NOAA: kasvihuonekaasujen saastutus on pyydystänyt 49 % enemmän lämpöä 2021 kuin 1990

USA:n hallinnon virallinen organisaatio nimeltä National Oceanic and Atmospheric Administration (Kansallinen valtamerien ja ilmakehän hallintovirasto) eli lyhennettynä NOAA pitää yllä tilastoa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta ja niiden aiheuttamasta säteilypakotearvoista (Radiative Forcing = RF) IPCC:n tieteen mukaisesti. Tämän tilaston nimi on The NOAA Annual Greenhouse Gas Index (AGGI).

Muutama päivä sitten tapahtuneen päivityksen yhteydessä NOAA julkaisi tiedotteen parhaaseen keltaisen lehdistön tyyliin. Otsikko – joka on sama kuin blogini otsikko – on täysin harhaanjohtava ja karkean virheen huomaa vain asioista perillä oleva henkilö.

Useimmat maallikotkin tietävät, että maapallon teoreettinen keskimääräinen lämpötila olisi noin -18 °C nykyisen noin +16 °C sijasta eli 34 °C kylmempi jää- ja lumiplaneetta ellei ilmakehässä olisi kasvihuonekaasuja (siis noita saasteita, joista veden vaikuttava osuus on noin 80 %!). Jotta asiat menisivät oikeisiin mittasuhteisiin, niin pitäisi tietää, mikä on IPCC:n käyttämä mitta kasvihuoneilmiön suuruudulle siinä yksikössä, joka aiheuttaa lämpötilavaikutuksen.

Käytän aina lukuja, jos mahdollista, koska ne osoittavat, onko jokin asia oikeasti tiedossa vai ei. Auringosta tulee maapallolle 99,97 % kaikesta sen saamasta energiasta, joka pitää planeettamme asumiskelpoisena. Auringon säteilyn nettovaikutus on n. 240 wattia laskettuna jokaista maapallon neliömetriä kohden eli 240 W/m2.

Kasvihuonekaasujen kyvyn ”pyydystää” eli absorboida lämpöä maapallon ilmakehään ja sitä kautta sen pintaan, osoittaa IPCC:n käyttämä säteilypakotteen arvon olevan 159 W/m2. Tämä säteily tulee ilmakehästä infrapunasäteilynä maanpinnalle ilmakehästä ja ilman ilmakehää ja kasvihuonekaasuja kasvihuoneilmiötä ei voisi olla olemassa. Tämän lukuarvon löytää vain alan asiantuntija ilmastoalan tieteellisistä artikkeleista. Syynä on se, että IPCC:n mukaan tuo arvo on ilmakehän säteilemä infrapunasäteilyn arvo maanpinnalle, vaikka IPCC:n oma energiatase osoittaa tuon arvon olevan 345 W/m2, jossa on mukana auringon säteilyenergiaa n. 75 W/m2 eli jostain tulee kasvihuoneilmiön tuomaa lisää n. 270 W/m2. Mutta se on toinen stoori, kuten Kipling sanoi.

NOAA:n AGGI-tilasto osoittaa, että kaikkien kasvihuonekaasujen säteilypakote on lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen 2021 mennessä yhteensä 1,06 W/m2. Miten tästä saadaan 49 %:n nousu kyseiselle aikavälille? Sen NOAA jättää kertomatta, mutta taulukosta löytyy kyseisten vuosien absoluuttiset säteilypakotearvot, jotka ovat 2,166 W/m2 ja 3,222 W/m2 eli kasvua 1,06 W/m2. Prosenttilaskulla siitä saadaan 49 %:n kasvu kasvihuonekaasujen saastuttamisen takia vuoden 1990 arvoon verrattuna. Ilmeisesti kasvihuonekaasut muuttuivat saasteeksi vasta vuoden 1750 jälkeen, mutta ennen sitä ne olivat tuiki tarpeellisia maapallon kannalta. Menikö kaikki oikein? Ei kai vain lukijaa johdettu mitenkään harhaan?

Todellisuudessa kasvihuonekaasujen pakotearvo kasvoi arvosta 158 W/m2 arvoon 159 W/m2 eli 1,06 W/m2, joka vastaa prosentuaalisena lisäyksenä 0,7 %:n kasvua kasvihuoneilmiön suuruudessa.  Tämä luku ei ole lähelläkään 49 prosentin kasvua kuten NOAA otsikoi.

Lämpötilavaikutuksena 1,06 W/m2 tarkoittaa IPCC:n tieteen mukaan 0,5 °C lisäystä. Luonnon lämpötila-asteikko on Kelvin-asteikko, joka alkaa absoluuttisesta nollapisteestä ja nykyinen 16 °C lämpötila on Kelvin-asteissa 289 K. Puolen asteen lisäys tarkoittaa 0,17 %:n muutosta. Hui kauheaa.

Hiilidioksidin (CO2), typpioksiduulin (N2O), metaanin (CH4) ja eräiden muiden kaasujen pitoisuuksien kehitys.

***

Taustatietoa: Olen koulutukseltani prosessi-insinööri Oulun yliopistosta, jossa opetus perustui yksikköprosesseihin, jotka esiintyvät kaikilla teollisuuden aloilla. Näitä ovat mekaaniset ja kemialliset prosessit sekä aineen- ja lämmönsiirto. Lisäksi opiskelin automaatiota ja prosessidynamiikka, josta tein DI- ja lisensiaattityöt ja se tieto on ollut kaikkein hyödyllisintä ilmastotutkimuksissani. Väittelin laatutekniikasta TKK:ssa 1995. Olen pystynyt hyödyntämään näitä asioita tutkiessani maapallon energiatasetta, hiilenkiertoa, kasvihuonekaasujen osuutta kasvihuoneilmiössä ja lämpenemisessä, dynaamisia viiveitä pilvisyyden, sekä ilmastonmuutoksen lämpötilavaikutuksia lyhyen ja pitkän ajan dynaamisissa simuloinneissa. Näistä aiheista olen julkaissut 20 tutkimusta vuoden 2011 jälkeen. Kasvihuonekaasujen vahvuustutkimus on julkaistu englantilaisessa Energy & Environment-lehdessä 2012 ja Pariisin ilmastosopimuksen perusteiden analysointi 2018 englantilaisen Emerald Publishing Limited – lehdessä ”International Journal of Climate Change and Management”. Tutkimustulokseni poikkeavat IPCC:n tuloksista mm. seuraavissa kohdissa, joilla on ratkaiseva vaikutus ihmisen osuuteen lämpenemisessä: kasvihuoneilmiön suuruus, veden takaisinkytkennän puuttuminen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin vahvuus kasvihuonekaasuna sekä fossiilisen hiilidioksidin määrä, kierto ja viipymäaika ilmakehässä. Tärkein tulos on ilmastoherkkyysarvoni 0,6 °C. En ole samaa mieltä IPCC:n kanssa ilmastonmuutoksen syistä ja sen vuoksi minut voidaan luokitella toisinajattelijaksi (contrarian). Kirjoitukseni Puheenvuorossa ovat tieteen popularisointia pyrkien osoittamaan IPCC:n ja valtamedian virheet sekä ilmastopaniikin perusteettomuuden. Pyrin välttämään matemaattisia esityksiä ja suosimaan graafisia kuvia. Laajoja esityksiä näistä aiheista on omalla nettisivustollani: https://www.climatexam.com/home

+10
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu