Maapallon lämpötila putosi marraskuussa 0,29 °C, mutta IPCC:n mukaan lämpötilan pitäisi nousta

Satelliittimittauksen UAH marraskuun lämpötila on raportoitu ja oli 0,08 °C ja se on 0,29 °C matalampi kuin lokakuun arvo 0,38 °C, kuva 1.

Kuva 1. Maapallon lämpötilatrendit eri mittausten mukaan ja hiilidioksidin pitoisuuden kehitys.

Muiden lämpötilamittausten päivitys raahaa jopa kaksi kuukautta perässä, mutta trendit osoittavat, että kyllä ne kulkevat samoja latuja, vaikka Gistemp ja HadCRUT4 on manipuloitu osoittamaan n. 0,15 °C nousua 2000-luvulla tempulla nimeltä homogenisointi.

Tietysti toisinajattelijat aina pyytävät arvioimaan, että kuinka paljon lämpötilakehitys on riippuvainen eli korreloi hiilidioksidipitoisuuden (CO₂) kanssa. Silmämääräisesti voi tehdä luotettavan arvion, että 2000-luvulla mitään riippuvuutta ei esiinny, koska lämpötila seilaa ihan omia polkujaan.

Kuvassa näkyy harvinaisen selvästi 2000-luvun paussi 1998-2014, jolloin lämpötila ei noussut. Sitten tuli super El Nino 2015-2016. Mutta sen jälkeen tulikin aivan jotain muuta, joka selittää melkein pääasiassa lämpötilat vuoden 2017 jälkeen, kuva 2.

Kuva 2. UAH-lämpötilakehitys, Ollilan ilmastomalli, lyhytaaltoisen säteilyn anomalia eli poikkeama, CO₂:n lämpötilavaikutus, kokonaispilvisyyden vaikutus ja ENSO-ilmiön lämpötilavaikutus.

Kuva 2 viesti on selvä: Vuoden 2017 jälkeen lämpötilamuutokset ovat johtuneet etupäässä lyhytaaltoisen säteilyn muutoksista ja ENSO-ilmiöstä (El Nino ja La Nina), joiden vaikutus on ollut noin 50 % lyhytaaltoien säteilyn vaikutuksesta. Muillapa ei sitten olekaan vaikutusta.

Mikä on tämä lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus? Aurinko säteilee lyhytaaltoista säteilyä ja se vaihtelee hieman 11-vuotisen aurinkosyklin aikana, mutta sen vaihtelu on ollut olematonta. Maapallo heijastaa auringon säteilyä aika tarkkaan 30 % takaisin avaruuteen, mutta nyt erikoisesti vuoden 2014 jälkeen siinä on ollut suuria vaihteluja ja yleisesti ottaen takaisinheijastus on vähentynyt. Tarkat muutokset näkyvät keltaisessa käyrässä.

Kuvassa lyhytaaltoisen säteilyn käyrä päättyy tammikuuhun 2021. Syy on se, että mittausarvot ovat kausipainotettuja ja sen eliminointi vaatii dataa 6 kuukautta taaksepäin. NASA on julkaissut viimeiset arvot heinäkuussa. Niinpä nämä arvot laahaavat pahasti jäljessä.

Olen seurannut asiaa niin kauan, että uskallan ennakoida, että vuoden 2021 lämpötilamuutokset tulevat osoittautumaan riippuviksi lyhytaaltoisen säteilyn muutoksista. ENSO-ilmiöiden aikaskaalavaikutus onkin päinvastainen. Koska sen mittausarvo eli ONI-indeksi tiedetään lähes reaaliajassa ja sen globaalissa lämpötilavaikutuksessa on 6 kuukauden viive, niin sen vaikutus voidaan arvioida noin puoli vuotta etukäteen!

Johtopäätös: Maapallon lämpötila määräytyy pääsääntöisesti muun kuin hiilidioksidipitoisuuden perusteella – pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Viesti nuorisolle, joka ei kuitenkaan näitä sivuja lue: Do not worry – be happy ja hankkikaa villahousut talveksi.

Lisäys:

Koska keskustelu – kuinka ollakaan – lipesi Suomen lämpötiloihin, niin lisään graafisen esityksen Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tieteellisestä artikkelista. En ole löytänyt – eikä tietääkseni kukaan muukaan – Suomen historiallisia keskilämpötilatietoja numeerisina keskiarvoina. Ilmatieteen laitos panttaa näitä tietoja.

Kuva 3. Suomen vuosittaiset keskilämpötilat.

Kuvasta kommentoin kahta asiaa.

1). Tutkijat ovat käyttäneet erikoista dynaamista keskiarvolaskentaa laskiessaan kuvassa näkyvän trendiviivan. Se hävittää tehokkaasti esimerkiksi 30-luvun korkeat lämpötilat: tutkijat 1,6 astetta, todellisuudessa 2,3 astetta (vihreä katkoviiva). Sen sijaan 2010-luvun lämpötiloissa tällaista alenemaan ei ole saatu aikaan dynaamisella keskiarvostamisella. Hmmm…..

2). Vuosi 1939 oli vielä lämmin, 1940 oli kylmä ja vuosi 1941 oli tosi kylmä. On huomattava, että kyseessä on koko vuosi ja lämpötilat vaihtelevat suuresti alueittain. Tälläkin hetkellä Lapissa on paikoitellen pakkasta yli 30 astetta ja juuri nyt minun mittari näyttää 5 astetta Porvoossa.