Vain poliitikoilta: Helsingin kaupungin johtamattomuusjärjestelmä ja EU:n metsäkatolaki

Johdanto

Mä lehden luin. Nimittäin tämän aamun Hesarin. Tällä kertaa annan tunnustusta Hesarin toimittajille. Pystytte näköjään tekemään myös kriittisiä uutisia, joissa on sisältöä ilman oleellisia asiavirheitä. Kopioikaa tämä malli myös ilmasto- ja ympäristöuutisiinne. Koska juttuni sivuaa johtamista, niin Hesarin sisälläkin voitte soveltaa erästä johtamismallin kehittämistapaa, joka on nimeltään benchmarking eli parhaista käytännöistä oppiminen. Soveltakaa sitä aluksi talon sisällä.

Razmyarin kokemuksia Helsingin kaupungin johtamisesta

Kuten tunnettua, niin Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nazima Razmyar jättää virkansa ja siirtyy SDP:n rivikansanedustajaksi. Jutun luettuani tuli tunne, että hänellä on ollut sekä imua että työntöä. Työnnön on aiheuttanut Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä ja ehkä imua on tullut siitä, että valovoimaisena (ja kauniina) hänellä voisi olla imua demareiden politiikassa kansallisella tasolla. Onhan siellä mm. SDP:n puheenjohtajan haku päällä, jossa paikka on ollut kauniin naisen hallussa, ja ehdokkaita ei ole tungokseksi asti.

Razmyar antaa suoraa palautetta Helsingin johtamisjärjestelmästä. Esimerkin hän ottaa toimialojen johtajista, jotka eivät tiedä, kuka on heidän pomonsa. Ongelmahan alkaa aivan ylätasolta, koska pormestarin ja kansliapäällikön tehtävien vastuunjako on epäselvä eli kyse kaksipäisestä johdosta. Siinähän käy niin, että vallanhaluisin ottaa vallan kuten Vapaavuori. Toinen ääripää on sitten Vartiainen, joka kuvaannollisesti (ja tietojen mukaan ihan oikeastikin) vetäytyy työhuoneeseensa päiväunille, eikä ota vastuuta asioista. Razmyar moittii Vartiaista, että tämä seurasi vain sivusta Helsingin kaupungin edelleen jatkuvaa palkkajärjestelmän sotkua.

Razmyar kokee turhautumista oman kasvatusalansa ongelmista: ”Meillä on mammuttiluokan ongelma, jolta on pitkän aikaa suljettu silmät”. Näillä ongelmilla hän tarkoittaa koululuokkien inkluusiota, varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ja koululevottomuuksia. Annan tunnustusta, että Razmyar uskaltaa nimetä ongelmia. Nyt vain tarttis jonkun tehdä jotain, eikä odotusarvoni ole kummoiset. Kasvatuksen ja koulutuksen ongelmat ovat jo uineet parinkymmenen vuoden aikana yliopistotasolle saakka, jossa Suomen koulutustaso putoaa koko ajan vertailumaihin nähden. Oma mielipiteeni on, että uudistukset pitää aloittaa ihan esikoulutuksesta. Yksi iso ongelmaa on, että opetusministeri, joka on todellinen Suomen tulevaisuusministeri, on ollut palkkiovirka, ja osaaminen ei ole riittänyt tehtävän hoitoon.

EU-poliitikot ne vasta norsunluutornissa ovat

EU-parlamentti hyväksyi eilen ns. metsäkatolain äänin 552 puolesta, 44 vastaan, 43 tyhjää. Metsäkatolaki tarkoittaa, että EU:hun ei saa tuoda soijaa, palmuöljyä, kahvia, kaakaota, nautakarjaa, puuta ja kumia eikä niistä valmistettuja tuotteita, jos niiden tuotannon takia on hävitetty metsää tai muutettu metsämaata talouskäyttöön vuoden 2020 jälkeen. Mepit tekivät kaiken lisäksi ns. taannehtivan lain.

Metsäkatolaki koskee myös EU:n omaa tuotantoa. Tämän lain asetukseen tuli vielä viime vaiheessa myös naudanlihan tuotantoon liittyvät rakennukset. Niinpä maanviljelijä Suomessa, joka kaatoi muutaman puun tontiltaan navettarakennuksen vuoksi vuosina 2021 ja 2022 on voinut syyllistyä tämän lain rikkomukseen. Silloin hän ei voi myydä naudanlihaa teollisuudelle. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut tiedotteen, jossa se kehotti tiloja viivästyttämään rakennushankkeitaan, kunnes asiat selviävät. Sillä lailla ne lait säädetään EU:ssa. Onhan sinne EU-parlamenttiin ilmeisesti kerätty ja äänestetty maanosamme parhaat osaajat.

Olen ollut EU:n vastustaja alusta saakka, koska historiasta tiedämme, että tällaiset koalitiot, joissa on niin valtavat kulttuurilliset, uskonnolliset ja kansalliset erot, ovat aina päättyneet huonosti. Britannia lähti jo ja Suomen kannattaa valmistella eroa. Ensin kuitenkin pitäisi ottaa oma valuutta käyttöön kuten muissakin pohjoismaissa, koska muuten Suomen talous ei nouse. Tuleva hallitus voi säästää ja säästää, mutta uutta luontaista kasvua ei tule. Jos uusi hallitus siirtyisi markkaan, niin neljän vuoden päästä Suomen talous näyttäisi komeita kasvulukuja. Vain yksi päätös, Petteri Orpo.

Loppukaneetti. Oma tuntemukseni nämä uutiset luettuani oli, että ”vain poliitikot”. Osaamattomuutta on toki muuallakin. Viimeinen työpaikkani oli Aalto yliopisto ja sitä ennen Teknillinen korkeakoulu. Viimeksi mainitussa organisaatiossa oli juuri ennen tuloani tehty ulkopuolisten konsulttien toimesta ns. organisaatiotutkimus. Siitä oli ilmennyt, että kaikki palkkalistoilla olevat eivät osanneet nimetä esimiestään. Ehkä tämän takia löytyi myös henkilöitä, joille oli maksettu vuosia palkkaa, vaikka heistä ei ollut havaintoa työpaikoilla. Ehkä se oli varhaista etätyöskentelymoodia.

Yleensä en kirjoittele pelkästään ongelmista, vaan pyrin aina esittämään myös ratkaisuehdotuksia. Poliittisen järjestelmän edessä kansalaisena tunnen niin suurta voimattomuutta, että en vaivaudu siihen. Toisaalta korjausliikkeet ovat ihan triviaaleja. Kyse on vain poliitikkojen osaamisesta eli tiedoista, kyvyistä ja toimeenpanohaluista.