Onnettomuustutkintakeskus otti erikoisen kannan Suviseurojen linkkimaston turmasta

Johdanto

Suviseurojen linkkimaston sortumisesta äkillisessä ukkosmyrskyssä ja sen aiheuttamasta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta on uutisoitu laajasti ja moneen kertaan. Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) otti sellaisen kannan, että Suviseurojen järjestävä organisaatio on yksin vastuussa tästä tilanteesta. Minusta se on erikoinen ja huonosti perusteltavissa oleva päätös. Tosin poliisin onnettomuustutkinta on vielä menossa ja tutkinta voi tulla toisiin tuloksiin.

Teknisten rakenteiden turvallisuusvastuu Suomessa

En yritäkään kirjoittaa lakitekstiä tai sen tarkkaa tulkintaa. Kirjoitan omien kokemuksieni pohjalta, jossa voin hyödyntää omakotitaloni rakentamista 44 vuotta sitten. Tilasin talopaketin, jonka elementit pystytti yritys, jolta tilasin paketin, mutta elementit ja rakenteet oli mitoittanut talotehdas. Jos talo sortuisi ukkosmyrskyssä, niin olisinko vastuussa? En mielestäni ole, vaan tutkinta selvittäisi, oliko talon rakenteet mitoitettu oikein, oliko materiaalit sitä, mitä kuvissa määriteltiin ja oliko talo pystytetty oikein. Jos niitä löytyisi virhe, niin joku vastaisi, että esimerkiksi tällaista talopakettia ei saisi enää myydä ilman muutoksia.

Ostin myös sähköasennukset ja ne tarkistettiin ennen käyttöönottoa, että ne ovat turvalliset. En ole vastuussa, jos myöhemmin löytyy kohtalokas virhe.

Tämä riittänee kuvaamaan yleistä periaatetta. Teknisiä rakenteita suunnittelevat, valmistavat ja asentavat yritykset ovat vastuussa rakenteiden ja työnsä teknisestä turvallisuudesta. Siitä pitää huolen lukuisat turvallisuuslait. Ostaja ei osaa eikä voi olla niistä vastuussa.

Tilapäisen linkkimaston turvallisuus

Kuvista on näkynyt, että 30-metrisen linkkirakenteen päämasto on mennyt poikki ainakin kahdesta kohdasta. Kuvien mukaan haruksista ei voi päätellä mitään varmaa.

Otkes on siis ottanut kannan, että tässä tapauksessa ei ole mitään aihetta yleisempään huoleen rakenteen teknisestä turvallisuudesta, vaan syy on Suviseurojen järjestäjällä, joka ei aidannut tarpeeksi suurta suojavyöhykettä maston ympärille.

Olen asiasta eri mieltä. Kyllä nimenomaan Otkesin olisi pitäisi laittaa kyseinen mastotyyppi käyttökieltoon ja sen jälkeen nopeasti resursseillaan selvittää, onko masto oikein mitoitettu, onko sen materiaali ja valmistustapa sitä, mitä on speksattu ja sitten onko se asennettu oikein. Uutisten mukaan yksikään teltta alueella ei sortunut, vaikka niihin kohdistuu suuria voimia telttojen pinta-alojen vuoksi. Miten pienten pinta-alojen masto voi sortua?

Haluaako Otkes todella viestittää, että tällaisten rakenteiden vuokraaja tai ostaja on vastuussa rakenteiden kestävyydestä? Ollaanko Suomeen hyväksymässä ns. ”kauniin sään” rakenteet, joiden ei tarvitsekaan kestää kovempaa tuulta? Tämä Otkesin ratkaisu herättää minussa kummastusta. Suomessa näissä asioissa pelisäännöt ovat olleet selvät, mutta jos tästä tulee yleinen käytäntö, niin asiat menevät takapakkia kehitysmaan suuntaan. Hesari näyttää asettuneen Otkesin kannalle, että vastuu on tässä tapauksessa järjestäjällä.

 

aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu