On se ilimoja pidellyt – maapallon lämpötilassa ei mitään ihmeellistä

Pohjanmaalla ukot useimmiten aloittivat jutustelun puhumalla ilimoista, ei koskaan säästä.

Päivitin maapallon lämpötilakäyriä, hiilidioksidipitoisuuksia (CO2) ja ENSO-ilmiön mittausindeksiä nimeltä ONI (Oceanic Nino Index), kuva 1.

Kuva 1. Lämpötila-, hiilidioksidi- ja ONI- trendit 2002-2022.

Lämpötilatrendistä voi valita haluamansa. Minä suosin UAH-satelliittimittausta sen vuoksi, että sen kohdalla ei ole tehty ns. ”homogenisointia”, vaan korjattu ainoastaan havaittuja puutteita mm. instrumenttien tarkkuudessa ja satelliittien kiertoratojen vuoksi ja UAH kattaa koko maapallon. Joulukuun lämpötila oli 0,05 astetta eli ollaan hyvin lähellä 2002-2022 keskiarvoa 0,08 astetta.

Kuvassa on myös hiilidioksidin trendi ja siitä voi jo silmällä havaita, että se ei selitä 2000-luvun lämpötilavaihteluja lainkaan. Selittävät tekijät ovat ENSO-ilmiön aiheuttamat lämpenemiset ja jäähtymiset, sekä auringon lyhytaaltoisen säteilyn aiheuttamat vaikutukset, kuva 2.

Kuva 2. UAH-lämpötilan trendi, IPCC:n ilmastomallin, Ollilan ilmastomallin trendi, hiilidioksidin lämpötilavaikutus Ollilan mallin mukaan ja ONI-trendi.

Pari sanaa siitä, mikä selittää IPCC:n mallin ja Ollilan mallin suuret erot. IPCC:n malli – olipa se monimutkainen tietokonemalli tai yksinkertainen malli – tuottaa ilmastoherkkyysarvon 1,8 astetta, mutta Ollilan malli vain 0,6 astetta eli kolmas osan. Siihen on kaksi syytä, jotka ovat hiilidioksidin säteilypakote ja IPCC:n malleissa oleva veden positiivinen veden takaisinkytkentä, joka kaksinkertaistaa minkä tahansa ilmastopakotteen lämpötilavaikutuksen.

Kuvasta 2 näkyy, että minun mallini mukaan hiilidioksidi on aiheuttanut lämpenemistä 0,1 astetta 20 vuodessa, mutta IPCC:n malleissa vaikutus on 3-kertainen eli 0,3 astetta. Samoin IPCC:n mallissa lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus on 2-kertainen. Nämä syyt selittävät, että IPCC:n malli kulkee aivan omissa sfääreissään todellisuuteen verrattuna. Senpä vuoksi IPCC:n piti jättää kokonaan lyhytaaltoisen säteilyn tekijä pois viimeisessä raportissaan AR6.

Vuoden 2022 lämpötilapiikkiä selittää lyhytaaltoisen säteilyn voimakas piikki. NASA:n CERES-satelliittimittauksissa on sellainen erikoisuus, että viimeiset mittausarvot ovat maaliskuulta 2022. Huntsvillen yliopisto pystyy raportoimaan edellisen kuukauden lämpötila-arvot 1-3 päivän kuluttua kuukauden loppumisesta. Mikähän mättää NASA:lla?

Johtopäätöksiä

Voitko vetää sellaisia johtopäätöksiä, että ilmastossa on hätätila, ja ihmiskuntaa kohtaa kärventyminen. Minä en voi vetää sellaista johtopäätöstä. Hiilidioksidi on heikko kasvihuonekaasu ja sen vaikutus ilmastoon tämän vuosisadan loppuun mennessä on luokkaa 0,6 astetta. Kun pitkäaikaiset ilmasto-oskillaatiot ovat kääntämässä lämpötilan laskuun – olemme juuri nyt 60-80-vuotisten oskillaatioiden maksimissa ja 1000-vuotisen oskillaation maksimissa – niin hiilidioksidin pientä lämmitystä tarvitaan erikoisesti täällä Pohjantähden alla tulevina vuosikymmeninä.

aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu