ette olisi kyntäneet hiehollani. Korvaan hiehon härällä, koska niitä on useimmiten käytetty kyntötöissä. IPCC:n härillä tarkoitan IPCC:n omia tieteellisiä raportteja ja tutkimustuloksia, joiden avulla osoitan heidän tieteelliset virheensä ja epäjohdonmukaisuudet. Loppuun kyllä laitan omaakin tiedettä, jolla osoitan asioiden oikean laidan. Jatkan eilistä keskustelua, koska Aron blogi on painumassa taivaanrannan taakse.

Ne aktiiviset lukijat, jotka ovat seuranneet kirjoituksiani julkaistujen ilmastomuutostutkimuksieni popularisoinnissa merkeissä, ovat huomanneet, että olen löytänyt merkittävän virheen IPCC:n viimeisestä arviointiraportista AR6 (The Sixth Assessment Report of the IPCC), joka julkaistiin elokuussa 2021. Koska pääsin tutustumaan lausuntokierroksella olleeseen versioon 2, tiesin kiinnittää huomiota muutamiin oleellisiin seikkoihin.

Tärkein näistä seikoista oli ilmastossamme tapahtunut merkittävä muutos vuoden 2001 jälkeen, jota ei ole aikaisemmin havaittu. Kiitos NASA:n CERES-satelliittimittausten, tuo muutos on kaikkien nähtävillä, mutta ei havainnollisesti piirrettynä, jos ei osaa käsitellä mittaustuloksia oikein. Se on voimakkaasti lisääntynyt lyhytaaltoisen säteilyn kasvu, joka oli vuonna 2019 jo 1,71 Wm-2, kuva 1.

Kuva 1. Lyhytaaltoisen säteilyn muutos vuodeta 2001 eteenpäin. Sama käyrä eri tavalla skaalattuna on myös AR6:n kuvassa 7.3.

Jotta suuruusluokasta tulisi oikea kuva, niin IPCC:n mukaan hiilidioksidin CO2:n aiheuttama muutos oli vuosina 1750–2011 yhteensä  1,66 Wm2. Ihan yht’äkkiä kirkkaalta siniseltä taivaalta tai kuten englanniksi sanotaan ”out of blue” tuli uusi muuttuja aiheuttamaan lämpötilannousua. Se yllätti IPCC:n ja ilmastoeliitin housut kintuissa, ja siksi se yritetään vaieta kuoliaaksi. Se on vaarallinen tekijä, koska se osoittaa, että luontoäiti voi hetkessä aiheuttaa samanlaisia muutoksia kuin CO2 heidän tieteensä mukaan. Itse asiassa se on jo aiheuttanut enemmän lämpenemistä kuin hiilidioksidi oikein laskettuna.

Kuva 2 kertoo, mitä on tapahtunut. Tätä tietoa, et löydä hevillä mistään tieteellisistä artikkeleista puhumattakaan tavallisesta mediasta. On hyvä syy kysyä, että miksi se salataan. Se selviää kohta.

Kuva 2. Auringon kokonaissäteily (TSI), lyhytaaltoinen säteily ja maapallon emittoima pitkäaaltoinen säteily.

Kuvassa näkyy, että auringon kokonaissäteily TSI (Total Solar Irradiation) vaihtelee aurinkosyklin mukaan. Se on ollut erittäin lievässä laskussa vuoden 2000 jälkeen ja ennusteiden mukaan laskee edelleen. Hieman vitsikkäästi voi sanoa, että koska aurinko paistaa vain päivällä, sen säteily lämmittää vain neljäsosaa maapallon pinta-alasta. Sen vuoksi TSI-arvo pitää jakaa neljällä, jotta saadaan se arvo, joka kohdistuu koko maapallon pinta-alaan (1360/4 = 240). Maapallon nimittäin säteilee koko ajan infrapunasäteilyä koko pinta-alaltaan ja näin nämä kaksi säteilyä ovat yhteismitallisia. Maapallon on käytännössä energiatasapainossa, kun laskentaperustaksi otetaan vaikkapa vuoden ajanjakso.

Kuvassa 2 pitäisi herättää ihmetystä ja kummastusta, miksi maapallon saama lyhytaaltoinen säteily on ollut voimakkaassa kasvussa, vaikka auringon aktiivisuus on lievässä laskussa ja muutokset eivät näytä liittyvän auringon säteilytehoon millään tavalla. Muutokset johtuvatkin muutoksissa maapallon ilmakehässä, kuva 3.

Kuva 3. Auringon kokonaissäteily, maapallon heijastama lyhytaaltoinen säteily ja maapallon saama lyhytaaltoinen säteily.

Maapallo saa auringosta bruttoenergiaa n. 340 Wm-2, mutta se heijastaa aika tarkkaan 100 Wm-2 takaisin avaruuteen. Maapallo saa siis noin 240 Wm-2 nettoenergiaa ja se pitää yllä elämää maapallolla. Kysymys on tuosta maapallon saamasta lyhytaaltoisesta säteilystä, jonka määrä on merkittävästi muuttunut johtuen maapallon heijastamasta lyhytaaltoisen säteilyn muutoksesta (sininen katkoviivakäyrä). IPCC on noteerannut tämän säteilyn muutoksen ja huomattavan kasvun, mutta on jättänyt sen kokonaan huomiotta lämpenemislaskuissaan.

Eilen keskusteltiin säteilypakotteesta ja eräs itäsuomalainen ilmastotutkija kertoi, että tämä mitattu lyhytaaltoisen säteilyn muutos ei ole sama kuin säteilypakote, vaan se pitää mallintaa. Hän ei tietenkään kertonut, että miksi, miten ja mikä on säteilypakotteen suuruus hänen mielestään.

Kynnän lisää IPCC:n härillä, kuva 4.

Kuva 4. Säteilypakotteet IPCC:n raporttien AR5 ja AR6 mukaan.

Kuvasta 4 löytyy erikseen kaikki kasvihuonekaasut, aerosolit, pilvet ja jopa auringon säteilyn muutos eli sekin on IPCC:n mukaan säteilypakote. Lyhytaaltoisen säteilyn muutos kätkeytyy IPCC:n jaotellussa kohtaan ”Aerosol-cloud” tai kohtaan ”Aerosols-radiation”; IPCC muuttaa määrittelyjään ja laskentatapojaan koko ajan raportista toiseen, joten selvintä on verrata näiden summaa.  Kohta ”Aerosols and cloud totally” on pienentynyt arvosta -0,82 arvoon -1 eli maapallo ei ole IPCC:n mukaan saanut yhtään lisää lyhytaaltoista säteilyä vaan se on pienentynyt, vaikka CERES-mittaukset kiistatta osoittavat sen kasvaneen merkittävästi.

Kuvassa 4 on myös sellainen suure kuin CSP (Climate sensitivity parameter) eli ilmastoherkkyysparametri. Sen arvo IPCC:llä vaihtelee hieman, mutta kokonaissäteilypakotteelle ja hiilidioksidille sen arvo on 0,47 (ennen. 0,5). Ilman veden positiivista takaisinkytkentää sen arvo on 0,27. Taulukko myös osoittaa, että IPCC suoraan muuttaa säteilypakotteet lämpötilavaikutuksiksi. Joku voi ihmetellä, että mihin unohtui dynamiikka eli muutoksien pitäisi näkyä vasta vuosien päästä. Olen tässäkin kohtaa samaa mieltä IPCC:n kanssa: säteilypakotemuutokset menevät läpi noin vuodessa, ja siksi IPCC:n muunnoksissakaan ei ole viipeitä. Tämä taulukko vetää IPCC:n tukijat hiljaisiksi ja en ole saanut yhtään kommenttia sen sisältämistä asioista.

Vielä kerran säteilypakotteen määritelmä

Olen nähnyt väitteen, jonka mukaan auringon säteilymuutos tai lyhytaaltoisen säteilyn muutos ei ole käsitteen ”säteilypakote” mukainen. Kuva 4 kertoo muuta ja samoin IPCC:n määritelmä AR6:n sanaston mukaan (otan vain alkuosan):

Radiative forcing The change in the net, downward minus upward, radiative flux (expressed in Wm-2due to a change in an external driver of climate change, such as a change in the concentration of carbon dioxide (CO2), the concentration of volcanic aerosols or in the output of the Sun.

Säteilypakote Nettomuutos säteilyssä laskettuna säteilymäärässä, joka tapahtuu alaspäin miinus ylöspäin säteilyssä (ilmaistuna wm-2) johtuen ulkoisen ilmastonmuutosajurin muutoksesta, kuten hiilidioksidin (CO2) muutoksesta, vulkaanisten aerosolien pitoisuusmuutoksesta tai auringon säteilyn muutoksesta.

Määritelmässä ei ole listattu kaikkia mahdollisia ilmastonmuutostekijöitä, vaan tärkeimmät ja yksi niistä on muutos auringon säteilyssä. Maapallon saama auringonsäteily absorboituu ilmakehään (n. 75 Wm-2), josta se tulee maanpinnalle infrapunasäteilynä kasvihuonevaikutuksen mukana (yht. 345 Wm-2) ja suurin osa suoraan pinnalle 165 Wm-2 eli yhteensä 240 Wm-2. Koska maapallon säteilemä infrapunasäteily on samaan suuruinen, niin se osoittaa, että tällä tavalla maapallo reagoi auringon säteilyyn. Jos säteilymäärässä tapahtuu muutoksia, kuten nyt on käynyt pilvisyyden takia, niin maapallo ei voi mitenkään erottaa toisistaan auringossa tapahtuvia muutoksia pilvisyyden aiheuttamista muutoksista. Jos joku on toista mieltä, niin mikä on se mekanismi, joka voisi tehdä tällaisen erottamisen mahdolliseksi?

Kuvan 4 taulukko kertoo monta tosiasiaa IPCC:n tieteestä. IPCC ei ole listannut tällaista lyhytaaltoisen säteilyn muutosta, vaikka se on huomioinut sen kuvassa 7.3 tosiasiana. Se tarkoittaa, että kun IPCC:n käyttämät tietokonemallit eivät ota sitä huomioon, niin koko muutos on vain näköharhaa CERES-mittauksissa tai se ei aiheuta lämpötilanmuutosta tietokonemalleissa. Tämä on tietysti röyhkeä valhe, jolla asiaa yritetään peitellä.

Pieni analyysi asiasta. Maapallon saama nettoenergia on siis noin 240 Wm2 ja lyhytaaltoisen säteilyn muutos on ollut toistaiseksi maksimissaan vuositasolla 1,7 Wm-2. Se on vain noin 0,7 % nettosäteilyn kokonaismäärästä. Nyt väitetään, että se katoaa johonkin tai että maapallon pintalämpötila ei pysty nielaisemaan tällaista huikeaa säteilyn lisäystä, vaan mekanismit muuttuvat. On huomattava, että maapallo pystyy reagoimaan ihan helposti päivittäiseen säteilymäärien rajuun muutokseen nollasta yli 300 Wm-2 hukkaamatta mitään.

Oma selitykseni on yhtäpitävä todellisuuden kanssa eli selittää vuoden 2000 jälkeen tapahtuneet lämpötilan muutokset erinomaisesti, kuva 5.

Kuva 5. IPCC:n ja Ollilan yksinkertaisien ilmastomallien tulokset sekä mitattu lämpötila (HUOM! HadCRUT4).

Kuva 5 osoittaa, että ilmastomallini on validoitavissa eli oikeaksi osoitettavissa yhtäpitäväksi empiiristen mittausten kanssa, musta käyrä. IPCC:n mallin tulos antaa lyhytaaltoiselle säteilylle lämpötilamuutoksen vuodelle 2019 0,47 * 1,71 = 0,8 °C. Todellisuudessa IPCC:n tietokonemallien osoittama lämpötila vuodelle 2019 olisi 1,27 + 0,8 = 2,07 °C, jossa on virhettä n. 63 % mitattuun verrattuna. Ei sitä voi julkaista ja siksi se pimitetään.

Löysin siis itseni hieman oudosta seurasta. Olen joutunut puolustamaan IPCC:n säteilypakotemääritelmää, että myös auringon säteilymuutos ja lyhytaaltoisen säteilyn muutos ovat säteilypakotteita, jotka aiheuttavat maapallon lämpötilamuutoksia. Vaikea sitä on kuvitella, että ne voitaisiin jättää pois, kun maapallo saa 99,97 % energiasta auringosta. Samoin puolustan IPCC:n yksinkertaisen mallin olemassaoloa ja määritelmää, että maapallon pintalämpötila voidaan laskea kaavalla dT = λ * RF, eli lämpötilamuutos on sama kuin ilmastoherkkyysparametri kertaa säteilypakote. Toimii erinomaisesti, jos käytetään oikeaa λ-arvoa 0,27. Olin siis sekä IPCC:tä vastaan, että sen puolesta. Aika outoa vai mitä? On kiva kyntää IPCC:n härillä ja osoittaa, että he itse todistavat tieteensä johtavan suuriin virheisiin jo nykytilanteessa. Voi tähän soveltaa myös suomalaista sananlaskua: IPCC:n omat koirat purivat.

Jos joku on eri mieltä, niin toivon hänen pysyvä tämän blogikirjoituksen asiassa ja perustelevan väitteensä. Pelkät kehut voi antaa ilman perustelujakin.

Taustatietoa: Olen koulutukseltani prosessi-insinööri Oulun yliopistosta, jossa opetus perustui yksikköprosesseihin, jotka esiintyvät kaikilla teollisuuden aloilla. Näitä ovat mekaaniset ja kemialliset prosessit sekä aineen- ja lämmönsiirto. Lisäksi opiskelin automaatiota ja prosessidynamiikka, josta tein DI- ja lisensiaattityöt ja se tieto on ollut kaikkein hyödyllisintä ilmastotutkimuksissani. Väittelin laatutekniikasta TKK:ssa 1995. Olen pystynyt hyödyntämään näitä asioita tutkiessani maapallon energiatasetta, hiilenkiertoa, kasvihuonekaasujen osuutta kasvihuoneilmiössä ja lämpenemisessä, dynaamisia viiveitä pilvisyyden muutoksissa, ja ilmastonmuutoksen lämpötilavaikutuksia lyhyen ja pitkän ajan dynaamisissa simuloinneissa. Näistä aiheista olen julkaissut 20 tutkimusta vuoden 2011 jälkeen. Kasvihuonekaasujen vahvuustutkimus on julkaistu englantilaisessa Energy & Environment-lehdessä 2012 ja Pariisin ilmastosopimuksen perusteiden analysointi 2018 englantilaisen Emerald Publishing Limited – lehdessä ”International Journal of Climate Change and Management”. Tutkimustulokseni poikkeavat IPCC:n tuloksista mm. seuraavissa kohdissa, joilla on ratkaiseva vaikutus ihmisen osuuteen lämpenemisessä: kasvihuoneilmiön suuruus, veden takaisinkytkennän puuttuminen, hiilidioksidin vahvuus kasvihuonekaasuna, fossiilisen hiilidioksidin kierto ja viipymäaika ilmakehässä. Tärkein tulos on ilmastoherkkyysarvoni 0,6 °C. En ole samaa mieltä IPCC:n kanssa ilmastonmuutoksen syistä ja sen vuoksi minut voidaan luokitella toisinajattelijaksi (contrarian). Kirjoitukseni Puheenvuorossa ovat tieteen popularisointia pyrkien osoittamaan IPCC:n ja valtamedian virheet sekä ilmastopaniikin perusteettomuuden. Pyrin välttämään matemaattisia esityksiä ja suosimaan graafisia kuvia. Laajoja esityksiä näistä aiheista on omalla nettisivustollani: https://www.climatexam.com/home

 

+18
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu