Maapallon lämpötila putosi jälleen 2000-luvun alun tasolle
Huhtikuussa 2021 maapallon lämpötila putosi ensimmäisen kerran sitten 1998 2000-luvun alun tasolle eli sille tasolle, jolla lämpötilapaussi oli 14 vuotta. ”Pause is back” eli paussi on tullut takaisin, kuva 1. Käytän lämpötilamittauksissa satelliittilämpötilamittausta UAH, koska sitä ei ole homogenisoitu eli manipuloitu.
Kuva 1. Maapallon lämpötilakehitys eri lämpötilamittaussarjojen mukaan vuodesta 2002 eteenpäin.
Ilmastoeliitin ja IPCC:n mukaan lämpötilan pitäisi tasaisesti nousta, koska sehän riippuu pääasiassa hiilidioksidista (CO2). Näin on maailman isot herrat päättäneet Pariisissa. Ilmeisesti sopimusta ei ole ratifioitu maapallon lämpötilaa säätelevässä neuvostossa.
Kysymys kuuluu, että miksi lämpötila ylipäänsä lähti ylämäkeen ja on nyt tekemässä paluuta alaspäin? Kuvasta 1 näkyy, että hiilidioksidilla ei ole ollut näkyvää vaikutusta maapallon lämpötilaan vuodesta 2002 eteenpäin ja itse asiassa se paussi alkaa jo vuoden 2000 alusta. Ne tekijät, joilla on ollut pääasiallinen vaikutus tällä suhteellisen lyhyellä ajanjaksolla, selviää kuvasta 2. Säästän teidät matemaattisilta malleilta, mutta jos joku niitä välttämättä haluaa, niin perusteet kyllä löytyvät; Kysykää vain viitettä.
Kuva 2. Ollilan yksinkertaisen lämpötilamallin laskema lämpötila (musta käyrä) ja mitattu lämpötila (punainen käyrä). Lisäksi kuvassa on myös lyhytaaltoisen säteilyn muutos (keltainen käyrä), hiilidioksidin lämpötilavaikutus ja ENSO-ilmiöiden (El Nino ja La Nina) vaikutukset.
Kuvasta 2 näkyy, että 2000-luvulla lämpötilaan on vaikuttanut ennen kaikkea lyhytaaltoisen säteilyn voimakas kasvu (ei ole sama kuin auringon säteilyteho) ja sen aika raju vaihtelu, sekä ENSO-ilmiöt, jotka ovat lyhytaikaisia ilmastohäiriöitä. En ole tällä kertaa esittänyt IPCC:n yksinkertaisen mallin tuloksia, mutta vuodelle 2019 laskettu virhe mitattuun nähden (HadCRUT4) on luokkaa 0,75 astetta ja ylittää Pariisin lämpötilanousun ylärajan 2,0 astetta. Se on aika hurjasti enemmän kuin minun mallini antama virhe. Mitään katastrofia ei ole kuitenkaan näkyvissä, pitemminkin päinvastoin.
Tässä kohtaa annan tunnustusta vakiolukijalleni Lahnakoskelle, kun hän kommentoi aikanaan, että huhtikuun 2021 lämpötilan laskun pääsyyllinen on La Nina. Esitin, että kyllä se on todennäköisesti lyhytaaltoinen säteily. Huhtikuun 2021 lyhytaaltoisen säteilyn määrä tuli CERES-mittauksena käyttökelpoiseksi vasta nyt tammikuussa. Nyt kuvasta 2 näkyy, että Lahnakoski oli oikeassa ja minun näkemykseni oli väärä.
Onko maapallon lämpötila karkaamassa käsistä?
Kun katsoo kuvia 2 ja 3, tulee helposti sellainen tunne, että kylläpä lämpötila laukkaa hurjasti. Onko lämpötila karkaamassa käsistä eli onko maapallo ylittänyt lämpenemisessä niin sanotun ”No return”-pisteen eli maapallo lämpötilan säätömekanismi ei pysty enää palauttamaan lämpötilaa normaalitasolle, vaan se on jo pysyvästi karannut jatkuvaan lämpenemismoodiin. Tällaista viestiähän ns. ilmastoalarmistit ihan vakavissaan esittävät maailman turuilla. (Tähän kevennys: turku tarkoittaa markkinapaikkaa ja sen viikingit toivat laajalta Venäjän maalta, jossa markkinapaikan nimi oli jotain sellaista kuin örg ja siitä tuli viikinkien skandikielessä torg ja suomeksi turku. Turkkulaiset ovat siis markkinapaikkaihmisiä. Viron kielessä edelleen turustetaan eli markkinoidaan.) Tein kuvan 3, joka havainnollistaa asiaa.
Kuva 3. Maapallon lämpötilakehitys ja maapallon pinnan säteilemä infrapunasäteily 1850-2020.
Sähkömagneettinen säteily noudattaa Planckin lakia, ja se yhtälö on mielestäni maaginen yhtälö, sillä se on käyttökelpoinen röntgensäteilystä radioaaltoihin. Kyseinen yhtälö esittää, miten säteily riippuu pinnan lämpötilasta ja tuossa yhtälössä lämpötilan pitää olla Kelvin-asteissa, lyhenne K. Celcius-asteisiin pitää lisätä vakioarvo 273,16, jotta niistä tule Kelvineitä. Kelvinit ovat siis luonnon omia asteita ja siksi kuvassa 3 olen käyttänyt Kelvin-asteikkoa. Maapallon keskimääräinen lämpötila on nyt noin 16,3 Celcius-astetta ja se tarkoittaa, että maapallo säteilee maanpinnalta keskimäärin 398 W/m2, josta avaruuteen päättyy sama määrä kuin maapallo saakin eli 240 W/m2.
Kuva 3 osoittaa, että silmällä on oikeastaan mahdoton sanoa, että Kelvin-asteissa maapallon lämpötila olisi muuttunut. Infrapunasäteilyn määrässä voi havaita pienen liikahduksen ylöspäin. Ei siis mitään syytä huoleen. Maapallon lämpötila ei ole karkaamassa mihinkään. Sen lisäksi varsinkin Suomen kannalta lämpötilassa on havaittavissa huolestuttava piirre, että se ei enää nouse. Hyvästi paremmat säät ja paremmat sadot.
***
Taustatietoa: Olen koulutukseltani prosessi-insinööri Oulun yliopistosta, jossa opetus perustui yksikköprosesseihin, jotka esiintyvät kaikilla teollisuuden aloilla. Näitä ovat mekaaniset ja kemialliset prosessit sekä aineen- ja lämmönsiirto. Lisäksi opiskelin automaatiota ja prosessidynamiikka, josta tein DI- ja lisensiaattityöt ja se tieto on ollut kaikkein hyödyllisintä ilmastotutkimuksissani. Väittelin laatutekniikasta TKK:ssa 1995. Olen pystynyt hyödyntämään näitä asioita tutkiessani maapallon energiatasetta, hiilenkiertoa, kasvihuonekaasujen osuutta kasvihuoneilmiössä ja lämpenemisessä, dynaamisia viiveitä pilvisyyden, sekä ilmastonmuutoksen lämpötilavaikutuksia lyhyen ja pitkän ajan dynaamisissa simuloinneissa. Näistä aiheista olen julkaissut 20 tutkimusta vuoden 2011 jälkeen. Kasvihuonekaasujen vahvuustutkimus on julkaistu englantilaisessa Energy & Environment-lehdessä 2012 ja Pariisin ilmastosopimuksen perusteiden analysointi 2018 englantilaisen Emerald Publishing Limited – lehdessä ”International Journal of Climate Change and Management”. Tutkimustulokseni poikkeavat IPCC:n tuloksista mm. seuraavissa kohdissa, joilla on ratkaiseva vaikutus ihmisen osuuteen lämpenemisessä: kasvihuoneilmiön suuruus, veden takaisinkytkennän puuttuminen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin vahvuus kasvihuonekaasuna sekä fossiilisen hiilidioksidin määrä, kierto ja viipymäaika ilmakehässä. Tärkein tulos on ilmastoherkkyysarvoni 0,6 °C. En ole samaa mieltä IPCC:n kanssa ilmastonmuutoksen syistä ja sen vuoksi minut voidaan luokitella toisinajattelijaksi (contrarian). Kirjoitukseni Puheenvuorossa ovat tieteen popularisointia pyrkien osoittamaan IPCC:n ja valtamedian virheet sekä ilmastopaniikin perusteettomuuden. Pyrin välttämään matemaattisia esityksiä ja suosimaan graafisia kuvia. Laajoja esityksiä näistä aiheista on omalla nettisivustollani: https://www.climatexam.com/home
” Suomen kannalta lämpötilassa on havaittavissa huolestuttava piirre, että se ei enää nouse. Hyvästi paremmat säät ja paremmat sadot.”
Tuohan on todella huolestuttavaa, juuri kun kesät alkoivat muistuttaa kesiä ja talvet kunnon talvia. Toivotaan nyt kuitenkin ihan ilmastomurehtijoiden mieliksi että räntäiset talvet ja sateiset kesät palaavat.
Ilmoita asiaton viesti
Se on Aurinko, mikä säätää NAO:n käyttäytymistä, mistä meidän säämme johtuvat. ”Aurinkovakio” (TSI) ei siihen vaikuta, vaan hiukkaspurkaukset, aurinkotuuli.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän aikaa sitten ilmastodenialistit kertoivat ettei Aurinko vaikuta mitään ilmastossa:
”Blogistilta täydellistä roskaa: ilmastonmuutos ei missään nimessä johdu auringosta.
Riippumatta ilmastotieteen opinnoista, tilastoja voi periaatteessa kuka tahansa ja milloin tahansa poimia netistä kyseenalaisista lähteistä, joilla ei ole mitään relevanssia.”
Ilmoita asiaton viesti
”Käytän lämpötilamittauksissa satelliittilämpötilamittausta UAH, koska sitä ei ole homogenisoitu eli manipuloitu.”
Tämän pitemmälle ei sitten kannatakaan lukea. UAH on outlier (kuten tiedät). Ja väite manipuloimattomuudesta on omituinen, satelliitit mittaavat lämpöä epäsuorasti ja data käy läpi monenlaisia prosesseja ennenkuin niistä voidaan tulostaa globaali anomalia.
Tässä järkevämpää luettavaa:
https://www.carbonbrief.org/state-of-the-climate-how-the-world-warmed-in-2021
Ilmoita asiaton viesti
Onko UAH-käyrää kovastikin justeerattu vuosien varrella?
Ilmoita asiaton viesti
On. Ja sitten on vielä RSS, joka loihtii samasta datasta aika erilaisen anomalian.
Ilmoita asiaton viesti
Väitän, että UAH:n justeeraus on ollut hyvin vähäistä. Se on sitten eri asia, mitä RSS on tehnyt sen jälkeen, kun senkin hallinta siirtyi ilmastoeliitin haltuun.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se denialismi toimii. Poimitaan se tieto, joka sopii omaan maailmankuvaan, ja leimataan muu eliitin huijaukseksi.
Mutta väitteesi on silti väärä, justeeraukset ovat merkittäviä, erityisesti kun ne kohdistuvat viime vuosikymmeniin jolloin pintamittausdata on jo hyvin luotettavaa.
https://www.drroyspencer.com/2015/04/version-6-0-of-the-uah-temperature-dataset-released-new-lt-trend-0-11-cdecade/
Ilmoita asiaton viesti
Arvelen, että tiedät vallan hyvin, mitä käsite ”outlier” tarkoittaa. Se tarkoittaa yksittäistä havaintoa, joka poikkeaa niin merkittävästi otannan keskiarvosta, että se voidaan jättää tarkastelun ulkopuolelle selvittämättä mahdollista syytä poikkeamaan.
Todennäköisesti tiedät varsin hyvin, että vuosina 1979-2016 GISS ja UAH olivat käytännössä samat ja ilmastontutkijoiden yleinen suositus oli käyttää UAH-lämpötilaa, koska se kattaa tasaisesti koko maapallon.
Turhapa näitä syitä on sen enemmän ruveta kaivelemaan, koska sitä sontakasaa kaivelin tässä hiljattain.
Pieni huomautus tulee kuitenkin mieleeni. Julkaisin vuonna 2016 artikkelin Pinatubo-tulivuoren purkauksen aiheuttamasta lämpötilan laskusta, joka oli noin 0,5 C globaalisti. Se on parhaiten mitattu purkaus vaikutuksiltaan.
Tätä tapausta oli käyttänyt mm. Soden et al. artikkelissaan vuonna 2002, joka on julkaistu Science-lehdessä. He halusivat todistaa, että ilmastomallit laskevat lämpötila-aleneman oikein, koska niissä sovelletaan veden positiivista takaisin kytkentää. Tässä tapauksessa tämä takaisinkytkentä lisää lämpötilan laskua. Tosin tutkijoiden piti käyttää suurempaa lämpötilan pudotusta eli 0,75 astetta (ei kukaan muu lukuisissa tutkimuksissa) ja heidän piti manipuloida veden määrän muutos nousta laskuksi. Menihän se helposti läpi Science-lehdessä, kun oli tutut tuomarit.
Laitoin tietenkin artikkelini muutamaan arvostettuun lehteen, vaikka tiesin läpimenomahdollisuudet nollaksi. Yksi arvioijista antoi palautetta, että olen käyttänyt UAH-lämpötilamittausta, joka ei mittaa maanpinnan lämpötilaa vaan troposfäärin alaosan lämpötilaa. Tottahan se on. Siihen oli aika kiva vastata, että tuota noin, kun nämä herrat Soden et al. ovat käyttäneet ihan samaa UAH-lämpötilaa. Että silleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin nyt vaan tätä yksittäistä kohtaa: Soden et al vertaili UAH-lämpötilaa (alailmakehän lämpötilaa) heidän mallintamaansa alailmakehän lämpötilaan. Vertailua ei siis tehty maanpinnan lämpötilaan joka taas ilmeisesti oli sinun saaman kritiikin syy. ”0.75” näyttäisi taas olevan heidän arvio jos ENSO:n vaikutus jätetään huomiotta (sitä kun ei mallinnuksessa ole) ja on siellä myös alkuperäiset käyrät, jossa ENSO on mukana, eikä sekään nyt kyllä vastaa mallinnusta ilman vesihöyryn takaisinkytkentää. Nämä voip jokainen itse tarkastaa: http://climate.envsci.rutgers.edu/pdf/SodenPinatubo.pdf
En kyllä ihan arvosta tätä tapaasi pyrkiä luomaan tarpeetonta epäluuloa tiedettä ja tutkimusta kohtaan valheellisillä väitteilläsi.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tarkoitit kuitenkin 2 m:n korkeudelta mitattua lämpötilaa etkä maanpinnan lämpötilaa. Alailmakehää sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan vielä hieman aiheesta, kun kerran halusit tuoda siitä lisää esiin.
Soden et al. modifioivat UAH-lämpötilamittausta eliminoimalla siitä ENSO:n vaikutuksen (El Nino) niin kuin muutkin tutkijat myös minä mukaan lukien. He vertasivat tämän jälkeen ilmastomallin tulosta modifioituun UAH-mittaukseen. Huomioni oli, että he käyttivät UAH-mittausta eikä pintalämpötilamittausta. Miksi näin, jos kerran pintalämpötilamittaukset olisivat luotettavampia, koska ilmastomallit osaavat kyllä laskea pintalämpötilan, eikö niin? Tuohon aikaan kaikki ilmastotutkijat olivat sitä mieltä, että UAH on luotettavampi.
Kirjoitin, että Soden et al. väärensi ilmakehän kokonaiskosteuden laskeneen Pinatubo-purkauksen aikana. Tässä on kuvaus, miten he tekivät tämän tempun: ”How does the water vapor field respond to the radiatively forced cooling? The model-predicted anomalies in total column water vapor (Fig. 2, middle) indicate a distinct drying of the global atmosphere that agrees well with observations from the NASA Water Vapor Project (NVAP) (25). Both indicate a peak reduction in global water vapor of ;0.75 mm (;3%), which coincides with the period of maximum cooling (;0.5 K).” Tämä ei tietysti aukea ennekuin laskee ja tekee kuvaajan NVAP-kokonaiskosteuden kuvaajasta ja se kuva löytyy omasta artikkelistani: https://www.researchgate.net/publication/297215520_Climate_Sensitivity_Parameter_in_the_Test_of_the_Mount_Pinatubo_Eruption,, kuva 5.
Kosteudessa on voimakas vuosivaihtelu siten, että kun piirretään verhokäyrä maksimikohtien kautta, niin verhokäyrän arvo laskee. Mutta kun lasketaan todellinen absoluuttisen kosteuden arvon käyttäytyminen, niin se onkin hyvin lievästi kasvanut purkauksen aikana. Siis tieteellinen väärennös.
Vaikuttavana voimana purkauksen aikana on ollut lyhytaaltoisen säteilyn (SW) määrän lasku stratosfäärissä olleen tuhkan johdosta. Kaikki muut tutkijat ovat käyttäneet tämän SW-muutoksen arvona -6 W/m2, mutta Soden et al. arvoa -4 Wm2, joka on 33 % pienempi. Näin he tekivät tilaa sille, että tarvitaan veden positiivinen takaisinkytkentä, jotta saadaan oikea tiedossa oleva lämpötilan lasku, koska –4 W/m2 ei olisi riittänyt yksinään.
Soimaat minua, että luon epäluuloa tieteellisiä tuloksia kohtaan. Teen sen taatusti, silloin kun löydän syitä siihen. Ja olen todella löytänyt.
Haluatko jatkaa aiheesta?
Ilmoita asiaton viesti
Mahdatko olla ylpeä näistä ulostuloista? Kyllä ”tiede” itse kylvää jatkuvalla syötöllä sellaista asiaa, jonka takia sen luottamus on täysin nollassa.
https://jitkonen.fi/?p=1742
https://jitkonen.fi/?p=1832
Ilmoita asiaton viesti
Ilmasto viilenee.. rakennettiinko tuulivoimalat näinollen ihan turhaan, vai pystyivätkö nämä Suomeen rakennetut tuulivoimalat kääntämään lämpenemisen viileämpään suuntaan. Vihreä siirtymä pelasti maailman, ei me kuolla enää kuumuuteen, ongelma on vaan suurempi kun kylmyyteen kuollaan maailmassa enemmän.
Oli tarkoitus estää kuvitteellisen katastrofi, nyt luodaan todellisia katastrofeja. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen katastrofisuunnitelman seurauksena kulutetaan miljardeja euroja tuulisähköön. (Suomen tuulisähköntuotannon määrä on nollassa nyt)
Ilmoita asiaton viesti
Lennokasta tarinantynkää! 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, kiitos. Voi sitä joskus kirjoittaa vakavasta asiastakin lennokkaasti, kunhan faktat ovat kohdallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kasvanut koko ajan eli vihersiirtymän peruste ja tavoite ontuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kasvanut koko ajan eli vihersiirtymän peruste ja tavoite ontuu.”
Päätös päästöjen leikkauksesta tehtiin vasta jotain 6v sitten että ei ole ehditty tehdä oikein mitään, ja tavoitteena on saada hiilidioksidipitoisuuden kasvu pysähtymään johon menee aikaa useita vuosikymmeniä.
Kyse on siitä, että saadaanko kasvu pysähtymään ennen kuin maapallo on pilattu.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuudessa vuodessa on ehditty ottaa miljarditolkulla velkaa, korottaa rajusti sähkön ja polttoaineiden hintaa, rakentaa satoja turhia tuulimyllyjä jne.”
Raha on mielikuvitusjuttu.
Hiilidioksidipäästöt laskevat sillä kun ihmiskunta lopettaa öljyn, maakaasun, kivi- ja ruskohiilen polttamisen. Tätä ei ole vielä tehty paljoakaan ja tilannehan on se, että hiilen poltto ollut kokoajan kasvussa. Ensiksi pysäytetään hiilen polttamisen kasvu, sitten lasketaan hiilen polttamista ja sitten vasta voi hiilidioksidipitoisuuden kasvu pysähtyä.
Ollaan siis vasta lähtökuopissa että vähintään satakertaistetaan kaikki mitä nyt tehty. Olkoot se sitten velka ja sähkön hinta ja mitä muuta mielikuvitushimmeliä se sitten edellyttäänkään vai keksitäänkö uudet mielikuvitushimmelit.
Katsos kun uskon asioita voidaan muuttaa koska tahansa uskomalla eri tavalla. Nähdään vaikka siinä miten jahveen uskoivat alkoivat uskoa puuseppään. Ei se tarvinnut mitään rakentamista ja sama päteen vaikka siihen rahauskoon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai kukaan täysipäinen kuvittele että ilmaston lämpenenen olisi joku kymmenen vuoden juttu ja että asia ratkaistaisiin muutamassa vuodessa?
Kyse on asiasta jonka eteen tehdään työtä useampi sukupolvi. Onhan niitä metsiäkin raivattu, riisiä viljelty ja fossiilista hiiltä poltettu myös useampi sukupolvi.
Ilmoita asiaton viesti
”Päätös päästöjen leikkauksesta tehtiin vasta jotain 6v sitten että ei ole ehditty tehdä oikein mitään”
Meneehän siihen ainakin vuosisata koska suurimmat hiilenpolttajat kiina ja Intia jatkavat CO2 lisäystään ainakin vuoteen 2040 enemmän kuin muu maailma vähentää sitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Säästän teidät matemaattisilta malleilta, mutta jos joku niitä välttämättä haluaa, niin perusteet kyllä löytyvät; Kysykää vain viitettä.”
Linkki lähdekoodeihin pitäisi löytyä että tulokset voidaan toistaa nappia painamalla ja käydä läpi ettei ole mokailuja.
”Onko lämpötila karkaamassa käsistä eli onko maapallo ylittänyt lämpenemisessä niin sanotun ”No return”-pisteen eli maapallo lämpötilan säätömekanismi ei pysty enää palauttamaan lämpötilaa normaalitasolle, vaan se on jo pysyvästi karannut jatkuvaan lämpenemismoodiin.”
Kyllä sen lämpötilan pitäisi hakeutua uuteen tasapainotilaan. Muutama kymmenen miljoonaa vuotta oli 1500ppm hiilidioksiditasoja eikä meret kiehuneet pois vaikka joukkosukupuuttoa olikin.
Nähdäkseni tässä olisi pari tasapainotilaa mihin voisi hakeutua lämpenemisen yhteydessä… Sellainen mioseenikauden olosuhteet mikä näyttää nyt mahdolliselta mutta jos etelämantereen jäätikkö alkaa sulamaan enemmänkin niin voi muljahtaa tilaan missä se sulaa pois, varmaankin kymmenien tuhansien vuosien aikana. Mielestäni sellaiseen ei olla nyt menossa.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus: ”Linkki lähdekoodeihin pitäisi löytyä että tulokset voidaan toistaa nappia painamalla ja käydä läpi ettei ole mokailuja.”
Minun mallini ovat niin yksinkertaisia, että ne ovat lineaarisia yhtälöitä. Spektrianalyysilaskelmat ovat jo työläämpiä, joihin perustuu hiilidioksidin säteilypakote- ja lämmitysvaikutus.
Tietokonepohjaisista malleista kukaan ei tiedä, mitä niihin sisältyy eikä tule koskaan tietämänkään. Se kuitenkin tiedetään, että kaikki mallit antavat erilaisia arvoja. Vai mistä luulet johtuvan, että ilmastoherkkyyden arvo on IPCC:n mukaan ei ole tarkkaan ottaen 1,8 astetta, vaan sen luotettavuusväli on vieläkin välillä 1.4 – 2,2 astetta. Voin vastata. Se perustuu yksinomaan erilaisten tietokonemallien antamiin tuloksiin ja niistä saatuihin tilastollisiin arviointeihin epätarkkuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain luin, että ilmastomallit ovat salaisia, koska ne kilpailevat keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole. Ja itse en ainakaan luota mihinkään salaiseen malliin. Kyllä näiden pitää olla täysin läpinäkyviä mistä data tulee ja miten lasketaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä olet siis löytänyt nämä ilmastomallit käyttöösi.
Ilmoita asiaton viesti
Muutaman sekunnin haulla, tässä muutama: https://github.com/topics/climate-model
Ollilan pitäisi laittaa omansa johonkin ladattavaksi. Muuten uskottavuus on hyvin heikko.
Ilmoita asiaton viesti
”Tietokonepohjaisista malleista kukaan ei tiedä, mitä niihin sisältyy eikä tule koskaan tietämänkään. ”
Päinvastoin. Lähdekoodista voidaan lukea ne yhtälöt miten ne tulokset saadaan ja toistettavuus nappia painamalla on perusjuttu koska ihmiset tekevät virheitä. Lähdekoodin idea kuitenkin on se, että se tehdään ihmisen luettavaksi formaalissa muodossa että sen voi lukea myös koneellisesti.
Jos ei ole toistettava, ei tiedetä onko mallisi tulos edes oman mallisi mukainen jos on vaikka näppäilyvirhe. Nyt niitä sinun malleja ei tiedä, ei voida mistään lukea miten lasket eikä toistaa tulosta.
”Se kuitenkin tiedetään, että kaikki mallit antavat erilaisia arvoja.”
Niin, pitää nähdä miten se laskenta tehdään, millä tarkkuudella, mitä huomioitu ja mitä ei, ja onko kenties jotain uudempaa tietoa mitä ei toisessa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin virheellisiin päätelmiin oikaisuja:
Homogenisointi ei ole synonyymi manipuloinnille. Kyberhyökkäystä voidaan nimittää manipuloinniksi.
Satelliitit eivät mittaa lämpötilaa suoraan. Ne mittaavat radianssia eri aallonpituuskaistoilla, jotka on sitten käännettävä matemaattisesti, jotta saadaan epäsuorat johtopäätökset lämpötilasta. Tuloksena olevat lämpötilaprofiilit riippuvat menetelmien yksityiskohdista, joita käytetään lämpötilojen saamiseksi säteilystä.
Tämän seurauksena eri ryhmät, jotka ovat analysoineet satelliittidataa, ovat tuottaneet erilaisia lämpötilatietoja.
Satelliittiaikasarja ei ole homogeeninen. Se on rakennettu sarjasta satelliitteja, joissa on samanlaiset, mutta eivät identtiset anturit. Anturit myös heikkenevät ajan myötä, ja korjaukset ovat välttämättömiä kiertoradan ajautumisen ja heikkenemisen vuoksi.
Erityisen suuria eroja rekonstruoitujen lämpötilasarjojen välillä esiintyy niinä harvoina aikoina, jolloin peräkkäisten satelliittien välillä on vähän ajallista päällekkäisyyttä, mikä tekee kalibroinnin vaikeaksi.
Yhden satelliittijärjestelmän (UAH) tuloksiin luottaminen ei ole hyvä metodi. Esimerkkinä UAH antaa matalampia lämpötila-arvoja, verrattuna esim. säähavaintopallojen antamiin tuloksiin (In-Situ).
Viitteeni homogenisoinnista:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/homogenisoinnin-matemaattinen-muotoilu-normaalijakaumaa-varten-ilmasto/
Eli blogisti on jälleen mennyt ns. vipuun. Että näin taas tällä kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo satelliittimittausten tuomat kalibrointi- ja laskentaongelmat ovat tiedossa ja kalibrointeja tehdään jatkuvasti. Jos ei olisi kalibrointiproseduureja, niin mittausten tarkkuus menetettäisiin. Kaikki CERES-satelliitit ovat samanlaisten kalibrointiproseduurien kohteena, koska nekin ovat pääosin säteilymittauksia. Luettelemasi jutut eivät siis ole suinkaan tuntemattomia UAH-mittausten suorituksessa. Mittaushistorian aikana tietääkseni ainakin satelliittien hienoinen ajautuminen radallaan tuli yllätyksenä ja tämän vuoksi kaikki historialliset mittausarvot korjauslaskettiin uudestaan tämän virheen eliminoimiseksi.
Kuvasta 1 näkyy varsin hyvin, kuinka GISS ja HadCRUT4 lämpötiloihin on tullut noin 0,1…0,15 asteen ryömintä ylöspäin homogenisoinnin johdosta.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on joka tapauksessa ollut pitkään jo tiedossa, että UAH -mittaukset antavat liian alhaisia lämpötiloja, -kuten sanottu suhteessa esim. säähavaintopallojen antamiin lukemiin. Pelkästään UAH -dataan tuijottaminen ei anna riittävän kattavaa ja oikeaa arviota globaaleista lämpötiloista.
Homogenisointiongelma on yleensä hyvin monimutkainen, mutta normaalijakaumassa (ei regressiossa) voidaan saada paljon yksinkertaisempi matemaattinen kaava. Kuitenkin pitää korostaa, että normaalijakauma on erikoistapaus, mutta se on perustapaus sekä matemaattisissa, että meteorologisissa tilastoissa. Esimerkiksi normaalijakauman mallissa voidaan hyväksyä lämpötilalle muuttujia.
Oletetaan, että datasarjalla on normaali jakauma, joka on:
Y1(t) ∈ N(E1(t), D1(t)), Y2(t) ∈ N(E2(t), D2(t))
(t = 1,2,..,n)
Missä E(Y1(t)) = E1(t) , E(Y2(t)) = E2(t) ovat keskiarvoja tai odotettuja arvoja, ja:
D(Y1(t)) = D1(t) , D(Y2(t)) = D2(t) ovat keskihajontoja. Siten homogenisoinnin siirtokaava on:
Y1, 2h(t) = F1, t-1 (F2, t(Y2(t))) = E1(t) + D1(t) / D2(t) (Y2(t) – E2(t))
(t = 1,2,..,T)
Edellisen normaalijakauman mukaan meillä on paljon yksinkertaisempi muoto, eli:
Y1, 2h(t) = E1(t) + D1(t) / D2(t) (Y2(t) – E2(t))
(t = 1,2,..,T)
Tämä kaava on yksinkertaisesti lineaarinen, mikä tarkoittaa, että jos datasarjalla on normaalijakauma, se riittää homogenisoimaan keskiarvot ja keskihajonnan vain, mikä vastaa kahden ensimmäisen hetken homogenointia. Normaalijakauma on perusmalli niin matemaattisissa tilastoissa kuin meteorologiassa, eikä siinä ole ns. ”häntä jakauman” ongelmaa. Normaalijakaumassa, jos keskiarvot ja keskihajonnat ovat homogeenisia, niin korkeammat hetkelliset kertaluvut ovat myös homogeenisia.
Valitan formuloinnin epäselvyyttä, tässä editorissa se ei tule edukseen.
Mutta vielä lopuksi, jos ei ole selvyyttä mikä on normaali jakauma:
Normaali jakaumassa, eli Gaussin käyrän mukaan lämpenemisen esiintyvyyden todennäköisyys on itse asiassa selviö. Normaali jakauma on erinomainen yksinkertaistettu esitys siitä, kuinka äärimmäisen kuumat päivät lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Normaali käyrä määritellään ”kellon muotoiseksi käyräksi, joka näyttää tietyn todennäköisyysjakauman satunnaismuuttujan arvojen välillä”. Toisin sanoen käyrä edustaa tietyn tiedon esiintymistiheyttä – tässä tapauksessa lämpötiloja. Pystyakseli edustaa tässä päivien tiheyttä ja vaaka-akseli lämpötilojen vaihteluväliä. Keskilämpötila esiintyy käyrän huipulla ja sitä edustaa suurin päivien lukumäärä. Kuumaa ja kylmää edustavat ääripäät löytyvät käyrän reunoista. Lämpötila siirtymä on tosiasia.
Eli tähän tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän tästäkin keskustelusta maallikolle selviää, ettei maapallon lämpötilaa kyetä kovin tarkasti mittaamaan. Maallikkokin ymmärtää tehtävän hankaluuden, lähes mahdottomuuden.
Siksi nämä ilmaston lämpenemisestä tai kylmenemisestä tehtävät johtopäätökset ovat kovin epävarmoja.
On tärkeää, että kuitenkin yritetään. Tieto lisääntyy kuitenkin koko ajan ja joskus ehkä kyetä luotettavampiin johtopäätöksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän se tarkkuus on tiedossa ja sehän ei ole se varsinainen ongelma. Ongelma on siinä, että kuinka kaikki data saadaan sovitettua keskenään ja siinä homogenisointi on aivan välttämätön toimenpide. Ilman sitä, olisimme vain yhden satelliittijärjestelmän varassa. Siksi niitä satelliittijärjestelmiä on useita, jotta saadaan kattavampi tulos.
Sitten on tämä ns. In-situ järjestelmä so. ilmanlaadun mittaukset kaupungeissa ja niiden ympäristössä; kaupallisilla ja tutkimuslentokoneilla tehdyt mittaukset; epäpuhtauksien ja aerosolien pystyjakauman mittaukset ilmapallosondeilla tai maassa olevilla välineillä jne.
Eli tuon UAH-järjestelmän hehkuttaminen on todellakin huono metodi.
Ja todellakin. Niinkuin täällä on jo todettu, lähdekoodi tulee olla avoin, josta voidaan lukea ne yhtälöt miten ne tulokset saadaan. Se on yleinen käytäntö. Muutenhan joka toinen voisi pimittää algoritmeja, joilla ei ole todellisia fysikaalista perusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on ongelma siinä, kuten sanot, kuinka kaikki data saadaan sovitettua yhteen. Silloin on myös ongelma sen tuloksen tarkkuudessa, joka ilmoitetaan maapallon lämpötilaksi.
Yksittäisen mittauksen, laitteen tai satelliitin tarkkuus kyllä tiedetään, oletan, että tarkoitit tätä mutta ongelma on kuten yllä totesin muualla.
Toinen ongelma on käsitteellinen. Voiko yleensäkään puhua maapallon kaltaisen käsitteen keskilämpötilasta? Valtava massa, jonka Keskusta on hehkuvan kuuma, pinta viileämpi, pinnalla ajasta riippuen valtavia lämpötilaeroja, valtavat erot korkeimman kohdan ja syvimmän merenpohjan välillä. Lämpötila muuttuu hieman pinnan yllä, km korkeudella ja siitä eteenpäin.
Jos meillä on x kpl mittauspisteitä niin mitä ne kertovat ”maapallon lämpötilasta”? Eivät paljoakaan mutta ne ovat tietysti parempi kuin pelkkä tietämättömyys ja arvailu. Onkohan tätä käsitteellistä ongelmaa kukaan tutkinut?
Ilmoita asiaton viesti
Kun tämä suhmurointi näyttää jatkuvan, sitä huonommaksi UAH:n tulosten luotettavuus menee ja kun Ollilan lähdekoodi ei ole avointa luettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerros vielä syy siihen että miksi koko erittäin lämmin 1930 luku on homogenisoitu ~2°C kylmemmäksi?
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko olla kyse siitä että olet hölmönään verrannut jotain Suomen lämpötiloja globaaliin lämpötilaan?
Ilmoita asiaton viesti
1930-luku on kauttaaltaan ollut lämmin. Myös Australian ja USA:n edelleen voimassa olevat lämpöennätykset on 1930-luvulta.
Ilmoita asiaton viesti
Pointti nyt olikin siinä että lämpeneminen ja viileneminen on voimakkaampaa mitä lähempänä ollaan napoja, ja joku lämpötilakäyrä vaikka Suomesta on täysin eri asia kuin globaali lämpötila.
Kyllä se tiedetään että 30-luvulla oli lämpimämpää kuin 50-luvulla mutta sitten on jotain ihme hölinää että tätä olisi ”häivytetty” kun kyse on globaalista lämpötilasta.
Eli edelleenkin, globaali lämpötila on eri asia kuin lokaali lämpötila.
Ilmoita asiaton viesti
Maapallo on nyt tasan tarkkaan saman lämpöinen mitä se oli 1979-2000 keskimäärin. Aika huonosti toi hiilari taas lämmittää, missä vika?
https://climatereanalyzer.org/wx_frames/gfs/ds/gfs_nh-sat1_t2anom_1-day.png
Ilmoita asiaton viesti
Minusta joku viisi nyt kertoa mikä ipcc:n hyväksymän maapallon lämpötilan mittauksen virhearvion.
Entä parhaimman mallilaskennan virhearvio lämpötilalle?
Selviäisi mitä se tasan tarkkaan tarkoittaa…
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Berkely earth julkaisee luottamusvälit.
http://berkeleyearth.org/archive/summary-of-findings/
Ilmoita asiaton viesti
Lopputuloshan on tuhansien tutkimusten yhteenveto. Jos haluaa IPCC:n raportteihin tutustua, eiköhän ne vastaukset sieltä löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Maallikko ei niistä helpolla löydä.
Tieteessä on normaali käytäntö, että numeraalisten tulosten virhearvio julkaistaan. Laadukkaat lehdet eivät julkaise ilman näitä.
Pidän outona, jos ilmastotutkimuksissa ei näin ole.
Jos täällä joku puhuu maapallon keskilämpötilasats eikä osaa kertoa virhearviota, putoaa puheilta pohja pois.
Johan vaaligallupitkin julkaisevat virhearvion!!!
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän muuttujia sitä suurempi varmuusväli. Jokaisella tekijällä on omansa ja epävarmuus kasvaa viuhkana.
On naurettavaa puhua 1,5 asteen lämpenemisestä näillä epävarmuuksilla.
Ilmoita asiaton viesti
Lukutaitoahan se vaan vaatii ja oikeita tulkintoja. IPCC:n raportit ovat julkisia. Raportit ovat tuhat sivuisia, joten jos epäilee, ettei asiaan ole paneuduttu, voi silloin jättää raportit lukematta.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkkä lukutaito ei riitä. Tuhatsivuisten yhteenvetojen läpikäyminen ja ymmärtäminen alaan vihkiymättömälle on vaikeaa kun ei tunne taustaa ja alan terminologiaa. Jonkin yksittäisen faktan hakeminen niistä on kuin neulan etsiminen heinäpellosta.
Jos täällä keskustellaan maapallon keskilämpötilasta, on edellytettävä esitettyyn lukuun liittyvän virhearvion esittämistä ja viitettä alkuperäisartikkeliin. Yhteenvedoilla ja nettisivuilla on paikkansa mutta niihin ei voi vedota vaan alkuperäisartikkeleihin, jos keskustellaan tulosten paikkansapitävyydestä. Tämän pitäisi olla kaikille tutkijoille selvää.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaistähän tämä on, nimittäin nämä kommentit. Sait ainakin neljä kommenttia, mutta kukaan ei vaivautunut vastaamaan, että mikä on IPCC:n käsitys lämpötilan nousun määrästä ja sen tarkkuudesta.
Kyllä nämä luvut löytyvät viimeisestä AR6-raportista. IPCC:n mukaan lämpötilan nousu vuodesta 1750 vuoteen 2019 on ollut 1,26 C ja sen vaihteluväli on 1,12 – 1,37 C. IPCC:n mukaan siis näin tarkkaa on maapallon lämpötilamittaus ja vielä vuodesta 1750 alkaen. Sadasosaasteen tarkkuudesta puhutaan ihan vakavissaan.
Kuten Karinen kirjoitti, niin maapallon lämpötilanousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on ihan utopiaa, jos otetaan huomioon todellinen mitatun lämpötilan nousun tarkkuus tähän päivään mennessä.
Lähdetäänpä ihan siitä, että mittaukset on tehty ainakin vuoteen 1980 pääsääntöisesti nestemäisillä lämpötilamittareilla kuten elohopemittareilla. Niiden käytännön lukematarkkuus on luokkaa 0,5 astetta. Siitä tulee jo ihan armottoman kova fakta, että lämpötilan nousun vaihteluväli 1,12-1,37 eli 0,15 C on aivan pelletiedettä.
Pat Frank on tieteellisessä konferenssissa esittänyt normaaleihin mittaustarkkuusmenetelmiin soveltaen laskelman, että maapallon lämpötila ennen vuotta 1980 voidaan tietää tarkkuudella +/- 1 C. Jos siis joku sanoo, että lämpötila vuonna 1750 oli 14 C, niin mittausmenetelmien epätarkkuudesta johtuen se on voinut olla jotakin välillä 13 – 15 astetta. Sama mies arvioi, että vuoden 1980 jälkeen maapallon lämpötila on pystytty mittaamaan tarkkuudella +/- 0,6 astetta.
Sinivirran kommentteja en viitsi edes lähteä kommentoimaan. Varmaan tähänkin tulee kommentti, että höpö, höpö.
Ilmoita asiaton viesti
Huomauttaisin että muutoksessa on kyse anomalioista. Silloin ei ole merkitystä vaikka mittatarkkuudessa olisi puolen asteen heitto (mitä sitäkin vahvasti epäilen).
Ilmoita asiaton viesti
Anomalia on poikkeama. Lämpötilassa se tarkoittaa poikkeamaa tietystä arvosta. Nyt sitten Härkönen voi kertoa miten nämä arvot saadaan, kun mittarit näyttää satunnaisgeneraattorin tavoin mitä sattuu lukemia.
Tänä päiväkin lämpötila anturien virhe mittausalueellaan on suuruusluokaltaan sama kuin arvioitu lämpeneminen esiteolliselta ajalta. Siis pelkästään yhden ainoan anturin virhe.(Pt100)
Ilmoita asiaton viesti
Rautalankaa: mittari näyttää tänään 10C, todellinen lämpö 11C. Mittari näyttää huomenna 11C, todellinen lämpö 12C. Mittarin mukainen anomalia, 1 C, vastaa todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Härkösen rautalanka on niin paksua , ettei se taivu.
Jos anomalia otetaan noin, niin kaikki mittari virheet aiheuttavat virhettä dataan.
Virhe 1: anturin virhe mittausalueella ±0,6°C
Virhe 2: Asennus paikka virhe voi olla ±5°C
Virhe 3: kaapeloinnin aiheuttama virhe ±1,5°C
Virhe 4: elektroniikan virhe ±xxx
Ilmoita asiaton viesti
Niinkuin Härkönen totesi, kyse on niistä anomalioista. Jospa Ollila kertoisi kaikille lukijoille, mitä ne anomaliat tarkoittavat. Minut voit jättää huomiotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Antero mielenkiintoisesta kommentista. Kyllähän nuo mittaustarkkuudet huutavat kysymystä miten voidaan puhua lämpötilasta niin tarkasti kuin ipcc tekee?
Pallo on nyt vastaväittäjillä mutta saadaanko vastaukseksi muuta kuin Härkösen kryptistä höpinää anomalioista. Minulle tämä mittausten virhearvioiden tärkeys opetettiin jo perusfysiikan kursseilla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin minullekin ja se kaava on edelleen pätevä: neliöjuuri yksittäisten virheiden toisien potenssien summasta. Kun ajatellaan sitä valtavaa mittauspisteiden määrää ja valtamerten mittausten epätarkkuutta laivoista mitattuna joko ämpärinäytteinä tai moottorien jäähdytysveden sisäänotosta, niin voi muodostaa aika hyvän mielikuvan, millaisista epätarkkuuksista todella puhutaan.
Härkösen kommentti anomaliasta on fyysisesti sinällään oikein, mutta se on jälleen yritys johtaa keskustelu sivuraiteelle. Olipa kysymys anomalian tai todellisen lämpötilan laskemisesta, niin anomalian tarkkuus ei voi olla tarkempi kuin todellisen lämpötilan mittaus Celcius-asteina. Todellisuudessa kaikki lämpötilamittaukset tehdään mittareilla, jotka mittaavat todellista lämpötilaa ja ne vain muutetaan anomalioiksi jollakin sovitulla tavalla, joka vielä on kullakin mittaussarjalla ihan omanlaisensa.
En jatka enää tätä keskustelua, koska se meni jo liian kauas blogin aiheesta, että lämpötila on laskenut tammikuussa paussin tasolle – olipa mittaustarkkuus sitä taikka tätä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa kun tarkkuuksista puhutaan, yksi analyysi globaalin lämpötilan muutoksista ei missään nimessä riitä (oli metodit mitä tahansa). Toisaalta yksikään analyysi ei ole uniikki, ne ovat enemmän tai vähemmän toistensa glooneja, siitä ei päästä mihinkään. Näin myös tekee Ollila. Ja juuri siksi kuten tieteessä on hyvänä tapana ollut osoittaa ne analyysit avoimella lähdekoodilla, kuten tuolla aiemmin on jo todettu (Karnaattu). Muuten meistä jokainen voisi kehittää algoritmeja, millä ei ole todellisia fysikaalisia perusteita ja näin ollen voitaisin uskotella, että näin se maailma makaa. Kaikella ystävyydellä.
Ilmoita asiaton viesti
”En jatka enää tätä keskustelua, koska se meni jo liian kauas blogin aiheesta, että lämpötila on laskenut tammikuussa paussin tasolle – olipa mittaustarkkuus sitä taikka tätä.”
Kuukausi ja vuositason vaihtelut ovat yhdentekeviä.
Pohjoisen merijään perusteella kuluneen 40v ajalta ei ole havaittavissa paussia. Joka vuosikymmennen keskiarvo näyttää kutistuvaa jäämäärää.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä sellainen yksityiskohta, nimittäin ”Ollilan yksinkertaisen lämpötilamallin laskelma” kuvassa 2. muistuttaa todella erehdyttävästi UAH:n lämpötilamuutoksen 5kk:n juoksevaa keskiarvoa, se ei voi olla reaalinen. Kyseessä on todennäköisesti algoritmien kopiointi.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mallini löytyy julkaisuistani ja olen esittänyt ne useaan kertaan täällä Puheenvuorossa. Pitänee kirjoittaa siitä oma blogi, mutta en mene siihen asiaan tässä blogissa, koska tämä blogi painui jo taivaanrannan taakse eli putosi etusivulta pois.
Ilmoita asiaton viesti