Maapallon kuivuusjaksot, sademäärät ja luonnon katastrofit – mikä on trendi?

Johdanto. Koska edellinen blogini painui taivaanrannan taakse, niin jatkan ilmastouutisten sarjaa, joka perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin ja/tai tilastollisiin aineistoihin ja analyyseihin.

Sademäärien kehitys

Aineistoa sademäärien kehittymisestä löytyy aika paljon. Niiden viesti on jokseenkin yhteneväinen.

Kuva 1. Maapallon sademäärien kehitys vuodesta 1980 eteenpäin, osio (b).

Kuvan 1 tiedot osoittavat, että sademäärissä ei olisi tapahtunut mitään oleellista muutosta, vaikka lämpötila on noussut jonkin verran.

Kuva 2. USA:n ja maapallon sademäärien poikkeaminen trendi vuodesta 1900 eteenpäin.

Kuvaa 2 olen valinnut sademäärien trendit USA:ssa ja koko maapallolla. USA:n olen valinnut siksi, että siellä on historiallisesti ollut paras ja kattavin meteorologinen säähavaintoverkosta, joten sen aineisto on luotettavin ja se on varsin iso maa-alue. Kuvasta 2 näkyy, että sademäärät vaihtelevat aika rajusti vuosittain. Kuitenkin USA:ssa on havaittavissa selvä sademäärien kasvu, vaikka sen määrä ei ole kovin merkittävä. Sama havainto on tämän aineiston perusteella havaittavissa globaalisti, mutta sademäärien kasvu on aika olematonta. Sademäärien kasvu on yhtäpitävä sen seikan kanssa, että maapallon pinta-alasta 70 % on vettä.  Kohonnut lämpötila lisää veden haihduntaa, joka lisää pilvisyyttä (aiheuttaa negatiivista takaisinkytkentää lämpötilaa laskevasti) ja joka seikka lisää edelleen sademääriä. Jos kehitys olisi päinvastaista, se olisi luonnonlakien vastaista.

Kuivuusjaksojen kehitys

Myös kuivuusjaksoista löytyy tutkimustietoa ja tilastollista aineistoa.

Kuva 3. Kuivuusjaksojen keitys vuodesta 1950 eteenpäin.

Kuvassa 3 on pystyakselin suure SPI eli standardisoitu kuivuusindeksi maailman ilmatieteenjärjestön (WMO) suosituksen mukaisesti sovellettuna. Graafit kertovat, että kuivuusjaksojen esiintyminen on hyvin lievästi pienentynyt.

Tulvat

Aineisto tulvista osoittaa tasaista kasvavaa kehitystä vuoteen 2000 ja sitten tasaisia lukuja.

Kuva 4. Tilastollinen aineisto tulvien määristä (a) ja niiden aiheuttamista uhrien lukumääristä (b)..

Kuvan 4 osa a tukee ilmastoalarmistien näkemystä, että ilmastonmuutos on lisännyt tulvien määrää jopa dramaattisesti. Itse en usko, että tulvien määrän kasvu olisi ollut näin merkittävä. Epäilen syyksi tulvien raportoinnin puutteita. Tiedot tuhoisimmista tulvista osoittavat niiden tapahtuneen ennen vuotta 1980, joka ei ole yhtä pitävä tämän kuvan kanssa. Kehitys tulvien uhrien lukumäärässä (Kuva 4b) ei ole ollut läheskään näin dramaattinen.

Luonnonkatastrofien aiheuttamat menetykset

Kuva 5. Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset 1990 – 2017. Mustat pylväät ovat säästä johtuvia menetyksiä.

Luonnonkatastrofeista johtuvat absoluuttinen menetyksien kasvu on ollut silmällä arvioiden lievästi nouseva, mutta suhteutettuna kansallisiin bruttokansatuloihin niiden kehitys on ollut laskeva. On otettava huomioon, että infrastruktuurin määrä maailmassa kasvaa koko ajan, joten tuhoille alttiina on enemmän omaisuutta ja menetyksiä.

Kuva 6. Our World in Data -aineistoa erilaisten luonnon katastrofien taloudellisista menetyksistä.

Kuva 6 kertoo selkeästi, että elämme yhä turvallisemmassa maailmassa, jossa luonnonkatastrofien vaikutus on sadassa vuodessa pienentynyt kymmenesosaan sadassa vuodessa. Media kertoo toista tarinaa, että meillä on käsillä ilmastokatastrofi, joka uhkaa meitä ja lapsiemme tulevaisuutta, jos lämpötila nousee vielä 0,2 astetta nykyisestä tasosta, eli jos emme pysty pitämään lämpenemistä tasolla 1,5 astetta vuodesta 1750 laskettuna. Näin sen sopivat maailman johtajat Pariisissa vuonna 2014. Kukaan ei kehtaa muistuttaa, että sopimus koki kehtokuoleman, koska ensimmäisen vuoden rahoituksestakaan ei saatu kuin kymmenesosa kasaan. Mutta elämme maailmassa, jossa perusasiatkin media ja päättäjät maalaavat kuin propagandistit Neuvostoliitossa.

Median tapa uutisoida tulvista ja luonnonkatastrofeista syyllistäen ilmastonmuutosta

Kirjoitin 11.9.2021 paljon huomiota saaneesta Ahr-joen tulvasta Saksassa tänne Puheenvuoroon. Siinä on paljon asiaa median tavasta kertoa ilmastonmuutoksen aiheuttamista ilmiöistä, että se on ennennäkemätöntä ja ennenkokematonta. Osoitin, että asiat eivät olleet näin. Eniten uhreja vaatineet 30 tulvaa maailmassa ovat tapahtuneet ennen vuotta 1980. Kuriositeettina mainittakoon, että Ahr-joen tulvassa ihmisellä oli ratkaiseva rooli, mutta erikoisella tavalla.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/median-mukaan-saksan-ahr-joen-tulva-viimeinen-naula-ilmastonmuutoksen-todellisuudesta-ei-ollut/

BBC uutisoi Pakistanin tulvista 30.8.2022, että kolmasosa Pakistanista on tulvan alla.  https://www.bbc.co.uk/news/world-europe-62712301.  BBC:n radiolähetyksessä myöhemmin asiantuntija oikaisi tietoa ja kertoi satelliittikuvien perusteella, että noin 10 % pinta-alasta oli tulvien alla ja suurin osa lyhytaikaisesti. Kirjoitin tästä asiasta jutun myös tänne puheenvuoroon, josta käy ilmi, että Hesari kuten suurin osa maailman tiedotusvälineitä siteerasi BBC:n virheellistä uutista: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/418602/.

Lopputulema. Ei syytä huoleen, kirjoittaa Ollila ja jatkaa uutisointia, jos banni ei iske.