On se ilimoja pidellyt – maapallon lämpötilassa ei mitään ihmeellistä
Pohjanmaalla ukot useimmiten aloittivat jutustelun puhumalla ilimoista, ei koskaan säästä.
Päivitin maapallon lämpötilakäyriä, hiilidioksidipitoisuuksia (CO2) ja ENSO-ilmiön mittausindeksiä nimeltä ONI (Oceanic Nino Index), kuva 1.
Kuva 1. Lämpötila-, hiilidioksidi- ja ONI- trendit 2002-2022.
Lämpötilatrendistä voi valita haluamansa. Minä suosin UAH-satelliittimittausta sen vuoksi, että sen kohdalla ei ole tehty ns. ”homogenisointia”, vaan korjattu ainoastaan havaittuja puutteita mm. instrumenttien tarkkuudessa ja satelliittien kiertoratojen vuoksi ja UAH kattaa koko maapallon. Joulukuun lämpötila oli 0,05 astetta eli ollaan hyvin lähellä 2002-2022 keskiarvoa 0,08 astetta.
Kuvassa on myös hiilidioksidin trendi ja siitä voi jo silmällä havaita, että se ei selitä 2000-luvun lämpötilavaihteluja lainkaan. Selittävät tekijät ovat ENSO-ilmiön aiheuttamat lämpenemiset ja jäähtymiset, sekä auringon lyhytaaltoisen säteilyn aiheuttamat vaikutukset, kuva 2.
Kuva 2. UAH-lämpötilan trendi, IPCC:n ilmastomallin, Ollilan ilmastomallin trendi, hiilidioksidin lämpötilavaikutus Ollilan mallin mukaan ja ONI-trendi.
Pari sanaa siitä, mikä selittää IPCC:n mallin ja Ollilan mallin suuret erot. IPCC:n malli – olipa se monimutkainen tietokonemalli tai yksinkertainen malli – tuottaa ilmastoherkkyysarvon 1,8 astetta, mutta Ollilan malli vain 0,6 astetta eli kolmas osan. Siihen on kaksi syytä, jotka ovat hiilidioksidin säteilypakote ja IPCC:n malleissa oleva veden positiivinen veden takaisinkytkentä, joka kaksinkertaistaa minkä tahansa ilmastopakotteen lämpötilavaikutuksen.
Kuvasta 2 näkyy, että minun mallini mukaan hiilidioksidi on aiheuttanut lämpenemistä 0,1 astetta 20 vuodessa, mutta IPCC:n malleissa vaikutus on 3-kertainen eli 0,3 astetta. Samoin IPCC:n mallissa lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus on 2-kertainen. Nämä syyt selittävät, että IPCC:n malli kulkee aivan omissa sfääreissään todellisuuteen verrattuna. Senpä vuoksi IPCC:n piti jättää kokonaan lyhytaaltoisen säteilyn tekijä pois viimeisessä raportissaan AR6.
Vuoden 2022 lämpötilapiikkiä selittää lyhytaaltoisen säteilyn voimakas piikki. NASA:n CERES-satelliittimittauksissa on sellainen erikoisuus, että viimeiset mittausarvot ovat maaliskuulta 2022. Huntsvillen yliopisto pystyy raportoimaan edellisen kuukauden lämpötila-arvot 1-3 päivän kuluttua kuukauden loppumisesta. Mikähän mättää NASA:lla?
Johtopäätöksiä
Voitko vetää sellaisia johtopäätöksiä, että ilmastossa on hätätila, ja ihmiskuntaa kohtaa kärventyminen. Minä en voi vetää sellaista johtopäätöstä. Hiilidioksidi on heikko kasvihuonekaasu ja sen vaikutus ilmastoon tämän vuosisadan loppuun mennessä on luokkaa 0,6 astetta. Kun pitkäaikaiset ilmasto-oskillaatiot ovat kääntämässä lämpötilan laskuun – olemme juuri nyt 60-80-vuotisten oskillaatioiden maksimissa ja 1000-vuotisen oskillaation maksimissa – niin hiilidioksidin pientä lämmitystä tarvitaan erikoisesti täällä Pohjantähden alla tulevina vuosikymmeninä.
Ilmastonmuutoskeskustelua voisi kommentoida mukailemalla tunnettua tuottavuusparadoksia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuottavuusparadoksi): ”Hiilidioksidimörköjä näkyy kaikkialla vaan ei lämpötilatilastossa”.
Ilmoita asiaton viesti
AOM-indeksiä et ole pannut malliisi? Toki pelkästään tällä vuosisadalla sen vaikutus on vielä pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Lahnakoskelle. Kun puhun Ollilan mallista tuossa ylhäällä, niin se rajoittuu tässä tapauksessa vain hiilidioksidiin, lyhytaaltoiseen säteilyyn, ENSO-ilmiöön sekä pilvisyyden vaihteluun. Syy on siinä, että tarkastelujakso on niin lyhyt, että oskillaatioiden vaikutus tuona ajanjaksona on pieni.
Ajanjaksolle vuodesta 1750 lähtien ne pitäisi ottaa huomioon ja olen tehnytkin niin parissa julkaisussa. Ennen kaikkea auringon vaikutus on hyvin ratkaiseva, koska on se pitkien oskillaatioiden (yli 100 vuotta periodi) ajava voima.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän tuossa taisin sanoakin, että tämän vuosisadan lukemiin AMO ei ole vaikuttanut.
FMI haluaa aloittaa käppyränsä vuodesta -61. Senjälkeiseen aikaan AMO:lla on kyllä ollut vaikutusta, vaikka jotkut sen kiistävätkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoskeskustelua voisi kommentoida myös sillä tavalla, että muutamat näillä palstoilla elävät rinnakkaistodellisuutta. Ilmastonmuutoksen valtatiede etenee ja vaikuttaa efektiivisesti ja joka hetki ihan muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralle. Vedän sen johtopäätöksen, että kirjoitukseni kuvat ja käyrät ovat ilmeisesti mielestäsi joltakin muulta planeetalta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin en tiedä millä planeetalla Sinä vaikutat, minä vaikutan Tellus nimisellä planeetalla.
Mitä kansainväliseen ilmastotutkimukseen tulee. Sehän on valitettava tosiasia, että se vaikuttaa ihan muualla kuin tällaisilla keskustelupalstoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Käyrät ovat varmaankin ihan oikein piirretty, mutta esitystapa vaikuttaa tarkoitushakuiselta.
Tuossa nyt esimerkiksi Berkeleyn data Berkeleyn sivulta. Tätä kuvaa vastaan sitten voidaan arvioida väitettä, jonka mukaan silmällä voisi havaita että hiilidioksidi ei selittäisi 2000-luvun lämpötilavaihteluita lainkaan.
https://berkeleyearth.org/wp-content/uploads/2023/01/GlobalAverage2022-1024×577.png
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko Kalevi missä Anteron tarkoitushakuisuus näkyy ja miten sinä oikaisisit sen ”oikeaksi”?
Ilmoita asiaton viesti
Aikaskaalan valinta. Vertaa linkaamaani käyrää Ollilan kuvaan 1, sama data lienee taustalla.
Ilmoita asiaton viesti
Aikaskaala vaikuttaa asiaan. Jos valitaan lähtökohdaksi vuosi 1750, niin silloinhan lämpötilat nousevat tähän päivään asti, koska maapallo toipuu pienestä jääkaudesta. Jos valitaan lähtökohdaksi vuosi 1000, niin lämpötilakäyttäytyminen vaikuttaa ihan erilaiselta, ja nykyiset lämpötilat eivät ole mitenkään erikoisia. Kun mennään vielä pidemmälle eli jääkauden päätymiseen eli holoseenin alkuun, niin asiat näyttävät vielä erilaisemmilta.
Ilmoita asiaton viesti
Aikaskaala riippuu siitä, mitä ilmiötä kuvalla haluaa esittää. Jos tarkoitus on esittää ihmisperäisen CO2-pitoisuuden kasvun vaikutus globaaliin lämpötilaan, sopiva aikaskaala on se jonka aikana ihmistoiminta on mainittavasti ilmakehän CO2-pitoisuutta lisännyt, siis 100 vuotta tai vähän sen yli. Sitten taas jos halutaan näyttää luonnollisen CO2-pitoisuusvaihtelun ja lämpötilan välinen korrelaatio, tarvitaan paljon pitempi aikaskaala, koska luontainen CO2-pitoisuusvaihtelu tapahtuu hyvin hitaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Gistemp näyttää miten ton käppyrästön loppupää kulkee, missä co2 vaikutus luuraa?
Ilmoita asiaton viesti
Otetaanpas vähän perspektiiviä jotta nähdään metsä puilta.
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/graph_data/Global_Mean_Estimates_based_on_Land_and_Ocean_Data/graph.html
Ilmoita asiaton viesti
Kyse oli käyrän loppupäästä, näetkö siinä jotain co2 vaikutusta?
Ilmoita asiaton viesti
Signaali vs kohina. La Nina loppuu kohta.
https://www.foreca.fi/meteorologilta/ovqa5y66
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla kyllä sanotaan että saattaa loppua, mutta kyllä se jossain kohtaa loppuu, vielä ei tiedetä muuttuuko lämpö johonkin suuntaan. Historiasta tiedetään että pitkän La Ninan jälkeen lämpötila ei välttämättä nouse vuosikymmeniin.
Ilmoita asiaton viesti
No niin, siitä vaan lähettämään CV Forecalle.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen vois joskus pitää turp anteeksi suunsa kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole koskaan kiinnostanut satusedän hommat.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäänpä vaan tämän tähän kun sattu sopivasti tulemaan vastaan twitterissä:
https://twitter.com/AndrewDessler/status/1614688365739397120?t=be5lNtMdez81WoJBVJlUfA&s=19
Ilmoita asiaton viesti
Kahdessa kuvassani on trendiä riittävästi näkyvissä, ja niistä voi arvioida kokonaistilannetta varsin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Se on hyvä että myönnetään toi lämpenemättömyys, Sinivirta väittää toistuvasti että lämpeneminen on jatkunut koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin ei ole mitään syytä olettaa että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ja niiden kasvava lämmittävä vaikutus olisi mihinkään hävinyt.
Tästä lämpenettämyydestä käydään varmasti samat keskustelut joka kerta tulevaisuudessakin sen jälkeen, kun on ollut voimakas el nino.
Ilmoita asiaton viesti
Miten se voi edetä, kun mitään kritiikkiä ei sallita eli mitään uusia tuloksia ei ole näköpiirissä?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus löytyy edellisestä kommentista.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/on-se-ilimoja-pidellyt-maapallon-lampotilassa-ei-mitaan-ihmeellista/#comment-3813399
Ilmoita asiaton viesti
On erilaisia näkemyksiä. Eikö se ole hyvä, että testataan ja ehkä myös kyseenalaistetaan asioita! Eikö tämä Puheenvuoro ole tarkoitettu yhtä lailla teille viisaille ansiantuntijoille kuin tavallisille tolloillekin. Ainakin minä koen saaneeni tietoa ja näkemyksiä, mutta edelleen on aika paljon sumua mitä ei oikein ymmärrä. Ehkä kysymys on myös asioiden merkityksen suhteellisuudesta. Et kai halua kieltää keskustelua, laitathan tänne itsekin materiaaleja ja uskoisin, että et sinä niihinkään voi täysin uskoa, koska et tiedä miten kehitys tulee menemään – ovatko kaikki muuttujat mukana vai onko joku ihan väärä joukossa…
Ilmoita asiaton viesti
Hieman asioihin perehtynyttä maallikkoa hämmentää isosti kun virallinen näkemys on ihan toista ja myös siihen liittyvät kunnianhimoiset toimet.
Tuulivoimaakin taitaa olla kohta maa täynnä ja sen myötä luontoa ja maisemaa pistetään uuteen uskoon. Mikähän hintalappu sille on määritelty…
Säätövoiman osalta olen edelleen kujalla, että mitenköhän se aiotaan hoitaa kun fossiilisia pannaan pois päiviltä. Samoin meriveden arvioitu nousu ja jäätiköiden sulaminen ihmetyttävät.
Olisi hienoa, jos järjestyisi muutamia ohjelmia televisioon, jossa asiantuntijat voisivat valottaa kansantajuisesti näkemyksiään.
En ole ihan varma, että oliko Alfa-TV:ssä muutamia aikoja sitten ohjelma, jossa oli muistaakseni 3-4 asiantuntijaa rauhallisesti keskustelemassa ilmastonmuutoksesta ja mielestäni jokaiselle oli erilaiset näkemykset syistä ja seurauksista. Muistan, että mm. ElNinosta ja valtamerten vaikutuksista sykleineen oli puhetta. Oli kovin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.
Ilmoita asiaton viesti
ENSO-ilmiöstä eli El Nino ja La Nina voi turvallisesti sanoa, että ne eivät ole pystyneet selittämään sen paremmin ilmaston lämpenemistä kuin jäähtymistäkään kuin lyhyillä aikajaksoilla eli noin 2-3 vuotta maksimissaan. Selitys on, että niiden kautta maapallolle ei tule pysyvästi lisää energiaa, joka voisi pysyvästi aiheuttaa lämpötilan nousua. Tutkijoilla on kyllä ollut yritystä, mutta sellaista selitystä ei ole löydetty.
Lyhyellä aikavälillä kyllä vaikutus on voimakas, kuten kuvista näkyy. Voimakas vaikutus johtuu siitä, että silloin toimii veden positiivinen takaisinkytkentä, mutta se katoaa pitkällä aikavälillä.
Automaatiomiehelle tämä on itsestäänselvyys, että positiivinen takaisinkytkentä johtaisi varsin nopeasti siihen kuuluisaan Tipping point-juttuun, eli maapallon lämpötila lähtisi laukalle. Mutta mistähän se ottaisi energian. Nettoenergia maapallo tulee vain ja ainoastaan auringosta (99,97 %), joten siitä Tipping pointista ei kannata menettää yöuniaan.
Ilmoita asiaton viesti
Täältä löytyy virallista dataa. On ilmiselvää, miten lämpötila- ja hiilidioksitrendit (samoin metaani) ovat silmiinpistävän samansuuntaiset.
”2022 was the 5th warmest year – however, the 4th-8th warmest years are very close together. The last eight years have been the eight warmest on record. The annual average temperature was 0.3°C above the reference period of 1991-2020, which equates to approximately 1.2°C higher than the period 1850-1900.
Atmospheric carbon dioxide concentrations increased by approximately 2.1 ppm, similar to the rates of recent years. Methane concentrations in the atmosphere increased by close to 12 ppb, higher than average, but below the last two years’ record highs.
La Niña conditions persisted during much of the year, for the third year in a row
Europe:
Europe saw its second warmest year on record, exceeded by 2020 and only slightly warmer than 2019, 2015 and 2014
Europe experienced its hottest summer ever recorded. Autumn was the third warmest on record. Prolonged and intense heatwaves affected western and northern.
Europe
Persistent low levels of rainfall, in combination with high temperatures and other factors led to widespread drought conditions. Highest summer (June-August) total wildfire emissions estimated for the EU plus UK in the last 15 years. France, Spain, Germany, and Slovenia experienced their highest summer wildfire emissions for at least the last 20 years
Other regions
Prolonged heatwave conditions affected Pakistan and northern India in spring, and central and eastern China during summer. Pakistan saw widespread flooding in August as a result of extreme rainfall. Relatively low temperatures and high rainfall over eastern Australia in 2022 are climatic features typically associated with La Niña conditions
In February, Antarctic Sea ice reached its lowest minimum extent in the 44-year satellite record. Six months saw the Antarctic Sea ice extent reach record or near-record low values.”
https://climate.copernicus.eu/copernicus-2022-was-year-climate-extremes-record-high-temperatures-and-rising-concentrations
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralle. Yritä nyt pysyä aiheessa. Aikajakso on 2002-2022. Mitä johtopäätöksiä siitä voi tehdä? Aina jossakin päin maailmaa rikotaan jokin ennätys. Kun media ilmoittaa jostakin Suomen ilmaston ennätyksestä, niin normaali peräkaneetti on, että edellinen ennätys oli tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Pysyn aiheessa isossa kuvassa. Yksi virhe johon tässä nyt kompastelet on se, ettei se veden positiivinen takaisinkytkentä mihinkään katoa, eli päinvastoin kuin väität lämpötila on kasvussa. Mikä sitten on vaikutusväli, sitä voit tutkia virallisista lähteistä.
Ja tässä vaiheessa alkaa energia olla vähissä, kun perusasioita joutuu toistamaan.
Alkuperäinen muutos – ilmaston lämpeneminen – lisääntynyt ilmakehän vesihöyry – lisääntynyt säteilyn kasvihuoneilmiö – ja lisääntynyt lämpeneminen.
Ja kuten tiedossa on, tämä prosessi on suhteellisen pitkä, joka voi johtaa siihen tippig pointiin.
Ja mitä tulee luonnollisiin sykleihin, niiden kulmanopeus on tässä ajassa niin hidas, että niitä tuskin pystyy edes havaitsemaan suhteessa siihen, mikä on ihmisen vaikutuksen kulmanopeus.
Ilmoita asiaton viesti
Veden positiivinen takaisinkytkentä on järjetön ja mahdoton kahdesta syystä. Faasimuutokseen kuluu se energia mikä siirtyy ilmakehään eli Ein = Eout. Toiseksi kaikki se energia on jo lähtöisin maasta, näin ollen energian määrä ei lisäänny aivan termodynamiikan lakien mukaisesti.
Ainoa tipping point on kun lämpötila on ylittänyt 273K. Muita ei ole eikä tule.
Sinivirralla on hieman selittämistä 1910-1940 lukujen kulmanopeudessa, koska se oli suurempi kuin nykyhetken.
Ilmoita asiaton viesti
Veden positiivinen takaisinkytkentä on juuri sitä perusfysiikkaa, siitä on ihan turhaa mölistä.
Kulmanopeuteen liittyvä selitys löytyy aerosoleista:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/miksi-ilmasto-viileni-1940-luvun-jalkeen-mutta-jatkoi-sitten-lampenemista-n-1980-luvin-jalkeen-ei-tilastoharhaa-tai-vaarennoksia/
Ilmoita asiaton viesti
Sinä se möliset, kun et pysty perustelemaan.
Wau, lopultakin myönnät 1910-40 lukujen suuremman kulmanopeuden. Selitys on vain väärä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä kansainväliseen ilmastotutkimukseen tulee. Sehän on valitettava tosiasia, että se vaikuttaa ihan muualla kuin tällaisilla keskustelupalstoilla. Eli Keskinen yrittää nyt vain sopeutua tähän faktaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kommentti aiheutti vain naurun remahduksen, kun tietää että kuka se tällä palstalla pakkomielteisesti bloggailee vuodesta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin siinä on vain se ero, että minä edustan sitä kansainvälistä ilmastotiedettä, ja yritän parhaani mukaan kertoa, mitä sillä tarkoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ai edustat ja millä mandaatilla? Mutta jos nyt koittaisit kerrankin pysyä asiassa, etkä aina kiemurtelisi ulos epämiellyttävästä tilanteesta viemällä puheen muualle tai vaikenemalla.
Ilmoita asiaton viesti
Se vaikeneminen on näillä fmi porukoilla ihan normaalia kun eteen tällätään faktaa.
Ja Hannuhan on itselleen auktoriteetti ja antanut itelleen mandaatin edustaa täällä itseään 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Erikoista syyttää vaikenemisesta kun sinun kanssakin on keskusteltu jo vaikka kuinka vaikka juttusi ovat lähinnä tyhjänpäivästä provosointia.
Ilmoita asiaton viesti
Joko myönnät että Tammikuut ovat kylmentyneet jo melko pitkään, siis Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tämän mielestäsi osoittaa?
Tässä on pikaisesti kaivettu kuva:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00477-014-0992-2/figures/5
Se loppuu vuoteen 2013, muttei tilanne ole sen jälkeen tainut muuttua. Ja tuo ei todellakaan näytä viilenemistä. Toki on huomioitava, että pienehkön alueen lämpötilaa tarkasteltaessa, on yksittäisten vuosien välillä suhteelliset isot erot ja trendien näkeminen ei ole helppoa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkapa tämä kuva, lähteenä Ilmatieteen laitos.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko vakavissasi, että tämä kahdesta mittauspisteestä sopivasti valitut ajanjaksot on nyt sen verran vahva kuva ja sitä faktaa jonka edessä menee hiljaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko että noiden mittauspisteiden välissä ”kehitys” on mennyt eri suuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
En vaan sitä, että tuo data on melekosen kohinaista jo tuossa minun laittamassa kuvassa niin ei se tilanne ainakaan parane, jos katsotaan yksittäisen mittausaseman dataa.
Ilmoita asiaton viesti
Keskiselle perusasiaa veden (vesihöyryn) pos. takaisinkytkennästä.
Vesihöyry muodostaa suurimman prosenttiosuuden kasvihuoneilmiöstä, 36–66 % selkeällä taivaalla ja 66–85 %, kun mukaan luetaan pilvet.
Höyryn pitoisuus ilmakehässä vaihtelee suuresti ja riippuu suurelta osin lämpötilasta, alle 0,01%:sta erittäin kylmillä alueilla aina 3 massaprosenttiin kyllästetyssä ilmassa noin 32 °C:ssa.
Ilmakehän vesihöyryn määrä on suorassa suhteessa lämpötilaan. Jos nostat lämpötilaa, enemmän vettä haihtuu ja muuttuu höyryksi ja päinvastoin, kun jokin muu aiheuttaa lämpötilan nousun (kuten fossiilisten polttoaineiden CO2).
Ei tämä minusta sen enempää perusteluja tarvitse.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää huomioda myös energia. Jos alailmakehän ja meriveden pintalämpötilan välinen ero on noin 1C, niin tällöin käytettävissä olevasta energiasta 89% menee veden haihduttamiseen ja vain 11% jää ilman lämmittämiseen. Eipä siis ilman lämpötila kovin herkästi nouse vettä haihduttamalla.
Ilmoita asiaton viesti
No mistä muualta se energia (Wm2) tulee kuin auringosta.
Vesihöyryn pitoisuus voi vaihdella useista syistä. Ilman lämpötila ja käytettävissä oleva kosteus ovat kaksi pääasiallista vesihöyrypitoisuuteen vaikuttavaa tekijää. Jos lämpötila on korkea, enemmän molekyylejä haihtuu nesteistä ja enemmän vesihöyryä poistuu. Ilmassa olevan vesihöyryn määrä vaihtelee, koska tekijöitä on monia. Kun aurinko lämmittää maata, maa lämpenee ympäröivään ilmakehään. Tämä aiheuttaa lämpöenergian vapautumisen ilmaan, mikä aiheuttaa lämmön nousua, koska siinä on vähemmän molekyylejä kuin lähellä olevassa kylmässä ympäristössä. Tämä luo konvektiokennoja, joissa lämmin ilma nousee ja jäähtyy samalla kun se nousee, mikä aiheuttaa kondensaatiota ja lisää vesihöyrypitoisuutta kyseisellä alueella kuin ympäröivällä alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, keskeinen peruste veden positiiviselle takaisinkytkennälle on Clausius–Clapeyronin yhtälö, joka kuvaa veden osapaineen ja lämpötilan yhteyttä kaasufaasissa, jossa on 100-prosenttinen suhteellinen kosteus. Ilmakehän suhteellinen kosteus on keksimäärin 70-75 %. Teoreettinen peruste on väärä ja käytäntö osoittaa, että ilmakehän suhteellinen kosteus ei ole vakio.
Jaa, miksi keskustelemme jälleen tästä? Siksi, että Sinivirta vie koko ajan keskustelua pois itse kirjoituksen aiheesta. Sallitaan se hänelle, koska häneltä on asia-argumentit loppunut jo ajat sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Ollilalle. Ei ole väärä peruste ja asialliset argumentit jatkuvat. Tästä on keskusteltu jo vuosia ja vaikuttaa siltä, että Ollila ei ole omaksunut differentiointia. Toisaalta vastasin Keskisen kysymykseen, joten niiltä osin en vienyt keskustelua pois aiheesta. Ja kolmanneksi ilmastonmuutostieteessä on harvoja vakioita, pitsi ehkä tunnetuin niistä = σ.
Ps. En lähtisi Manabeksi, Manaben paikalle.
https://www.researchgate.net/publication/52009254_The_Role_of_Water_Vapor_Feedback_in_Unperturbed_Climate_Variability_and_Global_Warming
Ilmoita asiaton viesti
Ei nämä sinun löpinäsi edelleenkään selitä miten haihtuminen tapahtuu ja mitä se vaatii energiaa. Mutta onhan se hyvä, että usko on niin vahva, että se ylittää termodynamiikan lait.
Eipä tähän enää kannata muuta mainita kuin, ettei veden positiivista palautetta ole. Sille ei ole mitään fysikaalista perustetta olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Sinivirta puhuu taas höpöjä prosenttiosuuksista.
Vesihöyry ei ole yksinään pilviin verrattuna mikään erityisen voimakas kasvihuoneilmiön aiheuttaja. Päihittää kyllä CO2 mennen tullen…
Ainoastaan tropiikissa vesihöyryä on ilmakehässä niin merkittävästi, että se yksinään takaa jo pilvettömällä taivaalla, ettei yöllä lämpötilat romahda.
Tuossa kuvassa on suhteelliset kosteudet omalta sääasemaltani välillä toukokuu 22 – tammikuu 23.
https://ibb.co/3RnZ0g7
Huomaatko, kuinka kuivaa ilma on ajoittain siitä huolimatta, että on helle ja mittausasema on järven vieressä?
Samaten pitäisi huomata se, että suhteellinen kosteus kasvaa talven lähestyessä.
Pilvet ovat jo hyvin ohuina käytännössä läpinäkymättömiä lämpösäteilylle. Joten pilvinen sää takaa sen, ettei yölläkään tule kylmä ja pilvetön sää sen, että taatusti on rapsakasti pakkasta!
Pilvien kasvihuoneilmiön osuus on pilvisenä aikana +95% muiden jäädessä marginaaliin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko yhtään sellaista kommenttia, missä Niemelä mittareineen olisi ollut samoilla lukemilla, kuin kansainväliset mittaussarjat. Kuka silloin puhuu höpöjä!
Ilmoita asiaton viesti
Jos olen joutunut tutkimusprofessoreja neuvomaan perus-mittauksissa, niin professuuri ei takaa mittaustekniikan osaamista.
Mutta kuten jo vuosia sitten kehoitin, osta halpa lämpökamera ja katsele ympärillesi, niin voi hämmästyä, mille maailma todellisuudessa näyttää differentiaali-yhtälöiden sijasta.
Niemelällä kun sattuu noita mittareita olemaan ja myös osaamista käyttää niitä…
Tätä muutkin ovat yrittäneet sinulle selittää, mutta paksupäisyydessäsi se ei vaan mene jakeluun, vaikka sen kääntäisi ratakiskosta. Täytynee siirtyä BE-groupin 180kg/m I-palkkiin, tokkopa sekään riittää…
Ilmoita asiaton viesti
No sittenhän sinulla on oiva tilaisuus kertoa vaikkapa seuraavassa blogissasi, mitä ne mittarisi lukemat osoittavat ja kertoa ketä tutkimusprofessoreja olet neuvonut. Minun kokemukseni mukaan, en ole koko urani aikana tavannut ainuttakaan professoria, joka ei mittaustekniikan perusteita ymmärtäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Minun tehtäväni ei ole tulkita tai ennustaa mittareideni antamista tuloksista ennusteita tulevaisuuteen, vaan todeta ainoastaan havainnot ja kertoa mistä ne johtuvat. Ja muistaa mainita myös virhelähteet ja niiden merkitys.
Jos et ole urasi aikana tavannut ainuttakaan professoria, joka ei olisi tarvinnut palautusta perusasioiden pariin, kertoo siitä, että joko olet tavannut vähän proffia tai sitten et itsekkään ole ymmärtänyt mikä on mennyt metsään.
Proffat yleensä ovat mittauksien tekniikasta jo niin kaukana, että perusasiat unohtuvat, koska niihin et tarvitse normaalisti kiinnittää mitään huomiota, vaan niiden tuloksien kanssa työskennellään.
Kuten sanoin, hommaa se halpa lämpökamera ja katsele ympärillesi, niin voi oikeasti hämmästyä. Ja jos pinkka kestää, niin mikäpä estää hankkimasta paria FLIR:n kameraa, joista toinen on termisellä IR:llä ja toinen VOC-bandilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tee niin kuin sanoin.
Ilmoita asiaton viesti
Sinäkin voisit tehdä, kuten sanoin jo vuosia sitten…
Mutta tiedän, ettet tee, koska ikävä ja selittämätön todellisuus voisikin löytyä sieltä differentiaaliyhtälöiden takaa ja kertoakkin sen, etteivät oiko-mallisi/kaavasi vastaakkaan todellisuutta.
Ja kun katsot ihan vapaasti valitsemaltasi ajalta pilvisyyttä, niin kappas kummaa, telluksesta suurin osa on pilvien peitossa. Kotitehtäväksesi jää hämmästellä sitä, miten ja missä niitä esiintyy…
https://neo.gsfc.nasa.gov/view.php?datasetId=MODAL2_E_CLD_FR&year=2022
Ilmoita asiaton viesti
Hämmästyttävää miten vaikeaksi tämä aina ja vääjäämättä johtaa. Minähän pyysin että kirjoitat mittauksiesi tuloksista blogin ja pyysin myös kertomaan, ketä ovat ne tutkimusprofessorit joille neuvoa annat. Onko se noin ylivoimainen pyyntö?
Omalta kohdaltani en ole muita blogeja kirjoittanut kuin ilmastonmuutoksesta ja esittänyt omat arvioni mm. O-D yhtälöinä. Se on sitä teoriaa, jolla pyrin todistamaan ihmisen muutosnopeutta suhteessa luonnon korjaavaan dynamiikkaan.
Nyt on sinun tehtäväsi todistaa pilvivaikutus, kun omalta kohdaltani esitin %-arvioni vesihöyryn ja pilvien vaikutuksen, joka löytyy täältä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/on-se-ilimoja-pidellyt-maapallon-lampotilassa-ei-mitaan-ihmeellista/#comment-3813843
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen jo muutaman blogin kirjoittanut aiheesta näkymätön maailma ja jatkan, kunhan aikaa riittää.
Proffien nimet eivät ole mikään julkisen retostelun aihe ja se ei muuta tosiasioita miksikään. Asiaan liittyy myös rikoslaki 24L §8, joten kannattaa välillä miettiä näitäkin näkökulmia.
Omalta kohdaltasi olet vain todistanut lujaa uskoa ja väittänyt kaavojen tukevan kantaasi, vaikka sinulle on esitetty monia päteviä vastaväitteitä, pysyt kannassasi järkähtämättä, ilman pienintäkään epäilystä. Ihaltavaa uskoa.
Pilvivaikutus on asia, jonka olet itsekkin 100% varmuudella todistanut monesti vähintään 6-vuosikymmentä, ellet ole teini trolli, joka on varastanut todellisen henkilön identiteetin.
Lisäksi voit ihan itse valita tutkimuksen, joka tukee näkökohtaa. Nestemäinen vesi on tehokas infrapunasäteilyn absorbaattori. Mitäs muuta pilvet ovat kuin pieniä vesipisaroita?
Lisäksi katsomalla pelkästään blogieni kuvia, ilmiö on todistettu aukottomasti.
Vai pitääkö minun todistella sinulle tuhansilla tutkimuksilla ja käytännön sovelluksilla koestettua ja erittäin hyvin tunnettua tosiasiaa?
Nestemäinen vesi on lämpösäteilylle läpinäkymätöntä, aivan kuten tavallinen ikkunalasikin. Vai oletko tästä erimielinen?
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ihan oikeasti jaksa tätä omituista vänkäämistä. Ohessa on teoriani ja siihen liittyvät havainnot:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/ihminen-muuttaa-luontoa-yhteenveto-vuosien-varrelta-ilmastonmuutos/
Jos siellä on jokin virhe, kerro ihmeessä?
Aloitin teoriani kirjoittamisen jo vuonna 2014 ja myöhemmät havainnot ovat sen todistaneet. Niin mikä tässä ihan oikeasti mättää, jollei Niemelän usko siihen, että hänelle kelpaavat vain hänen henkilökohtaiset mittarinsa.
Ota nyt hyvä mies huomioon, että mittareita löytyy kaikilta kansainvälisiltä toimijoilta. Kyllä minun luottoni niihin on suurempi, kuin jollakin keskustelupalstoilla esiintyvällä harrastelijalla.
Ja toisaalta, ethän sinä niillä blogikirjoituksillasi ole todistanut oikeastaan yhtään mitään. Ei referenssejä, ei mitään vertailulähteitä??
Ilmoita asiaton viesti
Joka kerta saan sinua muistuttaa, että 1910-1940 lämpötilan kasvun kulmakerroin on ollut suurempi kuin nykyhetkenä.
https://twitter.com/hausfath/status/1611145081985314818/photo/1
Ilmoita asiaton viesti
Et nyt oikein ymmärrä mistä on kysymys. Vielä suurempi ”kulmanopeus” oli 500 mil. vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Vain esiteollisen ajan jälkeisillä muutoksilla on merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
No siinä olet kyllä ihan oikeassa, että vain esiteollisen ajan jälkeisillä muutoksilla on merkitystä. Mutta et edelleenkään ymmärrä, mistä teoriassani on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti en todellakaan. Teoriasi kun ei todista yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kun et siitä teoriasta mitään ymmärrä, niin miten on mahdollista, että kuitenkin ymmärrät sanoa, ettei se todista yhtään mitään.. 🤣
Ilmoita asiaton viesti
Nii-in. Ilmastolla ei ole mitään hätää, mutta muuttuuhan se toki. On muuttunut viimeiset muutama miljardi vuotta, perhanan kylmän ja helteisen välillä. Toivon että olisimme menossa sinne lämpöisemmälle puolelle, tätä jääkautta on kärsitty jo riittävän kauan.
Mutta ihminen ei ilmastoon juurikaan voi vaikuttaa. Ehkä pikkuisen, asteen kymmenyksiä suurimmillaan (paitsi tietysti jos tuo naapurin kuspää aloittaa ydinsodan…)
Ilmoita asiaton viesti