Onko Suomessa nuoria teknologiayrittäjiä huippuyrityksien perustajina?
Johdanto. Tekniikka & Talouden toimituspäällikkö Mikko Virta kirjoittaa nettilehdessään: ”Suomen parhaiden veronmaksajien listaa selatessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota nuorten teknologiayrittäjien suureen määrään. Vertailu kymmenen vuoden takaiseen osoittaa parhaiden veronmaksajien olevan nyt nuoria, teknologiayrittäjiä ja erittäin kovatuloisia”.
***
Kävin Iltalehden listan läpi 30 suurituloisimmasta ja minun kriteereilläni nimenomaan nuoria teknologiayrittäjä löytyy listalta hälyttävän vähän. Ainoastaan Korulabin (puettavat älyvaatteet) Terho Niemi sijalla 9 ja Blueforsin (kvanttilaitteiden jäähdytyslaitteet) Pieter Vorselman sijalla 25 täyttävät teknologiayrityksen kriteerit.
Kovaa tappiota tekevän Woltin myynyt Mikko Korpi on listan kärjessä. Minusta Woltissa ei ole mitään teknologiaa, vai onko polkupyörillä tai autoilla ruokaa jakavissa toiminnoissa jotain teknologiaa? Uutta on liikeidea, mutta sekin on saman tien kopioitavissa. En ymmärrä, miksi joku maksaa tuollaisia summia yrityksestä, joka takoo tappiota. Jos kyseessä olisi virolaisen Starshipin robotit, jotka tekevät (tai ainakin yrittävät) tehdä ruoanjakelun roboteilla, voitaisiin se luokitella teknologiayritykseksi.
Sekä Korulabin ja Woltin kohdalla toistuu myös se sama tuttu tarina, että yritys polttelee käsissä ja se halutaan rahastaa. Bluefors etenee toista tietä tekemällä yritysostoja maailmalta. Hieman Blueforsin kohdalla tietysti tilannetta himmentää se, että yrityksen kahdella avainhahmolla on kovin ulkomaiset nimet, mutta kyllä kelpaa; Suomessa ovat ja täällä tekevät businesta. Teknologiahan periytyy kaukaa TKK:n kylmälaboratoriosta, jossa tehtiin aikanaan 1970-luvulla akateemikko Olli Lounasmaan johdolla kylmyyden maailmanennätyksiä. Pitkä on tie perustutkimuksesta kaupalliseksi tuotteeksi.
Kun tekee yhteenvedon 30 eniten ansaitsevista yrityksien omistajista, niin en hyväksy tämän päivän kriteereillä teknologiayrityksiksi sahaa, peliyhtiötä, tietoturvayhtiötä, elektroniikan alivalmistajaa, tai ohjelmistoyritystä. Onhan niissä korkealaatuisia teknisiä valmistuskoneita tai työkoneina kuten tietokoneita niin kuin joka paikassa nykyään, mutta ei tietokoneiden valmistajia, elektroniikan valmistuskoneiden valmistajia tai sahakoneiden valmistajia. Nämä yritykset soveltavat tavallisia teknologiateollisuuden laitteita, mutta jos ne kehittäisivät tai valmistaisivat sellaisia laitteita, niin sitten ne olisivat teknologiayrityksiä.
Hieman tunnen myötähäpeää, että T&T tekniikan alan lehtenä ei osaa luokitella teknologialan yrityksiä tuon paremmin.
”Minusta Woltissa ei ole mitään teknologiaa, vai onko polkupyörillä tai autoilla ruokaa jakavissa toiminnoissa jotain teknologiaa?”
Keskeinen asia tapahtuu kylläkin ohjelmistossa eikä missään polkupyörässä. Mitään uutta teknologiaa tuossa ei tietenkään ole.
”En ymmärrä, miksi joku maksaa tuollaisia summia yrityksestä, joka takoo tappiota.”
Verkostoefekti.
Ilmoita asiaton viesti
Miten viedään verkosto-effekti vaikkapa Ruotsiin tai Norjaan? Business-idea kyllä, mutta sen voi kopioida, koska se ei ole patentoitu.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten viedään verkosto-effekti vaikkapa Ruotsiin tai Norjaan? Business-idea kyllä, mutta sen voi kopioida, koska se ei ole patentoitu.”
Verkostoefekti tekee sen, että nopeus ratkaisee.
Mieti nyt vaikka miten yksinkertaista on vaikka se että puhutaan jollain tai lähetetään viestejä puhelimella.
Mieti sitten miksi on niin pirun hankala korvata vaikka puhelinnumeroita ja korvata sitä jollain uudella sovelluksella.
Hopeasijoja ei välttämättä jaeta, siitä tulee se verkostoefektin arvo.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi istuin persiilläni, kun Radio Suomesta kuulin maininnan: teknologiayhtiö Wolt teki sitä sun tätä.
Ilmoita asiaton viesti
No kysymykseesi on helppo vastata, ei ole, sillä tyhjästä on paha nyhjästä, jollei teknologiaa määritetä uusjoustavasti.
Kun meitä vanhempiakin poistuu estraadilta nopeammin, kuin nuoremmat valtaavat ideoillaan tilaa ja uskoa rahoittajiin, ollaan ns supistuvan kansantalouden tilassa, eivätkä poliitikot voi enää toisiaan hyysätä, mukamas työllistymisen agendalla, ei vaan riitä maksajia ja valuuttarahasto kolkuttaa olkapäillä.
Oheinen streemi pitää edelleen lähes kaikki teknologiamuodot sisällään ja uusia + keksinnöllisiä ( patentin vaatimus ) paljon ja yhden myyntihinta on noin 250 M€ ja tarve koko klusterilla yli 1000 kpl.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa pistelee tohtori Antero Ollilla. Teknologian raja on hämärtynyt etenkin Wolt uutisoinnissa. Wolt ei ole teknologiafirma vaan palvelualan yritys, joka pitää pitsalähettejä töissä nälkäpalkalla ilman eläketurvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan peliyrittäjät eivät ole teknologisyrittäjiä vasn sisältöyrittäjiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeastaan peliyrittäjät eivät ole teknologisyrittäjiä vasn sisältöyrittäjiä.”
Ei välttämättä.
Kyllä jotkut peliyrittäjät ovat kauan sitten kunnostautuneet olemalla ensisijaisesti teknologiayrittäjiä.
Valven pääasiallinen bisnes on sisällön jakelualusta, ja sitten on toki pelimoottoriteknologiaa tarjoavia yrityksiä kuten Epic jolla myös oma jakelualusta.
Ilmoita asiaton viesti
”En ymmärrä, miksi joku maksaa tuollaisia summia yrityksestä, joka takoo tappiota.”
Eihän Woltista rahaa maksettukaan vaan tappiollisen (Doordash) yhtiön osakkeita. Doordash tekee tänä vuonna 8,6 miljardin liikevaihdolla 500 miljoonaa tappiota.
Woltin ja Doordashin liiketoimintaa nimitetään alustataloudeksi. Idea on sama kuin Uberilla.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Suomessa nuoria teknologiayrittäjiä huippuyrityksien perustajina?
Jotain menee turhan riskipainotteisesti. Ei tarkoita, etteikö rakenteita olisi rakennettu tai rakentunut, tällaisten oletusten varaan.
Oletus on mahdollinen. Silti oletuksen tolkullisuutta, ja tämän syntytaustaa voi arvioida.
Relevantti aihe, joka mitä todennäköisimmin, on yleistettävissä. Tämä venytys jää yleensä näissä vajaaksi, ja merkitsee paljon,… tekemistä ja suuntautumista takaavana. Aivan varmasti.
Tuumiskeli kommentoija, vallitseviksi käyneillä apaja-markkinoilla. Tätähän alkaa olla jo ihan ilmaiseksi saatavilla, kun vain hoksattaisiin arvoa.
Vinkkeli se on tämäkin, ja mukaantulotapa. Vaatii mitä tekee. Kun enemmän trendinä, ovet kiinni, ja tulpat. Paree mainita jo etukäteen, muttei kuitenkaan maalailun nimissä.
Tällästa tämä, eikä aina kovin hohdokasta sopulismia.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin nostama aihe on aitoa rintamatoiminnallisuutta. Onko tätä oikeasti, ja miten kauan, tai onko edes enää… en tiedä sanoa varmaa. Epäillä kannattaa.
Suurempi epäilys näissä on kuitenkin systeemisen oloinen.
Mikä tahansa hyvä, pitää sisällään käytäntöönottamisriskiä, jolloin tarkastelun arvoiseksi ei voi asettaa muuta kuin se kokonaisuus, johon nämä liittyvät, tai johon nämä ajastaan osaksi tulevat.
Tämä tekee aiheesta yhtä vaikeaa kuin sen, mikä on poliitikkojen ongelmaksi päätyvä osuus kokonaisempien yhteiskuntia tai hallinta-alueita koskevasti. Laajinta aluetta tässä laajuus-mielessä on globaalitaso.
Näitten tutkailu vaatii aktiivisuutta, ja varsin epänormatiivisella ja lähiotteisesti ja voimallisesti riskaabelilla dimensiolla. Mitään hyvää kieltämättä, mihinkään takertumatta, peruskuvioita tarvitsee tutkailla, vaikka vaatii kiinnittymistä, toisin sanoen skitso-osaa, josta vain mahdollista ponkaista.
Menee aina sekä-ettäisyytenä, jolloin joistain perusarvioinneista ja arvosteluista tosin tulee järjetöntä. Joskus tämä tiedetään, eikä tätä usein edes osata ajatella, ennen käytännön soveltamista. Joskus sama automaatioa, päinvastaisesti.
Sano siinä jotain rasismista, kun perus-suhtautuminen tätä, ja vain tätä, ja jos ei, tilanteeksi voi arvella kaputtia.
…
Se rintamatoiminnallisuus joka alussa tuli vaiheelliseksi ajateltua… tätä tosiaan on, mutta kohdassa, joka ikiaikaisempana tavoittuu toisin. Siitä YO kerronta.
Toivottomuus, joka pysyväaikaisesti olettuihin helposti liitetään, osataan peruskansan kokemustuntemuksella saattaa epäiltävän arvoiseksi. Millä tavalla näitä perusjuttuja sovelletaan sovellusta vaativissa kohdissa… tämä on vaikeammin toteutuva seikka.
Jos korrelatiivisesti ajattelee, ja aiempia kokemuksia huomioi… peruskyynisyydelle ja tähän kohtaan lukkiutumiselle, on selkeä täysasemapaikka. Paikkaa myös ilmennetään.
Tausta on hyvä tietää, ts kiinnittyminen siihen, mikä ei sen arvoista ole, vaikkakin välttämätöntä tehdä, kunhan muuten perusteet kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti