Suomi menettää päätösvaltaansa tekemällä Nato-ratifioinnin hätiköiden

Suomen Nato-päätöksen ratifiointi

Suomen nykyinen eduskunta kaikesta päätellen tekee lopullisen päätöksen eli ratifioinnin Natoon liittymisestä ennen vaaleja.  Eduskunnan istuntosuunnitelman mukaan tämä tapahtuu viimeistään 3.3.2023. Voihan eduskunta muuttaa aikatauluaan, koska se päättää omista asioistaan, mutta ennen 1.4.23 sen pitäisi tapahtua, tai muuten asia siirtyy uudelle eduskunnalle, joka olisi joka tapauksessa asiallista. Sen jälkeen presidentti Niinistöllä on kolme kuukautta aikaa hyväksyä eduskunnan päätös lopullisesti. Jos Niinistö ei syö sanaansa, niin se tapahtuu teknisesti välittömästi eduskunnan päätöksen jälkeen.

Ruotsin kanssa yhdessä vai erikseen Natoon

Suomen ylin valtiollinen johto on toistellut jatkuvasti, että menemme Ruotsin kanssa yhtä aikaa Natoon. Tätä asiaa on puitu mediassa edestakaisin ja on raoteltu mahdollisuutta, että jos sittenkin Suomi menisi ensin. Eräät tahot ovat halunneet muistuttaa Turkkia siitä, että hakemukset ovat erillisiä. Ei siitä tarvitse ketään muistuttaa. Asia on itsestään selvä, että ne ovat kaksi erillistä ja toisistaan riippumatonta hakemusta.

Kun Suomi tekee virallisen ja lopullisen Nato-päätöksen, niin asia ei ole enää Suomen käsissä, että mennäänkö yksin vai yhdessä Ruotsin kanssa Natoon. Sen päättää siinä tilanteessa Turkki ja Unkari.

Jos nuo kaksi maata päättävät hyväksyä Suomen Naton jäseneksi, mutta ei Ruotsia, niin asia on loppuun käsitelty. Suomi ei voi enää sanoa, että tuota, tuota, odotellaan vielä hieman.

Minusta se on noloa itsenäisen maan päätöksen teon kannalta. Suomen päättäjät hätiköivät loppuun saakka ja Suomi on sen jälkeen korostetusti lastu kansainvälisen politiikan laineilla.  Suomen kylmä järki ulkopolitiikan teossa on kadonnut. Valitettavasti, sanoisi presidentti Ahtisaari.

aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu