Vihervasemmiston sekoilua ilmastoasioissa – maakaasu kivihiiltä saastuttavampi päästölähde

Johdanto

Mä lehden luin – nimittäin tämän aamun Hesarin – ja sain aiheen juttuuni. Mielipidepalstalla vasemmiston meppi Silvia Modig kirjoittaa EU:n kestävän kehityksen investointien luokittelujärjestelmästä eli EU-termin mukaisesti taksonomiasta. Taksonomia ilmaisee kriteerit, jotka määrittävät rahan hinnan investointiin riippuen sen ilmastomyönteisyydestä. EU:n taksonomia-asetusta sovelletaan aluksi vain rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin, jotka julkaisevat vuosittain NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen osana vuosikertomustaan, mutta sen käyttöä suunnitellaan laajennettavan. Taksonomiaa voidaan käyttää perusteena kutsuttaessa jotakin investointia ”vihreäksi”.

EU-komissio esitti uudenvuodenaattona säädösesityksen, jossa maakaasu ja ydinvoima lisätään ympäristöhyötyjä tuoviksi investoinneiksi. EU-parlamentti ei ole vielä päättänyt asiasta. Modig on sitä mieltä, että maakaasu ei mitenkään voi läpäistä tieteellisiä kriteereitä ympäristöhyödyistä. Modigin mukaan maakaasu on fossiilisista polttoaineista jopa kivihiiltä saastuttavampi päästölähde ja kutsuu siksi komission ehdotusta absurdiksi.

Analysoin hieman näitä Modigin lausuntoja.

Maakaasun, öljyn ja kivihiilin ympäristöhyödyt ja -haitat

Modig tekee amatöörimäisen virheen kutsumalla hiilidioksidipäästöä saastuttamiseksi. Hiilidioksidi on kaikelle elämälle välttämätön kemikaali, jota ilman meillä ei olisi elämää maapallolla. Kaikki kasvit tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen. Nykyinen hiilidioksidipitoisuus (CO2) on noin 420 ppm (miljoonasosaa eli 0,042 %; korjattu klo 16:45) ilmakehässä. Optimaalinen pitoisuus kasveille on noin 1000-1500 ppm, jota käytetään kasvihuoneissa. Kasvaneen CO2-pitoisuuden johdosta tieteelliset tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että maapallon vihertynyt vuoden 1970 jälkeen eikä aavikoitunut, kuten media jatkuvasti väärin viestittää.

Maapallon energiasta noin 80 % tehdään edelleen fossiilisilla polttoaineilla ja sen absoluuttinen määrä on vain kasvanut kaikista tuuli- ja aurinkoenergiainvestoinneista huolimatta. Maakaasun positiivinen ilmastovaikutus perustuu siihen, että kivihiili tuottaa 95 % ja öljy 38 % enemmän CO2:ta kuin vastaavan lämpömäärän antama maakaasumäärä.

Mitä tulee tuohon saastuttamiseen, niin sehän tulee esimerkiksi kivihiilen kohdalla sen aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Mitä huonompi kivihiilen polttolaitos, sen enemmän päästöjä. Helenin kivihiilen poltosta aiheutuvan savukaasun laatu on parempi kuin Helsingin keskimääräinen ilman laatu. Sitä käydään jatkuvasti ihmettelemässä ulkomaita myöten. Mitä tekee Helsingin vihervasemmiston ja kokoomuksen poliittinen johto? Lopetetaan Helenin kivihiilen poltto. Modigin väite, että maakaasu on saastuttavampi kuin kivihiili on todella absurdi, sillä maakaasun polttotekniikka on hyvin hallussa kehitysmaita myöten ja siitä syntyy käytännössä vain vettä ja hiilidioksidia.

Metaanikysymys

Modigin väite maakaasun saastuttavuudesta näyttää perustuvan siihen, että maakaasun tuotantoketjussa tapahtuu metaanivuotoja. Kuten tunnettua, niin metaani on IPCC:n valitsemien tieteellisten näyttöjen perusteella noin 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Jopa Science-lehdessä on julkaistu artikkeli, jossa suppeaan mittausdataan perusten väitetään, että metaanipäästöt voivat kumota maakaasun ilmastohyödyt.

Välitön lisäys. Maakaasu on lähes puhdasta metaania, jonka kemiallinen kaava on CH4 eli yksi hiiliatomi ja neljä vetyatomia. Metaania poltettaessa yhdestä metaanimolekyylistä syntyy yksi hiilidioksidimolekyyli CO2 ja neljä vesimolekyyliä H2O.

Tein itse vertailun metaanipäästöjen kehittymisestä verrattuna maakaasun tuotantoon, kuva 1.

Kuva 1. Maakaasun tuotantomäärä ja metaanipitoisuuden kehitys 1984 -2014.

Tuona aikana maakaasun tuotanto kasvoi 123 % ja metaanin pitoisuus 12 %. Metaanipitoisuuden vuosikasvu 1980-luvulla oli 11,3 ppb/v (miljardisosaa vuodessa) ja 2010-luvulla 8,0 ppb/v. Metaanivuodot ovat pienentyneet suhteessa tuotantomäärään eli vuodot ovat paremmin hallinnassa. Metaanin määrän lisääntymistä ei voida laskea johtuvan pelkästään maakaasun tuotantomäärän kasvusta, koska kasvanut pintalämpötila esimerkiksi vapauttaa metaania sulavista ikiroudan alueista arktisella alueella.

USA:n CO2-emissiot vähenivät 12,4 % vuodesta 2005 vuoteen 2017 mennessä, joka on suurin pudotus maailmassa ja lähes yhtä suuri kuin EU:n alueen pudotus. Se on saatu aikaan pääsääntöisesti liuskekaasun (=maakaasun) käytön kasvulla. On aivan selvää, että jos fossiilisista polttoaineista pitää nimetä vähiten saastuttava (vähiten ympäristöä kuormittavia päästöjä) ja vähiten lämpenemistä aiheuttava fossiilinen polttoaine, niin se on maakaasu. On absurdia kieltää tämä tosiasia.

Metaanin aiheuttama ilmaston lämpenemisvaikutus on paljon pienempi kuin IPCC:n käsitys asiasta. Tässä kaksi viitettä aikaisempiin tätä aihetta käsitteleviin kirjoituksiin täällä Puheenvuorossa:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/hiilidioksidi-on-syypaa-lampenemiseen-mutta-metaani-on-varsinainen-pahis-ei-ole/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/259949-maakaasun-ilmastovaikutukset-ovat-positiivisia/

Taustatietoa: Olen koulutukseltani prosessi-insinööri Oulun yliopistosta, jossa opetus perustui yksikköprosesseihin, jotka esiintyvät kaikilla teollisuuden aloilla. Näitä ovat mekaaniset ja kemialliset prosessit sekä aineen- ja lämmönsiirto. Lisäksi opiskelin automaatiota ja prosessidynamiikka, josta tein DI- ja lisensiaattityöt ja se tieto on ollut kaikkein hyödyllisintä ilmastotutkimuksissani. Väittelin laatutekniikasta TKK:ssa 1995. Olen pystynyt hyödyntämään näitä asioita tutkiessani maapallon energiatasetta, hiilenkiertoa, kasvihuonekaasujen osuutta kasvihuoneilmiössä ja lämpenemisessä, dynaamisia viiveitä pilvisyyden, sekä ilmastonmuutoksen lämpötilavaikutuksia lyhyen ja pitkän ajan dynaamisissa simuloinneissa. Näistä aiheista olen julkaissut 20 tutkimusta vuoden 2011 jälkeen. Kasvihuonekaasujen vahvuustutkimus on julkaistu englantilaisessa Energy & Environment-lehdessä 2012 ja Pariisin ilmastosopimuksen perusteiden analysointi 2018 englantilaisen Emerald Publishing Limited – lehdessä ”International Journal of Climate Change and Management”. Tutkimustulokseni poikkeavat IPCC:n tuloksista mm. seuraavissa kohdissa, joilla on ratkaiseva vaikutus ihmisen osuuteen lämpenemisessä: kasvihuoneilmiön suuruus, veden takaisinkytkennän puuttuminen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin vahvuus kasvihuonekaasuna sekä fossiilisen hiilidioksidin määrä, kierto ja viipymäaika ilmakehässä. Tärkein tulos on ilmastoherkkyysarvoni 0,6 °C. En ole samaa mieltä IPCC:n kanssa ilmastonmuutoksen syistä ja sen vuoksi minut voidaan luokitella toisinajattelijaksi (contrarian). Kirjoitukseni Puheenvuorossa ovat tieteen popularisointia pyrkien osoittamaan IPCC:n ja valtamedian virheet sekä ilmastopaniikin perusteettomuuden. Pyrin välttämään matemaattisia esityksiä ja suosimaan graafisia kuvia. Laajoja esityksiä näistä aiheista on omalla nettisivustollani: https://www.climatexam.com/home

+26
aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu