Maailman johtajat vihreässä harhassa – fossiilisten energian osuutta ei pystytä pudottamaan

Johdanto

Yleisiä medioita seuraavat ovat todennäköisesti siinä luulossa, että ns. uusi vihreä energia eli tuuli- ja aurinkovoima on kovaa vauhtia korvaamassa fossiilisen energian tuotannon eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytön. Tätä harhakuvaa edesauttaa median uutisointi, jossa nähdään jopa realistisena mahdollisuutena Euroopan kyky korvata Venäjän kaasun ja öljyn tuonti tuulivoimalla tai muulla vihreällä energialla kuten vedyllä. Tätä seikkaa vahvistaa energia-alan ammattilaistenkin kielenkäyttö, jossa tuulivoima rinnastetaan perinteisiin sähköntuotantomenetelmiin. EU:n ja maailman johtajilta tulee sama viesti: teemme kaksi juttua samalla kertaa eli korvaamme Venäjän fossiilienergia vihreällä energialla. Somejuttuja lukeneet ovat ehkä tiedostaneet, ja jotkut ajattelemalla ihan itsekseen, että asiat eivät ole lainkaan tällä mallilla.

Minulle syntyi halu kirjoittaa asiasta jälleen kerran luettuani erään somejutun. Siinä tv-väittelyssä ekonomisti Jeff Currie on esittänyt tiedon, että maailmassa on 10 viime vuoden aikana investoitu vihreään energiaan 3,8 triljoonaa dollaria eli 3800 miljardia dollaria. Sitä lukua ei pysty käsittämään. Sitä voi verrata USA:n vuosibudjettiin, joka on noin 6000 miljardia dollaria. En alkanut todentamaan tuota lukua, vaan luotan siihen, että sen esittäjä tietää, mistä puhuu.  Currie nimittäin työskentelee maailman toiseksi suurimmassa investointipankissa Goldman Sachsissa ja hänen tittelinsä on ”Global Head of Commodities Research in the Global Investment Research Division”.

Jeff Currien sanoma oli, että noista valtavista investoinneista huolimatta globaalilla tasolla on pystytty vähentämään fossiilisten polttoaineiden osuutta energian tuotannossa 82 prosentista 81 prosenttiin. Siis kymmenessä vuodessa. Tuon tiedon olen löytänyt aikaisemminkin tai itse asiassa hyvin lähelle sitä (Kuva 1): 80,3 prosenttista 80,2 prosenttiin.

 Kuva 1. Maailman energian tuotannon osuudet 2009 ja 2019.

Kuvan 1 informaatio kertoo, että kyllä nykyaikaisten uusiutuvien energiamuotojen (tuuli- ja aurinkovoima) osuus on noussut 8,7 prosentista 11,2 prosenttiin, mutta musta pylväs sen kun nousee, kiitos lähinnä Kiinan ja Intian.

Johtopäätös: Maailman energian kulutus kasvaa niin nopeasti, että vihreän energian investoinnit hädin tuskin pitävät fossiilisen energian osuuden ennallaan. Saattaa käydä niinkin, että vuonna 2022 fossiilisen energian osuus voi hyvinkin nousta takaisin arvoon 82 %. Mielipiteitä asiasta voi esittää tässä blogissa sekä puolesta että vastaan.

Mahdollinen tulevaisuuden skenaario

Arvelen, että jotkut vannoutuneet vihreän energian ja ennen kaikkea tuulivoiman kannattajat ovat sitä mieltä, että Currien luvut ovat menneen maailman lukuja ja nyt tuulivoima on paljon tehokkaampaa. Niin varmasti onkin, että uudet tuulivoimalat ovat tehokkaampia kuin 10 vuotta sitten rakennetut.

Olen tehnyt skenaarion, miltä luvut näyttäisivät, jos investoidaan tuulivoimaa nimellisteholtaan 750 GW:a eli tuo sama määrä, mitä on investoitu tähän mennessä, mutta käyttäen nykyaikaisia tuulimyllyjä. Tuon luvun 750 GW:sa sain pyöristämällä hieman ylöspäin sitä tietoa, että vuoteen 2020 mennessä oli maailmassa investoitu yhteensä 733 GW:a tuulivoimatuotantoon. Käytän suomalaisen tuulivoiman tilastotietoja. Suomeen oli investoitu vuoden 2019 loppuun mennessä 2284 MW:a tuulivoimaa eli se vastaa nimellistehoa, joka saadaan, kun mylly pyörii täydellä teholla. Vuonna 2020 tuulivoimalla tuotettiin 7,8 TWh (= 7 800 000 MWh) sähköä. Näistä luvuista voidaan laskea, että kaikki Suomen tuulivoimalat yhteensä vastaavat ydinvoimalaa, jonka käy teholla 890 MW vuoden jokaisena päivänä. Tästä selviää myös, että tehokerroin tuulivoimalla nykyään Suomessa on 890/2284 = 0,39 eli installoidusta tehosta saadaan ulos 39 %. Johtuu siitä, että aina ei tuule. Seikka, joka jostain syystä unohtuu jatkuvasti.

Tuota lukua 0,39 oli hyvin vaikea löytää. Tuulivoimateollisuus ei jostain syystä halua tuoda sitä esiin. Miksihän?

Kuva 2. Tuulivoiman ja ydinvoiman vertailu todellisen sähkökapasiteetin 300 GW:a tuottamiseksi.

Kuvasta 2 selviää tehdyt laskentaperusteet kuten ydinvoimalan keskimääräinen kapasiteetti 1400 MW ja sen hinta 7 miljardia. Tuulivoiman kohdalla keskimääräinen generaattorin koko on 4 MW ja sen hinta on 6 miljoonaa. Lopputulos on, että saman määrän tehollista sähköenergiatehoa eli 300 GW:a tuottaa 214 ydinvoimalaa nimellisteholtaan 1473 MW ja investointi yhteensä 1500 miljardia. Vastaavasti tuulivoimalla pitää investoida yhteensä 187 500 kappaletta tuulivoimageneraattoreita nimellisteholtaan 4 MW ja investoinnin suuruus 1125 miljardia.

Jätän tarkastelun ulkopuolelle mm. sen seikan, että tuulivoiman takia pitää investoida varsin paljon sähkönsiirtokapasiteetin lisäämiseen, joten tuo tuulivoiman investointi 1125 miljardia voi hyvinkin lähestyä 1500 miljardia todellisuudessa.

Mikä on poliitikkojen valinta?

Tiedämme, että meidän poliittisten johtajien valinta on ollut ja näyttää olevan tuulivoima. Yksi perustelu on, että katsokaa nyt tuota skenaariotani, kuinka tuulivoima on edullista ja halvempaa kuin ydinvoima ja sen hinta on vain 1125 miljardia, ja myös investoijia löytyy ainakin tänne Suomeen.

Todellisuudessa, jos halutaan siitä fossiilisesta energiasta eroon, niin on tehtävä myös tuo ydinvoimainvestointi 1500 miljardia. Kokonaisinvestointi on siis vihreän aatteen poliitikolla1125+1500 = 2725 miljardia. Vihreän aatteen puolesta puhujat eivät koskaan näytä ymmärtävän taloudellisia tosiasioita – eikä muitakaan tosiasioita. Poliitikot unohtavat joka kerta, että tuulivoima on…tuulella käyvää. Paljonko maksaisit sähköstä, jota tulee pistorasiasta, vain jos tuulee?

Vaihtoehtoja on yleensä enemmän kuin yksi tai kaksi. Toinen vaihtoehto on Saksan vaihtoehto, että vihreään energiaan investoimalla, on pitänyt investoida myös fossiiliseen energiaan eli kivi- ja ruskohiileen, koska ydinvoima on ollut vihreän filosofian mukaan suurin pahis. Lopputulos on ollut ja tulee olemaan tällä ratkaisulla, että fossiilisten käyttö ei laske ja näin on käynyt Saksassa. Luulisi jälkien pelottavan, mutta ei.

Tämä voi johtaa siihen, että kun öljyn ja kaasun tuotantomäärät saattavat lähteä laskuun 2060-luvulla, niin sitten vasta olemme oikeasti lirissä. Todellisuudessa tarvitsemme siirtymän ydinvoimaan mahdollisimman pian tai muuten meillä on suuri ongelma vuodesta 2060 eteenpäin. Onko muutosta havaittavissa?  Merkkejä muutoksesta on olemassa, mutta virallisesti kukaan päättäjistä ei uskalla sanoa, että kuninkaalla ei ole uusia vaatteita. Poliitikot eivät ainakaan, mutta energiat kehittäjät näkevät asiat toisin mm. kehittämällä standardoituja pienydinvoimalaitoksia.

Poliitikkojen vihreä harha

Harha numero 1: Vaikka investoitaisiin tehollista tuulivoimaa saman verran kuin ydinvoimaa, niin silti tuulivoima ei pysty tuottamaan koko ajan sähköä. Tuulivoima on sekundasähköä, josta maksetaan priima sähkön hinta. Asialla poliitikot. Toistaiseksi konventionaalisen energian tuottajat vaikenevat tästä seikasta (kuuntele Jukka Leskelän viestiä), koska tuulivoimaosuuden kasvaessa konventionaalisen energian tuottajien tulokset paranevat dramaattisesti sähköpulan takia. Jokainen voi seurata sähköyhtiöiden tulosjulkistuksia, kuten juuri kuulimme Fortumin tuloksen. Julkisuudessa äänessä pitäisi olla aina Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen eikä Energiateollisuus ry:n Jukka Leskelä.

Harha numero 2: Tuulivoiman rinnalle tarvitaan aina samansuuruinen investointi konventionaaliseen sähköenergian tuotantoon kuten ydinvoimaan, joka pystyy tuottamaan suurella tehokertoimella (n. 0,95) koko ajan sähköä. Julkisuudessa tämä yksinkertainen tosiasia ohitetaan ja pidetään tuulivoimaa vertailukelpoisena ydinvoimaan, vesivoimaan ja fossiiliseen energiaan ja unohdetaan tarkoituksella, että pitää investoida saman verran myös konventionaaliseen energiaan, jos halutaan fossiilienergiasta eroon.

Harha numero 3: Vihreä energia hädin tuskin pystyy pitämään maailman fossiilisen energian osuuden tasolla 81-82 %. Maailman johtajat eivät uskalla katsoa totuutta silmiin, vaan elävät harhassa, että vuoteen 2035 tai vuoteen 2050 mennessä olemme hiilineutraaleja. Tätä tavoitetta toisetaan suurilla foorumeilla. Se on tosiasioiden valossa mahdotonta, vaikka suuntaa vaihdettaisiin niin, että tuulivoiman sijaan investoitaisiin vain ydinvoimaan. Kyse on kuninkaan uusista vaatteista, josta käytetään myös kansanomaista nimitystä ”joukossa tyhmyys tiivistyy”. Käyttäytymistieteessä tämä asia tunnetaan nimellä konfirmaatioharha eli vahvistusharha. Ihminen pyrkii etsimään vain sitä tietoa, joka vahvistaa hänen ennakkokäsitystään ja sulkee pois kaiken informaation, joka on hänen ennakkoasennettaan vastaan. Politiikassa tämä toteutui suuressa mittakaavassa Neuvostoliitossa. Valtaa pitävät henkilöt eivät koskaan suostuneet näkemään mitään vikaa kommunismissa. Vika oli aina systeemin ulkopuolella, jonka aiheutti yleensä yksittäinen ihminen: valkobandiitti, kansan vihollinen, kulakki, jne.  

Tapaus Suomi

Eilen tuli juuri sopivasti tietoa, että Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut niin sanotun perustellun päätelmän Fortumin tekemästä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Se tarkoittaa Loviisan ydinvoimaloiden käyttöluvan jatkoa vuoteen 2040. Järkeä rupeaa vähitellen löytymään.

Fortumilla on lisäksi moraalinen velvollisuus investoida Pyhäjoen voimala-alueelle uusi ydinvoimala. Fortum hukkasi suomalaisilta kuluttajilta saamansa rahat ulkomaille törkeän ammattitaidottomasti, jonka vielä kruunasi hallituksen kädettömyys neuvotteluissa Saksan hallituksen kanssa.

Uusi koeteltu ja hyväksi todettu ydinvoimala Etelä-Koreasta on oikea ratkaisu. Prototyyppi latino-maasta on koettu ja huonoksi havaittu. Nimittäin ainakin projektin hallinnan kannalta, eikä tekniikkakaan toistaiseksi ole vakuuttanut. Onko tämä sitä manana-, manana – kulttuuria? Ainakin OL3:n kohdalla kävi näin ihan kirjaimellisesti. Toivotaan, että saksalaiset saavat ne syöttöpumput kuntoon. Yleensä saksalaiset osaavat sen alueen, mutta nyt on erikoinen tapaus.

Peräkaneetit

Olen sitä mieltä, että Suomeen pitää säätää kaksi uutta lakia.

  1. Tuulivoimavero, jonka kautta varmistetaan, että tuulimyllyjen aiheuttamat purkamis- ja luonnon ennallistamistoimet saadaan aikanaan tehtyä. On ilmeinen vaara, kuten kaivostoiminnassakin, että tuulivoimalaita omistava yhtiö ajautuu tai ajetaan konkurssiin sen jälkeen, kun omistus on siirretty suomalaisissakin yhtiöissäkin paratiisisaarille. Silloin ei auta, vaikka maanomistaja olisi älynnyt vaatia sopimuksiin purkamiskustannusten maksun vuokraajalle, vaan viime kädessä vastuu on sitten maanomistajan.

  2. Sähköntuotannon pysyväisyysvaatimus, joka tarkoittaa sitä, että tietyn minimikokoluokan sähköntuottajalta (esim. 4 MW) vaaditaan, että he pystyvät tuottamaan maksimitehosta laskettuna 60 % tehosta vähintään 80 % vuoden ajalle laskettuna. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa eri tavoilla. Jokainen tuulivoimatuottaja rakentaa oman voimalaitoksen (käytännössä öljyllä tai kaasulla käyvä dieselgeneraattorilaitos tai kaasuturbiinilaitos). Toinen mahdollisuus on, että tuulivoimatuottajat rakentavat kimpassa ison kaasuvoimalaitoksen vaikkapa Inkooseen, jossa on vanhaa ja uutta infrastruktuuria kaasun maahantuontiin ja sähkön jakeluun. Inkoossahan on ollut iso kivihiilivoimalalaitos. Kolmas vaihtoehto on, että tuulivoimatoimijat tulevat osaomistajiksi ydinvoimalaitokseen niin suurella osuudella, että lakivaatimus toteutuu. Kas vain, silloin löytyisi rahoitus yhteen 1400 MW:n luokan ydinvoimalaitokseen.

    Joku voi ajatella, että valtio houkutteli tuulivoimarakentajat tähän ansaan. Eivät poliitikot houkutelleet, koska eivät he ole osanneet energian tuotannon ja valtakunnallisen sähkönjakelun vaatimuksia ollenkaan. Nimenomaan kansanedustajat ovat syyllisiä siihen, että Suomi on ollut sähköenergian suhteen tuonnin varassa vuosikymmeniä. Ydinvoimalaitoksia ei saanut rakentaa, vaikka halua olisi ollut ollut. Muuan kansanedustaja Matti Vanhanen esti ponnellaan ydinvoiman lisärakentamisen 1980-luvulla, kun TVO:lla oli jo valmiit suunnitelmat OL3:a varten. Tuulivoimatoimijoille voi sanoa, että ilmaisia lounaita ei ole. Vaikka kaikki nämä toimenpiteet tehtäisiin, niin silti tuulivoimatoimijat ovat aiheuttaneet pitkäaikaista haittaa luonnolle ja ihmisille, josta he eivät koskaan tule maksamaan latin latia.

+41
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu