Porin hiilivoimalaitos käy – Tuppuraiselle ruusunkukat ja Fingridille ruusun piikit
Usein lainaamassani Hesarissa on joskus ihan asiallisia uutisia. Näin oli toissa päivänä HS:n nettiversiossa ollut uutinen (https://www.hs.fi/talous/art-2000009234226.html): ”Meri-Porin hiilivoimala hiipui, kunnes iski energiakriisi – Tänä talvena laitoksen tuotanto on jopa kriittistä”.
Muistelen tähän väliin vanhoja eli kierrätän kirjoitukseni ydinkohdat julkaistuna 23.8.2022: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/ministeri-lintilalle-sahkon-hintaan-on-toinenkin-ratkaisu-kuin-sosiaaliavustukset/. Analysoin kirjoituksessani akuutin sähköpulan syitä ja esitin ratkaisuehdotuksia ongelman pikaratkaisuksi:
- Onko Suomessa muita keinoja lisätä nopeasti sähköntuotantokapasiteettia ensi talveksi? Vastaus: Suomessa on ns. varavoimalaitoksia, joiden omistajille valtio on maksanut korvauksia vuosien ajan siitä, että ne ovat käyttökunnossa kriisiaikojen tarvetta varten.
- Voidaanko näitä varavoimaloita ottaa käyttöön? Vastaus: Ministeri Lintilän mukaan ei voida ottaa, koska ne ovat varavoimalaitoksia. Tavallisen kansalaisen mielestä elämme poikkeusaikoja, ja juuri tällaisia tilanteita varten ne on pidetty varalla.
- Ministeri Lintilällä on kerta kaikkiaan tyrmäävä vastaus: ei voida, koska se on varavoimaa. Omistajaohjausministeri Tuppurainen on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kysynyt Fortumilta (piste Tuppuraiselle), että voiko se ottaa Vaasan 500 MW:n hiilivoimalan tarvittaessa käyttöön. Vastaus kuulemma oli, että ei ole hiiltä, ja meillä ei ole henkilökuntaakaan. Vastaus on suurin piirtein sama kuin kysyttäessä sialta, miksi se ei tonki maata: ei voi, kun maa on jäässä ja kärsäkin on kipeä.
- Jos tämä on totta, niin valtio on maksanut suurin piirtein tyhjästä. Nyt on aika testata, toimiiko tämä varavoimaloiden naftaliinissa pito ollenkaan. Jos Lintilässä olisi miestä, niin nyt pantaisiin energiayhtiöt testiin: Valtio antaa teille kaksi kuukautta aikaa ottaa varavoimalat käyttöön ja maksaa tuotetusta energiasta takuuhinnan, joka antaa tuotetulle sähkölle 31 %:n käyttökatteen. Jos tämä ei onnistu, niin valtio perii takaisin viimeisen kahden vuoden ajalta maksetut korvaukset ja tekee korvausvaatimuksen valtion huijaamisesta.
Nyt voin todeta, ett noin kahdessa kuukaudessa Meri-Porin hiilivoimalaitos rupesi tuottamaan sähköä. Nyt tilanne on HS:n mukaan se, että Porin hiilivoimalaitos on ollut vuosihuollon jälkeen käytössä marraskuun loppupäivistä 350 – 400 MW:n teholla, joka on noin 70 prosenttia 560 MW:n nimellistehosta. Fortumin Thermal-liiketoiminnan johtaja Vesa Maso kertoo, että laitos ajaa sillä kapasiteetilla, millä se pystyy. Ongelmia on ollut hiilensyötön laitteiston kanssa.
Kuka on ollut Porin voimalaitoksen käyttöönoton takana?
En tiedä varmaa vastausta, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan en epäile ministeri Mika Lintilää, mutta arvelen, että Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on käyttänyt valtaansa Fortumissa juuri niin kuin isännän pitääkin. Näyttää siltä, että hallituksessa on yksi ”äijä” siinä merkityksessä, kun aikanaan sanottiin, että Israelin hallituksen ainut mies oli Golda Meir. Lintilä voi pukea hameen päälleen. Toisaalta on todettava, että kalliiksi kävi ”Ollin oppivuodet” eli ministeri Tuppuraisen osaamattomuus tapaus Uniperin kanssa, koska hän ei osannut yhtiöittää tappiollista liiketoimintaa kannattavista osista. Tuppurainen kuitenkin ryhdistäytyi.
Antioodi eli mollausruno Fingridille
Oodi tarkoittaa laulettua ja säestettyä ylistysrunoa. Käyttämäni sana ”antioodi” tarkoittaa siis käänteistä eli mollausrunoa.
Hesarin uutisen lopussa tulee esiin tieto, että Meri-Porin voimalaitoksen tuotantoa tarjotaan sähkömarkkinoille joka päivä erikseen. Markkinat päättävät, ostetaanko tuotantoa, eli ajaako laitos lainkaan.
Tuskin yhdelläkään suomalaiselle on epäselvää, että Suomessa tuotetaan liian vähän sähköä ja olemme tuonnin varassa. Kun talvi kiristää otettaan, niin Ruotsin ja Norjan sähkö myydään todennäköisesti Keski-Eurooppaan. Tässä tilanteessa Fingridin pitäisi tehdä pysyvä sähkönostosopimus Porin hiilivoimalaitoksen sähköstä ainakin ensi kesään asti ja maksaa siitä kunnon hinta eikä puliveivata päivähinnoilla. Hiilivoimalaitos nimittäin tuottaa suurella varmuudella sähköä toisin kuin tuulivoima. Media antaa sen kuvan, ett tuulivoimalla on oikeus työntää tuottamansa sähkö verkkoon, vaikka sitä ei tarvittaisikaan.
Tilanne on muuttunut ja todennäköisesti pysyvästi. Sähköpörssi on nimittäin huono keksintö sovellettuna päivittäiseen ja hetkittäiseen sähkön hinnan muodostamiseen. Nyt prioriteetti pitää olla, että ostetaan pitkäaikaisilla sopimuksilla sähköä, jos sitä joku vaan tarjoaa. Tämän pitäisi olla hallituksen ykkösprioriteetteja. Fingridiltä sietäisi ottaa tuo Fin sana pois, koska se ei aja suomalaisten etua. Nyt pitää valtion tulla oikaisemaan markkinat ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Fingridin siis annetaan pelata tätä sähköpörssipeliä, kun pitäisi saada käyttöön niin paljon kuin mahdollista luotettavaa kotimaista sähköntuotantokapasiteettia. Ministerien titteleitä päätellen energia-asiat ovat hallituksessa sivuraiteella, koska meillä ei ole energiaministeriä. Meillä on elinkeinoministeri Mika Lintilä, jolle kuuluu energia-asiat. Lintilä on jo osaamisensa osoittanut olevan miinusmerkkinen energia-asioissa, joten toivoa ei ole, että hallituksesta käsin osattaisiin laittaa tätä asiaa kuntoon.
Ehdotus hallitukselle
Tarkistakaa kaikki isot firmat, onki niillä mahdollisesti varavoimalaitoksia tyhjän panttina seisomassa. Esimerkiksi Kilpilahden teollisuusalueella oli vielä 1980-luvun alussa iso kaasuturbiinivoimalaitos varalla. Kaasuturbiinilaitoksella on kaksi erityispiirrettä: 1) Se on otettavissa nopeasti käyttöön, 2) Sitä pitää ajaa maksimiteholla, koska silloin sen hyötysuhde on parhaimmillaan.
Valtio voi maksaa takuuhinnan tällaisessa tapauksessa ja myydä sähkön Fingridille eli ottaa kaupallisen riskin. Laitoksen käyttäjä saa varman hinnan, joka on sille kannattava. Kun sähkökriisi iskee talvella, niin kaikki konstit tarvitaan. Nyt on viimeinen hetki toimia. Tämä on jopa edullinen tapa verrattuna siihen keisiin, että tulee sähkökatkoksia.
Tuppuraisen kun saisi vielä perumaan puheensa siitä, että ” Suomi ensin ajattelu on vaarallista” ja sitten kun vaihtaisi vielä puoluetta, niin häntä voisi jo ajatella äänestyksen kohteena.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman samat ajatukset. Sopineeko tähän kohtaan sananlasku, että ”Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas”.
Ilmoita asiaton viesti
Lintilä vaihtoon (tuleehan se seuraavissa). Tuppurainen parantaa (muttei EU-parlamenttiin) juoksuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä on surkea tilanne , kansa tarvitsee sähköä mutta vihervas. poliitikot pihtaavat kurittaen ihmisiä, erityisesti vähäväkisiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa on ns. varavoimalaitoksia, joiden omistajille valtio on maksanut korvauksia vuosien ajan siitä, että ne ovat käyttökunnossa kriisiaikojen tarvetta varten.”
Varavoimalaitokset kylläkin ovat olleet sen varalta, että joku voimalaitos tippuu yllättäen tuotannosta. Näin voi sattua teknisen vian vuosi milloin tahansa, ei siihen mitään kriisiaikaa tarvita. Nyt kun varavoimaa on vähemmän, riski sähkökatkoille kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti tämä on ollut varavoimalaitoksen alkuperäinen tarkoitus. Nyt on kuitenkin se tilanne, että ”all in” eli kaikki reservit käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen puhuu ideologiansa mukaan sitä itseään.
Varavoimalat, jotka seisovat ja ovat jopa huollon tarpeessa, eivät mitenkään voi vastata jonkun suuren voimalaitoksen irtaantumiseen verkosta.
Kyseinen voimalaitos toki voi käynnistettyään tulla turvaamaan sähkömme huoltovarmuutta, mutta Härkösiä ja kumppaneita tämä asia ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvä tavaton. Jos myyt Fingridille varavoimalaitoksen tai muun joustotuotteen, pitää sinulla olla tekninen valmius käynnistää se sovitun aikarajan puitteissa. Jos näin ei ole, kyseessä on sopimusrikkomus. Mikäli siirrät voimalan energiamarkkinoille, ei se enää voi toimia varavoimalaitoksena, koska se ei enää voi voimittaa joustoa. Jummartaa?
Äkillisessä tehontarpeessa ensiksi käynnistyvät reservit, eli käytännössä teollisuus joustaa kulutuksessaan, nopeimmillaan alle sekunnissa (tulevaisuudessa myös kiinteistöt mutta se on toinen juttu).
Ilmoita asiaton viesti
Tätä joustoa ei voi ”voimittaa” seisova voimalaitos eikä mikään Meri-Porin laitos seisoessaan varsinkaan.
Vajaateholla käyvä hiilivoimala taas voi osallistua melko nopeaankin säätöön sekä ylös että alas.
Ilmoita asiaton viesti
”Voimalaitoksen haltija voi tarjota tehoreservijärjestelmään Suomen sähköjärjestelmään liitettyä erillistä voimalaitosyksikköä, joka täyttää seuraavat vaatimukset:
1) yksikön käynnistysaika on enintään 12 tuntia 1 päivän joulukuuta ja 28
päivän helmikuuta välisenä aikana ja enintään yksi kuukausi muuna aikana”
https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12722768/Hankintap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-tehoreservikapasiteetin-hankintap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s.pdf/7d620fcf-84d9-570c-5868-8373e3c83200/Hankintap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-tehoreservikapasiteetin-hankintap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s.pdf?t=1575032507000
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa, että on aikaa jopa 12 h käynnistää voimalaitos, jos joku laitos tipahtaa yllättäin verkosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ollilalla on mennyt varavoimalaitokset ja tehoreservi sekaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on mielestäsi varavoimalaitoksen ja tehoreservin ero?
Mielestäni eroa voi olla, mutta tässä Suomen tilanteessa sillä ei ole eroa. Meidän pitää ottaa käyttöön kaikki mahdollinen sähköntuotantokapasiteetti. Ilman OL3:a olemme tämän talven aikana joka tapauksessa ulkomaisen sähköntuonnin varassa merkittäviä aikoja. Ja tuo sähköntuonti voi tunnetuista sakata million vain.
On siis akateeminen kysymys, kutsuimmeko tässä tilanteessa poissa käytöstä olevaa kotimaista sähköntuotantokapasiteettia millä nimellä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Ollila, kerro millä vipuvarrella Tuppurainen olisi kyennyt yhtiöittämään Uniperin kannattavat osat? Samaa mieltä olen siitä, että nyt on otettava kaikki mahdollinen kapasiteetti tuottamaan sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän kaikki mahdollinen kapasiteetti lähtee tuottamaan sähköä sitä mukaa kuin sähkön pörssihinta nousee tuotantokuluja korkeammaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksen ulkopuolella, mutta lyhyt vastaus. Ei siihen mitään vipuvartta olisi tarvittu. Fortumilla ja sitä kautta valtiolla oli enemmistö Uniperissa ja sillä vallalla tehdään vaikka minkälaiset yritysjärjestelyt eikä kysytä ulkopuolisilta mitään lupaa.
Vielä nytkin Fortum voisi viedä asian EU-tuomioistuimeen ja vaatia Saksalta miljardikorvaukset, koska se asetti kaasulle enimmäishinnan eli esti markkinamekanismin toimimisen ja ajoi tarkoituksella Uniperin Saksan valtion hallintaan. Siellä riitti halua ja kykyä ja vieläpä lakien vastaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Palstan demarit ryntäävät puolustamaan demaripoliitikkoja ilman mitään itsekritiikkiä. Ei kannata kommentoida.
Ilmoita asiaton viesti
Meri-Pori näyttäisi lähtevän tulille aina kun sähkön pörssihinta ylittää 10 c/kWh.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan laskeskelin, että polttoaineen hinta olisi 6 c/kWh ja päästöoikeusmaksu 5 c/kWh, joten nuo kulut hyvin osoittavat milloin hiililauhdevoimaa kannattaa tuottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Asia avautuu jos ymmärtää kiinteiden ja muuttuvien kulujen roolin tuotannollisessa toiminnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo päästöoikeusmaksu pitäisi turhana poistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia Antero Ollila hyvästä avauksesta!
Toteatte myös: ”Vielä nytkin Fortum voisi viedä asian EU-tuomioistuimeen ja vaatia Saksalta miljardikorvaukset, koska se asetti kaasulle enimmäishinnan eli esti markkinamekanismin toimimisen ja ajoi tarkoituksella Uniperin Saksan valtion hallintaan. Siellä riitti halua ja kykyä ja vieläpä lakien vastaisesti.”
Varila: Suomen olisi kyettävä korottamaan profiiliaan EU -hallinnossa sekä myös maiden välisessä toiminnassa. Sopuilun aikakausi päättyköön.
– Muut maat ottavat kyllä kaiken hyväntahtoisuuden mitä Suomelta saavat. Kuten tässäkin asiassa. Saksa oikeuteen, kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Inkookin auttaisi 1000 MW:n tuotannolla, ellei sitä olisi tuhottu.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköpörssin hinnanmuodostumismekanismi on toinen kummallisuus, josta on oltu varsin hiljaa. Joko poliitikot eivät ymmärrä asiaa tai sitten kyseessä ovat jotkin salassa pidetyt sidonnaisuudet yritysten ja valtioiden välillä. Nyt puhutaan vain kaasusähkön erottamisesta muusta tuotannosta tai Windfall-verosta, joka ei hyödytä asiakkaita millään tavalla. Kuitenkin yksinkertaisin ratkaisu olisi vaatia pörssisähkön hinnoittelun muuttamista jonkinlaiseen tuotantokustannuksiin perustuvaan mekanismiin vaikkapa oikeudellisin keinoin.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköpörssi on nykymuodossa täysin sopimaton sähkön tuotannon ja kysynnän kohdistamiseen. Ensinnäkin Fingridin pitäisi tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tuottajien kanssa ja tuo pitkä aika on vähintään vuosi. Puitesopimus voi olla pidempi.
Tuottajien hinnoitteluun pitää vaikuttaa oleellisesti sähköntuotannon pysyvyys ja säätökyky. Niille sähköntuotantotavoille, joilla on paras säätökyky kuten vesivoima, pitää tarjota paras hinta. Sattumasähkön hinta eli tuulivoima, joka ei voi antaa mitään lukua tuottamastaan määrästä jollekin aikajaksolle, maksetaan esimerkiksi vain 30 % vesivoiman hinnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Käsitteesi näyttävät menevän sekaisin, joten ehdotuksiisi on vaikeaa ottaa kantaa.
Mutta jos tarkoitat energiamarkkinoita, niin Fingrid ei tee sopimuksia sähköntuottajien kanssa. Sähköenergian hinnat määrätään Nordpoolissa. Fingrid vastaa kantaverkon ylläpidosta ja ylläpitää markkinoita siihen, mutta ne taas eivät ole energiamarkkinoita.
Mitä taas tulee tuohon sähköenergian hintaan vs tuottajan kyvykkyyteen säätää tuotantoa, niin jo nykyinen markkina palkitsee niitä toimijoita, joilla sellainen on. Vaikkapa juuri tällä hetkellä ne kaikki saavat erittäin hyvää hintaa. Sitten kun tuulee paljon, hinta on alhainen.
Sähkön hinnan vaihtelu tulee lisäämään investointeja säästä riippumattomaan tuotantoon, energian varastointiin ja kysyntäjoustoon ihan markkinaehtoisestikin. Muuttamalla nyt pelisääntöjä paniikinomaisesti saamme vain vahinkoa aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitukseni Fingridin roolista eivät menneet ehkä ihan virkamiesmäisellä lähestymsitavalla. Otanpa tähän lainauksen suoraan Fingridin nettisivuilta:
”Fingrid Oyj on suomalaisten kantaverkkoyhtiö: omistajina ovat Suomen valtio ja suomalaiset eläkeyhtiöt. Tehtävämme on turvata yhteiskunnassamme varma sähkö kaikissa tilanteissa sekä edistää puhdasta, markkinaehtoista sähköjärjestelmää.
Varma sähkö turvataan siirtämällä sähköä kantaverkossa, sähköjärjestelmän ”moottoriteillä” eli korkeajännitteisessä verkossa tuotantolaitoksilta teollisuudelle ja sähköyhtiöille. Maanlaajuinen kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuren sähköntuottajat, sähköä paljon kuluttavat tehtaat sekä sähkön jakeluverkot.
Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa. Yhtiömme lakisääteinen tehtävä on pitää tästä huoli 24/7. Emme itse tuota sähköä, mutta häiriötilanteissa saatamme hetkellisesti tuottaa sähköä varavoimalaitoksilla.
Sähköjärjestelmämme on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää. Sähköä virtaa jatkuvasti maasta toiseen, ja olemmekin kytkeytyneet Keski-Euroopan sähköjärjestelmään sähkönsiirtoyhteyksin. Suomesta on siirtoyhteydet myös Viroon. Rajasiirtoyhteyksillä voimme varmistaa sähkön käyttövarmuuden kovimmillakin pakkasilla. Toisaalta riittävät siirtoyhteydet turvaavat parhaiten sähkömarkkinoiden toiminnan.” Lainaus loppui.
Luonehdintani Fingridin roolista eivät mielestäni kuitenkaan ole loppujen lopuksi pielessä. Fingridin tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä 24 tuntia vuorokaudessa ja se voi ottaa myös varavoimalaitoksia käyttöön.
Kritiikkini kohdistui siihen, että onko Fingrid toiminut ennakoivasti tässä suhteessa. Mielestäni ei ole, jos sen tehtävä on huolehtia Suomen valtion mandaatilla, että sähköä on saatavilla. Fingrid ei voi mielestäni sanoa, että sory, sorry, sähkö loppui kesken talvella 2023, kun ei ollut kapasiteettia, emmekä tulleet tehneeksi asialle yhtään mitään, niin minkä voimme, kun Euroopasta ei sähköä ollut saatavissa. Aina ennen on ollut.
Kenenkäs tehtävä se olikaan turvata Suomen sähkön saanti 24 tuntia vuorokaudessa? Fingrid itse toteaa, että meidän homma.
Ilmoita asiaton viesti
No sitten enää pitäisi päättää, kumpi on tärkeämpää, sähkön hinta vai varmuus.
Jos sanot että sähkön saannin varmuus on tärkeämpää, Porin laitoksen olisi pitänyt pysyä reservissä. Silloin toki maksamamme sähköenergian hinta olisi korkeampi.
Sitten jos taas haluat alentaa sähkön hintaa, siirrät Porin kapasiteetin energiamarkkinoille (Fingrid -> Nordpool), jossa se tarjontaa lisätessään laskee sähköenergian hintaa. MUTTA varmuus pienenee, koska laitos ei ole enää reservissä.
Ilmoita asiaton viesti
Eri mieltä tuosta kokonaistilanteesta. Fortumhan vastasi Tuppuraiselle, että käyttöönotto ei onnistu. No onnistuihan se. Mitä hyötyä olisi ollut koko laitoksesta, jos sitä ei olisi kunnostettu ja otettu käyttöön?
Ilmeisesti oli käynyt niin, että tammikuussa olisi todettu, että sähköä ei ole tarpeeksi ja sitten haikaillaan, että mistä sitä saadaan. Fortumille olisi sanottu, että nyt sitä Meri-Poria tarvitaan. Sähköä olisi tullut sitten joskus huhtikuussa. Mitä virkaa on tällaisella varavoimalla tässä tilanteessa?.
Varmuus ei ole pienentynyt mielestäni, vaan se on kasvanut, koska nyt meillä on toimiva laitos. Seisova laitos rapistuu entisestään.
Mutta saat kaikin mokomin pitää mielipiteesi.
Ilmoita asiaton viesti
Härkösen mielestä varavoimalaitoksesta on hyötyä vain, kun se seisoo.
Ilmoita asiaton viesti
Jos minulla on 10 voimalaa joista pidän 9 käynnissä ja yhtä varalla, voin käynnistää varavoimalan jos joku käynnissä olevista pettää. Jos sensijaan pidän kaikkia kymmentä käynnissä ja yksi niistä pettää, on seurauksena akuutti sähköpula.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole, jos käytät osaa vajaateholla. Seisovaa voimalaa ei sekunneissa saada tuotantoon.
Kyse on kuitenkin siitä, että väitit näin: ”Varavoimalaitokset kylläkin ovat olleet sen varalta, että joku voimalaitos tippuu yllättäen tuotannosta.”
Tähän yllätykseen ei seisova voimalaitos pysty vastaamaan, vaikka olisi hyvinkin huollettu. Meri-Pori ei ollut edes käyttökunnossa ennen remonttia, mikä kesti kuukausia.
Nyt kun se pyörii, siitä saadaan säätövoimaa, jos ajetaan vajaateholla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo ylempänä sanoin, nopeita tapahtumia varten on tehoreservit.
Miksiköhän Fingridillä on niitä varavoimalaitoksia, jos niistä ei olisi mitään hyötyä?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri sanoit varavoimalaitosten hoitavan voimalan tipahtamisen verkosta. Se on varsin nopea tapahtuma.
Ilmoita asiaton viesti
Se oli vastaus kommenttiisi mitä hyötyä on seisovista varavoimaloista.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Fingridiltä otetaan pois varavoimalaitoksia, on sillä vähemmän kyvykkyyttä vastata sähköverkossa tapahtuviin häiriöihin. Tämän luulisi olevan päivänselvää, sanoi Tuppurainen mitä hyvänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkitsen Härkösen näkemyksen niin, että Fingridin alkuperäinen toimintatapa oli paras mahdollinen: Meri-Pori oli varavoimalana, mutta sen käyttöönotto olisi tarvittaessa kestänyt tuon kaksi kuukautta.
Tuppuraisen eduksi on sanottava, että hän sai voimalan käyttökuntoon.
Härkönen näyttää olevan myös sitä mieltä, että toimintakuntoinen voimala olisi jätettävä seisomaan tässäkin tilanteessa. Mielestäni Tuppurainen on tehnyt tässäkin oikein, että voimala pyritään pitämään käynnissä.
Fingrid ei ole tajunnut, että pelin säännöt ovat muuttuneet, koska sähköntuotantokapasiteettia ei ole riittävästi koko Euroopassa. Nyt pitää kaikki pannut ja myllyt panna tulille eli reservit käyttöön. Se on sama tilanne kuin talvisodassa. Mannerheimillä ei ollut enää reservejä, mutta riskinotto kannatti, vaikka murtumispiste oli todella lähellä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sinulla taas vaikuttaisi menevät asian sekaisin.
Kun Meri-Pori oli varavoimana, käyttöönoton viive oli12 tuntia eikä 2 kuukautta. Tähän tietoon on myös linkki ylempänä.
Mutta on eri asia pitää yllä voimalaa sitä varten, että se tuottaa sähköä muutaman tunnin vuodessa verrattuna siihen, että se tuottaa sitä 24/365. Alkaen jo ihan siitä, millainen kasa kivihiiltä pitää olla tontilla.
Siihen mitä vaihtoehtoa kannatan, en ole vielä edes ehtinyt ottamaan kantaa 🙂 Mutta joka tapauksessa olen siitä samaa mieltä, että olosuhteiden ollessa mitä ovat on ihan hyvä asia, että se voimala on tuotantokäytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruusun kukka myös Härköselle. Olemme lopulta pääasiasta samaa mieltä, että hyvä juttu, että Meri-Pori käy taas. Tämähän alkaa muistuttamaan keskustelua. Härkösen eduksi on sanottava, että hän pyrkii aina perustelemaan mielipiteensä.
Ilmoita asiaton viesti