Media nostaa ja media laskee, media ylistää ja media latistaa – kohteena TP Sauli Niinistö

Suomalaisen median yksi tunnusmerkki on, että se etsii menestystarinoita ja nostaa sankareita esiin kansakunnalle. Näitä sankareita löytyy kaikkialta kuten urheilusta, liike-elämästä ja joskus harvemmin politiikasta.  Urheilussa sankareita löytyy useimmin ja kielenkäyttö on jo ylittänyt kaikki suhteellisuuden rajat: kesän kärkiaika oli uskomaton suoritus.

Toisaalta on käynyt selväksi, että medialta tulee myös vastaisku varsin helposti. Näyttää siltä, että toimittajat vain odottavat sitä hetkeä, jotta he saavat pudottaa sankarin jalustalta. Periaate on ilmeisesti sama kuin savolaisilla: et ole muita kummempi etkä semmoinenkaan.

Ei liene epäselvää, kuka on äskettäin nostettu koko kansakunnan kaapin päälle sankarpojaksi. Sehän on tietysti meidän tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö – tuttavallisesti Sale – joka otti yllättäen irtioton vanhasta suomalaisesta puolueettomuuspolitiikasta ja päätti runnata Suomen Natoon. Madridin taannoisen kokouksen tuloksia raportoitaessa toimittajat julistivat, että Natoon liittyminen on jo niin sanotusti ”kirkossa kuulutettu”. Media on ollut täynnä ihastelua TP Niinistön saavutuksesta, kun ikävä suomettumisen hajunkin voidaan tuulettaa pois.

Kun toimittajat kuulivat Turkin Erdoganin kommentteja, niin paljastui ikävä tosiasia, että kihlaus on tehty, mutta avioehto on vielä täysin auki – ainakin yhden seurakuntaan kuuluvan jäsenen mielestä. Juuri sen änkyrän, joka oli hetki sitten pannut jo nimensä kuuliaispaperiin. Kun tätä Turkin käsityksiä asiasta on nyt puitu muutaman päivän ajan, on ilmennyt, että Madrid ei ratkaisutkaan vielä asiaa. Toimittajat alkavat jo haistaa epäonnistumisen merkkejä ilmassa. Kukaan ei tiedä tässä vaiheessa, miten tässä käy, ja kuinka kauan kihlajaiset kestävät, ennen kuin oikein vihille mennään.

Eräänä merkkinä tuulen kääntymisestä on Hesarin juuri ilmestyneen kuukausiliitteen sarjakuva ”Ajatushautomo”, jossa on usein aika hulvattomia näkemyksiä nimenomaan poliitikoista. Sarjakuva käsittää 11 kuvaa siitä, kuinka TP Niinistö yrittää saada ulkoministeri Haavistonkin oppimaan uusia tapoja miellyttää turkkilaisia kuten oppimalla pitämään turkkilaisista kansallisruuista tietysti turkkilaisittain pukeutuneena. Haavisto ihmettelee, että onko tilanne todella jo näin vakava. Tilanne kääntyy jo hetkeksi niin päin, että Haavisto tyynnyttelee Niinistöä, että kyllä tämä tästä. Loppuklippi on näkymä tulevista linnan juhlista, jossa presidenttiparimme on pukeutunut turkkilaisiin kansallisasuihin ja toivottavat vieraat tervetulleiksi turkin kielellä.

Ihan asiapohjaltakin tilanne voidaan hahmottaa niin, että jos a) Ukrainan sota loppuu jonkinlaiseen rauhaan tämän vuoden aikana ja b) Suomi ei ole vielä saanut Turkin hyväksyntää Nato-jäsenyydelle ja c) Venäjältä ei tule mitään uhkauksia Suomea kohtaan (kuka muistaa, että niitä piti tulla nimenomaan Nato-hakemusprosessin aikana), niin toimittajat alkavat kyselemään, että ei kai tässä vaan ollut liian hoppu pyllistää oikein syvää itään ja jäädä edelleen Naton kartanolle kärvistelemään. Siinä vaiheessa media alkaa etsimään syyllistä, ja sehän on helppo löytää. Aika näyttää, miten tässä käy, mutta on täysin selvää, että Turkki pelaa omia pelejään ja on tehnyt Suomesta ja Ruotsista pelinappuloita, joita se siirtelee halujensa mukaan.

 

+8
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu