OL3 laitetaan jälleen tuotantokatkoon – mikä on käyttöhenkilöstön osaaminen?
Taustaa
TVO tarkasti OL3:n syöttövesipumput koekäyttöjakson aikana ja ilmoitti 18.10.2022, että kaikissa neljässä syöttövesipumpun juoksupyörässä on havaittu säröjä. Tästä seurasi koekäyttöohjelman keskeytys, joka jatkui 27.12.22 saakka. Sen jälkeen oli 11 päivän pituinen koekäyttöjakso, jos pysyin asiassa ajan tasalla.
Nykytilanne
OL3 on siis ollut seisokissa ja koekäyttö jatkuu joskus helmikuun alkupuolella. Nyt on meneillään uusien ja kestävämpien juoksupyörien vaihto kaikkiin neljään syöttövesipumppuun. Syksyllä TVO ilmoitti, että uudet juoksupyörät saadaan vasta helmi-maaliskuun vaihteessa, joten aikataulu on nopeutunut noin kuukauden alun perin arvioidusta. Hyvä niin.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut tästä asiasta ja ihmetellyt tätä menettelyä. Käytössä on neljä rinnakkain asennettua pumppua, joista kolme riittää täyden kapasiteetin ajoon. Prosessiteollisuudessa tällaisessa tilanteessa laitosta ei ajeta alas, vaan yksi pumppu kerrallaan tarkistetaan tai vaihdetaan. Se on aivan normaalia toimintaa missä tahansa teollisuuslaitoksessa, jos on olemassa varapumppuja käytössä. Normaalisti vaihdetaan ns. lennosta yksi pumppu kerrallaan ilman, että laitoksen kapasiteetti laskee. TVO on itse ilmoittanut, että tämä syöttövesiumppujen ongelma ei vaaranna laitoksen säteilyturvallisuutta.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan TVO on menettänyt OL3:n tuotantoa arviolta 3-4 kuukautta. En löydä mitään teknistä syytä tähän menettelyyn. Ainoastaan yksi spekulatiivinen seikka tulee mieleeni. Onko laitos mahdollisesti vielä Arevan peukalon alla niin, että se voi sanoa viimeisen sanan, miten koeajossa menetellään, koska laitosta ei ilmeisesti ole vielä luovutettu tilaajalle? Minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että Areva pyrkii aiheuttamaan TVO:lle maksimaaliset kustannukset, koska se itse joutuu maksamaan maksimisakot projektin myöhästymisen vuoksi. Täysin pieleen menneen projektin vuoksi Arevaa ei kukaan pidä enää vakavasti otettavana ydinvoimalaitosten toimittajana Ranskan ulkopuolella, joten heillä ei ole enää mitään hävittävää. On hyvä muistaa, että Areva ei ole julkisuudessa ottanut täyttä vastuuta myöhästymisestä, vaan laittaa ainakin osan syistä TVO:n piikkiin. Itse arvelen, että Areva arvioi pahasti pieleen Säteilyturvakeskuksen roolin tässä projektissa.
Vielä totean, että TVO tiedotus ja viestintä on toiminut tähän saakka huonosti. Myöhässä olevaa tietoa on tullut tipottain ja oleelliset tiedot jätetään kertomatta. Viestinnän perussääntö, että jos joku valittaa, niin tiedotus on jo epäonnistunut. Minulle on syntynyt ehkä osittain huonon tiedottamisen vuoksi vahva epäily TVO:n käyttöhenkilöstön osaamisesta. Ehkä TVO on niin kaukana yksityisestä sähkönkuluttajasta, että ylimmässä johdossa tällaisilla seikoilla ei ole painoarvoa.
”Onko laitos mahdollisesti vielä Arevan peukalon alla niin, että se voi sanoa viimeisen sanan, miten koeajossa menetellään, koska laitosta ei ilmeisesti ole vielä luovutettu tilaajalle? Minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että Areva pyrkii aiheuttamaan TVO:lle maksimaaliset kustannukset, koska se itse joutuu maksamaan maksimisakot projektin myöhästymisen vuoksi”
Eiköhän taustalla olevat tekijät kuitenkin ole vähemmän dramaattisia. Yleensä kun joku (esim TVO) tilaa joltain toimittajalta laitoksen (esim Areva), sovitaan ajankohta jolloin vastuu laitoksen toiminnasta siirtyy toimittajalta tilaajalle. Jos laitoksessa sitten on jotain havaittuja ongelmia, pitää toimittajan saattaa ne kuntoon ennen vastuun siirtoa. Muuten ollaan hyvin epäselvässä tilanteessa, jos ongelma paikassa A aiheuttaa seurannaisvaikutuksia paikkaan B.
Arvevalla ei ole mitään motiivia tietoisesti pitkittää luovutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista, mutta se oli yleistä tietoa näistä käytännöistä. Siitä ei tullut mitään oleellista uutta koskien nimenomaan OL3:n keisiä.
TVO:n huonoa tiedottamista kuvaa mm. tämä seikka, että se ei kerro, mikä on Arevan rooli tilanteessa, ja mikä osapuoli tekee päätökset. Tiedotus antaa sen vaikutelman, että kaikki on TVO:n omissa käsissä, mutta epäilen sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, tietoa on annettu vähän, mutta toisaalta, ei kai TVO:lla mitään julkista tiedotusvastuutakaan ole. Sopimukset ainakin ovat sisäisiä asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Kun TVO:n asiakaskunta on varsin pieni, niin suurelle yleisölle ei haluta kertoa kaikkia yksityiskohtia. Lunta on tullut en verran tupaan, että ovi pidetään lähes kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
On muistettava, että me sähkönkuluttajat emme ole TVOn asiakkaita, on meneillään oikeusprosessi toimittajan ja TVOn välillä ja TVOn velvollisuudet Arevaa kohtaan.
TVO pyrkii välttämään kohdistamasta julkisia arvioita toimittajaan ja myös siksi pidättäytyy lausunnoista, joita voitaisiin pitää toimittajaan kohdistuvana arvosteluna. Näitä lausuntoja luettiin rakentamisen aikana liikaakin.
Ilmoita asiaton viesti
TVO:n ei ole syytä pitää sordiinoa päällä koska peli sakoista on avattu vuosia sitten. Tuskinpa asiassa päästään keskinäiseen sopuun, vaan se menee ulkopuolisen tahon ratkaisuun. Yritysmaailma käyttää yleensä välimiesoikeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustalainen ministeri Lintilä suosittaa TVO:lle tiedotuspimentoa. Vain poliittinen eliitti, johon hän itsekin lukeutuu, on siinä asemassa, jolle asiasta pitää tiedottaa. Tätä pimentoa Lintilä kutsuu nimellä ”työrauha”.
Ilmoita asiaton viesti
TVO on yksityinen yritys, joten Lintilän sanomisilla ei ole juurikaan vaikutusta. Miksi olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Sinunko satuilullasi sitten on?
Ilmoita asiaton viesti
”…sovitaan ajankohta jolloin vastuu laitoksen toiminnasta siirtyy toimittajalta tilaajalle…”.
Laitos on jo yli 10 vuotta yliajalla. Tuohon väliin olisi mahtunut monta vastuun siirtoa, jos halua ja osaamista olisi ollut. .
Onko kyseessä kuitenkin ydinvoiman ”vihreä jarrutus” Saksan ja Ruotsin malliin ?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti. Ei allekirjoiteta luovutussopimusta ennen kuin kaikki viat on korjattu. Toisaalta en tiedä antaako Areva mitään takuuaikaa laitokselle käyttöönoton jälkeen. Jos antaa, niin sittenhän tuota olisi voitu käyttää ketjun aloittajan kuvaamalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
”…neljässä syöttövesipumpun juoksupyörässä on havaittu säröjä…”.
Laitosta ei siis ole vielä edes otettu käyttöön ja jo nyt pumput ovat säröillä ? Onko Areva asentanut laitokseen kiinalaista romua ? Mitä muuta sekundaa laitoksesta vielä löytyy ja milloin ?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä sieltä enää juuri mitään erikoista taida löytyä, koska laitosta on jo rassattu erikoisissakin tilanteissa koekäytön aikana. Sehän tiedetään, että syöttövesipumput toimitti Siemensin alihankkija KSB, joka on alalla erittäin tunnettu ja arvostettu toimija. Kuten aikaisemmin spekuloin, niin säröytyminen saattoi johtua koekäytön aikana syntyneistä tilanteista, joissa jouduttiin pumppujen mitoitusspeksien ulkopuolelle. Eipähän ole TVO avannut juttua sen tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
”Olkiluoto 3:n (OL3) syöttövesipumppujen juoksupyörät vaihdetaan mitoitukseltaan kestävämpiin meneillään olevan tuotantokatkon aikana.”
Tarkoittaako tämä sitä, että siipipyörien koostumus, lujuus, sitkeys, mikrorakenne sekä valuparametrit mm. pysyvät entisinä ja lisättään vain ainevahvuutta kriittisiin kohtiin?
Ilmoita asiaton viesti
Tiedossa olevien faktojen valossa näin on tilanne. Juoksupyöristä ei löytynyt materiaali-, valmistus-, eikä suunnitteluvirheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Selviä murtumia kuitenkin löytyi. Pakko uskoa kun kuvasta näkee. Rasituksen aliarviointiko syynä?
Ilmoita asiaton viesti
Arvioitu säröjen syntymismekanismi liittyy kavitaatioilmiöön keskipakopumpuissa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kyseessä samanlainen ilmiö, kuin laivojen potkureissa ilmakuplien aiheuttaessa niihin eräänlaista eroosiota ? Jos on, niin eikö ne materiaalivahvuudeltaan paksummatkin osat silloin syövy samoin kuin ohuemmatkin ? Vaiko onko kyse muusta kuin syöpymisen aiheuttamista vaurioista ?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä samantyyppisestä ilmiöstä on kyse:
Täällä hieman tarkempaa tietoa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/keskeyttiko-tvo-ol3n-koekayton-heppoisin-perustein-lokakuussa/
Jutun on lukenut 11330 ihmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minun arvaukseni on että STUK:lla joudutaan työttömäksi sinä hetkenä kun laitos valmistuu. Joten se ei valmistu.
Ennen pitkää loputon kyykytys johtaa siihen että osaava henkilökunta lähtee jonnekin muualle.
Minulla heräsi epäilys jo siinä vaiheessa kun koeajossa todettiin että henkilökunta ei osannut tehdä kaikkea oikein. Siksipä sitä juuri harjoiteltiin eikä se olisi ollut mikään syy perua käyttöönottoa.
Tässä on tilanne jossa kukaan ei uskalla sanoa että mitähän jos aloitettaisiin. Sehän vaarantaisi turvallisuuden. Nyt on turvallista kun laitos ei pyöri.
Ilmoita asiaton viesti
”Sankareita vai narreja” kirjoittaa TVO:n viestintäpäällikkö Johanna Aho
”Olkiluodossa julkisuus on toki noteerattu, mutta keskittymistä päivän töihin sillä ei kuitenkaan ole koettu olleen merkitystä. OL1:n ja OL2:n jo yli neljä vuosikymmentä jatkunut säännöllinen ja ennustettava sähköntuotanto jatkuu arjessa kuten aina ennenkin. OL3:n koekäyttöohjelma viedään läpi vaihe vaiheelta, välillä myös eteen tulleita huolto- ja korjaustarpeita ratkoen. Vastoinkäymiset harmittavat, mutta kuuluvat vielä tässä vaiheessa asiaan. Koekäytön tarkoituksena on testata laitosta eri käyttötilanteissa ja tunnistaa vielä loputkin huolto- ja korjaustöitä vaativat kohteet.”
Johanna Aho jatkaa lainauksella. ”Äsken teillä oli sankarin viittaa harteilla ja tänään taas narrin asu päällä”, twiittasi eräs koekäytön viiveuutisoinnin keskusteluun osallistunut. Tältä se näyttää, mutta ennen kaikkea uskon Olkiluodossa työskentelevien pitävän vastuullisen ydinalan ammattilaisen haalareita. Niitä haalareita, joilla tuotantolukemien seuraaminen tehdään vielä yhtä tylsäksi kuin ennen #sähkötuleepistorasiasta. Ja joilla vakautetaan lopulta vuosikymmeniksi sähkömarkkinoita ja -hintoja.”
Ilmoita asiaton viesti
Turha kehitellä mitään konspiraatioteorioita. Mikään tehdas ei lähde käyntiin nappia painamalla. Kyseessä on aina pitkä prosessi erilaisine tarkistuksneen ja fiirauksineen. Ydinvoimalan kohdalla eritoten. Sen verran luupin alla on nyt tämä käynnistys, että mikään asia ei jäisi salaisuudeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pumput ja pamput on hyvä olla kunnossa ennenkuin täysteholla aloitetaan. Onhan homma venähtänyt, minäkin ehdin eläkkeelle 2011, mutta hyvä siitä tulee, kunhan vaan ”persus” kestää..
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai pumppujen pitää olla kunnossa ja ne pitää laittaa kuntoon. Kysymys on siitä, että tuollaiset viat voidaan hoitaa menettämättä tuotantotehoa. Jos OL3 toimii jatkossakin tuolla tavalla, niin käyttöaste voi jäädä alhaiseksi. TVO:n käyttötapa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun yhdestä syöttövesipumpusta menee tiiviste tai laakeri, niin ajetaan koko laitos alas.
Ilmoita asiaton viesti
Kun merellä tuulee, maalla ollaan viisaimpia, oli entinen sanonta. Ollilan puheenvuoroista ja kommentoinnista mielikuva tämänkaltaisesta ajattelusta nousee esiin. Itse uskon ja luotan ydinvoima-alan toimijoiden arviointikykyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Asiasta voi olla tuotakin mieltä, mutta kommentistasi puuttuu asiaperuste. Jos joku tuo esiin sellaisen tiedon, että kritiikkini on perusteeton, niin muutan mielipiteeni.En ole energia-alan asiantuntija, mutta kyse ei ole energia-alan erikoiskysymyksestä, vaan yleisestä käytännöstä prosessiteollisuudessa.
Minulla on vuosien kokemus prosessiteollisuuden käyttö- ja kunnossapitotoiminnasta. Olen toiminut Kunnossapitoyhdistyksen puheenjohtajana vuosia sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta on kulunut 2 vuotta, kun kirjoitin blogiini median uutisoinnin pohjalta, että OL3 on valmis:
https://roskasaitti.wordpress.com/2021/03/27/ol3-valmis/
Tuossa tuli manituksi STUK viiveiden yhtenä syynä.
Samalla tuo artikkelini osoittaa, miten paljon sitä viivettä odotusarvosta on vielä sittenkin kertynyt, kun laitos oli ”valmis”.
Ilmoita asiaton viesti
OL3:n myöhästymistä verrataan alkuperäiseen aikatauluun, mutta myös aikaisempiin projekteihin (OL1 ja OL2) ja niiden aikatauluihin. Ja se ”root cause” lienee OL3:n ”avaimet käteen” toimitusperiaate: tilaaja on maksavinaan ja toimittaja on toimittavinaan, ja STUK pyörii siinä välissä. Eli ei ole varsinaista isäntää koko hommalle.
Koska kyseessä on ydinvoimala, niin mielestäni tiedotus pitäisi olla hieman kattavampaa. Toki sen ollut parempaa kuin oli Tšernobylissa.
Kokemuksesta tiedän, että ydinvoimateollisuudessa on raskaat laadunvarmistukset, joten en oikein usko valmistusvirheeseen. Viimeisessä tiedotteessa mainitaan mm. ”Uudelleen rikkoutumisen estämiseksi Olkiluoto 3:lle suunniteltiin mitoitukseltaan kestävämmät juoksupyörät. Laitosyksikön sähköntuotantoa jatketaan uusien juoksupyörien asentamisen jälkeen”. Tämä viittaa mahdolliseen, koekäytön aikana tapahtuneeseen käyttövirheeseen, minkä on mahdollistanut suunnittelu/ohjeistus-virhe. Liitteiden mukaan pumppuja on 4 kpl, joista yksi on varalla. Tiedotteista olen ymmärtänyt, että jokaisen pumpun juoksupyörässä oli vaurio. Tästä voi spekuloida mahdolliseen osakuormakavitaatioon eli kaikilla pumpuilla on painettu pientä tilavuusvirtaa (alhaisen tehon koekäyttö) korkeaan nostokorkeuteen (1000+ m). Moottoritehot ovat kuitenkin luokkaa 12 MW ja kierroksia n. 6500 RPM. Kummelin termiä käyttäen ”kyllä lähtee”.
Koska kyseessä on ydinvoima, ymmärrän TVO:n varovaisuusperiaatteen. Enemmänkin ihmettelen tuotantoa kahdella säröytyneellä juoksupyörällä. Ettei vain korkeampi voima (=vihersiirtymä) ollut pelissä vuodenvaihteen aikana, kun se sähkö uhkasi loppua? Myös Fingrid perui sopivasti ”salama simuloinnin”.
https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/95754/Kandidaatinty%C3%B6%20Olli%20Ruuska.pdf
https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/ydinvoimalaitosyksikko_ol3_fin.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Jotain outoa hommassa on kun kaikkiin 4 juoksupyörään yht aikaa vikoja.
Ilmoita asiaton viesti
En ole missään havainnut tietoa, että varalla olevan pumpun juoksupyörästä olisi löytynyt säröjä. Voitko antaa lähteen, jossa tällainen tieto on. Kyllä TVO:n mukaan juoksupyörien viat ovat syntyneet koekäytön aikana käytössä oleviin pumppuihin. Jos varalla olevasta pumpusta olisi löytynyt säröjä, niin silloin kyse olisi ollut yksiselitteisesti valmistusvirheestä. Valmistusvirheestä KSB:tä ei ole syytetty.
Ilmoita asiaton viesti
Kun luin vielä kertaalleen TVO tiedotteen pumppujen säröytymisestä, niin se antaa kuvan, että pumppujen juoksupyörien rakennetta on vahvistettu, jotta vastaavaa tilannetta ei syntyisi edes poikkeustilanteiden takia. TVO haluaa sekä henkselit että vyön. TVO:n mukaan juoksupyörät olisivat kestäneet normaaleja käyttöolosuhteita. Siksi TVO on päättänyt jatkaa koekäyttöä ja varmaan välttää tunnistettuja poikkeusolosuhteita.
Olen yllättänyt, että kukaan ei ole kommentoinut kirjoitukseni pääpointtia, että miksi TVO ei osaa vaihtaa pumppuja lennosta, vaikka siihen on kaikki mahdollisuudet. Jos on varapumppu, niin tuotantotehoa ei tarvitse menettää. Tällä ei ole tekemistä käyttövarmuuden kanssa. Itse asiassa koko laitoksen alasajo ja uudelleen käynnistäminen on laitoksen käytölle paljon suurempi riski kuin pumpun poisotto käytöstä ja toisen pumpun käyttöönotto sen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärtänet, että koekäytön tarkoitus on tuottaa tilanteita, joissa järjestelmän eri osia paineistetaan sekä tuotantokäyttöä että erityistilanteita muistuttavilla kokeilulla. Laitoksen käynnistäminen ja sammuttaminen ovat näitä erityistilanteita. Niiden ei pidä olla laitoksen turvallisuuden kannalta riskejä, vaan normaaleja käyttötilanteita.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinkin ymmärrän, mutta pointtihan on siinä että tarkoitus ei ole kokeilla, että kestääkö laitos kuukausien ylimääräisiä käyttökatkoja. Sitähän on OL3:ssa tehty enemmän kuin voi kohtuudella vaatia.
Erilaisia käyttöhäiriötä ja seisokkien syitä toteutetaan koekäyttöohjelman mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä kokemuksesta voin sanoa, että laitosten käynnistäminen ja alasajo ei toimi nappia painamalla. Niissä menee usein joitakin asioita pieleen. Miksi menee pieleen? Siihen on aivan yleismaailmallinen syy. Ihminen osaa sitä, mitä hän tekee. Laitosten ylösajo ja alasajo on aivan oma lukunsa, joita tehdään harvoin ja ne eivät ole käyttöhenkilönkunnan selkärangassa. Sen vuoksi jos pitäisi valita pumpun vaihto lennosta, joka on yksinkertainen toimenpide vai laitoksen alasajo, niin jokainen kokenut käytöstä vastaava valitsee pumpun vaihdon. Ai niin, yksi poikkeus on, eli OL3:n käytöstä vastaava taho.
Tässä olisi ollut tilaisuus OL3:n henkilökunnalla harjoitella pumpun vaihtoa lennosta, mutta niin ei haluttu tehdä. En ymmärrä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Reaktoreiden käynnistämisestä ja sammuttamisesta kannattaa lueskella vaikka linkin PDF:stä.
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirjasarjaV_ydinturvallisuus_2.pdf/74b3643c-419f-4381-89ff-423e406f98b1
Ja sieltä sivulta 12 alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mitä yrität sanoa?
Ilmoita asiaton viesti
Reaktorimyrkyt…
Polttovoimalan kattilaa voi käsitellä paljon vapaammin, kuin fissiokattilan tehon muutoksia. Koska se samperin herra fysiikka ei anna ilmaisia lounaita.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka tässä on puhunut sanakaan polttovoimalaitoksista? Pysytään asiassa. Miksi TVO valitsi viikkojen alasajojen sen sijaan, että vaihtaisi lennosta syöttövesipumppuuja ja pitäisi laitoksen käynnissä. Käyttäminen on se asia, jota OL3 tarvitsee, eikä seisottamista.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka paksua ratakiskoa pitää taivuttaa, että asia menee jakeluun?
Y-laitosten kohdalla ei oteta mitään riskejä, vaan kaikki tehdään turvallisuus edellä. Eikä kukaan ole kiinnostunut siitä, tuottaako laitos sähköä nyt, vaan siitä, että testit saadaan läpi ongelmitta ja kaikkien testien jälkeen ongelmat selvitetään ja vältetään tulevaisuudessa.
Jokaisessa ongelmatilanteessa tehdään perusteellinen analyysi siitä, mitä on tapahtunut ja miksi. Ja ennenkaikkea miten tilanne voidaan välttää uudelleen.
Ja kuten sanoin, ei TVO:ta kiinnosta se, että tuottaako laitos juuri nyt sähköä, vaan se, että laitos toimii ja on testattu kunnolla, sillä tämä päivä ei ole niin kiinnostava, kuin se mikä toimii vuosikymmen tai viiden vuosikymmenen kuluttua.
Ja ihan mainitakseni, ei niitä pumppuja vaihda mikään OL3 oma henkilökunta, vaan urakoitsija, jolle tehtävä kuuluu (tällä hetkellä areva). TVO:n oma henkilökunta ajaa laitosta ja pitää huolen siitä, että se on toiminnassa. Varsinkaan koekäytön aikana, jolloin kaikki on arevan peukalon alla, eikä TVO:n.
Sinulla on pula sähköstä, niin hommaa aggregaatti, niin minäkin tein kaiken varalta jo aikoinaan. Suosittelen diesel-versiota, jos varavoiman varassa pitää olla pidempään.
Taustalla vaikuttaneesta energiapolitiikasta voi sitten katsoa historiaan ja miettiä miten äänestää huhtikuussa, kun valitaan ne päättäjät, jotka tekevät ratkaisuja tulevaisuudessa näistä asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen voimalaitosasioissa ummikko enkä niistä mitään tiedä. Olen kuitenkin elämäni aikana voimalaitoksen käynnistämisessä ja alasajossa ollut mukana osallisena siksi monta kertaa, että tunnen kokemuksesi, ettei kaikki prosessit välttämättä nytkähdä joka kerta samalla tavalla liikkeelle, kuin omat taskuni.
Voimalaitoksen, jossa työskentelin, uusi soodakattilakin käynnistettiin monen monta kertaa ja käynnistyksen jälkeen ajettiin tuotanto alas ja paikkailtiin edellisen käynnistyksen tuottamia vikoja kunnes päästiin tilanteeseen, jossa käynnistys ei uusia vikoja aiheuttanut.
En siis näe tuota OL3:n tilannetta mitenkään epänormaalina toimintana. Sinä taidat miettiä OL3:a enemmän sähköntuottajana kuin irrallisena voimalaitosyksikkönä kuten ydinvoimalan työntekijät ja turvallisuudesta vastaavat katsovat. Ymmärrän siksi hyvin sen, että TVO ei anna julkisuuteen painetta luovia lupauksia, vaan suo käyttöönotosta vastaaville työrauhan.
Ilmoita asiaton viesti
Koekäytön aikana maksimaalinen sähköntuontanto ei ole se fokuksessa oleva asia, vaan laitoksen testiohjelman mukainen toiminta, johon kuuluu se, että kaikki mahdolliset tapahtumat analysoidaan tarkasti.
Eikä niitä pumppuja vaihdella koekäytön aikana ”lennosta”, tuskin edes tulevaisuudessakaan näin toimittaisi, vaikka sama tilanne toistuisi tuotantokäytössä. TVO:n turvallisuuskulttuuriin kuuluu ”ennemmin virsta väärään, kuin vaaksan varassa”.
Lisäksi laitostoimittajalla (areva-siemens) on oma sanansa sanottavana miten ja milloin varsinainen tuotanto voi alkaa ja laitos luovutetaan TVO:lle. Myöskään STUK ei ole osaton tässä prosessissa.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perustelet, että varapumppua ei vaihdeta lennosta, vaan ajetaan mieluummin koko laitos alas? Kommenttisi osoittaa, että et taida tietää asiasta yhtään mitään. Varalla olevan pumpun kiinteä asennus käyttövalmiina on osoitus, että se on tarkoitus vaihtaa lennosta. Jos ei ole valmista asennusta, niin sitten ajetaan laitos alas, ja vaihdetaan pumppu. Yleensä sellainen löytyy varastosta.
Kyse on laitoksesta, jossa käyttövarmuus on oleellinen seikka. Siitä on osoituksena valmiiksi asennettu varapumppu. Syöttövesipumput ovat avainasemassa käytövarmuuden suhteen, kuten olemme oppineet.
Ilmoita asiaton viesti
No, sanotaan tämä näin nätisti, olen käynyt ensimmäisen kerran OL3 sisällä jo vuosia sitten, joten saatan ehkä olla jonkinmoisella hajulla asioista.
Koeajo-ohjelman aikana toimitaan täsmälleen niin, kuin laitostoimittaja/STUK/TVO asioiden vaatii olevan ja tapahtuvan, jotta koekäyttö täyttää kaikkien vaatimukset.
Lisäksi, reaktoria ei käynnistetä, kuten polttovoimalaa, vaan sen erilaisissa tilanteissa on eri pituisia aikoja, jolloin reaktoria ei voi käynnistää uudelleen.
Y-laitoksissa on varajärjestelmiä ja jopa niiden varajärjestelmiä mutta toimitatavat ovat äärimmäisen konservatiivisia ja varmuuden vuoksi turvallisuus ensin, ennenkuin tehdään mitään.
Mainitaan myös tämä, että TVO tekee sähköä omistajilleen mankala-periaatteella, eikä sillä näkökulmalla, että tuottaa sähköä tavallisille kotitalouksille. Omistajat myyvät sen OL1&2&3 tuottaman sähkön sitten eteenpäin tai käyttävät itse.
Käyttövarmuus on nimenomaisesti se seikka, mihin TVO kiinnittää erittäin suurta huomiota ja pyrkii kaikin mahdollisin keinoin pitämään se korkeimpana mahdollisena käyttöasteena, unohtamatta turvallisuutta missään määrin.
Ajankohtaista tietoa voit lukea linkistä.
https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3/ol3ennusteet.html
Ilmoita asiaton viesti
Tiedät siis asiasta jotain. Ottapas sitten kantaa, miksi ajaa mieluummin laitos alas, kuin vaihtaa pumppu kerrallaan lennosta?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanoin, TVO:n fokus ei ole koekäytön aikana maksimaalinen sähkötuotanto, vaan laitoksen testaaminen likipitäen kaikkissa mahdollisissa ja mahdottomissa tilanteissa. Ja saada kaikki tarvittava tieto laitoksen käytöksestä erilaisissa tilanteissa.
Kuten aikaisemmin linkkasin, hämmästele sitä teho-aluetta millä laitosta ajetaan koekäytön aikana. Se ei vastaa mitään normaalikäytön tehoaluetta.
Viittasin aiheeseen myös stuk-dokkarilla, jossa käsitellään reaktorin käytöstä (reaktorimyrkyt). Ja kun laitos on toiminut vähän aikaa, voidaan tehonmuutoksia tehdä nopeammassa tahdissa, kuin vuoden käyneellä reaktorilla.
Nämä kommentit ovat omia mielipiteitäni, eivätkä ole missään tekemisissä TVO:n kanssa.
Jos haluat saada virallisen vastauksen, niin suosittelen ottamaan yhtyettä TVO:n viestintään.
Täällä kyseleminen on aika hyödytöntä, sillä täällä ei pyöri TVO:n viestinnän ihmiset. Muiden suun saattaa vaientaa NDA:t yms. asiat.
Viestinnän yhteystiedot
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tvo.fi
Mediasuhteet ja Viestinnän osaamiskeskus:
Viestintäpäällikkö
Johanna Aho
puh. +358 40 729 0822
Ilmoita asiaton viesti
Asiaan on ”yksinkertainen” selitys.”TVO:n mukaan OL3:n koekäytössä ilmeni kaikissa neljässä syöttövesipumpussa säröjä, joiden syitä selvitellään yhtiössä nyt kuumeisesti.”
Uskoo, ken haluaa.
Ministeri Lintilän lausuntoja en ymmärrä. Hänellä on kaikkeen keskusteluun ”ylivertaisen älykäs” ohje: asianomaisille on annettava työrauha. Myös TVO:lle. Vaikka TVO:lla on palkattuna kallispalkkainen tiedottaja, niin kepun tähtiministeri kehottaa antamaan heille työrauhan.
”Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vetosi Ylen A-studiossa kansalaisiin ja medioihin, jotta TVO saisi työrauhan OL3:n saattamiseksi kaupalliseen käyttöön.”
13 000€/kk tällaisesta ajattelusta ja ”työstä”. Siinä on 11 500 € ”liikoo”.
Ilmoita asiaton viesti
Minunkin mielestä työrauhaa on myönnetty jo 12 vuotta, eikö sekään riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Normaalisti projektin loppuvaiheessa aloitetaan syyllisten etsintä. Tuomitaan syyttömät. Ja palkitaan projektiin osallistumattomat.
Lieneekö syyllisten etsintä alkanut vielä?
Ilmoita asiaton viesti
Kun kysytään: Mikä on OL3:n käyttöhenkilöstön osaaminen?
Vastaus. No onhan se nyt parempi kuin sivullisten spekulointi.
Ilmoita asiaton viesti
Missä faktat?
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaisen hyvä oletus on, ettei faktoja täysin tiedetä. Jos ne olisi tiedossa, ongelmat olisi jo ratkaistu.
Ilmoita asiaton viesti
Jossakin näyttää olevan kuitenkin mätää! Loviisan voimala saatiin käyntiin 6 vuodessa eli puolta lyhyemmässä ajassa kuin Olkiluodossa on nyt kulunut, vaikka osaaminen polkaistiin pystyyn lähes tyhjästä. Ehkä sen aikaiset insinöörit olivat vähän fiksumpia kuin nykyisen koulutuksen käyneet.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta, loviisan laitokset olivat jo silloin aikaisemmin rakennettua tekniikkaa, joka vielä rakennettiin ajan kanssa uudelleen ohjaus-systeemien osalta.
OL3 on ranskalainen prototyyppi…
Ostaisitko Renaultin uusimman mallin vaiko Volvon jo vähän koeponnistetumman mallin?
Ei tarvinne avata ajatusta enempää?
Ilmoita asiaton viesti
Kun annat sen vaikutelman, että tiedät OL3:n asiat varsin tarkkaan, niin kerroppas, onko syöttövesipumput myös prototyyppejä, vai onko niitä käytössä muissakin ydinvoimalaitoksissa? Kyse on keskipakopumpuista, joiden rakenne on täysin tunnettu. Yksityiskohdat suunnittelussa ratkaisevat hyötysuhteet ja se on KSB:n osaamista.
Tiedätkö myös, että Areva on antanut käskyn pysäyttää koeajo vai tekikö sen TVO. TVO:n tiedotus ottaa asian koko ajan omaan piikkiin.
Se seikka, että vaihdetaanko pumppu lennosta, vai pysäytetäänkö koko laitos, ei ole tekemisissä ydinturvallisuuden kanssa eikä ylipäänsä laitoksen turvallisuuden kanssa. Pumppujen vaihto lennosta on varapumppujen kohdalla standarditoimenpide eikä laitoksen pysäyttäminen. TVO on kaiken lisäksi jatkanut koekäyttöohjelmaa säröytyneillä pumpuilla, joten se siitä turvallisuuden maksimoinnista.
Ilmoita asiaton viesti
Kerroppas minulle seuraavan lotto-kierroksen 6 oikein numerot, niin vastailen sinulle noista pumpuista…
7-oikein olisi jo hitusen ahnetta.
Vaikka tietäisin paljosta paljon, niin sinunkin täytyy ymmärtää se, että usean miljardin komponentin laitoksesta kukaan yksittäinen ihminen ei tiedä jokaisen komponentin speksejä tai ainakaan muista niitä ulkoa.
Tiedätkö sinä, mikä on autosi moottorin takimmaisen kiertokangen laakerin kiristysmomentti ja monessako vaiheessa kiristys tehdään? Tämä tieto on sentään aika pirskatisti yksinkertaisempi asia kuin OL3:n liittyvät speksit.
En käsitä, miksi olet fiksatoitunut siihen, että OL3 pitää tuottaa maksimaalisesti sähköä koeajon aikana?
Jo aikaisemmin viittasin, että kysy TVO:n tiedotukselta näitä aiheita, niin saat virallisen vastauksen ja tieto hankitaan sinulle, jollei siihen kuulu jotakin liikesalaisuutta tai muusta vastaavasta syystä salassapidettäviä asioita.
Viestinnän yhteystiedot
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tvo.fi
Mediasuhteet ja Viestinnän osaamiskeskus:
Viestintäpäällikkö
Johanna Aho
puh. +358 40 729 0822
Ilmoita asiaton viesti
Lopputulos kommenteistasi on, että et näytä tietävän, miten asiat oikeasti ovat. Halusit vain antaa vaikutelman, että tiedät.
Kysymys on ollut koko ajan yksinkertaisesta kysymyksestä, että miksi TVO mieluummin seisottaa laitosta, kun pitää sitä käynnissä, jolloin mahdolliset piilevät viat paljastuvat. Syynä ei ole turvallisuusasiat, kuten on yritetty ehdottaa moneen kertaan.
Ilmoita asiaton viesti
Taidan tarvita sitä paksumpaa ratakiskoa…
Kysy asioita TVO:lta, niin saat virallisen vastauksen.
Koeajon aikana primäärinen tarkoitus ei ole maksimaalinen sähköntuotanto, vaan testaus.
Voisin väittää, että koeajo-ohjelma ja sen prosessit on suunniteltu hyvin tarkasti ja protokollaa noudatetaan äärimmäisen tarkasti. Laitoksen tuotanto alkaa vasta siinä vaiheessa, kun toimittaja (ja stuk) on hyväksynyt laitoksen tuotantokäyttöön.
Viittaan tähän taas kerran:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/ol3-laitetaan-jalleen-tuotantokatkoon-mika-on-kayttohenkiloston-osaaminen/#comment-3817875
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti koekäyttöohjelma on suunniteltu tarkasti, mutta sitä ei ole noudatettu ”äärimmäisen” tarkasti. Itse asiassa se on mennyt jo monta kertaa uusiksi. Viimeinen koekäyttö tehtiin säröytyneillä pumpuilla, että se siitä turvallisuusväittämästä, jota on moni tarjoillut selityksenä.
En ole saanut keneltäkään sellaista kommenttia, että muuttaisin alkuperäistä näkemystäni, että epäilen käyttöhenkilöstön ammattitaitoa. TVO:n tiedotus on jo epäonnistunut tässä asiassa. Asioiden salailu ei paranna TVO:n imagoa ollenkaan
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minun mielestäni ongelma on monisyinen teknistaloudellinen kokonaisuus ja imago kysymys, josta ei voida syyttää käyttöhenkilöstön osaamattomuudesta. OL3 on myöhästynyt niin rajusti ja ei vieläkään olla päästy tilanteeseen, että voimala voidaan pysyvästi käynnistää täyteen tehoonsa. Ydinvoimaloiden dokumentaatio on jo pelkästään erittäin haastava, muistan sen omalta kohdaltani kun olin Loviisan ydinvoimalahankkeessa mukana. Silloin Nokia oli hallintalaitteistojen koestamisessa ja kalibroinnissa osallisena.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin oli rakentamisessa haasteita… MUTTA, että 14 vuotta myöhässä on lopullinen käyttöönotto!!??
Ilmoita asiaton viesti
OL3 on maailman ensimmäinen kolmannen sukupolven ydinvoimala. Miksi Suomi tähän hankkeeseen lähti, kun voisi kuvitella, että haasteet eivät ole pelkästään teknisiä, vaan ne ovat myös poliittiset. En jaksa uskoa, että pääongelma olisi käyttöhenkilöstön osaamattomuudessa, vaikka tekniikka todennäköisesti on hyvin diskreettiä digitekniikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten voi testata, jos laitos ei ole toiminnassa?
Ilmoita asiaton viesti
Kysyt näin: En käsitä, miksi olet fiksatoitunut siihen, että OL3 pitää tuottaa maksimaalisesti sähköä koeajon aikana?
OL3 on seisonut 10 vuotta, ja se tarkoittaa, että se rupeaa kertymään vikoja, vaikka se ei tuottaisi yhtään mitään. Siksi on paljon parempi ajaa laitosta täydellä tai osateholla, jos ei ole sitä estäviä syitä. Koekäytön aikana tehtävät erikoistestit tietysti pitää suorittaa loppuun, kun siihen on mahdollisuus. En ole missään ilmoittanut, että OL3:n pitäisi tuottaa koekäytön aikana sähköä maksimiteholla; se on Niemelän keksimä juttu.
Vaikuttaa siltä, että koekäytössä jouduttiin syöttövesipumppujen speksien ulkopuolelle joko tarkoituksella tai vahingossa. Yleensä ei tarkoituksella mennä näin poikkeaviin olosuhteisiin, joissa laitteet särkyy. TVO ei ole kertonut, miksi näin kävi.
Ja on todella ihan painava syy tuottaa näinä aikoina sähköä laitoksella, jonka kapasiteetti vastaa n. 10 % Suomen sähköntarpeesta. Sähkön tuotto tuottaa myös rahaa omistajille, joka on sekin aika hyvä syy.
Ilmoita asiaton viesti
No, onhan sitä rakennettu kuin sitä kuuluisaa iisakin kirkkoa tai minä sanoisin La sagrada famila kirkkoa. Joka meinataan saada vihdoin valmiiksi 144 vuoden rakentamisen jälkeen.
https://uutiset.tvo.fi/g/l/331392/0/0/2650/1012/1
Koeajo-ohjelma on toimittajan/stuk laatima, koska laitos on vielä toimittajan tavaraa.
Asioiden perspektiiviä voi miettiä sitä kautta, että arevan työntekijät olivat ……… ja posivan porukka suomalaisia rakentajia. Mutta se posiva on sentään pysynyt aikataulussa, vaikkei vastaavia laitoksia oli rakennettu ainuttakaan ennen tätä.
Kapselointilaitoksen teko aloitettiin 23.9.2019.
https://uutiset.tvo.fi/g/l/272250/0/0/2652/1012/7
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka monta laitosta suomalaiset insinöörit olivat rakentaneet aikaisemmin? Vaikka rauta perustuikin vanhoihin suunnitelmiin, niin ohjaus- ja turvallisuusjärjestelmien täydellinen uusiminen oli valtava työ, joka suomalaisella osaamisella saatiin sujuvasti hoidettua. Järjestelmiä testattiin ja henkilökuntaa koulutettiin laboratorioomme sijoitetulla ainutlaatuisella analogia- ja digitaalitietokoneista koostuvalla hybriditietokoneella, johon oli rakennettu laitoksen simulaatiomalli.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota, joskus projektin alkuaikoina muistaisin kuulleeni tarinan ranskalaisen lausumana, tuohan on hyvä sijoituspaikka koelaitokselle, ei niin väliä vaikka pamahtaisi, eihän siellä asu ihmisiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Turhaa spekulointia. STUK on kyllä pitänyt huolen, että säteilyturvallisuus on maailman huippuluokkaa. Se taisi kuitenkin yllättää Arevan.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistille OL3 prosyyri (64 s.)
https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/ydinvoimalayks_OL3_ENG.pdf
On itse asiassa turhaa spekuloida ja vetää sellaisia johtopäätöksiä, että käyttöhenkilöstö olisi vastuussa OL3:n viimästymisestä.
Tarkoitan vain sitä, että ei OL3 ole ensimmäinen ydinvoimala, joka Suomeen on rakennettu, vaikka se onkin maailman ensimmäinen kolmannen sukupolven ydinvoimala.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen yleensäkin suuresti tällaisen ongelman mahdollisuutta.
Olin aikoinaan 1976 tienoilla Strömbergillä töissä, jolloin tehtiin Neuvostoliittoon toimitettavia Polar luokan jäänmurtajien koneita.
Olin mukana projektissa koekäyttäjänä.
Koko tuotantolinja oli valvonnan ja dokumentoinnin osalta täysin aukoton vaikka kyseessä ei ollut ydinvoimaa käyttävä laitos. Neuvostoliittolaiset huippuinsinöörit valvoivat tarkkaan Strömbergin tuotantoa. Jokainen osa oli dokumentoitu rakenteeltaan ja asennuksiltaan hyvin tarkkaan alusta loppuun.
OL3:n kohdalla ei siis minun mielestä ole mitenkään mahdollista, etteikö valvonta ja rakentaminen olisi voitu tehdä 2000 luvulla myöskin täysin aukottomasti.
Etenkin kun on kyse ydinvoimalasta.
Ollila oikeassa.
Joku ei ole ollut tehtäviensä tasalla.
Ilmoita asiaton viesti