Vihervasemmiston sekoilua ilmastoasioissa – maakaasu kivihiiltä saastuttavampi päästölähde
Johdanto
Mä lehden luin – nimittäin tämän aamun Hesarin – ja sain aiheen juttuuni. Mielipidepalstalla vasemmiston meppi Silvia Modig kirjoittaa EU:n kestävän kehityksen investointien luokittelujärjestelmästä eli EU-termin mukaisesti taksonomiasta. Taksonomia ilmaisee kriteerit, jotka määrittävät rahan hinnan investointiin riippuen sen ilmastomyönteisyydestä. EU:n taksonomia-asetusta sovelletaan aluksi vain rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin, jotka julkaisevat vuosittain NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen osana vuosikertomustaan, mutta sen käyttöä suunnitellaan laajennettavan. Taksonomiaa voidaan käyttää perusteena kutsuttaessa jotakin investointia ”vihreäksi”.
EU-komissio esitti uudenvuodenaattona säädösesityksen, jossa maakaasu ja ydinvoima lisätään ympäristöhyötyjä tuoviksi investoinneiksi. EU-parlamentti ei ole vielä päättänyt asiasta. Modig on sitä mieltä, että maakaasu ei mitenkään voi läpäistä tieteellisiä kriteereitä ympäristöhyödyistä. Modigin mukaan maakaasu on fossiilisista polttoaineista jopa kivihiiltä saastuttavampi päästölähde ja kutsuu siksi komission ehdotusta absurdiksi.
Analysoin hieman näitä Modigin lausuntoja.
Maakaasun, öljyn ja kivihiilin ympäristöhyödyt ja -haitat
Modig tekee amatöörimäisen virheen kutsumalla hiilidioksidipäästöä saastuttamiseksi. Hiilidioksidi on kaikelle elämälle välttämätön kemikaali, jota ilman meillä ei olisi elämää maapallolla. Kaikki kasvit tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen. Nykyinen hiilidioksidipitoisuus (CO2) on noin 420 ppm (miljoonasosaa eli 0,042 %; korjattu klo 16:45) ilmakehässä. Optimaalinen pitoisuus kasveille on noin 1000-1500 ppm, jota käytetään kasvihuoneissa. Kasvaneen CO2-pitoisuuden johdosta tieteelliset tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että maapallon vihertynyt vuoden 1970 jälkeen eikä aavikoitunut, kuten media jatkuvasti väärin viestittää.
Maapallon energiasta noin 80 % tehdään edelleen fossiilisilla polttoaineilla ja sen absoluuttinen määrä on vain kasvanut kaikista tuuli- ja aurinkoenergiainvestoinneista huolimatta. Maakaasun positiivinen ilmastovaikutus perustuu siihen, että kivihiili tuottaa 95 % ja öljy 38 % enemmän CO2:ta kuin vastaavan lämpömäärän antama maakaasumäärä.
Mitä tulee tuohon saastuttamiseen, niin sehän tulee esimerkiksi kivihiilen kohdalla sen aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Mitä huonompi kivihiilen polttolaitos, sen enemmän päästöjä. Helenin kivihiilen poltosta aiheutuvan savukaasun laatu on parempi kuin Helsingin keskimääräinen ilman laatu. Sitä käydään jatkuvasti ihmettelemässä ulkomaita myöten. Mitä tekee Helsingin vihervasemmiston ja kokoomuksen poliittinen johto? Lopetetaan Helenin kivihiilen poltto. Modigin väite, että maakaasu on saastuttavampi kuin kivihiili on todella absurdi, sillä maakaasun polttotekniikka on hyvin hallussa kehitysmaita myöten ja siitä syntyy käytännössä vain vettä ja hiilidioksidia.
Metaanikysymys
Modigin väite maakaasun saastuttavuudesta näyttää perustuvan siihen, että maakaasun tuotantoketjussa tapahtuu metaanivuotoja. Kuten tunnettua, niin metaani on IPCC:n valitsemien tieteellisten näyttöjen perusteella noin 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Jopa Science-lehdessä on julkaistu artikkeli, jossa suppeaan mittausdataan perusten väitetään, että metaanipäästöt voivat kumota maakaasun ilmastohyödyt.
Välitön lisäys. Maakaasu on lähes puhdasta metaania, jonka kemiallinen kaava on CH4 eli yksi hiiliatomi ja neljä vetyatomia. Metaania poltettaessa yhdestä metaanimolekyylistä syntyy yksi hiilidioksidimolekyyli CO2 ja neljä vesimolekyyliä H2O.
Tein itse vertailun metaanipäästöjen kehittymisestä verrattuna maakaasun tuotantoon, kuva 1.
Kuva 1. Maakaasun tuotantomäärä ja metaanipitoisuuden kehitys 1984 -2014.
Tuona aikana maakaasun tuotanto kasvoi 123 % ja metaanin pitoisuus 12 %. Metaanipitoisuuden vuosikasvu 1980-luvulla oli 11,3 ppb/v (miljardisosaa vuodessa) ja 2010-luvulla 8,0 ppb/v. Metaanivuodot ovat pienentyneet suhteessa tuotantomäärään eli vuodot ovat paremmin hallinnassa. Metaanin määrän lisääntymistä ei voida laskea johtuvan pelkästään maakaasun tuotantomäärän kasvusta, koska kasvanut pintalämpötila esimerkiksi vapauttaa metaania sulavista ikiroudan alueista arktisella alueella.
USA:n CO2-emissiot vähenivät 12,4 % vuodesta 2005 vuoteen 2017 mennessä, joka on suurin pudotus maailmassa ja lähes yhtä suuri kuin EU:n alueen pudotus. Se on saatu aikaan pääsääntöisesti liuskekaasun (=maakaasun) käytön kasvulla. On aivan selvää, että jos fossiilisista polttoaineista pitää nimetä vähiten saastuttava (vähiten ympäristöä kuormittavia päästöjä) ja vähiten lämpenemistä aiheuttava fossiilinen polttoaine, niin se on maakaasu. On absurdia kieltää tämä tosiasia.
Metaanin aiheuttama ilmaston lämpenemisvaikutus on paljon pienempi kuin IPCC:n käsitys asiasta. Tässä kaksi viitettä aikaisempiin tätä aihetta käsitteleviin kirjoituksiin täällä Puheenvuorossa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/259949-maakaasun-ilmastovaikutukset-ovat-positiivisia/
Taustatietoa: Olen koulutukseltani prosessi-insinööri Oulun yliopistosta, jossa opetus perustui yksikköprosesseihin, jotka esiintyvät kaikilla teollisuuden aloilla. Näitä ovat mekaaniset ja kemialliset prosessit sekä aineen- ja lämmönsiirto. Lisäksi opiskelin automaatiota ja prosessidynamiikka, josta tein DI- ja lisensiaattityöt ja se tieto on ollut kaikkein hyödyllisintä ilmastotutkimuksissani. Väittelin laatutekniikasta TKK:ssa 1995. Olen pystynyt hyödyntämään näitä asioita tutkiessani maapallon energiatasetta, hiilenkiertoa, kasvihuonekaasujen osuutta kasvihuoneilmiössä ja lämpenemisessä, dynaamisia viiveitä pilvisyyden, sekä ilmastonmuutoksen lämpötilavaikutuksia lyhyen ja pitkän ajan dynaamisissa simuloinneissa. Näistä aiheista olen julkaissut 20 tutkimusta vuoden 2011 jälkeen. Kasvihuonekaasujen vahvuustutkimus on julkaistu englantilaisessa Energy & Environment-lehdessä 2012 ja Pariisin ilmastosopimuksen perusteiden analysointi 2018 englantilaisen Emerald Publishing Limited – lehdessä ”International Journal of Climate Change and Management”. Tutkimustulokseni poikkeavat IPCC:n tuloksista mm. seuraavissa kohdissa, joilla on ratkaiseva vaikutus ihmisen osuuteen lämpenemisessä: kasvihuoneilmiön suuruus, veden takaisinkytkennän puuttuminen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin vahvuus kasvihuonekaasuna sekä fossiilisen hiilidioksidin määrä, kierto ja viipymäaika ilmakehässä. Tärkein tulos on ilmastoherkkyysarvoni 0,6 °C. En ole samaa mieltä IPCC:n kanssa ilmastonmuutoksen syistä ja sen vuoksi minut voidaan luokitella toisinajattelijaksi (contrarian). Kirjoitukseni Puheenvuorossa ovat tieteen popularisointia pyrkien osoittamaan IPCC:n ja valtamedian virheet sekä ilmastopaniikin perusteettomuuden. Pyrin välttämään matemaattisia esityksiä ja suosimaan graafisia kuvia. Laajoja esityksiä näistä aiheista on omalla nettisivustollani: https://www.climatexam.com/home
Muutamia faktoja blogistin virheellisiin väitteisiin.
Maakaasua markkinoidaan puhtaana energialähteenä, mutta todellisuus on aivan erilainen kuin markkinointi. Maakaasu on erittäin saastuttava fossiilinen polttoaine.
Fossiilisten polttoaineiden polttaminen vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään, mikä lisää hiilidioksidipitoisuutta, sitoo lämpöä ja edistää globaalia ilmastonmuutosta.
Vaikka maakaasu on puhtaampi palava luonnonvara kuin kivihiili ja öljy, se päästää silti suuria määriä hiiltä ilmakehään sekä hiilidioksidin että metaanin muodossa.
Sähkön tuottamiseksi, näitä em. kaasuja vapautuu fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun polton aikana. Tämä korvaa ao. tekstin:
”Polttoprosessissa vapautuu hiilidioksidia, jota käytetään sähkön tuotantoon.”
Metaania vuotaa suuria määriä maakaasun louhinnan ja kuljetuksen aikana. Metaani on kasvihuonekaasu, joka on noin 87 kertaa tehokkaampi kuin hiilidioksidi.
Tutkimukset osoittavat, että globaalit metaanipäästöt ovat nousseet dramaattisesti vuodesta 2002 lähtien. Tämä johtuu pääasiassa maakaasun louhinnan noususta Yhdysvalloissa. Vuotanut metaani kumoaa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen, joka aiheutuu hiilen korvaamisesta maakaasulla.
Kun maakaasua vuotaa louhintapaikoilla, ilmakehään pääsee epäpuhtauksia, kuten haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). VOC- yhdisteet, kuten trimetyylibentseenit, ksyleenit ja alifaattiset hiilivedyt, reagoivat muodostaen maanpinnan otsonia, joka tunnetaan myös nimellä savusumu. Sumu voi aiheuttaa erilaisia hengitys- ja sydän- ja verisuonivaikutuksia ja on erityisen vaarallinen vanhuksille, pienille lapsille ja astmaa sairastaville.
Kuorma-autojen ja koneiden käytöstä aiheutuvat dieselhöyryt sekä kaasuvuodot poraustyömailla aiheuttavat vaaran työntekijöille ja lähistöllä oleville asukkaille. Ihmisillä, jotka asuvat lähellä korkean öljy- ja kaasuaktiivisuuden alueita, on havaittu olevan suurempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin ja syöpään.
Että näin!
Ja tähän loppuun hieman ilmastomalleihin liittyvää fysiikkaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/kaikki-ilmastomallit-perustuvat-fysiikan-lakeihin-mutta-on-myos-vaaria-tulkintoja/
Ja seuraavassa kohdasta ”Huomioita ilmastomallinnuksista / fluidin integraali”.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/ihminen-muuttaa-luontoa-yhteenveto-vuosien-varrelta-ilmastonmuutos/
Ilmoita asiaton viesti
Kunnon kasvukausi, ja oikeat dinot, pikkuhiljaa takaisin!
Ilmoita asiaton viesti
”Polttoprosessissa vapautuu hiilidioksidia, jota käytetään sähkön tuotantoon.”
Vai sillä tavalla. Kerrotko esimerkin, miten hiilidioksidia käytetään sähkön tuotantoon?
Ilmoita asiaton viesti
Jottei syntyisi jälleen epäselvyyksiä: Sähkön tuottamiseksi, näitä em. kaasuja vapautuu fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun polton aikana. Kiire…
Ilmoita asiaton viesti
Asia selvä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta esittää erikoisia väitteitä: ””Polttoprosessissa vapautuu hiilidioksidia, jota käytetään sähkön tuotantoon”. Kuinka monta laitosta Suomessa on, joissa käytetään hiilidioksidia sähkön tuotantoon?
IPCC:n tieteen mukaan metaanin GWP-arvo on 25 ja typpioksiduulin 298 eli tuo GWP-arvo kertoo pitkän aikavälin arvion siitä, kuinka paljon enemmän kyséinen kaasu aiheuttaa lämpenemistä samaan CO2-määrään verrattuna. Mistähän Sinivirta ottaa metaanin arvon 87??
Sinivirta väittää, että tutkimukset osoittavat, että metaanipäästöt ovat nousseet dramaattisesti sitten vuoden 2002. Miten selität, että tämä dramaattinen nousu ei näy globaaleissa mittaustuloksissa, kuva 1? Nämä kyseiset tutkimukset ovat huuhaa-tutkimuksia, jotka perustuvat suppeisiin tutkimuksiin, eivätkä pidä yhtä mittausten kanssa.
Vastaväitteet olisivat hieman uskottavampia, jos niissä olisi faktoja mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Johan tuon virkkeen korjasin. Ilmeisesti Ollilalla on jonkinasteen lukihäiriö? Ja toisaalta, mistä tuo äkkinäinen usko IPCC:n tieteeseen tupsahti (kun se aiemmin on ollut juuri päinvastainen), kun lonkalta heitin metaanin arvoksi 87, kun se IPCC:n mukaan on 25?
Katsoppa vain itse kuvaasi 1. Jollen tämän perusteella ole aivan pahasti erehtynyt, metaanin pitoisuus vuodesta n. 2002 on lähtenyt tuon kuvaajasi mukaan dramaattiseen nousuun. Ja kun vähän erilaisia kuvaajia lähemmin vertailee, mitä jää käteen?
https://dieselnet.com/news/2021/04noaa.php
Ilmoita asiaton viesti
Dramaattinen nousu metaanin pitoisuudessa? 12 % kasvanut 30 vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tätä muutosta vertaa hiilidioksidin kasvunopeuteen vastaavana aikana (373ppm Δ% 420ppm ≈ 12%), saadaan siis aika lähelle sama tulos eli n. 12% / 30v. Eli metaanin muutosnopeus on karkeasti samaa luokkaa. Onko se dramaattista, mielestäni se on.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on Sinivirran selitys lauseelle: ”Maakaasu on erittäin saastuttava fossiilinen polttoaine.”
Miten Sinivirta ilmaisee kivihiilen ja öljyn saastuttavuuden? Sikasaastuttava?
Ilmoita asiaton viesti
En nyt lähde asiaa sen enempää selittelemään, se alkaa olla jo kansalaistietoa. Opetteleppa ihan ensiksi tuosta, mitä se maakaasu on.
https://education.nationalgeographic.org/resource/natural-gas
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän se hullua onkin, kun pienille koululaislle jo kaadetaan kansalaistietona täysin perätön propaganda hiilidioksidin saastuttavuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Näin maalikkona olen monesti ihmetellyt näitä Sinivirran sepustuksia.
Noh, en tosiaankaan ymmärrä mitään nuista kaiken maailman kaavoista, jota voi kirjoitella mielikseen, mutta esimerkiksi:
”(ΔTA + ΔTG) / Δt > 1
ΔTA = auringon tuottama nouseva lämpötilamuutos
ΔTG = luonnollisen kasvihuoneilmiön tuottama nouseva lämpötilamuutos
Δt = ajan muutos
(-ΔTA + ΔTG) / Δt ≤ 1
-ΔTA = auringon tuottama laskeva lämpötilamuutos
ΔTG = yhä positiivinen luonnollisen kasvihuoneilmiön tuottama lämpötilamuutos.
Δt = ajan muutos ja sitten kun auringon tuottama energia lisääntyy, ja samalla kun luonnollinen kasvihuoneilmiö voimistuu, niin maapallon pintalämpötilan nousu on jyrkempi.
Jos olisi niin onnellinen tilanne, että luonnollisen kasvihuoneilmiön voimakkuus vähenisi, niin silloin maapallon pintalämpötila loivenisi ja lopulta asettuisi auringon tuottaman energian kautta luonnolliseen lämpötilavaihteluun”( Sinivirran jostakin blogista).
Ja tietysti auto pitää jättää talliin ja mennä fillarilla töihin.
No mutta! Sinivirralta taas muutamia ihmisten aiheuttamia faktoja:
”Vaikka maakaasu on puhtaampi palava luonnonvara kuin kivihiili ja öljy, se päästää silti suuria määriä hiiltä ilmakehään sekä hiilidioksidin että metaanin muodossa.
Sähkön tuottamiseksi, näitä em. kaasuja vapautuu fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun polton aikana”.
Ja nyt saatan olla oikeasti väärässä, mutta kysyn silti Sinivirralta, että miten on mahdollista, että maakaasua poltettaessa vapautuu päästöinä metaania?
Jos näin on, niin luulisi tämän päivän energian hinnoilla otettavan tuo metaani talteen vaikka perhoshaavilla.
Ja please, ei mitään kaavaa, vaan selkokielinen selitys sille kuinka maakaasua poltettaessa syntyy metaania joka ei pala siinä samassa prosessissa.
Kiitos ja anteeksi!
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että saat odottaa Sinivirran vastausta. Maakaasua poltettaessa metaani palaa, eikä siinä synny metaanipäästöjä kuin minimaalisen vähän palamattoman metaanin muodossa, jos polttoprosessin hapen syöttö ei ole kohdallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa nyt kuitenkin mentäisiin ne faktat edellä.
Vaikka hiilidioksidipäästöt eivät ole niin suuria, maakaasun palamisesta vapautuu suuria määriä metaania, mutta myös hiilimonoksidia, typen oksideja (NOx) ja rikkidioksidia (SO2). Ja kuka takaa, että polttoprosessi olisi kohdallaan? Tuskin Ollila siihen kykenee millään tavalla vaikuttamaan.
Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto arvioi, että esim. vuonna 2019 maakaasu- ja öljyjärjestelmistä sekä hylätyistä öljy- ja maakaasulähteistä peräisin olevat metaanipäästöt aiheuttivat noin 29 % Yhdysvaltain metaanipäästöistä ja noin 3 % Yhdysvaltojen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
Mitä tulee tuohon Lavikaisen kommenttiin. Jos ei niitä yhtälöitä ymmärrä niin olettaisin, että silloin niistä on aivan turhaa esittää myöskään minkäänlaisia kommentteja.
Ilmoita asiaton viesti
Jossain kodin maakaasukattilassa saattaa jopa typenoksideja syntyäkkin, koska niissä ei ole savukaasupesureita.
Teollisessa poltossa typenoksidit pestään savukaasusta/katalysoidaan pois, eikä metaania ei poltossa vapaudu, ellei kattilan sytytyksessä mene jotain pieleen.
Rikkiä ei suomessa käytettävässä maakaasussa ole, joten rikin oksidejakaan ei vapaudu ja nekin poistuisivat savukaasupesurissa. Suomi on ollut rikittömän polttoaineiden käyttäjä hyvin pitkään (vuosikymmeniä).
Jos ymmärrät yhtää teollisuuden prosesseja, niin niiden hyötysuhde ja saanto pidetään niin suurena, kuin ylipäätään on mahdollista. Koska se antaa maksimaalisen tuoton prosessissa.
Vuosaaren maakaasuvoimalaitoksen piipusta tulee pihalle pirusti, typpeä (kaasuna), vesihöyryä ja jonkin verran hiilidioksidia. Jäännöshapenkin määrä on hämmentävän pieni.
Mutta se mitä euroopan ulkopuolella tehdään, ei ole meidän käsissämme, vai luuletko, että mielipiteesi kiinnostaa kiinalaisia tai intialaisia?
Ilmoita asiaton viesti
En tunne yhtään Kiinalaista tai Intialaista. Paitsi että luotan itseeni, myös ilmastotiedettä tekevien lähteisiin, en untuvikkojen määritelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos et tunne venäläisiäkään, niin peli on menetetty fossiilin osalta.
Falsifioutunut itseluottamus ja kadonnut ymmärrys on myös yksi merkki kadonneesta todellisuuden tajusta, joka on myös merkki samasta sairaudesta, josta isäni ja appenikin kärsii (alzheimer). Sairauden eteneminen paljastaa hyvin nopeasti asioita kadonneesta todellisuuden tajusta.
Voit kuvailla pääministeriämme untuvikoksi, mutta se kuvaus ei sovi minuun mitenkään, sillä voisin aivan kevyesti olla ministerimme isä toisesta avioliitosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä rikin ja typen oksideja ei pahemmin teollisesta kaasunpoltosta tule. Varsin hyvin palaa kivihiilikin.
Polttoaineen määrään nähden nuo rikin- ja typenoksidit mitä hengitysilmaan tulee, tulevat pienpoltosta. Autoista esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Autoista, lukuunottamatta VAG-konsernin (huijaus)dieseleitä, ei tule typen oksideita käytännössä lainkaan (katalysaattorit). Bensiini-autoissa katalysaattori on ollut pakollinen varuste jo hyvin pitkään, joka on seuraus eräistä päästömääräyksistä.
Etanolia käyttävissä autoissa typenoksidien päästöjä ei tule käytännössä lainkaan, johtuen maltillisemmista palamisen huippulämpötiloista.
Rikitöntä polttoainetta suomessa on ollut autoilussa käytössa vasta liki kolme vuosi kymmentä!
Teollisessa polttoprosesseissa päästöt on aluttu minimoitumaan jo ajoilta, jolloin nykyinen p-ministerimme ei ollut syntynytkään.
Pienpoltto (tulisijat) ovat merkittävä saastelähde kaupunki-alueilla, koska takkoja ja muita tulisijoja ei osata käyttää oikein. Ja muutoinkin puun pienpoltto vaatii osaamista ja kunnolliset tulisijat.
Ilmoita asiaton viesti
Modig tekee amatöörimäisen virheen kutsumalla hiilidioksidipäästöä saastuttamiseksi.
Nämä ilmaisut vaatisivat taustalle automaattimerkinnän siitä, että jotain kyseenalaista liittyy kerrontaan.
Kun menetelmää on otettu käyttöön, tulisi tässä olla johdonmukaisempi.
Eri asia, onko menetelmä muuten tolkullinen, ja sopiva.
***
Autoista sen verran käytännön kokemusta, ihan tuntemusten osalta,… että dieselin päästöt voivat tuntua oksettavilta.
Varmaan eri asia se, millä tavoin polttamiseen voi liittää laatua, ja vähäpäästöisyyttä, eri yhteyksissä.
Mitä kuljetuksiin liittyy,.. aika tarpeellisia, ellei tosiaan eletä enemmän täyspaikallisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi tabu, mikä liittyy varsinkin metaaniin on se, että sen absorption lisääntyminen pitoisuuden kasvaessa, johtuu siitä, että sitä on ilmakehässä kovin vähän. Tästä ei siis haluta puhua, kun jollekin voisi tulla mieleen, että mitä se lisääntynyt hiilidioksidi enää voikaan vaikuttaa, kun sitä on jo n. 300 kertaa enemmän kuin metaania.
Onhan se selvää, että jos lisäämme gigatonnin metaania ilmakehään, on sen vaikutus ihan toista kuin saman määrän hiilidioksidia.
Metaanin kohdalla lisäys olisi n. 30 %, mutta hiilidioksidin tapauksessa vain n. 0,1 %. Hiilidioksidin viipymäajasta on erilaisia käsityksiä, mutta metaanista ei paljon puhuta. Sen viipymäaika taitaa olla korkeintaan päiviä, jolloin jostain pitää jatkuvasti tulla, jos sitä ilmakehässä havaitaan. Ihmiskunnan päästöt jakaantuvat niin epätasaisesti, että metaanipitoisuuden pitäisi vaihdella reippaasti alueittain ja varmaan aikajanallakin, jos ihmiskunnan päästöt sen pitoisuuden määräävät.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä, että näitä voi kuitenkin liittää mainintoihin.
Mitä sitä turhia tarkentelemaan kuluttajakansalle, jonka ei mistään mitään tarvitse tietää, ellei tietämisen aluetta erikseen kohdennettu.
Olkoot kuluttajina, ja sen mukaisesti aivottomina. Jenkeistä tulee mieleen tämän tapainen ”sivistyksellisyyden” arvostus.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimusten mukaan metaani hajoaa ilmakehässä 10-12 vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Modig tekee amatöörimäisen virheen kutsumalla hiilidioksidipäästöä saastuttamiseksi.”
Modig on oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tieteelliset perustelut sille, että sekä Modig että Härkönen ovat väärässä.
https://nph.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/nph.16866
”Tässä syntetisoimme teoriaa ja laajaa, monitieteistä näyttöä lisääntyneen ilmakehän hiilidioksin [CO2]:n (iCO2) vaikutuksista maailmanlaajuiseen maanpäälliseen hiilinieluun. Todisteet viittaavat maailmanlaajuisen fotosynteesin huomattavaan lisääntymiseen esiteollisista ajoista lähtien. Vakiintunut teoria, jota tukevat kokeet, osoittaa, että iCO2 on todennäköisesti vastuussa noin puolesta kasvusta. Globaali hiilibudjetointi, ilmakehän tiedot ja metsäinventaariot osoittavat historiallisen hiilinielun, ja nämä ilmeiset iCO2-vasteet ovat korkeat verrattuna kokeisiin ja teorian ennusteisiin.
I. Johdanto
Fotosynteesi käyttää auringonvalossa olevaa energiaa sitomaan hiilidioksidia viiden hiilen sokeriin siirtäen hiilidioksidia ilmakehästä kasveihin (Calvin & Benson, 1948; Farquhar et al., 1980). Fotosynteesillä tuotetut sokerit ovat rakennuspalikoita ja pääpolttoainetta suurelle osalle elämästä maapallolla. Kasvikudokset, monet mikrobit, eläimet ja kuollut orgaaninen aines koostuvat kaikki näistä fotosynteettisistä sokereista muodostuneista hiilipitoisista yhdisteistä. Monissa ympäristöissä ilmakehän CO2-pitoisuuden [CO2] nousu lisää fotosynteesiä. Siten [CO2]:n lisääntyminen johtaa parempaan kasvisokerin saatavuuteen, mikä voi lisätä ekosysteemin elävään ja kuolleeseen orgaaniseen aineeseen varastoidun hiilen kokonaismäärää. Nämä havainnot ovat johtaneet CO2-lannoitushypoteesiin (laatikko 1): että kasvien reaktiot ilmakehän [CO2] lisääntymiseen lisäävät maan ekosysteemin hiilen varastointia, mikä luo negatiivista palautetta ilmakehän hiilidioksin [CO2] kasvulle.”
Ilmoita asiaton viesti
Hohhoijjaa. Ensinnäkään, ei liity asiaan. Toisekseen, on kaikkialla tiedossa, että kun ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa, myös nielut ovat voimistuneet. Tosin linkkaamasi artikkeli varoittaa, että ”Based on diminishing theoretical GPP responses, probable increasing nutrient limitations, increasing mortality, and other negative temperature-related effects (Peñuelas et al., 2017) it is highly likely that increases in terrestrial carbon storage as a result of iCO2 will decline into the future. A decline in this subsidy will result in accelerated climate change on the current trajectory of anthropogenic CO2 emissions.”
Käännä googlella jos et ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai tuo maininta pitää sisällyttää tutkimukseen, että tulevaisuudessa voi esiintyä haittaa CO2:n lisääntymisestä.
Härkönen nyt ei ymmärrä.
Kun tämä tutkimus koski maanpäällisen hiilinielua, oli kyse vain maanpäällisestä hiilinielusta, ymmärrätkö!
Kun mikrobit vastaavat CO2:n tuotannosta 97 %:sti, ja merten toiminta erityisesti on vastuussa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, jätät huomioimatta, että planeetan kannalta on eduksi saada maanpäällinen hiilinielu kasvuun myöskin tulevaisuutta silmällä pitäen, ongelmat, jos niitä ilmenee, jotka nostit esiin on ratkaistavissa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Ja vielä yksi korjaus blogistin väitteisiin.
Maakaasu (kutsutaan myös fossiiliseksi kaasuksi tai yksinkertaisesti kaasuksi) on luonnossa esiintyvä kaasumaisten hiilivetyjen seos, joka koostuu pääasiassa metaanista muiden korkeampien alkaanien lisäksi. Tavallisesti mukana on myös pieniä määriä hivenkaasuja, kuten hiilidioksidia, typpeä, rikkivetyä ja heliumia.
Joten maakaasu ei ole ”lähes” puhdasta metaania.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaisu ”lähes” on lähes oikea ilmaisu. Et ilmoittanut, kuinka paljon, niitä muita hiven kaasuja markkinoitavassa maakaasussa onkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Löydät ihan varmasti itsekin mitä % -osuudet ovat.
Mutta kun maakaasu uutetaan (maakaasua uutetaan maanalaisista kivimuodostelmista poraamalla), se voi sisältää monia muita alkuaineita ja yhdisteitä kuin metaania. Maakaasukaivossa voi olla vettä, etaania, butaania, propaania, pentaaneja, rikkivetyä, hiilidioksidia, vesihöyryä ja toisinaan heliumia ja typpeä. Että näin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta listasta en löytänyt muita haitallisia aineita kuin rikkivedyn. Etaani, butaani, propaani ja pentaani ovat myös hiilivetyjä, joista ei kummempaa haittaa pitäisi poltettaessa syntyä.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä tapauksessa sinulla on vajavaista tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Arvaan, että et kuitenkaan halua valistaa minua ja muita siitä, mitä haittaa noista muista hivenaineista on.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kuvittelet, että kaasulähteestä tuleva kaasu kulkee kuluttajille sellaisenaan, kertoo se vain siitä, kunka kujalla olet asiasta.
Suurin taho, joka tuottaa heliumia on maakaasuteollisuus, joten se erotellaan maakaasusta erittäin huolellisesti, sillä siitä saa pirusti enemmän rahaa per kuutio, kuin metaanista.
Samaten kaikki muutkin aineet erotellaan metaanista, koska ne tuottavat lisäarvoa kaasun jalostajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä yhteyksissä en kuvittele mitään. Kuinka kujalla ollaan tai ei olla, se on vain ja ainoastaan minun itseni määriteltävissä. Jos olet asioista eri mieltä, ole ihan vapaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Osaamisen tasosi arvioivat kaikki muut, paitsi sinä itse!
Kuvittelet aika paljon! Alkaen maapallon keskilmäpötilasta, joka on imaginäärinen suure!
Tutki oikeasti maakaasun tuotanto-prosessia ja sen jalostusta ja huomaat, että olet karkeasti väärässä kuvitelmissasesi.
Mielipide on kuin rektum, jokaisella on omansa!
Makuasia sanoi musti/ami, kun kikkeliään/römpsäänä nuoli! Ja niistä ei voi väitellä, sillä jokaisen oma-maku on omansa…..
Kaikesta huolimatta kuutio on kuutio, vaikka sen yrittäisi dimensiottomilla differentaaliyhtälöillä palloksi muuttaa.
Edes Lavroff ei ole siihen pystynyt yhtään paremmin kuin göbbels.
Ilmoita asiaton viesti
En olekaan ennen kuullut typpeä kutsuttavan hivenkaasuksi, mutta jos sitä jossain seoksessa on hivenen, niin voihan sitä niin kutsua, ken haluaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tärkein tulos on ilmastoherkkyysarvoni 0,6 °C.”
Se riittää, kun laskelmiisi perustuen olen tullut tulokseen, että ilmastoherkkyys on pienempi kuin tuo 0,6 °C.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoherkkyys määritellään seuraavasti:
λ = dT/dS = 1/4 T/S
Tämä on lämpötilan muutos, joka seuraisi yksikkömuutosta säteilyvuossa, joka saavuttaisi keskimäärin yksikköpinta-alan maapallon pinnalla.
Todellisuudessa maapallo ei ole täydellinen absorboija, eikä täydellinen säteilijä. Koska sen albedo ei ole nolla, osa auringon säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen, osallistumatta säteilytasapainoon. Eli absorboitunut energiavirta on silloin:
(Pin = 4πR^2εσT^4)
Maapallon pinnalle kohdistuu säteilytehoa ≈ 240Wm^2, jolloin ilmastoherkkyydeksi (λ) saadaan kaava:
λ = dT/dS = 1/4 T/S = 288.15°K / 240Wm^2 : 4 ≈ 0.3°K / Wm^2
Entä sitten palautteet?
Muita palautteita ovat jään/albedon, pölyn, lapse raten ja jopa erilaiset palautteet ekologisen järjestelmän kautta.
Kun tällaisia palautteita on olemassa, ilmastoherkkyys on monimutkaisempi. Koska ilmastomuuttujien (kuten vesihöyryn määrän) pitäisi riippua lämpötilasta perusmuuttujana eikä säteilyvuosta, silloin voidaan tarkastella ilmastoherkkyyden käänteistä ja kuinka se riippuu lämpötilasta. Siitä voidaan kirjoittaa kaava:
λ^-1 = dS/dT = ∂S/∂T + ∂S/∂α x dα/dT + ∂S/∂dε x dε/dT
Säteilyvuon muutos on nimittäin suora muutos, joka liittyy lämpötilan muutokseen (samalla kun albedo ja emissiokyky pysyvät vakiona) ja muutokset, jotka liittyvät muuttuneeseen albedoon ja muuttuneeseen emissiokykyyn saamme kaavan:
λ^-1 = 1/4 x T/S + S/(1-a) x dα/dT + S/ε x dε/dT
Jos siis haluamme arvioida maapallon ilmastoherkkyyttä, meidän on tiedettävä kuinka paljon albedo muuttuu, jos muutamme lämpötilaa (vaikuttaa dα / dT:en ja kuinka paljon emissiokyky muuttuu lämpötilan funktiona).
Esimerkiksi enemmän vesihöyryä korkeammissa lämpötiloissa tarkoittaa, että emissiokyky laskee lämpötilan myötä (vesihöyry estää infrapunasäteilyä karkaamasta), joten dε / dT on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että λ^-1 heikkenee ja herkkyys λ lisääntyy.
Jos takaisinkytkentämekanismeja on useita, voidaan kirjoittaa kaava, että jokainen niistä vaikuttaa herkkyyden muuttumiseen (sekä albedon, että muuttuneen emissiokyvyn kautta):
λ^-1 = dS/dT = ∂S/∂T + ∑i dQ1/dT
Missä (dQi) on energiabudjetin tehollinen muutos palautteen (i) kautta lämpötilan muutoksen jälkeen (dT).
Ilmastoherkkyys voidaan saada kahdella käsitteellisesti erilaisella menetelmällä: käyttämällä tietokonesimulaatioita (eli globaaleja kiertomalleja GCM) ja empiirisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralla näyttää ilmastoherkkyyden sijaan olevan laskelma ilmastoherkkyysparametrista. Ilmastoherkkyys on ilmaston lämpötilatasapainon muutos hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa eli pitoisuuden kasvaessa arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm. IPCC:n viimeisen raprotin mukaan alempi ilmastoherkkyysarvo TCR/TCS on 1,8 astetta. Mutta tämä menee aiheen ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
No mutta tästähän (λ) se ilmastoherkkyys voidaan sujuvasti laskea.
Syukuro Manabe ja Richard Wetherald suorittivat vuonna 1967 ensimmäisen ilmastoherkkyyslaskelman, jossa käytettiin yksityiskohtaisia absorptiospektrien mittauksia, sekä ensimmäisen laskelman, jossa käytettiin tietokonetta ilmakehän läpi tapahtuvan säteilyn siirron numeeriseen integrointiin. Jatkuvassa kosteudessa he laskivat tasapainoherkkyydeksi 2.3 °C CO2 :n kaksinkertaistamista kohti, jonka he pyöristivat 2 °C:seen, joka on artikkelin abstraktissa työstään useimmin lainattu arvo. Teosta on kutsuttu ”kaikkien aikojen suurimmaksi ilmastotieteelliseksi paperiksi” ja ”kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmaksi ilmastotutkimukseksi”.
Ilmoita asiaton viesti
420 ppm (miljoonasosaa eli 0,42 %)
Oikeampi luku on 0,042%, sen voi jokainen tarkistaa laskimellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Heitin muistinvaraisesti. Tunnustan virheeni ja korjaan sen.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheesta hieman sivuun, mutta ei aiheetta. Eli lisää faktan tarkistuksia.
On se kyllä tavattoman turhauttavaa, kun ei vieläkään ymmärretä vesihöyryn palauteilmiötä (C-C yhtälö). Eli ilman lämmetessä sen kyky pidättää vettä kasvaa Clausius-Clapeyronin nopeudella n. 7 % / °C).
Vaikka vesihöyry on vastuussa suurimmasta osasta maapallon lämpenemisestä viime vuosisadalla ja ennustetusta tulevasta lämpenemisestä, vesihöyry ei kuitenkaan ole syynä tähän lämpenemiseen. Tämä on kriittinen, joskin hienovarainen ero kasvihuonekaasujen roolien välillä joko pakotteina tai takaisinkytkentöinä. Tässä tapauksessa ihmisen aiheuttamat hiilidioksidin, metaanin ja muiden kaasujen päästöt lämmittävät maapalloa. Tämä keskilämpötilan nousu lisää haihtumisnopeuksia ja ilmakehän vesihöyrypitoisuuksia. Ne puolestaan johtavat ylimääräiseen lämpenemiseen.
Pääasialliset syyt, miksi vesihöyry ei voi olla ilmastonmuutoksen syy, on sen ilmakehässä oleva lyhyt viipymäaika ja fyysinen perusrajoitus ilmakehän vesihöyryn määrälle missä tahansa lämpötilassa (sen kyllästyshöyryn paine). Suuren vesihöyrymäärän lisäämisellä troposfääriin olisi vain vähän vaikutusta maapallon lämpötiloihin lyhyellä aikavälillä, ilmastojärjestelmän termisen inertian vuoksi. Maan lämpöhitaus, joka johtuu suurelta osin 2/3 planeetan pinnasta peittävästä valtavasta vesimäärästä, on ensisijainen syy siihen, miksi puolet maapallosta ei jäädy joka yö ja paistu joka päivä. Tämän seurauksena eri alueet lämpenevät vuosien aikana (maanpinnan lämpötilat), vuosikymmeniä (meren pinnan lämpötilat) ja jopa vuosisatoja (syvien valtamerten lämpötiloissa ja jääpeitteissä).
Jotta troposfääri voi ylläpitää korkeampaa absoluuttista kosteutta, se vaatii ilman lämpötilan nousua. Vesihöyry ei itse voi katalysoida lämpötilan nousua siinä lyhyessä ajassa (arviolta noin 9 -10vrk,) jonka erillinen vesihöyryn sisäänvirtaus säilyisi ennen saostumista. Troposfäärin vesihöyryn jatkuva kasvu vaatii voimakasta ulkoista pakottamista alkulämpötilan nousun aikaansaamiseksi.
Yleensä vesihöyryn määrä troposfäärissä ei vaihtele merkittävästi ajan kuluessa niin kauan kuin lämpötilat pysyvät vakaina. Kuitenkin, jos jokin ulkoinen pakotus saa aikaan troposfäärin lämpötilojen nousun, syntyy vesihöyryn takaisinkytkentä. Lämpimämpi ilma voi ylläpitää korkeampaa absoluuttista kosteutta kuin viileämpi ilma. Lisäksi lämpimämmät lämpötilat yleensä (mutta eivät aina) lisäävät haihtumisnopeutta, mikä johtaa korkeampaan ilmakehän vesihöyryn pitoisuuteen. Tämä palaute toimii useilla eri tavoilla ja toisinaan ristiriitaisesti.
Vesihöyry on kasvihuonekaasu, ja jatkuvat ylimääräiset vesihöyrypitoisuudet (johtuen korkeammista keskilämpötiloista) sitovat lisälämpöä ja aiheuttavat lisälämpenemistä. Myös kohoavat lämpötilat vaikuttavat pilvien muodostumiseen, vaikka suhde on monimutkainen ja kosteus on vain yksi monista vaikuttavista tekijöistä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Järkyttävää tuo ihmisen osuuden tuominen esille, olipa sitten kyse CO2:sta tai CH4:stä.
Molempien pitoisuutta hallitsevat mikrobit.
https://media.nature.com/lw800/magazine-assets/d41586-022-00312-2/d41586-022-00312-2_20096436.jpg
Jotkut tutkijat uskovat, että tämä viittaa siihen, että suuri osa viimeisten 15 vuoden kasvusta saattaa johtua mikrobilähteistä, eikä fossiilisten polttoaineiden louhinnasta.
https://www.nature.com/articles/d41586-022-00312-2
Ilmoita asiaton viesti
Kommentti meni aiheen ulkopuolelle hyvinkin reippaasti.
Lainaus: ” Tämän seurauksena eri alueet lämpenevät vuosien aikana (maanpinnan lämpötilat), vuosikymmeniä (meren pinnan lämpötilat) ja jopa vuosisatoja (syvien valtamerten lämpötiloissa ja jääpeitteissä).”
Jos maan ja meren lämpötilan muutos olisi noin hidasta, niin maapallon lämpötila vetäisi suurin piirtein suoraa viivaa. Todellisuudessa askelmainen säteilypakotteen muutos (esim. auringon säteilyn nousu 1 W/m2) menee läpi maanpinnalla noin kolmessa kuukaudessa ja meren pintakerroksessa noin vuodessa.
Olen kirjoittanut tästäkin aiheesta blogin, josta selviää lämpötilamuutosten nopeus eli dynamiikan perusteet: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/maapallon-lampotilamuutosten-nopeus-eli-dynamiikka-kolme-esimerkkia/
Ilmoita asiaton viesti
Noista ”suorista viivoistasi” olen täysin eri mieltä. Suoria viivoja voidaan esittää vain boardilla. Ja toiseksi, ei tässä lämpötilan dynamiikan perusteita tarvita, se menee suurinpiirtein niin kuin totesin.
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksesi osoittaa, että dynamiikan perusteet ovat hukassa. Otetaanpa ilman kaavoja tapaus El Nino. Pieni alue maanpinnalla ja voi aiheuttaa merkittävän lämpötilan muutoksen globaalisti. Neljässä kuukaudessa El Nino – merialueen lämpötilan nousu on nostanut globaalia lämpötilaa jopa 0,4… 0,5 astetta. Jos merenpinnan lämpötilan muutos olisi vuosikymmeniä kuten Sinivirta kuvittelee, niin tällainen muutos ei olisi mahdollista. Se on sama asia, jos panet hellan levyn päälle ja sen lämpeneminen veisi tunteja.
Toinen esimerkki täältä Suomenlahden rannalta. Vielä huhtikuussa meri oli jäässä. Nyt heinäkuun alussa meriveden pintalämpötila on varmaankin 10 asteen kieppeillä. Veikö muutos vuosikymmeniä?
Mutta jätetäänpä sikseen. Ehkä lukijat kuitenkin saavat käsityksen, kuinka nopeasti maapallon pintalämpötilamuutokset todellisuudessa tapahtuvat. Ehkäpä Sinivirran kannattaa pysytellä noiden derivaattojen ja osittaisderivaattojen parissa, niin ei tarvitse pohtia näitä reaalimaailman juttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Päinvastoin. Näissä keskusteluissa minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että kun näitä juttujasi yrittää tulkita, niistä saa hyvin sekavan käsityksen. Ensinnäkin sotket paikalliset ja globaalit tekijät täysin (dynamiikka eri). Tuot jatkuvasti esiin tuota El Ninoasi unohtaen La Ninan, joka tasoittaa vuosien ja vuosikymmenien jopa vuosisatojen El Ninon vaikutuksen. Integroitu summa on keskimäärin ±0°C.
Toinen asia, missä dynamiikkasi menee männikköön on se, että kun lasketaan globaalin lämpötilan trendejä (siis dynamiikkaa) vuosien ja vuosikymmenien aikajänteellä, sekä maanpäälliset, että merenpinnan lämpötilat ovat aivan selkeässä kasvussa. Se missä lämmön nousun hitaus näkyy kaikkein eniten on valtamerien syvyyksissä ja jääpeitteissä. Tämä on perusdynamiikkaa ja perusfysiikkaa, minkä peruskoululainen jo ymmärtää. Ja siksi hämmästelen, että TkT väittelee näinkin triviaaleista asioista. Ja kuten sanottu. Tämä dynamiikka ei missään nimessä synnytä ns. ”suoraa viivaa”. Jos sitä ns. ”suoraa viivaa” haetaan, se kyllä syntyy lähinnä ENSO ilmiössä.
Ilmoita asiaton viesti
Sori vaan Antero, meriveden lämpötila pyörii nyt siellä +20C nurkilla ja järvissä mennään yli +25C.
Kotijärveni pintavesi on ”vain” +31C tällä hetkellä. Korkeimmillaan se oli +33C (27.6). Kesäkuussa kotijärveni veden pintalämpötila on ylittänyt +24C jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
Lämmin kerros järvessä on syventynyt jo nyt reilusti yli pari metriseksi.
Silti ilman lämpötila on tässä viime viikkoina vaihdellut päivän +33,1/13,8 (27.6) ja yön +1,8C/23,3 (7.6) välillä.
Tänään on tuskin edes saavutettu ilman lämpötilahuippua, mutta vuorokauden sisällä on liikuttu jo +10,6C ja +28,9C välillä (nyt).
Ilmoita asiaton viesti
Ei maakaasun poltto varsinaisesti saastuta mutta hiilidioksidipäästöä tekee ja siitä on kiireellisempää päästä eroon kuin kivihiilestä. Syiksi kelpaa Venäjä ja maakaasuvarojen rajallisuus.
Ilmastonmuutoksen kannalta se on se ja sama palaako kivihiili vai maakaasu, niiden polttoa pitää vähentää rajusti joka tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tässä on esimerkki otsikon mukaisesta sekavasta ajattelusta: Ei ole muka mitään väliä, poltetaanko maakaasua vai kivihiiltä, kun molemmista syntyy hiilidioksidia, mutta kivihiilestä 95 % enemmän ja kehitysmaissa ja Kiinassa kivihiilen poltosta syntyy ihan oikeita ilmansaasteita.
Silläkään ei näytä olevan väliä, että 80 % maailman energiasta tehdään fossiilisilla polttoaineilla. Ajetaan vain kaikki alas, niin maapallo pelastuu! Ajetaan ydinvoimalatkin alas, niin menee vielä paremmin (Saksan vihreät ja muutkin reaalimaailmasta irtaantuneet poliitikot).
Tämähän on jokseenkin lapsellista ajattelua: kun ei kerta voida lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä, niin minä en kyllä ala polttaa maakaasua kivihiilen sijaan. Saastetta, mikä saastetta.
Sekavaa ja suorastaan lapsellista.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelen myös tätä blogistin kommenttia. Olen kyllä aiemmin ja järjestäen saanut sellaisen käsityksen, että hän tulkitsee kiviihiiltä (ja sen polton yhteydessä vapautuvaa hiilidioksidia) lähes mitättömänä vaikutuksena, mutta nyt takki on kääntynyt täysin ylösalaisin. Tämä on mielestäni hyvin sekavaa ja naiivia. Ehkä tässä on kuitenkin niin voimakkaat emootiot liikkeellä, että häneltä alkaa suhteellisuudentaju hämärtymään. Mene ja tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä keskustelu Sinivirran kanssa on toivotonta. Kommenttini 696420 koski Kaarnatun kommenttia ja siitä vedettäviä johtopäätöksiä. Sinivirran johtopäätökset eivät liity mitenkään omaan kommenttiini, vaan hän hyppää taas johonkin muuhun yleiseen asiaan.
Tässä kirjoituksessa ei ole sanallakaan käsitelty hiilidioksidin absoluuttista lämpötilavaikutusta. Olen käsitellyt vain maakaasun, öljyn ja kivihiilen poltosta syntyvää hiilidioksidin määrää ja sitä kautta niiden merkitystä hiilidioksidin tuottajina. Sinivirran johtopäätös, että olen kirjoittanut, että olen väittänyt aikaisemmin kivihiilen poltolla olevan mitätön vaikutus ja nyt olisin jossain tässä kirjoituksessa väittänyt sillä olevan suuri vaikutus. Tämä on sitä keskustelua, jota voisi jatkaa loputtomasti ja se saisi yhä oudompia piirteitä. Paras lopettaa Sinivirran kommenttien kommentointi tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ehkä se on parempi että tämä keskustelu jää tähän, kun nyt puhutaan jo ”absoluuttisista” arvoista. Katsoppas kun kaikki on kuitenkin niin tavattoman suhteellista.
Mutta kuitenkin tähän loppuun vielä yksi todennus.
Jos ei oteta huomioon ns. ”tavallisia kansalaisia”, kuinka moni ilmastotutkija näillä palstoilla on ollut kanssasi samaa mieltä, en ole havainnut ainuttakaan.
Toisaalta sitä on myös täysin mahdoton arvioida, ketkä kaikki näitä keskusteluja seuraavat, jolleivat he kommentoi tai peukuta.
Eli jos tässä joukossa olisi niitä ilmastotutkijoita enemmän, he aivan varmasti ottaisivat myös kantaa, mutta toistaiseksi näinä vuosina näin on tapahtunut vain pari kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kommenttini 696420 koski Kaarnatun kommenttia ja siitä vedettäviä johtopäätöksiä.”
Johtopäätöksesi ovat hätäisiä. Minusta fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää ajaa alas hallitusti mutta ymmärrän sen että se ei onnistu yhdessä yössä, ja ymmärrän myös sen että ne ovat kaikki vain tilapäisratkaisuja. Fossiilisten ohella myös ydinvoima on tilapäisratkaisu. Ja paino sanalla tilapäisratkaisu koska vaikka niitä joudutaankin vielä käyttämään, pitäisi varoa rakentamatta mitään riippuvuutta niihin. Käytännössä pitäisi se seuraava askel olla tiedossa kokoaika roadmapissa että ei mene veivaamiseksi.
Eli jos nyt vaikka rakentaa paljon tuulivoimaa ja niihin säätövoimaa maakaasulla, pitäisi sitten tietää miten toimitaan kun maakaasu otetaan pois.
Että käytetään toki ja ajetaan käyttö hallitusti alas mutta pyritään siihen että maailma ei pysähdy jos maakaasua, öljyä tai kivihiiltä poltetaan seuraavan vuonna vähemmän. Ja tätä jatketaan vuodesta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Selitys ja tarkennus hyväksytty. Se realistinen aikataulu fossiilisista eroon pääsemiseksi onkin sitten toinen juttu. Siihen menee vuosikymmeniä, mutta nyt pitäisi aloittaa ydinvoimaan siirtyminen, koska se ainut tiedossa oleva ratkaisu ylipäänsä ja sattumalta myös hiilivapaa. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus jää noin 30 %:n kiepeille rakennettiinpa sitä vaikka kuinka ja paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimakin on tilapäisratkaisu mutta kyllä sitä tässä kohtaa tarvitaan.
Isossa kuvassa tästä voisi tehdä taulukkoa energian tuottotavoista ja niiden ominaisuuksista. Esim:
-Energian tuotto ei ole säädettävissä mutta on tasaista
-Energian tuotto ei ole säädettävissä mutta vaihtelee
-Energian tuotto on säädettävissä ja tasaista
Tai:
-Hyötysuhde paranee pinta-alan ja etäisyyksien optimoimisella
-Hyötysuhde paranee keskittämällä ja rakentamalla isoa, ja hyödyntämällä hukkalämpöä
Tai:
-Energian lähde on rajallinen ja fossiilinen
-Energian lähde on rajaton
-Energian lähde on rajallinen
Mutta tämä sitten on vain energian tuottopuoli ja siitä voi laskea hyötysuhteita miten paljon tulee wattia ja CO2:sta. Kulutus mahdollistaa myös pelivaraa ja se on suurelta osin hyödyntämättä.
Kulutuksessa kun voidaan esimerkiksi:
-Lämmittää
-Kylmentää
-Liikuttaa
-Pumpata/nostaa
-Jalostaa raaka-aineita
-Käsitellä tietoa
-Valaista
-jne
Osa tarpeista saadaan hyödyntämällä taivaankappaleiden asentoa (valaisu, liikkuminen). Osa näistä ihmisten tarpeista mahdollistaa energian varastointia yksinkertaisesti (lämmittäminen, kylmentäminen, pumppaaminen), varastointi mahdollistaa kulutuksen säätöä, ja osa tarpeista on myös hyvin helposti säädettävissä kuten tietojenkäsittely.
Sitten kun eri tarpeissa käytetään energia ja tulee lämpöä, lämpöä voidaan kierrättää kuumemmasta kylmempään.
Ja sitten vielä se energiamuodosta toiseen siirtymisen tekee häviötä, että sitäkin voidaan vähentää.
Miten näitä käsitteitä ajattelee sitten kuinka kaunista insinöörityötä voidaan tehdä niin yksi tyylikkäimpiä ratkaisuja on tuulimylly mikä pumppaa vettä vesitorniin tai padon taakse, ilman että muutettaisiin energiamuotoa sähköksi.
Tai entä sitten laiva jolle kerrotaan määränpää ja se optimoi reittinsä ja lähtönsä vuorovesivaihtelun, merivirtojen ja tuulen mukaan ja minimoi laivaan varastoidun energian käytön.
Tai rakennus joka tuottaa itse käyttämänsä energian, kierrättää sen eikä haaskaa sitä päästämällä liikaa karkuun.
Uusiutuvaa energiaa voidaan rakentaa huomattavan paljon enemmän kaikesta energian käytöstä nykyiselläkin teknologialla kun nostaa hyötysuhdetta. Puhutaan niistä 10x parannuksista siellä ja täällä. Yksi ilmeinen 10x parannus on vaikka siinä että pitää etäpalaverin kuin että ajaisi autolla parisataa kilometriä. Näitä löytyy oikeasti enemmänkin.
Maailman rakentaminen uusiksi paremmalla hyötysuhteella ei vaan ole yhden yön juttu mutta hyötysuhteen parantaminen on mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Toki maakaasu palaa puhtaammin ja vähemmän hiilidioksidipäästöä ja etenkin jos rakentaa paljon tuulivoimaa ja käyttää maakaasua säätövoimana, saadaan hiilidioksidipäästöä murto-osaan kivihiilivoimalaan nähden.
Mutta, kun se maakaasu vaan sattuu olemaan kovin rajallinen, fossiilinen polttoaine, että ei se oikeasti ole kuin tilapäisratkaisu. Se loppuu kivihiiltäkin nopeammin.
Kannatan kuitenkin maakaasuvarojen käyttöä, mutta se edelleenkin on tilapäisratkaisu ja pitää kokoajan tiedostaan rakennettaessa niiden varaan mitään, että seuraavassa vaiheessa kehitystä niistä pitäisi hankkiutua eroon. Ei siis saa rakentaa mitään riippuvuutta niihin (se virhe mikä tehty myös öljyn kanssa!) vaan käyttää se siihen, että rakentaa maailmaa toimimaan fossiilivapaaksi.
Kivihiilellä saa kaukolämpöön yhdistettynä myös hyvän hyötysuhteen, että pakkaskuukausilla sekin on järkevää siirtymäaikana fossiilivapaaseen maailmaan.
Mutta tosiaankin, tarkoitus on että 80% pudotetaan vaikka 1%:n ja mikä on järkevin tapa vähentää. Että kyllä se roadmap minusta olisi sellainen kivihiiltä palaisi vain rajoitetusti kaukolämpöön yhdistettynä kylmänä vuodenaikana, maakaasua säätövoimana tuulivoimalle ja öljyä palaisi vain siellä missä sitä on hyvin vaikea korvata. Eli pois asunnoista, henkilöautoista ja sähkön tuotannosta ja ydinvoimalla korvaa näitä 24/7 jauhavia voimaloita.
Sitten kun tähän päästy niin seuraava vaihe olisi poistaa öljy, maakaasu ja rusko/kivihiili pois ja tässä järjestyksessä koska ne loppuvat.
Pointtini lähinnä siis oli se, että kun rakennetaan asioita toimimaan rajallisten resurssien varaan, että minkälaista riippuvuutta niihin rakennetaan samalla koska ne ovat joka tapauksessa vain tilapäisratkaisu.
Päästökauppa vaikuttaa varsin järkevältä tavalta ohjata fossiilisten resurssien käyttöä että niitä käytetään siellä missä on järkevää. Saadaan se CO2 mukaan siihen hyötysuhteeseen eikä pelkästään vain raha ja tuotetut watit.
Ilmoita asiaton viesti
”mutta kivihiilestä 95 % enemmän”
Googletus kertoi saman lämpömäärän tuottamisessa 82% enemmän mutta tuo on se ja sama, että onko se maakaasulla 0,55 vai 0,51
Kokonaisuutta tässä pitää tarkastella. Jos sen energian tuottaakin tuulivoimalla ja käyttää maakaasua säätövoimana, suuri osa energiasta tuleekin ilman hiilidioksidia joten kerroin voi olla merkittävä, esimerkiksi 0,1 siihen pelkkään kivihiilen polttoon nähden.
Eli siis joku 2x ero vähän. Pitää hakea niitä 10x tehokkaampia tapoja ja se ei pelkällä lämpöarvolla selviä vaan pitää tarkastella kokonaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti