Suomen lämpötilan trendi 1900-2022 ja sen analysointia
Johdanto
Puheenvuorossa on ollut viime aikoina muutama kirjoitus Suomen keskimääräisen lämpötilan kehitystrendistä. Ne ovat perustuneet epätäydelliseen dataan. Kas kun Ilmatieteenlaitos (ITL) ei näe tehtäväkseen julkaista tällaista dataa, joka on laskettu pinta-alapainotettuna ja kuvaa siten parhaalla mahdollisella tavalla Suomen vuotuista keskilämpötilaa.
Sitten tuli ilmi, että kyllä sellaista dataa on olemassa – kuinka ollakaan. Se löytyy ainakin organisaatiosta nimellä World Bank Group (myöhemmin WBG), ja sen sivustolta ”Climate Change Knowledge Portal vuosille 1901-2022. https://climateknowledgeportal.worldbank.org/country/finland/climate-data-historical
Jonkinmoinen yllätys tämä julkaisija on, ja ei varmaan tule ensimmäisenä mieleen. Vinkinantajaa en muista, mutta kiitokset hänelle. Tämä on osoitus ns. parviälystä tai parvitiedosta. Yleensä joku tietää. Niinpä tein asiasta perusanalyysit ja graafit.
Suomalaisten lämpötilojen vuosikeskiarvotrendi 1901-2022
Aloitan ensiksi suoralla kopiolla kyseiseltä WBG:n sivustolta, kuva 1.
Kuva 1. Suomen keskimääräinen lämpötila kuukausittain (oranssinen käyrä), maksimi- ja minilämpötilat (punainen ja keltainen käyrä) kuukausittain ja keskimääräiset sademäärät kuukausittain (siniset pylväät).
Tämä kuva osoittaa, kuinka paljon kuukausikohtaiset lämpötilat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Ei varmaankaan ole liioiteltua sanoa, että meillä on neljä vuodenaikaa. Heinäkuun keskimääräinen lämpötila on noin 16 astetta ja helmikuun vastaava lämpötila noin – 10 astetta eli ääripäiden ero on noin 26 astetta.
Kuvassa 2 on kahden eri esityksen mukainen Suomen vuosikeskiarvojen kehitystrendi 1901-2022.
Kuva 2. Suomen vuosittaiset keskimääräiset lämpötilat ja niiden 5-vuoden tasoituksen mukainen käyrä absoluuttisina Celsius-asteina.
Pari huomiota tuosta WBG:n lämpötilatrendistä. Maksimiarvo 4,15 astetta on ollut vuonna 2020. Aikaisempi maksimilämpötila 3,68 astetta oli vuodelta 1938. Lineaarinen lämpötila-approksimaatio osoittaa 1,62 asteen nousua 120 vuodessa.
Suomalaisen tutkimusdatan mukainen lämpötilakehitys
Kuvassa on esitetty myös toinen lämpötilatrendi, joka perustuu vuosia sitten graafisesta esityksestä tekemääni dataan digitoimalla arvot noin 0,05 asteen tarkkuudella tutkimusartikkelista vuodelta 2014, viite 1. Sen tekijöitä on yhteensä seitsemän, joista ensimmäinen on Santtu Mikkonen Itä-Suomen yliopistosta ja muut ovat ITL:n tutkijoita. Tutkimuksen julkaissut lehti on minulle tuntematon ja nimikin kertoo sen olevan erikoistunut hyvin kapealle alalle ympäristötieteissä.
Tutkimuksen abstraktin eli tutkimussuunnitelman tiivistelmän mukaan tarkoituksena on ollut tutkia Suomen keskilämpötilan muutosta dynaamisella lineaarisella mallilla trendin merkin ja suuruuden selvittämiseksi viimeisen 166 vuoden ajalta (2014 oli viimeinen vuosi). Lämpötiladata on peräisin tutkimuksesta, jonka ovat tehneet ITL:n tutkijat Hanna Tietäväinen, Heikki Tuomenvirta ja Ari Venäläinen (viite 2) vuodelta 2010. Niinpä olen nimennyt tämän datan heidän mukaansa lyhenteellä TTV. Johdannossa kerrotaan lämpötiladatan olevan homogenisoitua. Joillekin asiaa tunteville tai asiaa seuraaville tämä kertoo, mistä on suurin piirtein kysymys. Aion kirjoittaa asiasta jatkoartikkelin, joten jätän sen asian ruotimisen sillensä, mutta sen voin paljastaa, että kyse ei ole pelkästään mittausasemien raakadatan käyttämisestä.
Tuo dynaaminen lineaarinen malli – englanniksi dynamic linear model (DLM) – on siis pääroolissa. Se onkin erikoinen menetelmä tai malli, jonka pääominaisuus selviää kuvasta 2.
Kuva 3. Suomen keskimääräiset vuosikymmenten lämpötilat WBG:n datan (punaiset pylväät), TTV:n datan (siniset pylväät) ja DLM:n mallin (vihreät pylväät) mukaan.
Ensinnäkin on nähtävissä kuvassa 3, että WBG:n ja TTV:n data osoittaa samanlaista käyttäytymistä, mutta niissä koko ajan tasoero, joka on ajanjaksolla 1901-2014 keskimäärin 0,24 astetta vaihdellen kuitenkin vuosittain aika rajusti välillä -0,22…+0,78 astetta.
Sen sijaan DLM-datan vuosikymmenten keskiarvot kulkevat aika lailla omia polkujaan. Tämä DLM-menetelmä on siitä erikoinen, että se tasoittaa eli leikkaa voimakkaasti 30-luvun lämpötiloja, ja vastaavasti nostaa voimakkaasti 40-, 50- , 60-, 70, ja 80-luvun lämpötiloja verrattuna lähtödataansa eli TTV. Sen jälkeen DLM alkaa varovasti suodattaa eli laske nykyisiä lämpötiloja. DLM menetelmä siis tekee melkein saman kuin lineaarinen approksimaatio kuvassa 2, mutta hieman ”hellemmin”.
Mitä tällä DLM-menetelmällä sitten voidaan todistaa tai osoittaa? Mielestäni ei yhtään mitään. En ole törmännyt yhdessäkään ilmastonmuutosartikkelissa tähän menetelmään. Lineaarista approksimaatiota sen sijaan käytetään yleisesti osoittamaan pienimmillään vuosikymmenen muutosta. Jos kirjoittajat ovat halunneet mitätöidä 30-luvun lämpimän jakson (jonka se tekee turhankin tehokkaasti), niin se ei kyllä tällä menetelmällä mihinkään haihdu, vaan herättää hieman säälituntemuksia ja kääntyy esittäjiään vastaan. Tämä johtuu siitä, että DLM suodattaa 30-luvun korkeat lämpötilat tehokkaasti, mutta on hyvin ”armollinen” 80-luvun jälkeen tapahtuneelle lämpenemiselle.
30-luvun lämpötilapiikki johtuu maapallon ilmastossa vaikuttavasta kahdesta pysyvästä syklistä, jotka ovat 60-vuotinen sykli ja 88-vuotinen sykli. Jälkimmäinen aiheutuu auringon aktiivisuuden vaihtelusta aurinkosyklin monikertana eli 8 x 11 = 88 vuotta. 60-vuotinen sykli voidaan yhdistää planetaariseen harmoniseen värähtelyyn, jonka aiheuttaa jättiläisplaneetat Jupiter ja Saturnus liikuttamalla aurinkokunnan painopistettä. Kuvassa 4 on näiden syklien kombinaatio verrattuna suomalaiseen metsärajamännyn lustodataan 1000 vuoden ajalta. Kuten kuvasta havaitaan, niin 60- ja 88-vuotinen sykli ei ole puhdas sinivärähtely, vaan siinä epäsäännöllisyyttä.
Kuva 4. 60- ja 88-vuotisten ilmastosyklien ja lustoanalyysien vastaavuus.
Erot WBG:n ja TTV:n lämpötilasarjan välillä
Ensinnäkin herättää kummastusta, että mistä johtuu lämpötilaerot WBG:n ja TTV:n lämpötilasarjan välillä. Ajallisesti sarjojen julkaisemisten kesken on noin 10 vuotta. Mitä oleellisesti korjattavaa on löydetty tällä aikavälillä?
Silmälläkin voi havaita, että lämpötilaero näiden sarjojen välillä (TTV miinus WBG) kasvaa aika lailla lineaarisesti siten, että 1901-1909 se on 0,1 astetta, 40- ja 50-luvulla noin 0,2 astetta ja 60-luvusta eteenpäin noin 0,3 astetta. Tärkein tunnusluku on lämpötilan lineaarinen nousu ja se käytännössä sama molemmissa lämpötilasarjoissa: WBG 1,62 astetta ja TTV 1,59 astetta. On huomattava, että WBG:n lämpötilat ovat siis keskimäärin n. 0,24 astetta matalammalla tasolla kuin Mikkonen et kumppanit eli TTV:n lämpötilat.
Kumpi datasarja edustaa ITL:n virallista lämpötilaa? Voisi olettaa, että WBG:n lämpötilat ovat ns. virallisia lämpötiloja. Googlaamalla en tätä tietoa löytänyt, koska vuoden keskilämpötilat ovat ITL:lle raportoimaton paikka eli he eivät raportoi niitä. Kaikkea muuta mahdollista kyllä raportoidaan senkin edestä.
Luultavasti kysymys on homogenisoinnista, mutta miksi WBG-data kulkee alempana, kun se on lähtöisin samasta raakadatasta eli Suomen ITL:n säämittausasemien mittaustiedoista. Palaan asiaan toisen kirjoituksen muodossa lähiaikoina.
Lämpötilamittausten tarkkuus
Mikkonen et al. ovat todenneet, että 1800-luvulla mittausepätarkkuus oli suuri, ja enimmillään se oli 1800-luvun puolivälissä ±2,0 astetta. 1900-luvun alussa mittausasemien pienestä lukumäärästä johtuen se oli talvella ±0,4 C ja muina vuodenaikoina alle ±0,2 C. Pidän näitä lukuja hyvin realistisina arvioina.
Peräkaneetti
Ainoa fakta, joka Suomen keskimääräisestä lämpötilasarjasta tiedetään, on, että tutkijoilla on oma versionsa tai omia versioita ja WBG:n on saanut ITL:tä jonkun muun version. Emme edes tiedä, onko ITL:llä olemassa erilaisia tunnistettuja versioita, miten niitä ylläpidetään ja mitkä ovat niiden mahdolliset erot. Virallisesti näitä versioita ei varmaan olekaan, koska ITL ei ole niitä koskaan julkaissut Suomessa. Ketäpä tämä asia kiinnostaisi? Jos joku ”denialisti” kyselee asiasta, niin sillä ei ole merkitystä. Jonkun hallintokoneistossa kannattaisi kuitenkin kysyä ITL:n johdolta, että miten kummassa Suomessa ei ole virallisesti ylläpidettyä maakohtaista lämpötilasarjaa, kun kehitysmaistakin sellaiset löytyvät.
Viitteet
- Mikkonen, S.; Laine, M.; Mäkelä, H. M.; Gregow, H.; Tuomenvirta, H.; Lahtinen, M.; Laaksonen, A. . (2015). ”Trends in the average temperature in Finland, 1847–2013.” Stochastic Environmental Research and Risk Assessment, 29(6), 1521–1529. doi:10.1007/s00477-014-0992-2
- Hanna Tietäväinen; Heikki Tuomenvirta; Ari Venäläinen. (2010). Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years based on gridded temperature data. International Journal of Climatology , 30(15), 2247–2256. doi:10.1002/joc.2046
Kiitos Antero!
Ilmoita asiaton viesti
Tästä tuli mieleen eilisillan YLE:n pääuutislähetys TV:ssä kun meteorologi hehkutti kuluneen syyskuun äärimmäistä poikkeuksellisuutta huippulämpöisenä syyskuuna ensin minuuttitolkulla, ja sitten sanoma huipentui toteamukseen: ”Näin lämpimiä syyskuita ei tule kuin kerran kymmenessä vuodessa!”
(Osaisin kuvitella ”Kovan Viikon Illan” stand-up koomikolle oivaksi aloitukseksi tuon viimeisen toteamuksen.)
Ilmoita asiaton viesti
Syyskuun keskilämpötilaa on nostanu kyseenalaisilla paikoilla olevien asemien mittaukset. Kaisaniemen ja Sodankylän asemilla syyskuu ei ollut ennätyslämmin, Sodankylän lämpimin syyskuu on edelleen 1934.
Ilmoita asiaton viesti
”Syyskuun keskilämpötilaa on nostanu kyseenalaisilla paikoilla olevien asemien mittaukset.”
Höpsis. Syyskuu oli kautta maan keskimääräistä lämpimämpi:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
(Alasvetovalikosta ajankohdaksi syyskuu ja ei muuta kuin palkin pituutta ja väriä ihmettelemään tänä vuonna eri paikkakunnilla. Kun osoittimen siirtää palkin päälle, näkee asteina kuinka paljon lämpimämpi ajankohta on ollut vuosien 1991-2020 keskiarvolämpötilaan nähden)
”Kaisaniemen ja Sodankylän asemilla syyskuu ei ollut ennätyslämmin, Sodankylän lämpimin syyskuu on edelleen 1934.”
Kaisaniemi ja Sodankylä eivät ole yhtä kuin koko Suomi.
Nämä tiedot sen sijaan koskevat koko Suomea:
”Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Keskilämpötila oli tänä vuonna 12,2 astetta.
Tämänvuotinen lukema jakaa ennätyksen viime vuoden syyskuun kanssa. Vertailukelpoinen aineisto ulottuu 1900-luvun alkuun.
Hellepäiviä oli syyskuussa kaikkiaan kahdeksan. Tämä on mittaushistorian syyskuun hellepäivien ennätys. Edellinen ennätys eli viisi hellepäivää on vuodelta 1968.”
https://yle.fi/a/74-20115065
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnitin huomiota ihan samaan ilmaisuun. Jossain näin myös tekstin, että tämän vuoden syyskuu oli yhtä lämmin kuin viime vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
Itse vertasin viime vuoteen omista kalenterimerkinnöistäni.
Pihallamme on jonkin verran viisas sääasema.
Täällä Keskipohjanmaalla tämä syyskuu oli huomattavan paljon lämpimämpi kuin viime vuonna.
Tänä vuonna ensimmäiset 10 vrk huippu oli aina yli 20 astetta Joskus paljonkin. Oikeastaan viimeiset 10 vrk menivät edes lähelle samaa. Viime vuonna oli vain kaksi päivää,jolloin maksimi meni yli 20. Nekin niukasti.
Tämän perusteella syyskuu oli todella paljon lämpimämpi kuin edellinen. Ainakin täällä. Ja luultavasti lämpimämpi kuin koskaan kirjanpitoni perusteella. Toki se on etenkin alkuaikoina melko puutteellinen.
Tämä vain sen takia,että jäi tunne,ettei tässä oikeastaan lämmintä ollutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jossain näin myös tekstin, että tämän vuoden syyskuu oli yhtä lämmin kuin viime vuonna.”
Jep. Lämmintä oli. Poikkeuksellisen lämmintä monin paikoin, ja hellepäiviä ennätyksellisen paljon:
”Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Keskilämpötila oli tänä vuonna 12,2 astetta. Tämänvuotinen lukema jakaa ennätyksen viime vuoden syyskuun kanssa. Vertailukelpoinen aineisto ulottuu 1900-luvun alkuun.
Hellepäiviä oli syyskuussa kaikkiaan kahdeksan. Tämä on mittaushistorian syyskuun hellepäivien ennätys. Edellinen ennätys eli viisi hellepäivää on vuodelta 1968.”
https://yle.fi/a/74-20115065
Ilmoita asiaton viesti
Kuvassa 2 näkyy se mitä ei oikein osata selittää, erittäin nopea lämpötilan nousu viime vuosisadan alussa.
Onko Ollila tutustunut Ullmann and Bülow 2024 paperiin. En uskalla sitä linkittää kun Karisen blogiin sen laitoin ja koko blogi lähti.
Ilmoita asiaton viesti
En tunnista kyseistä artikkelia. Voitko laittaa artikkelin nimen, niin kyllä se sen avulla löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
The role of greenhouse gases in radiative equilibrium – Thermodynamic evaluation
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tiedosta. Tarkistin, että kyllä artikkeli löytyy. Sitten tuli harvinainen yllätys. Artikkeli on julkaistu saksankielisessä tiedelehdessä nimeltä ”Zeitschrift fur Physikalische Chemie” ja siitä oli englanninkielinen abstrakti. Lisäksi se oli maksumuurin takana. Tutkimusaihe näytti varsin spesiaalilta eli mitä tapahtuu, kun kasvihuonekaasumolekyyli absorboi fotonin ja sitten lopulta emittoi uuden fotonin.
En usko, että tuo artikkeli antaisi lisävalaistusta 1900-luvun lämpötilan nousun syihin. Tuo Suomen lämpötilatrendi osoittaa, että varsinainen nousu tapahtui 30-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei anna vastausta lämpötilan nousun syyhyn mutta ehkä kertoo että mikä se ei ollut viime vuosisadan alussa eikä myöskään nykyään.
Se koko paperi löytyy ilmaisena englanninkielisenä pdf tiedostona.
Onko jotain paikkaa johon voin sen laittaa, sähköposti?
Ilmoita asiaton viesti
Nettisivustoltani löytyy yhteydenottokaavake. korjaus: http://www.climatexam.com
Ilmoita asiaton viesti
Osoitteessa on virhe. Pitää olla climatexam.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasin ja posti meni oikeaan osoitteeseen. Olisko peräti hyvä että osote on täällä väärä niin ei linkkaa väärään paikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten ei enää eletä vapaassa, demokraattisessa maassa, jos linkki-osoite pitää kirjoittaa tahallaan väärin ja lukijan pitää ymmärtää korjata se oikeaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kehitys kehittyy. Juttuni katosi mutta tällä kertaa ei tullut kirjoituskieltoa kuin loppupäivä.
Ilmoita asiaton viesti
Kukahan kolmesta mahtoi hakata kalvinappia?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä joku riittävän arvovaltainen. Toisaalta aika vähäiselläkin osaamisella voi joku esittää arvovaltaista. Kukapa tuota tietää, pysyköön kaapissaan.
Olisi kyllä ollut kiinnostavaa kuulla mikä on ilmastontutkijan näkemys Tekniikan maailman artikkeliin.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys kyllä herää, onko ilmastonmuutoksen tieteellinen pohja niin heikko että sitä pitää puolustaa sitä vastaan puhuvien puheenvuorojen sensuroinnilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo planeettojen konjuktio vaikuttaa pitkällä viiveellä, koska ihan siinä missä aurinkokuntamme barysentri muuttuu, muuttuu myös auringon sisällä fuusioprosessin massakeskipiste, joka tulee vuosituhansien viiveellä näkyviin pinnalla.
Mikä näkyy auringon pilkkujen määrässä ja auringon säteilyssä (TSI).
Eli se mitä me näemme auringon pinnalla nyt on tapahtunut vuosituhansia sitten. Fotonin matka fuusio vyöhykkeeltä kestää pinnalle vuosituhansia mutta matka fotosfääristä tellukselle kestää sen reilun 8,5 minuuttia.
Jos noita konjuktioita laskeskelee taaksepäin, niin sieltä löytyy mielenkiintoisia tapahtumia. Esim. vuoden 2020 kunjuktio oli siitä harvinainen, että jupiter ja saturnus olivat lähimpänä toisiaan vuosisatoihin. Ilmiö toistuu noin 400 vuoden välein, edellisen ollessa vuonna 1623.
Viiden planeetan konjuktio on hyvin harvinainen tapahtuma ja vielä harvinaisempi on kaikkien planeettojen konjuktio.
https://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/aurinkokunta-kahdeksan-planeetan-suora-syntyy-harvoin
Näistä samoista syistä on milankovitsin syklit ja blogissa mainitut alle vuosisataiset syklit.
Sanoisinko, että mielenkiintoinen newtonilainen tanssi, jota aurinkokuntamme on tanssinut jo miljardeja vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttö planetaarisen harmonisen syklin vaikutusmekanismista ei ole täydellinen. Syklin korrelaatio n. 60-vuotiseen sykliin on hyvä. Venäläiset esittivät tämän teorian ensimmäisinä ja teorian tunnetuin tutkija on italialainen Scafetta. Venäläisten vaikutusmekanismi perustuu maahan saapuvan avaruuspölyn määrän vaihteluun, joka vaikuttaa pilvisyyden määrään. Scafetalla ei ole oikeastaan mitään vaikutusmekanismiehdotusta. Itse olen avaruuspölyn määrän vaihtelun kannalla.
Oma panokseni tässä asiassa on ollut seuraava: Maapallon rata auringon ympäri kulkee munkkirinkilän muotoisen pölypilven sisäreunalla. Maapallon on pyydystänyt nämä pölyhiukkaset, kun ne ovat hitaasti olleet siirtymässä aurinkokunnan laidoilta kohti aurinkoa. Minusta vaikuttavinta oli, että tähtitieteilijältä olivat jo 70-luvulla laskeneet fysiikan ja matematiikan laeilla, että näin pitäisi tapahtua. Amerikkalainen satelliitti kuvasi tämän pölypilven 80-luvulla. Ehdotukseni on ollut, että tämä harmoninen värähtely liikuttaa aurinkokunnan painopistettä ja se aiheuttaa maapallon ja pölypilven asemassa vaihtelua, joka aiheuttaa avaruuspölyn maahan saapuvassa osuudessa vaihtelua. Ongelma on, että tätä pölyn määrää on vaikea mitata ja varsinkin historiallista vaihtelua. Avaruuspöly ei ole hölynpölyä, koska sitä on kyllä onnistuttu mittaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Scafettan näytön paikka meni mönkään, hän lupasi kylmenevää, saatiinkin lämpenevää. Kuten muistaakseni kävi myös julkaisulle Ollila&Timonen, tosin asiaa en nyt pääse tarkistamaan kun julkaisija veti sen takaisin.
Miten tuo avaruuspölyn vaikutus näkyy tässä signaalissa?
https://berkeleyearth.org/wp-content/uploads/2024/01/AnnualPlot-2023-1.png
tai tässä:
https://www.science.org/doi/10.1126/science.adk3705
Ilmoita asiaton viesti
Julkaisu on julkaistu ranskalaisessa arkistossa ja siihen on perään liitetty ne kysymykset, jotka alunperin joku oli esittänyt ja johon vastasimme jokaiseen. https://hal.science/hal-04160543
Yksikään kysymyksistä ei liittynyt itse tutkimuksen pääaiheeseen vaan johonkin muuhun. Julkaisuja ei kyennyt yksilöimään, mikä jutussamme oli itse asiassa poisvedon syynä. Esimerkiksi kuva 4, joka oli tutkimuksessamme, ja jossa kiteytyy tuloksemme, ei aiheuttanut yhtään kysymystä. Jokainen voi arvioida, minkä arvoisia kysymykset olivat ja kuinka hyviä tai huonoja oli vastauksemme.
Avaruuspöly aiheuttaa 60-vuotisen syklin ja luultavasti tiedätkin, että se ei näy yli 400 miljoonaa vuotta pitkissä muutoksissa.
Sen sijaan 60-vuotinen sykli näkyy maapallon lämpötilassa, vaikka 30-luvun piikki on lähes häivytetty samoin kuin 70-luvun minimi viitteesi kuvassa. Kaksi erittäin voimakasta tulivuoren purkausta eli Krakatau n. 1880 ja Tambora noin 1820 vaimensivat noiden vuosien lämpötilasyklin huippua, mutta ne näkyvät kuitenkin.
Kannattaa vilkaista tutkimuksemme kuvaa 3 ja huomata, kuinka hyvin AMO, PDO, harmoninen sykli ja HadCRUT-lämpötila noudattavat samoja latuja vuodesta 1850 eteenpäin. Sain sen vaikutelman, että juuri tämä kuva kismitti kysymysten tekijää kaikkein eniten.
Lisäys klo 20:25. Olen kirjoittanut tutkimuksestamme oman blogin joulukuussa 2022: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/ilmastossa-havaittujen-60-ja-88-vuotisten-oskillaatioiden-alkupera/
Ilmoita asiaton viesti
En pitäisi teoriaa kovin vahvana jos sen selittäminen edellyttää, että keskeinen ja luotettavana pidetty lämpötilan aikasarja olisi väärennetty.
Näkemäni keskustelun mukaan runsaasti kummastusta aiheutti tämä: ”Since solar activity has been slightly declining from 2000 onward, it means that warming of the Earth should not increase during the 2020 decade and decrease gradually thereafter.” Ja tuota ennustetta paperi ei onnistu perustelemaan. (Myöskään sen toteutuminen ei vaikuta todennäköiseltä.)
Paleoklimatologinen aineisto on sekin yksi osoitus siitä, kuinka CO2 on se ilmaston säätönuppi. Mm. jääkausivaihtelun osalta maapallon ratamuutosten aiheuttamat auringonsäteilyn muutokset olisivat liian pieniä, jos kasvihuonekaasujen vaikutusta ei otettaisi huomioon. Olisi siten todella kummallista että sillä, että ihmiskunta nostaa CO2-pitoisuuden 1,5-kertaiseksi, ei olisi ratkaisevaa vaikutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa kohdassa olen ottanut perusteeksi auringon aktiivisuuden tulevaisuuden ennustamisen. Sitä ei olisi kannattanut tehdä, mutta ei se ole mitenkään tavatonta tieteellisissä artikkeleissa, että keskusteluosiossa teoretisoidaan, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Onhan IPCC:kin koko ajan käytössään tulevaisuuden skenaariot vieläpä sellaisille CO2-pitoisuuksille, jotka eivät nykytiedon mukaan ole ollenkaan mahdollisia. Tämä osoittaa jälleen kerran, että auringon aktiivisuuden kehittymisestä ei ole olemassa luotettavaa menetelmää. Ja siitä puheen ollen, olen sitä mieltä, että kyllä se on auringon aktiivisuus, joka on ilmastomme säätönuppi niin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin ja Milankovichin syklit eivät pysty asiaa selittämään. Jo toipuminen viimeisestä jääkaudesta ei onnistu tuon teorian avulla; aikaskaalat ovat ihan pielessä.
Vaikka näin on, niin ei se poista kuviosta 60- ja 88-vuotisen syklin olemassaoloa, eikä ennusteeni tarkoita, että noin olisi. Sellainen tulkinta olisi tahallista asian väärinymmärtämistä.
Sen sijaan, että CO2 olisi ilmaston säätönuppi voidaan osoittaa paleoilmaston perusteellakin vääräksi: lämpötila nousi ensin ja sitten CO2-pitoisuus. Esimerkki ihan vuodesta 2014 eteenpäin. Ilmastomme lämpötilaa ei ole säätänyt ja nostanut CO2, vaan lisääntynyt auringonsäteilyn absorptio johtuen pilvisyyden vähenemisestä.
Miten minusta tuntuu, että et vielä tunnustanut tätä tosiasiaa, vai oletko ihan tosissaan sitä mieltä, että kyllä se on ollut CO2? Olen aina pyrkinyt vastaamaan järkeviin kysymyksiin parhaani mukaan. Voisitko vastata tähän kysymykseen?
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaan, että CO2 olisi ilmaston säätönuppi voidaan osoittaa paleoilmaston perusteellakin vääräksi: lämpötila nousi ensin ja sitten CO2-pitoisuus.”
Toistat tuossa heppoista ilmastomyyttiä. CO2 todellakin on säätönuppi, lämpeneminen (tai kylmeneminen) vaikuttaa hiilen kiertoon mikä toimii lämpötilan muutosta vahvistavana palauteilmiönä.
https://svs.gsfc.nasa.gov/11362/
Kysymykseesi olen kyllä vastannut. Lämpenemisen vuodesta 2014, kuten myös vuodesta 1850 eteenpäin, selittää voimistuva kasvihuomeilmiö yhdistettynä lyhytaikaisempaan vaihteluun.
https://berkeleyearth.org/wp-content/uploads/2023/10/ForcingSchematic-Sep2023.png
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos aika epäselvästä vastauksesta. Ymmärtääkseni olet edelleen IPCC:n selityksen kannalla, että se on kasvihuoneilmiön voimistuminen myös vuoden 2014 jälkeen ja syynä vuosien 2023 ja 2024 korkeisiin lämpötiloihin.
Esität kuitenkin pienen takaoven eli porsaanreiän, että ”yhdistettynä lyhytaikaisempaan vaihteluun”. Mikähän sen vaihtelun aiheuttaa, jos kasvihuoneilmiö ei aiheuta sitä? Yleensä tässä kohtaa käytetään myös ilmaisua ”luonnollinen vaihtelu”, mutta et käytä sitä sanaa. Tuskin kuitenkaan olet sitä mieltä, että kyse olisi luonnottomasta vaihtelusta eli joku muu tekijä kuin luonto itse olisi aiheuttanut nämä lämpötilamuutokset. Muu kuin luontohan tarkoittaa nimenomaan kasvihuoneilmiötä.
Tilannehan on se, että ne jotka ovat IPCC:n kannalla eivät voi tunnustaa tämän enempää. Mutta kuten olen useampaan otteeseen kertonut, niin rivit rakoilevat. Pari ITL:n tutkijaa ovat todistaneet, että ei voi olla ilmastomallien (antropogeeniset tekijät) selitettävissä ja Gavin Schmidt kirjoittaa, että olemme tuntemattomalla maaperällä.
Muistutan Newtonin esittämästä periaatteesta, joka oli ratkaiseva edistysaskel fysiikan maailmassa: jos jokin muutos tapahtuu, sen takana on jokin voima ja se muutos jatkuu semmoisenaan, jos jokin toinen voima ei jarruta tai pysäytä sitä.
IPCC on hirttänyt itsensä antropogeenisiin tekijöihin myös lyhyen aikavälin muutoksiin. Nyt nuo muutokset ovat niin suuria ja ilmeisiä, että IPCC:n tieteellinen pohja tutisee pahasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikähän sen vaihtelun aiheuttaa, jos kasvihuoneilmiö ei aiheuta sitä?”
ENSO, TSI:n vaihtelu, tulivuoret, hiukkaspäästöt, veden kierron muutokset jne.
Ilmoita asiaton viesti
Monikaan ei pidä näitä ”keskeisiä” aikasarjoja luotettavina, koska ne ovat enemmän tai vähemmän väärennettyjä. Myös Ilmatieteen laitoksella osataan ja vähintäänkin sujuvasti unohdetaan 30-luvun lämmöt. Suomen todellinen lämpöennätys on mitattu Vieremän Kaarakkalassa 18.6.1939 36,9°C. Joensuun lentokentällä Liperissä tällä vuosituhannella mitattu 37,2°C on tietysti Suomen lentokenttien ennätys.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, fossiililobby on jo kauan sitten kylvänyt valheita tai vähintäänkin huonosti perusteltua epäluuloa eri tutkimuslaitosten aikasarjoja kohtaan. Tässä tilanteessa sitten perustettiin Berkeleyn projekti. Se pohjautuu täyteen avoimuuteen: sekä lähdeaineisto että menetelmät ovat vapaasti saatavana. Siitä vaan osoittamaan virheet, jos kyvyt riittävät.
Berkeleyn tulokset muuten pääpiirteittäin näyttävät samalta kuin muidenkin keskeisten aikasarjojen tulokset. Tätä voi pitää osoituksena siitä, että ne ovat luotettavia. (Toki fossiililobby edelleen jatkaa pseudotieteilyään, mutta se on toinen juttu.)
Ilmoita asiaton viesti
Fossiililobbyyn minulla ei ole mitään kosketuspintaa, mutta lämpötiladataa on selvästi manipuloitu. Menneisyyttä on kylmennetty ja viimeisen 30 vuoden lämpöjä on säädetty lämpimämmäksi. Siis suomeksi sanottuna väärennetty.
https://ibb.co/3k16Z1V
Kuva on tallennettu osoitteesta: http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-17315/kuvat/USA_temperature._GISS_versions_2011_versus_2015_0.jpg
Ei löydy enää, ilmeisesti joku US puheenvuoro uudistus on hävittänyt kuvat vanhemmista blogeista.
Nähdäkseni se on tämän blogin kuvia:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/249571-giss-lampotilaversiot-eroavat-toisistaan-usassa/
Ilmoita asiaton viesti
Joo, syytöksiä väärennyksistä kiertää netissä. Ehkä niihin joku sitten uskookin. Kuten jo kirjoitin, näitä anomalioita tuottavat monet eri tutkijaryhmät. Tuon linkin ensimmäisessä kuvassa verrataan viittä. Kaikkiko ne on väärennettyjä, ja vielä samalla tavalla?
https://www.carbonbrief.org/state-of-the-climate-2023-smashes-records-for-surface-temperature-and-ocean-heat/
Ilmoita asiaton viesti
Tosiuskovainen Härkönen ei näköjään usko edes silmiään…
Väärennetyillä lämpötilasarjoillla saadaan tietenkin sen mukaisia käyriä.
Vasemmanpuoleinen graafi löytyy NASAn palvelimelta. Mahtaako Härkönen uskoa sitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
NASAn palvelimelta löytyy myös perustelut sille, miksi eri versioissa on eroja. Esimerkiksi on tullut enemmän dataa tai tilastollista käsittelyä on muutettu. Voit vertailla versioita täällä:
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/history/
Ilmoita asiaton viesti
Ollila & Niemelä: liian vilkasta mielikuvitusta!
Ilmoita asiaton viesti
Pitää olla joskus myös mielikuvitusta. Kukapa olisi osannut 1300-luvulla kuvitella, että elämme pyöreällä pallolla, joka kiertää avaruuden tyhjiössä tavattoman kuumaa plasmapalloa (ei sille ollut edes nimeä silloin) ja etäisyys on sellainen, että jos tuo aurinko on potkupallon kokoinen, niin maapallomme on kilometrin päässä noin herneen kokoisena.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän venuksen kiertoradan ympärillä on pölypilvi.
https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat-ja-kuut/venuksen-kiertoradan-kohdalta-loytyi-laaja-polyrengas.html
https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/suojattu-uusi-kuva-nayttaa-venuksen-kiertoradan-polyrenkaan-lahes-koko-mitaltaan.html
Täytyy muistuttaa, että tellukselle sataa tonneittan avaruuspölyä päivittäin.
Itse koin perseidien aikana tänä vuonna kordiittisateen katolle (talon/auton).
Ilmoita asiaton viesti
FYI
arXiv:2312.09329v1
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmatieteenlaitos (ITL) ei näe tehtäväkseen julkaista tällaista dataa, joka on laskettu pinta-alapainotettuna ja kuvaa siten parhaalla mahdollisella tavalla Suomen vuotuista keskilämpötilaa.”
Miten niin ei näe?
Täältähän sitä ”pinta-alapainotettua” dataa Suomen lämpötiloista löytyy:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Sivulla kerrotaan: ”Hila-aineistossa säähavainnot interpoloidaan 10 x 10 kilometrin ruudukkoon. Tämän myötä voidaan luoda pitkältä ajalta arvioita sääsuureiden alueellisesta jakaumasta myös sieltä, mistä varsinaisia säähavaintoja ei ole saatavissa.”
”Sitten tuli ilmi, että kyllä sellaista dataa on olemassa – kuinka ollakaan. Se löytyy ainakin organisaatiosta nimellä World Bank Group (myöhemmin WBG), ja sen sivustolta ”Climate Change Knowledge Portal vuosille 1901-2022.”
Millä tavalla tuo aineisto vastaa tuon vuodesta 1961 käytössä olleen laskentamallin tarkkuutta?
”Mikkonen et al. ovat todenneet, että 1800-luvulla mittausepätarkkuus oli suuri, ja enimmillään se oli 1800-luvun puolivälissä ±2,0 astetta. 1900-luvun alussa mittausasemien pienestä lukumäärästä johtuen se oli talvella ±0,4 C ja muina vuodenaikoina alle ±0,2 C. Pidän näitä lukuja hyvin realistisina arvioina.”
Aivan. Eli lähempänä nykyaikaa olevien mittausten tarkkuus on parempi.
”Pari huomiota tuosta WBG:n lämpötilatrendistä. Maksimiarvo 4,15 astetta on ollut vuonna 2020. Aikaisempi maksimilämpötila 3,68 astetta oli vuodelta 1938. Lineaarinen lämpötila-approksimaatio osoittaa 1,62 asteen nousua 120 vuodessa.”
Sitä jotenkin toivoisi, että korkeasti koulutettu ihminen ei sortuisi lämpötilapiikkien tuijotteluun ilmastokeskustelussa, mutta minkäs teet. Kun tavoitteena on (valitettavasti ja todennäköisti) yrittää esittää että 1930-luvulla on ollut yhtä lämmintä tai lähes yhtä lämmintä kuin nykyään, niin yksittäisiä vuosia vertailemalla sellainen harhauttava mielikuva saadaan aikaiseksi. Ja matalaotsat riemuitsevat. Ilmastoasioita ymmärtäville 10 ja 30 vuoden keskiarvolämpötilat ovat ne, jotka tasoittavat piikit, ja kertovat missä mennään ilmastollisesti. Ja ne näyttävät että lämpenee. Lämpötila tekee aaltoliikettä, mutta suunta on hitaasti jäähtyvän ilmaston sijaan lämpevä. Meidän pitäisi luontaisten tekijöiden ohjaamana olla menossa hiljalleen kohti uutta jäätiköitymiskautta, interglasiaalin lämpimimmän ajan mentyä ohi jo tuhansia vuosia sitten. Tämä kuvaaja näyttää hyvin, kuinka poikkeuksellista aikaa elämme:
https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7/figures/3
Apropoo, jos olet kerta kiinnostunut lämpötilapiikeistä, miksi mielenkiintosi ei kohdistunut tarkastelemasi aikajanan kylmimpiin vuosiin? Huomaatko mitä todella kylmille vuosikeskilämpötiloille tapahtuu, kun kuvassa 2 tullaan kuvaajan oikeaa reunaa kohti? Vastaan puolestasi: Ne loppuvat. Eipä siis tavitse ihmetellä, miksi 10 vuoden keskilämpötilat keulivat kiihtyvään tahtiin 2000-luvulle tultaessa.
Ps. Kiitos kuvaajista. Niistä näkyy, että väitteet Suomen ilmaston muun maailman keskiarvoa nopeammasta lämpenemisestä 1980-luvulta 2020-luvulle eivät ole tuulesta temmattuja.
Ilmoita asiaton viesti
Yrität laittaa sanoja suuhuni, mitä mieltä olen asioista. Minulle 2000-luvun korkeat lämpötilat eivät ole ongelma, enkä ole niitä missään kieltänyt. Sen sijaan voin aiheesta kysyä, kenelle 30-luvun korkeat lämpötilat ovat ongelma. Kenelle on ongelma, että vasta 2000-luvun 1. vuosikymmen oli lämpötilaltaan korkeampi kuin 30-luku. En ole tuijotellut pelkästään yksittäisiä vuosia, ja se näkyy kuvasta 3. Kestääkö katsoa, mitä se kertoo?
Miksi lämpötila laski Suomessa kuuden vuosikymmenen aikana? Laskiko kasvihuonekaasujen pitoisuus? Eikös se silloin lähtenyt kunnolla nousuun.
Suomen nopeampi lämpeneminen kuin maapallo keskimäärin on fakta.
Hyvä kysymys on, että miksi globaali lämpötila on vuoden 2014 jälkeen noussut paljon nopeammin kuin mitä kasvihuonekaasut pystyvät aiheuttamaan. Olen osoittanut tieteellisissä artikkeleissa syynkin siihen ja osoittanut ihan numeerisilla laskuilla, miten lämpeneminen tapahtuu yhtäpitävästi mitatun lämpötilanousun kanssa.
Mutta se ei ollut tämän blogin aihe, joten jätän asian silleen. Voit yrittää hämmentää ja herätellä vanhoja kysymyksiä, mutta minulla on niihin paremmat vastaukset kuin IPCC:n raporteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ai niinku tämä vastaus?
”It is quite easy to forecast that the period 2015-2020 can be decisive concerning the evidence of the two major approaches: the AGW model of IPCC and the cosmic model variations represented in this paper. If the temperature starts to increase and to approach the calculated IPCC’s model values, it would support the impacts of anthropogenic reasons. If the temperature starts to decrease, it is evidence that the warming impacts of GH gases are overestimated by IPCC, and the cosmic force changes have a major impact on the Earth’s temperature.”
https://www.researchgate.net/publication/281267447_Cosmic_Theories_and_Greenhouse_Gases_as_Explanations_of_Global_Warming
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on otettu kantaa siihen, että jos lämpötila laskisi, niin se osoittaisi IPCC:n mallin olevan väärin. Mitä väärää tässä väitteessä on, voitko kertoa?
Ilmoita asiaton viesti
Siinähän sanot, että tuleva viileneminen todistaa pölyhypoteesisi. Saatiin lämpenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Lauseesi on ihan totta. Koska viilenemistä ei ole tapahtunut, niin ei ole saatu lisätodistetta planetaarisesta harmonisesta värähtelystä. Syynä on se, että kuvaan tuli ihan toinen muuttuja eli auringonsäteilyn absorption muutokset ilmakehässä ja siitä aiheutuva voimakas lämpeneminen.
Tämän ilmiön taustalla voi olla se ilmiö, joka on aiheuttanut n. 1000 vuotisen syklin maapallon ilmastoon: Rooman lämmin kausi ja viikinkiajan lämmin kausi. Nyt on ehkä alkanut modernin ajan lämmin kausi. Meillä ei ole juuri mitään näyttöä, mikä sen syklisyyden aiheuttaa. Semmoinen havainto on, että nyt varsin lyhyt aika sitten pilvisyys on alkanut laskea ja vaihdella suuresti.
Ilmoita asiaton viesti
Menee jo vanhan toistoksi, mutta ASR:n kasvu on lämpenemisen seuraus eikä syy. ”Increased concentrations of greenhouse gases, such as CO2, reduce the amount of outgoing longwave radiation (OLR) to space; thus, energy accumulates in the climate system, and the planet warms. However, climate models forced with CO2 reveal that global energy accumulation is, instead, primarily caused by an increase in absorbed solar radiation (ASR). ”
https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1412190111
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys onkin siitä että mikä aiheuttaa tuon lämpenemisen joka aiheuttaa ASR:n kasvun koska se ei voi olla kuin osin co2:n vaikutusta sillä vaikutus näyttäisi tulevan klimpeissä vaikka co2:n nousukäyrä on melko tasainen. ENSO:kaan ei selittänyt viimeaikaista lämpenemistä kuin osittain.
Pitäisikö viimein katsoa sitä muuta merialuetta?
Miksi meren pintalämpötila ennakoi aina ilmakehän lämpötilakäännettä, miksi myös muu meriala kuin ENSO-alue vaihtelee lämpötilaansa? Noin kaksi ja puoli kk sitten meren pintalämpötila alitti viimevuotiset arvot ja syyskuun anomalia näyttäisi jäävän pari kymmenystä alemmas verrattuna elokuuhun.
Nyt näyttäisi meren lämpötila taas nousevan yli viimevuotisen tason, mistä se sitten johtuu, jatkuuko pitkään? Ei ainakaan El Ninosta, nouseeko taas parin kuukauden viiveellä ilmakehän lämmöt ylös.
Miksi se meren lämpeneminen näyttäisi keskittyvän tällä kertaa tuohon Japanin itäpuolelle? Väitän edelleen että ASR:n nousu johtuu vaihteluineen meren lämpötilakäänteistä ja yleisestä meren lämpenemisestä joka on aurinkoperäistä ja jota co2-pitoisuus vain seuraa ja aiheuttaa pienen positiivisen takaisinkytkennän.
https://climatereanalyzer.org/clim/sst_daily/?dm_id=world2
Ilmoita asiaton viesti
Olet mielestäni tehnyt oikeita johtopäätöksiä, että nimenomaan eri merialueiden lämpötilat ovat vaihdelleet suuresti ja tämän johtopäätöksen on tehnyt myös Norman Loeb tutkijoineen. Se looginen kysymys on, että mikäs senh aiheuttaa? CO2? Se ei pysty siihen missään tapauksessa. Siihen pystyy nimenomaan pilvisyyden vaihtelut, jotka säätelevät absorboituneen lyhytaaltoisen auringonsäteilyn imeytymistä meriin.
Näin on asiaa fundeerannut myös Norman Loeb. Hän vaan jätti asian siihen, että mikäs sitä pilvisyyttä säätelee. Kas siinä kysymys, jota ei ilmastotutkijoiden kannata isommasti ääneen pohtia, koska kasvihuonekaasut eivät siihen pysty. Muuten saattaa käydä niin, että huomaat, että et ole keisarin ystävä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tietenkin oletamme hiilidioksidin säätävän Japanin itäpuolisen merialueen pilvisyyttä vähemmäksi niin miksi se keskittyisi juuri sinne, miksi se jättää muut alueet rauhaan? Miettikäämme sitä.
Eihän se nyt silti ainoa alue jossa huomattavasti vertailuajankohtaa lämpimämpää, onhan edelleen Newfoundlandin itäpuolella lämmintä ja myös eteläiselle Atlantille on ilmaantunut ”kuumia” kohtia.
On se ihmeellinen aine tuo hiilidioksidi.
Ilmoita asiaton viesti
No eihän IPCC:llä eikä ilmastomalleilla olisi mitään hätää, jos viittauksessa mainitun tutkimuksen tiedot pitäisi paikkansa. Siinä on lähinnä selvitetty ilmastomallien avulla erilaisten takaisinkytkentöjen ja maapallon dynaamisten hitauksien vaikutuksia. Tutkimus on yksi yli 200 tutkimuksesta, joilla aikanaan yritettiin selittää ns. lämpötilapaussia 2000-2014 (tutkimus julkaistu 2014). Selityksiä oli ainakin 4-5 eri kategoriaa. Mitään yleisesti hyväksyttyä syytä niissä ei löydetty, vaan asia vaiettiin kuoliaaksi.
Nyt yritit väittää, että kun ASR on mainittu tutkimuksessa ja sen avulla nämä tutkijat olivat osoittavinaan, että paussi selittyy, niin ehkäpä sama selitys toimisi myös toisinpäin.
Kyllä nyt on uudet yrittäjät asialla, jotka yrittävät kääntää asiaa siihen suuntaan, että kun rukataan takaisinkytkentöjä rajusti, niin sillä voisi selittää tapahtuneen voimakkaan lämpenemisen eli unohdetaan se, mikä olisi muka selittänyt paussin, niin viemällä mallit toiseen äärilaitaan, niin asia selittyy.
Kyllä Gavin Schmidt on siinä oikeassa, että nykyiset ilmastomallit eivät selitä asiaa. Tämän asian voi kirkastaa hyvin yksinkertaisesti: viitteesi tutkijat väittävät, että kohonnut CO2-pitoisuus ei ole ehtinyt vaikuttaa pilvisyyden vähentymisen kautta ja siksi paussi, ja nyt selitystä haetaan siitä, että yht’äkkiä lisääntynyt CO2-pitoisuus aiheuttaisi rajuja kuukausittaisia pilvisyyden vaihteluita ja se toimii nopeasti. Nimittäin pilvisyyden ja ASR-muutokset ovat vaihdelleet suuresti kuukausitasolla, vaikka yleistrendi on selvästi vähentynyt pilvisyys.
Varsin toivottomia selityksiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Varsin toivottomia selityksiä.”
Niin, sinun avaruuspölyväittämien hyväksyminen edellyttää, että jokseenkin kaikki muu tieteellinen tieto olisi päin prinkkalaa. Tässä ketjussa olet jo ehtinyt kiistämään lämpömittausten aikasarjat, paleoklimatologiasta johdetut tulkinnat sekä ASR:n voimistumisen syyt, vaikka kaikkiin voidaan osittaa korkeatasoiset lähteet. Aikaisemmissa keskusteluissa olet kiistänyt muitakin. Joku voisi sanoa sitä tietä toivottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrität laittaa sanoja suuhuni”
Ei tarvitse yrittää, tässähän tätä on mustaa valkoisella:
”Pari huomiota tuosta WBG:n lämpötilatrendistä. Maksimiarvo 4,15 astetta on ollut vuonna 2020. Aikaisempi maksimilämpötila 3,68 astetta oli vuodelta 1938.”
”En ole tuijotellut pelkästään yksittäisiä vuosia, ja se näkyy kuvasta 3. Kestääkö katsoa, mitä se kertoo?”
Olet pyrkinyt kiinnittämään huomiota lämpöpiikkeihin, ja jättänyt tarkoituksella kylmät lämpötilapiikit huomiotta. Todennäköisesti siksi koska tarkoituksesi on vähätellä lämpenemistä ja toimia pseudotieteellisesti, eli puolueellisesti.
Ja kestääkö katsoa kuvaa 3? Miksi ei kestäisi? Lämpötilassa on aaltoliikettä, koska siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä. Siinä samalla vastaus muihinkin kysymyksiisi.
”Suomen nopeampi lämpeneminen kuin maapallo keskimäärin on fakta.”
Hienoa. Tuon asian voisit opettaa myös kyseisen faktan vastakkaista disinformaatiota levitteleville Lehtiselle ja Pasaselle, ja heitä komppaaville tietämättömille sankareille.
”Hyvä kysymys on, että miksi globaali lämpötila on vuoden 2014 jälkeen noussut paljon nopeammin kuin mitä kasvihuonekaasut pystyvät aiheuttamaan. Olen osoittanut tieteellisissä artikkeleissa syynkin siihen ja osoittanut ihan numeerisilla laskuilla, miten lämpeneminen tapahtuu yhtäpitävästi mitatun lämpötilanousun kanssa.”
Dunning-Kruger ylivertaisuusvinoumassa henkilö kuvittelee keksivänsä tämän tästä aivan poikkeuksellisesti, uniikisti ja ekslusiivisesti selityksiä havaituille ilmiöille paremmin kuin kukaan muu ihminen maailmassa. Todellisuus on miltei poikkeuksetta jotain aivan muuta.
Tuosta alkuun luettavaksi yli 58 000 tieteellistä julkaisua hakusanoille ”IPCC albedo change”: https://scholar.google.fi/scholar?q=IPCC+albedo+change&hl=fi&as_sdt=0&as_vis=1&oi=scholart
Ilmoita asiaton viesti
”Voit yrittää hämmentää ja herätellä vanhoja kysymyksiä, mutta minulla on niihin paremmat vastaukset kuin IPCC:n raporteissa.”
Todellisuudessa sinulla ei ole tarjota ilmatieteelle mitään sellaista tietoa, jota mm. IPCC:n julkaisemat tieteentekijät eivät jo tietäisi. Uskomuksia ja kieli poskessa tehtyjä arvauksia ei lasketa tiedoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ps. Esitin sinulle kysymyksen koskien kritisoimaasi pinta-alapainotettua lämpötiladataa:
Millä tavalla viittamasi aineisto (World Bank Group) vastaa Ilmatieteen laitoksen vuodesta 1961 käytössä olleen 10 x 10 km hila-aineiston laskentamallin tarkkuutta?
Ilmoita asiaton viesti
En ole selvittänyt tuota kysymystä, mutta teen sen heti, kun kerrot, mistä löytyy tuon hila-aineiston perusteella laskettu Suomen keskimääräinen vuosittainen lämpötila. WBG:n aineistossa on vain vuosikeskiarvot ja vertailua ei voi tehdä, jos ei ole käytettävissä vastaavaa aineistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmatieteenlaitos mallintaa sitä sun tätä. Se ei ole luotettavaa tietoa. Pitää olla oikeita mittaustuloksia konkreettisista paikoista – paaaljon raakadataa, jota kukaan ei ole sorkkinut millään lailla.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tuli Härköseltä vielä toivottomampia väitteitä. Avaruuspölyn olemassaolo on fakta ja 60-vuotinen sykli on fakta. Minulla on teoria, jota en voi aukottomasti todistaa, että avaruuspölyn vaihtelu on mukana mekanismissa, joka aiheuttaa 60-vuotisen syklin. Mikä on muuten sinun teoriasi 60-vuotissyklille? Sen olemassaolosta on kymmeniä tutkimuksia. 60-vuotinen sykli ja sen mekanismi ei millään tavalla edellytä, että ”kaikki muu tieteellinen tieto olisi päin prinkkalaa”. Olisin odottanut eräiltä muilta opponenteilta tällaista ala-arvoista väitettä, mutta Härkösellä on sentään akateeminen tausta.
Käytän itse lämpötilamittaussarjoja UAH, GISS, HadCRUT ja Berkley ja viimeksi mainittuja kohtaan minulla on epäilyksiä niiden tarkkuudesta perustuen ennen kaikkea homogenisointiin ja tietysti ennen 1900-lukua olevien mittausten epätarkkuuksiin ylipäänsä.
Minusta on erittäin epäammattimaista tutkijalle julistaa, että maapallon lämpötilamittaussarjoissa ei ole tarkkuuden suhteen huolen häivää. Tulee mieleen joku NL:n kommunistinen puolue, jossa on varjeltava sanomisiaan, että ei vain poikkea virallisesta ilmaisumuodoista. Olen pahoillani, mutta siltä se vaikuttaa. Joko olet meidän puolella tai jos poikkeat vähänkin virallisesta linjasta, tieteesi on IPCC:n vastaista.
ASR-voimistumisen syiden kanssa olen samalla puolella kuin Norman Loeb ja muutamat muut hänen tutkijatoverinsa. Joko heidät on julistettu ”denialisteiksi”? Jotenkin vaikuttaa siltä, että Puheenvuoron IPCC-jengi haluaisi kovin mielellään tehdä niin.
Paleklimatogian aikasarjat kyllä todistavat, että miten se meneekään: lämpötila nousee ensin ja CO2-pitoisuus sitten. En tiedä IPCC-raporttien kantaa. Ehkä teet kohta viittauksen.
Ilmoita asiaton viesti
En ole kiistänyt minkään syklin olemassaoloa vaan sitä, onko niillä mitään merkitystä teollisen ajan lämpenemiseen.
Näin sanoo Loeb ASR:n syistä, todellako olet samaa mieltä: ”Climate model AMIP simulations suggest that the larger ASR increase observed during the CERES period is due to additive contributions from effective radiative forcing (ERF) and climate response to warming…”
https://link.springer.com/article/10.1007/s10712-024-09838-8
Ilmastohistoriassa lämpötila muutti CO2-pitoisuutta joka muutti lämpötilaa edelleen. Nyt ihminen on se, joka nostaa CO2-pitoisuutta, ja tästä seuraa lämpötilan nousu. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?
Ilmoita asiaton viesti
En ole koskaan esittänyt, että 60- ja 88-vuotissyklillä olisi merkittävä rooli nykyajan lämpenemisen kanssa eli vuodesta 1750 eteenpäin, mutta ne selittävät lämpötilavaihtelua erittäin hyvin kuten 30-luvun lämpeneminen, sen jälkeen kylmeneminen ja uusi lämpeneminen vuodesta 1975 eteenpäin, joka jatkuu pitkittyneenä maksimina 2000-2028. Tätä sykliä ja vaihtelua IPCC ei pysty selittämään eikä edes yritä selittää, vaan yrittää mitätöidä sen. Sen IPCC pystyy tekemään tiedotushegemoniansa turvin. On monta, jotka ovat ostaneet tämän selityksen, mutta ei kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkelissa ”Changes in Earth’s Energy Budget during and after the “Pause” in Global Warming: An Observational Perspective” vuodelta 2018 Loeb et al. ovat todenneet seuraavaa:
”Havaitsemme merkittävän 0,83 ± 0.41 W/m2 vähenemisen globaalissa keskimääräisessä heijastuneessa lyhytaallossa (SW) ilmakehän yläosan (TOA) vuossa kolmen vuoden aikana paussin jälkeen (oma lisäys: kolme vuotta = 2015- 2017), mikä johtaa kasvuun nettoenergiana ilmastojärjestelmään (oma lisäys: tarkoittaa auringonsäteilyn absorption kasvua). Osittainen säteilyhäiriöanalyysi paljastaa, että pienenemiset alapilvipeitteessä ovat SW TOA – vuon pienenemisen ensisijainen tekijä. Alueellinen jakautuminen SW TOA -vuon muutoksista, jotka liittyvät matalan pilvipeitteen vähenemiseen, vastaavat hyvin merenpinnan lämpötilan lämpenemistä, joka osoittaa kuvion, joka on tyypillinen Tyynenmeren vuosikymmenvärähtelylle. Suuria pienenemisiä kirkkaan taivaan SW TOA -vuossa havaitaan myös suuressa osassa Tyynenmeren ja Atlantin valtameriä pohjoisella pallonpuoliskolla.”
Olen pannut merkille, että Loeb yrittää palvella kahta herraa eli asettaa sanansa niin, etteivät ne olisi täysin ristiriidassa IPCC:n antropogeenisen lämpenemisteorian kanssa. Tässä samassa yhteenvedossa hän toteaa, että tämä ASR- ja pilvisyyden laskut osuvat yhteen Kiinan ja USA:n tiukentuneen saastepäästökontrollin kanssa. Eli Loeb ehdottaa kahta mekanismia: pienemmät saastemäärät ja PDO, jonka ajavaa voimaa ei tiede yleisesti ottaen ole tunnistanut. Mitään tieteellistä näyttöä hän ei esitä tässä yhteydessä. Se on samantasoinen ehdotus, jonka minä olen esittänyt, että maapallon radan pölyrenkaan vaihtelu voi olla yhteydessä maapallolle saapuvan pölymäärän kanssa. Kuten näkyyy, niin tieteellisissä artikkeleissa ehdotetaan mahdollisia mekanismeja, vaikka niitä ei ole todistettu tieteellisin menetelmin itse kyseisessä tutkimuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmatieteenlaitos mallintaa sitä sun tätä. Se ei ole luotettavaa tietoa. Pitää olla oikeita mittaustuloksia konkreettisista paikoista – paaaljon raakadataa”
Hila-aineisto on laskettu kaikkien Suomen noin kahdensadan konkreettisen säähavaintoaseman valtavan datamäärän perusteella. Denialistit osaavat kyllä valittaa, mutta eivät tarjota tarkempaa, laajempaa ja tieteellisempää tapaa mitata Suomen keskilämpötila.
”jota kukaan ei ole sorkkinut millään lailla”
Perusteeton ja toteen näyttämätön harha, jota denialistit toistelevat kuorossa, koska kestävät huonosti lämpenevän ilmaston todellisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”En ole selvittänyt tuota kysymystä, mutta teen sen heti, kun kerrot, mistä löytyy tuon hila-aineiston perusteella laskettu Suomen keskimääräinen vuosittainen lämpötila.”
Tämäkin on sinulle kerrottu moneen kertaan. Kummallisen lyhyt ja/tai valikoiva muisti sinulla:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkonikkila/suomen-keskilampotilan-tilastollinen-tarkastelu-vuosilta-1961-2020-lampotilat-ovat-nousseet-voimakkaasti-kautta-maan/
Ilmatieteen laitos julkaisee yleensä vuosittain uutisia menneen vuoden keskilämpötilasta. Pidemmän ajan (30-vuotisten ilmastollisten vertailukausien) vertailua löytyy esim. täältä:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi
Samaisella sivulla on myös linkkejä Suomen ilmastotilastoja käsitelleisiin julkaisuihin.
”WBG:n aineistossa on vain vuosikeskiarvot ja vertailua ei voi tehdä, jos ei ole käytettävissä vastaavaa aineistoa.”
Jep. Oliko tuo aineisto siis pinta-alapainotettua vai ei? Sinä väität tässä, että on:
”Kas kun Ilmatieteenlaitos (ITL) ei näe tehtäväkseen julkaista tällaista dataa, joka on laskettu pinta-alapainotettuna ja kuvaa siten parhaalla mahdollisella tavalla Suomen vuotuista keskilämpötilaa.
Sitten tuli ilmi, että kyllä sellaista dataa on olemassa – kuinka ollakaan. Se löytyy ainakin organisaatiosta nimellä World Bank Group (myöhemmin WBG), ja sen sivustolta ”Climate Change Knowledge Portal vuosille 1901-2022. https://climateknowledgeportal.worldbank.org/country/finland/climate-data-historical”
Mihin tietoon perustuu väitteesi siitä, että WBG:n aineiston on ”laskettu pinta-alapainotteisena” ja ”kuvaa siten parhaalla mahdollisella tavalla Suomen vuotuista keskilämpötilaa”?
Ilmoita asiaton viesti
En löytänyt linkeistä ITL:n julkaisemaa pinta-alapainotettua Suomen vuosittaista lämpötilaa. Nikkilällä on ilmeisesti joku ongelma, kun ei ymmärrä näin yksinkertaista kysymystä.
Olen olettanut että WBG:n data on lähtöisin ITL:stä. Olisi ammattitaidotonta, jos se ei ole pinta-alapainotettua.
Ilmoita asiaton viesti
Ole hyvä vinkistä. 😉
Voitaisiin soitella viikonloppuna, ok?
Ilmoita asiaton viesti
Antero, katso mese viestit. Oletko mukana?
Ilmoita asiaton viesti