Sumutusta ja painostusta ennen EU-äänestystä ja nyt elvytyspaketin yhteydessä

Sama kaiku on askelten. Nimittäin poliittisten EU-myönteisten taholta ennen Suomen neuvoantavaa EU-äänestystä 16.10.1994 ja nyt kun ratkaistaan eduskunnassa Suomen kanta EU:n elvytyspakettiin. Olen taltioinut muutamia lehtileikkeitä tuolta ajalta. On mielenkiintoista huomata, kuinka samalla tavalla ylhäältä päin levitetään misinformaatiota ja painostusta, että Suomi osaisi nyt toimia oikein. Otan muutamia paljastavia lausuntoja esiin viime vuosisadalta. Ainakaan ns. milleniaaleilla ei ole mitään omakohtaisia kokemuksia noista ajoista.

Otan tähän muutamia EU-fanien muutamia perusteluita ja jo silloin tiedossa olleita vasta-argumentteja:

  1. Ei suinkaan Suomi menetä itsenäisyyttään
    Sorbonnen yliopiston markkinoinnin professori Jean Mandelbaum ja liikkeenjohdon huippukonsultti Kauppalehdessä 14.9.93: ”Ilman muuta menetätte huomattavan osan päätösvaltaanne ja autonomiaanne. Niin ovat menettäneet kaikki EU:n jäsenet”. Komission puheenjohtaja Jacques Delors samaan aikaan (HS 4.9.93).: ”Kymmenen vuoden kuluessa 80 prosenttia kaikesta talous-, sosiaali- ja verolainsäädännöstä tulee EU:sta eikä jäsenmaista. EU:n ei tule peitellä federalistisia tavoitteittaan”.
    Miten on käynyt: Lainsäädännöstä tulee todella n. 80 prosenttia EU:sta ja Suomen eduskunnan on vain painettava kumileimasimella kaikki EU:sta tulevat lait.

 2 Suomi voi toimia ulkopolitiikassaan täysin itsenäisesti
EU:n parlamentin liberaaliryhmän edustaja Armand de Decker (HS 2.10.93): ”Suomen on nopeasti luovuttava riippumattomasta puolueettomuuspolitiikasta. EU:n lopullinen tavoite on sotilasliitto – jäsenyyttä ei kannata hake, jos tätä ei hyväksy”. Willy se Clerq EU:n parlamentin ulkoasian valiokunnan puheenjohtaja Suomen johdolle (HS 2.10.93): ”EU:sta tulee tiivis poliittinen liitto ja se ei ole mahdollinen, jos siihen ei liity sotilasliittoa ja sotilasjärjestöä. Jos pelkäätte kertoa tämän kansalle, joudutte vaikeuksiin jonakin päivänä”. Belgian pääministeri Suomen vierailullaan (Keskisuomalainen 17.4.93): ”Jäsenyys edellyttää puolueettomuudesta luopumista ja EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan hyväksymistä. Suomen ulkopoliittinen johto on täysin tietoinen tästä”.
Miten on käynyt: Suomi on luopunut puolueettomuudesta ja on nyt virallisesti liittoutumaton. Todellisuudessa olemme Naton porstuassa, joka on paha paikka kriisin tullen, koska Venäjä katsoo meidän olevan jo Natossa, mutta Nato ei pidä meitä jäsenenä. Armeija on jo täysin Naton yhteensopiva.

3. Talous ja työllisyys.
Komissaari Henning Christophersen (HS 11.11.93): ”Valtavasta elvytyspaketista huolimatta työttömyys ei juuri vähene vuosikausiin.” Silloinen ABB:n toimitusjohtaja Percy Barnevik (KL-Extra 22.9.93): ”Euroopassa on tulevaisuudessa pysyvä 20-25 prosentin työttömyys tuotannon keskittymisen ja automaation takia”.
Miten on käynyt: Useat Etelä-Euroopan maat ovat luisuneet valtavaan velkataakkaan etunenässä tietenkin Kreikka. Espanja ja Italia ovat kriisissä edelleen. Elvytyspaketti on räätälöity näiden maiden pelastamiseksi. Pääsyynä on euro, joka ei jousta maan taloudellisen suorituskyvyn mukaan. Ruotsi, Tanska ja Englanti pitivät päänsä kylmänä ja säilyttivät oman valuttansa. Ruotsin ja Tanskan talouskasvu osoittaa, mitä oma valuutta merkitsee.

  1. Mielipidekyselyt
    Ennen äänestystä järjestettiin lukuisia mielipidekyselyitä, jotka oli räätälöity niin, että ratkaisevia kysymyksiä ei esitetty. Kysymykset olivat jopa niin johdattelevia, että ”kannatatteko jäsenyyttä, jos työllisyys, palkansaajien asema ja maamme turvallisuus paranee”. Vain yhdessä kyselyssä kysyttiin EU-jäsenyyden kannattamista, mikäli itsenäisyys menetetään. Vastaajia oli 5300 ja heistä 76 prosenttia vastusti jäsenyyttä, jos itsenäisyys menetetään.

    5.
    Onko kysytty kansalaisten mielipidettä elvytyspaketista? En ole nähnyt tällaisia kyselytuloksia.

Olemme ratkaisevassa käänteessä, kun EU:sta tehdään julkisesti liittovaltio rikkomalla EU-sopimusten ehtoja. Aikanaan Suomi nousi Venäjän sortovaltaa vastaan, kun keisari ei kunnioittanut autonomian sääntöjä. Olemme samassa tilanteessa. Olemmeko eurofiilejä vai fennomaaneja? Meiltä sitä ei enää kysytä, vaan edustajamme päättävät.

(Pahoittelen, että kappaleet menevät miten sattuu, kun kopioi tekstin suoraan Word-tiedostosta.)

+21
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu