Vihreän energian terveiset Säätytalolle – lyhyt oppimäärä tuulivoiman riittävyydestä
Johdanto
Suomessa on menossa median ykkösvaikuttajan Helsingin Sanomien masinoimana armoton vihreän energian hypetys, jonka mukaan Säätytalolla hallitusneuvottelijat ratkaisevat, nukkuuko Suomi uuden teollisen vallankumouksen ohi vihreän energian muodossa. Taustalla on myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) keräämät tiedot Suomeen kaavailluista yli 90 miljardin vihreän energian investoinneista ja kohta varmaan paukkuu 100 miljardin raja. Tätä tukee Tuulivoimayhdistyksen tiedot 33 miljardin merituulivoiman investoinneista Pohjanlahdelle. Nämä valtavat investoinnit ovat HS:n ja Fingridin toimitusjohtaja Ruususen mukaan kiinni vain siitä, että Säätytalolla ei sössitä tätä asiaa. Kukaan ei ole kertonut, miten nämä asiat voidaan sössiä.
Vanha sanonta kuuluu, että jos joku asia vaikuttaa liian hyvältä, niin se ei ole totta. Ei ole totta tämäkään asia, kun hieman tarkastellaan kylmiä tosiasioita.
Tosiasioita Suomen energian käytöstä, tuulivoimasta ja vihreästä vetyenergiasta
- Suomen oma sähköntuotanto vuonna 2022 oli 82 TWh, josta tuontia oli 12 TWh eli 12 %. Suomen oma sähköntuotantokyky on siis noin 70 TWH vastaten noin 11 GW:n sähköntuotantotehoa. Kylmänä talvipäivänä Suomen tehotarve on 15 GW ja oma tuotantokapasiteetti vain se 11 GW. Kylmänä talvipäivänä tuulivoima tuotto on noin 0 GW eli edes se kaavailtu 33 GW ei muuta tätä tilannetta. Viite 1.
- Suomen kantaverkko ei salli edes nykyisin uusien tuulivoimaloiden liittämistä verkkoon länsirannikolla.
- Hallituksen ensisijainen vastuu on hoitaa ensin tämä epäsuhta kuntoon, miten Suomeen saadaan 4 GW varmaa sähköntuotantokapasiteettia eli noin kolme OL3-voimalan kokoista varmaa sähköntuotantolaitosta.
- EU:n tämänhetkinen merituulivoimakapasiteetti on 12 GW. Suomeen kaavailtu kapasiteetti 33 GW olisi siis lähes kolminkertainen rakennettuna 7 vuodessa. Realismia? EU:n merituulivoimatavoite on 300 GW vuoteen 2050 mennessä, Viite 2.
- Suomen nykyinen hallitus on linjannut Suomen tavoitteeksi tuottaa ainakin 10 % EU:n vihreästä vedystä vuonna 2030. Hallituksen mukaan haluamme valmistaa vetyä ja sähköpolttoaineita ennen kaikkea kotimaisen teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmän tarpeisiin. Uutta tuulivoimakapasiteettia on hallituksen mukaan valmisteilla moninkertaisesti Suomen tämänhetkiseen kasvutarpeeseen verrattuna. Viite 3.
- Suomen tavoite vihreän vedyn tavoite tarkoittaa 1 miljoonaa tonnia vetyä, joka tarkoittaa jatkuvaa ja pysyvää sähköntarvetta 6 GW, viite 4. Tämä sähköntuotantokapasiteetti tarkoittaisi n. 4 kappaletta lisää OL3:n kokoista 1,6 GW:n voimalaa. Hallituksen tavoite on tehdä tämä sähkö tuulivoimalla, joita tarvittaisiin 3600 kappaletta teholtaan 4 GW ja käyttöaste 0,42. Rakennustahti merituulimyllyille pitäisi olla 1,5 voimalaa joka päivä tästä hetkestä alkaen vuoteen 2030 asti. Tällä tahdilla saataisiin uutta merituulivoimakapasiteettia 14 GW. Kaavailtu on siis 33 GW. Jotkut teollisuuden edustajat ovat uskaltautuneet esittämään julkisuudessakin, että vihreän vedyn tavoitteet menivät överiksi sekä EU:ssa että Suomessa, viite 4.
- Näistä luvuista puuttuu Raahen terästehtaan tarvitsema vihreä vety ja sähkö määrältään noin 3 TWh ja mahdollinen nykyisen Suomen vetytuotannon määrän 150 000 tonnia muuttaminen fossiilivapaaksi. Arvelen, että siinäkin on jo melkoinen tavoite aikataululla 2030.
Mitä uuden hallituksen pitäisi linjata
- Vihreän vedyn ja tuulivoiman nykyisen hallituksen kirjaamat kasvutavoitteet ovat epärealistisia.
- Merituulivoiman ja vihreän vedyn kasvutavoitteet pitää sitoa yhteen niin, että vedyn tuotantolaitokset sijoitetaan Pohjanlahden rannikolle, joihin johdetaan merituulivoimaloiden sähkökaapelointi suoraan rasittamatta Fingridin kantaverkkoa. Tällöin Fingridin kantaverkko ei tarvitse oleellisia lisäinvestointeja. Koska investointirahaa on tarjolla monin verroin vihreän vedyn ja tuulivoiman tarpeisiin nähden, niin tämä ei ole ongelma.
- Suomen hallituksen ensisijainen tavoite on taata Suomen saaminen sähkön suhteen omavaraiseksi kaikissa sääolosuhteissa. Sen turvaamiseksi Fortumin pitäisi rakentaa kaksi 1400 MW:n (korj. 10.6.) ydinvoimalaitosta Pyhäjoelle alkaen välittömästi. Se tukisi Raahen terästehtaan ja Outokummun sähköntarvetta. Luotettavaa näyttöä tekniikasta ja aikataulujen pitävyydestä löytyy Etelä-Koreasta.
Kiitän Jyrki Itkosta faktatiedoista, jotka olen pyrkinyt itse varmistamaan ja vastaan siksi itse kaikista kirjoituksessani esittämistäni luvuista.
Viitteet
- Energiavirasto: https://energiavirasto.fi/-/sahkon-odotetaan-riittavan-talvipakkasilla-suomessa-kova-pakkasjakso-voi-rajoittaa-sahkontuontia-naapurimaista
- Euroopan parlamentin tiedote 16.5.2023. Miten EU edistää uusiutuvaa energiaa: https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20221128STO58001/miten-eu-edistaa-uusiutuvaa-energiaa
- Suomen hallituksen vihreän vedyn tavoite 23.2.2023: https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/hallitus-hyvaksyi-periaatepaatoksen-vedysta-suomella-edellytykset-valmistaa-10-prosenttia-eu-n-vihreasta-vedysta-2030#:~:text=Suomi%20tavoittelee%20Euroopan%20johtavaa%20asemaa,veturi%2C%20niin%20Suomessa%20kuin%20maailmalla.
- Kauppalehti 7.6.2030. Vety: Olisiko aika siirtyä hurmoksesta realismiin. Outi Ervasti, Neste ja Marita Niemelä, Rejlers: https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/rejlers-finland/vety-olisiko-aika-siirtya-hurmoksesta-realismiin/
”Suomen hallituksen ensisijainen tavoite on taata Suomen saaminen sähkön suhteen omavaraiseksi kaikissa sääolosuhteissa. Sen turvaamiseksi Fortumin pitäisi rakentaa kaksi 1200 MW:n ydinvoimalaitosta Pyhäjoelle alkaen välittömästi.”
Tällainen fiksaatio vanhaan teknologiaan olisi kovin huonoa lainsäädäntöä. Jos tarkoitus on saada Suomi sähkön suhteen omavaraiseksi kaikissa sääolosuhteissa, niin tällainen tavoite pitäisi kirjata teknologianeutraalisti. Jos/kun meille on syntymässä runsaasti vedyn tuotantoa, niin vetyä voidaan myös käyttää energiavarastona. Vedystä voidaan myös jalostaa metaania, jota voidaan varastoida ja hyödyntää nykyisessä maakaasulle tarkoitetussa infrassa.
Ilmoita asiaton viesti
Voidaan ja voidaan, mutta millä hinnalla?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys. Miksi sitoutua kalliiseen ydinvoimaan, jos edullisempia vaihtoehtoja on saatavana?
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima plus vetytalous ei suinkaan todellisuudessa ole edullisempi kuin rakentaa uutta ydinvoimaa:
https://jput.fi/Ydinvoimalla_tuotettava_sahko_on_edullista.htm
Ilmoita asiaton viesti
Akateeminen tutkimus on kanssasi eri mieltä.
https://doi.org/10.1109/ACCESS.2022.3193402
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä ilmeisimmin aneeminen hutkimus ei suostunut avautumaan useasta yrityksestä huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Toimisikohan tämä linkki
https://ieeexplore.ieee.org/document/9837910
Edit: jostain syystä linkit toimivat PC:llä mutta eivät mobiililaitteella.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toiminut uudempikaan ja työskentelen hyvin modernilla (kalliilla) Win 10 tietokoneella.
Ilmoita asiaton viesti
Kummallista on. Mulla on kaksi kpl Win 10 -koneita, molemmat linkit toimivat molemmissa.
Joka tapauksessa, tästä on kyse:
C. Breyer et al., ”On the History and Future of 100% Renewable Energy Systems Research,” in IEEE Access, vol. 10, pp. 78176-78218, 2022, doi: 10.1109/ACCESS.2022.3193402.
Ilmoita asiaton viesti
Löysin sepustuksen Googlella.
Kyseessä on tarkoitushakuinen ilmastonlämpenemishuuhaa, jossa kehutaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa – ei puolueeton tutkimus siitä mitä sähkön tuottaminen maksaa milläkin tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Se ei ole ”ilmastonlämpenemishuuhaa” vaan literature review. Tuulen ja auringon + vedyn edullisuus taas ei ole tarkoitushakuista vaan johtopäätös joka syntyy lähteenä käytetyistä tutkimuspapeperista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on nimenomaan huuhaa. Heti alussa kirjoitetaan maagisesta 1,5 asteen ilmastonlämpenemisestä ja jatkossa täysin kritiikittä suitsutetaan tuulivoimaa ja aurinkovoimaa.
En huomannut siellä olevan vertailulaskelmaa paljonko ydinvoimalla tuotettu sähkö maksaa ja paljonko se uusiutuva huuhaasähkö maksaa aikuisten oikeasti.
Minun artikkelissani on ydinsähkön kustannuksen suuruusluokka laskettu APR1400 voimalan ja sen 60 vuoden käyttöajan perusteella. Ydinsähkö ON halpaa.
https://jput.fi/Ydinvoimalla_tuotettava_sahko_on_edullista.htm
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kanssasi on ennenkin juteltu, tuollainen ”klubiaskin kanteen” tehty laskelma ei kerro reaalimaailmasta mitään, koska siitä puuttuu kaikkein tärkein megaprojektien kannattavuuteen vaikuttava tekijä, eli rahan aika-arvo.
Mutta usko kaikin mokomin omiin laskelmiisi. Minä luotan edelleen vertaisarvioituun tieteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Minun artikkelissani on ydinsähkön kustannuksen suuruusluokka laskettu APR1400 voimalan ja sen 60 vuoden käyttöajan perusteella. Ydinsähkö ON halpaa.”
Oletko huomioinut laskussa sen että lisäydinvoima suurelta osin tulisi säätövoimaksi? Eli sellaiseksi joka ajetaan aina alas silloin kun ei tuule eikä ole kysyntääkään pahemmin.
Onko ydinvoimalla minkälaiset pääomakustannukset kun voimalat on säädetty alas eivätkä tuota juuri mitään?
Ylimääräinen sähkö pitäisi myös saada vietyä johonkin että kuka maksaa siirtoyhteydet Ruotsiin ja Eestiin?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla toimi vanhalla maatiaiskoneellakin.
Miten ei toimi Putkisen huippukalliilla koneella,joka kaiken tietää?
Ilmoita asiaton viesti
Eli vastausta ei tullut, tuli vain vastakysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Härkösen kommentti: Tällainen fiksaatio vanhaan teknologiaan olisi kovin huonoa lainsäädäntöä.
Ei Suomen uuden ydinvoimakapasiteetin rakentamista tarvitse tehdä lainsäädännön kautta. Ei tietääkseni ole tehty tähänkään saakka.
Käytännössä homma hoituu niin, että Fortum tekee päätökset, jotka Suomen hallitus varmistaa, koska se omistaa enemmistön Fortumista. Näin yksinkertaista se on, kun käytetään valtaa oikeassa paikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Fortum itsenäisenä pörssiyhtiönä päätyy siihen, että uutta ydinvoimaa on markkinaehtoisesti kannattavaa rakentaa, niin siitä vaan. Pidän vain sitä vaihtoehtoa kovin epätodennäköisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Fortumissa määrää valtiovalta. Se nähtiin Uniperin loppusotkussa.
LCOE kustannuksista:
– merituulivoima 68,9 €/MWh + 15 €/MWh oheiskustannuksia
lainoitus 25 vuotta korolla 5%
– ydinvoima uuteen paikkaan 55,4 €/MWh + 0,3 €/MWh oheisk.
lainoitus 40 v korolla 5%
Ilmoita asiaton viesti
”Tällainen fiksaatio vanhaan teknologiaan..” Jos tarkoitat ydinenergiaa, niin olet väärässä. Ydinenergia on tulevaisuuden teknologia ja se tulee ratkaisemaan maailman energiaongelmat. Tähän asti on vain raaputettu hieman pintaa, mutta silti jo nykyiset painevesireaktorit jyräävät satunnaistuulet mennen tullen.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi fiksautua vanhaan teknologiaan – tuulimylly on agraariyhteiskunnan keksintö ja sopii ainoastaan viljan jyvien jauhamiseen jauhoksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi fiksautua vanhaan teknologiaan – tuulimylly on agraariyhteiskunnan keksintö ja sopii ainoastaan viljan jyvien jauhamiseen jauhoksi.”
Puhumattakaan hiilenpoltosta joka on 5000 vuotta vanha keksintö.
Ilmoita asiaton viesti
Hypetys johtaa rahahanojen avautumiseen, tarkoituksellisesti, välittämättä tosiasioista, toiminta vain on täysin vastuutonta, mutta numeroissa mennään helposti sekaisin, jopa ex ministeri Pekkarinen puhuessaan kilovateista, vaikka laskelmat olivat tehdyt 1000 kertaisina, megavatteina. Jos säätytalolla olisi tarve Suomi nimisen valtion raiteelleen saamisesta, ei edes investointirahojen valtionosuuksia sentään harakoille kannata haaskata, kun oheinen streemi kertoo oikean kohteen, niin järjenkäytön, energiankäytön, luontovarojen minimikäytön, työllisyyden maximin ja velkaantumisen kääntymisen positiiviseen kansantalouteen, mutta vaatii aiheeseen perehtymistä, ei löydy irtopinnoja kenellekään.
https://www.youtube.com/watch?v=GCHzb2U5k2E&feature=youtu.be
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on ainakin Forecan mukaan alkamassa suhteellisen pitkä tuuleton/heikkotuulinen jakso samaan aikaan lämpötilojen noustessa hiljalleen hellelukemiin.
Paljonko Suomen tuulivoimalat mahtavat tuottaa tuulen keskinopeuden ollessa 2m/s?
Teollisuus kuitenkin tarvitsee kaiken sen sähkön, mitä se tuotannossaan kuluttaa. Pelkkä tuulivoimahan ei kata kulutusta? Ei ainakaan silloin kun ei tuule.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä sähköllä tehty ”vihreä” vety ei ole millään laskutavalla kilpailukykyinen maakaasulla tehdyn vedyn kanssa.
Eikös nämä laitokset tarvii myös ”puhdasta” vettä eli siis sitä samaa vettä jota tulee kotitalouksien vesihanasta. Eli näiden pitäisi oman sähkön tuotannon ja siirtoverkon lisäksi tehdä omat vedenpuhdistuslaitokset jotta tavan tallaajat eivät joudu kilpailemaan pakollisesta vedestäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä saisi maakaasua vedyn tekemiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä voi saada esimerkiksi Suomen valtion vuokraamasta Exemplar-kaasuvarastolaivasta, jonka kaasulla ei ole ollut kysyntää eli sitä on tarjolla.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko kuullut sellaisesta maasta kuin Norja, niillä on sitä ihan myytäväksi asti. Eurooppa oli jo kaasun suhteen omavarainen kunnes myrkynvihreät sai liikaa valtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Viime talvena maakaasun hinta nousi jo niin korkeaksi, että eurooppalaiset kuluttajat olivat pulassa asuntojen lämmityksen kanssa. Teollisuus menetti kannattavuuttaan ja tuotanto laski, joten mitä luulet, ryhdytäänkö Euroopassa valmistamaan vetyä maakaasusta?
Ilmoita asiaton viesti
En luule mitään mutta maakaasun pörssihinta on nyt alempi kuin ennen 2021 hinnannousua ja mitään nousua ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjältähän sitä, Venäjältähän sitä saa tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedetään, että maakaasuvarannot maailmassa ja yksinomaan Euroopassakin ovat suuret käyttöön verrattuna. Esiintymien tarkempi tutkimus ja tuotantoon saattaminen vain on lyöty laimin parin kymmenen viime vuoden aikana, paljolti johtuen Venäjän varaan antautumisesta.
Kokonaan eri juttu on sitten, mitä maakaasulla tehdään ja miten sen käyttö energian lähteenä ja teollisuuden prosesseissa kehittyy.
Ilmoita asiaton viesti
Saudi Aramco on lirisssä sinisen vetynsä kanssa.Ruotsalainen H2 Green Steel teki viikolla sopimuksen satojen tuhansien tonnien toimituksesta Mersulle 7 vuoden ajalle alkaen 2025. Tehdas on vasta äskettäin saanut rakennusluvan.
Ilmoita asiaton viesti
H2 GS aloitti rakentamisen kesällä 2022. Startti on 2025?
Saivat justiin lopullisen ympäristöluvan.
Heillä oli ennen investointipäätöstä aiesopimus Mersun kanssa.
Tarvitsivat rahoituksen aikaansaamiseksi?
Ruotsin valtio on taannut lainoja noin 3,1 mrd. € edestä.
Ovat aiemmin julkaisseet sähkön toimitussopimuksen Norsk Hydron kanssa vesivoimasta. Uusin sopimus on Fortumin kanssa n. 260 MWh/h toimitussopimuksesta (PPA).
https://www.h2greensteel.com/latestnews/h2-green-steel-has-entered-into-a-long-term-frame-agreement-with-fortum-for-electricity-supply-1
H2 GS ongelmaksi on muodostunut raaka-aineen saanti. Alkuperäisessä ympäristölupa anomuksessa raaka-aineen toimittajaksi oli merkitty LKAB, joka on ilmoittanut ”ei toimittavansa”.
LKAB on SSABn ja Vattenfallin mukana HYBRIT projektissa.
Tämä raakaine-virta (tai sen puuttuminen) on luultavasti aiheuttanut lopullisen ympäristöluvan ”viipyilyn”
Raaka-aine ongelmaa on ratkaistu malmin tuonnilla ja satama järjestelyillä.
https://www.h2greensteel.com/latestnews/h2-green-steel-to-work-with-anglo-american-on-low-carbon-steel-making
https://www.h2greensteel.com/latestnews/h2-green-steel-signs-agreement-with-port-of-lule-a-crucial-step-for-both-parties
Meniköhän kannattavuus siinä?
Todennäköisesti Inkoon terästehdas tulee olemaan suora tekninen kopio tästä Bodenin tehtaasta.
Ja edelleen vahvistuu näkemykseni, että ydinvoiman ja vesivoiman tuottajat ovat haluttuja kumppaneita vedyn valmistukseen terästehtaille.
Kannattaa maksaa sähköstä toimitusvarmuuden takia, mikä pienentää huomattavasti kapitaali-investointeja itse terästehtaalla.
Investointikuluja siirretään käyttökuluiksi.
Aramco tulee voimaan ihan hyvin. Pohjoismaitten hypettävä tuulivoima ei-niinkään hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Antero: ”Suomen hallituksen ensisijainen tavoite on taata Suomen saaminen sähkön suhteen omavaraiseksi kaikissa sääolosuhteissa. Sen turvaamiseksi Fortumin pitäisi rakentaa kaksi 1200 MW:n ydinvoimalaitosta Pyhäjoelle alkaen välittömästi. Se tukisi Raahen terästehtaan ja Outokummun sähköntarvetta. Luotettavaa näyttöä tekniikasta ja aikataulujen pitävyydestä löytyy Etelä-Koreasta.”
Ensimmäisen lauseen kanssa lainauksesta olen täysin samaa mieltä: ”Suomen hallituksen ensisijainen tavoite on taata Suomen saaminen sähkön suhteen omavaraiseksi kaikissa sääolosuhteissa.”
Lainauksen toinen lause kuuluu: ”Sen turvaamiseksi Fortumin pitäisi rakentaa kaksi 1200 MW:n ydinvoimalaitosta Pyhäjoelle alkaen välittömästi.”
Pyhäjoki tarkoittanee nykyistä Hanhikiven voimalaitosprojektia, joka on ryssitty ihan perusteellisesti. Siitä nähdäkseni kannattaa pitää näpit erossa, sillä oikeudenkäyntejä tultanee käymään vuosikausia. Ydinvoimaa tarvitaan kuitenkin ehdottomasti nopeasti lisää ja paljon sittenkin.
Jos, kuten Antero ilmeisesti tarkoitti, Etelä-Korean APR1400 ydinvoimaloita, niin niiden sähköteho on noin 1340 MW.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos täsmennyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi Areenan yhteydessä on näköjään aika mittavan kokoluokan vetytapahtuma.
https://h2cluster.fi/events/vetyareena-2023/
Toivottavasti esitysdiat julkaistaan verkossa. Olisi mielenkiintoista tutustua.
Ilmoita asiaton viesti
Kun blogisti puhuu kylmistä tosiasioista ja viittaa taustajoukkoihinsa, hän unohtaa vielä kylmemmän tosiasian.
Nimittäin tuskin Säätötalolla seurataan näitä US:n ylikriittisiä kirjoituksia, oli sitten kyse vetyenergiasta tai tuulivoimasta. Puhtaampaan energiaan siirtyminen tekee vasta ensi harppauksia. Kun kehitys kehittyy, ei olisi kyllä tässä vaiheessa kovinkaan viisasta ja älykästä heittää kapuloita rattaisiin.
Lainatakseni blogistia. Kylmempää kylmempi tosiasia on se, että blogisti ja hänen taustajoukkonsa kyllä sössivät itsensä ulos näistä karkeloista.
Toisaalta jos puhutaan tuulivoimasta ja jos ollaan huolissaan sen tuottamista infraäänistä, siinäkin suhteessa kehitys kehittyy joka hetki.
Yhtenä esimerkkinä biomimeettinen tekniikka, jota voidaan helposti soveltaa nykyisten tuuliturbiinien siipien infraäänipäästöjen vähentämiseen, käyttämällä sekä numeerista simulaatiota että kokeellisia testausmenetelmiä. Siitä tarkemmin alla olevassa puheenvuorossa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/tuulivoimaloiden-infraaanivaimennustekniikkaa/
Kuten sanottu. Vihreä siirtymä on lujaa vauhtia tulossa ja siihen ollaan rajusti investoimassa ja sille kehitykselle ei ainakaan kommentoija näe mitään vakavia esteitä. Jos halutaan luoda jotakin uutta, se syntyy vain luomalla uusia ajatuksia ja innovaatioita, joista Suomi on elänyt aina ennenkin.
Voisi vaihteeksi vaihtaa sen Hesarin lukemisen vaikkapa erilaisten kehittyvien teknisten julkaisujen lukemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
En ole poliittinen toimija ja minulla ei ole mitään taustavoimia. Täällä Puheenvuorossa kyllä tulee esiin aika monta samalla tavalla ajattelevaa ja paljon vähemmän Hesarin tavalla ajattelevia.
Olen tuonut esiin, että minulla ei ole mitään sitä vastaan – ja tuskin Suomen valtiollakaan – että Pohjanlahdelle rakennetaan 33 GW tuulivoimaa, kunhan vain eivät rakentajat kuvittele, että Suomen valtio rakentaa maalle sitä vastaavan sähkönsiirtokapasiteetin. Menikö perille?
Ilmoita asiaton viesti
Minä en viitannut poliittiseen vakaumukseesi ja taustavoimiisi myöskään poliittisessa mielessä vaan:
Yksi esimerkki!
”Kiitän Jyrki Itkosta faktatiedoista, jotka olen pyrkinyt itse varmistamaan ja vastaan siksi itse kaikista kirjoituksessani esittämistäni luvuista”.
Jos perustelet faktatietoja näin, esittämättä laajempaa tutkimustietoa, ei se silloin oikein vakuuta.
Menikö tämä perille?
Ilmoita asiaton viesti
Herra puolivatti Sinivirta on hyvä ja lanseeraa siipien infraäänipäästöjen vähentämistekniikan käyttöön, eikä piipitä täällä. Hopi hopi, tekemään mars!!
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti säätytalolla tosiaan ei seurata US-blogistania.
Saattaisivat muuten oppia Sinivirralta, että tuulivoimalla katetaan kolmannes Suomen energiasta ja että infraääni tarkoittaa taajuuksia 10 – 200 Hz.
Ilmoita asiaton viesti
Saloselle.
Jos tuo kolmannes Suomen energiasta ei toteudu tuulienergialla nyt, se voi tulevaisuudessa olla mahdollinen.
Mitä noihin taajuuksiin 10 – 200Hz tulee, se kattaa osan infaäänitaajuuksista ja toiseksi, kyse ei ole pelkästään infaäänitaajuuksista, vaan ylipäätään tuulivoimamelusta näillä taajuuksilla.
Vuoden 2021 aikana Suomeen rakennettiin 141 uutta tuulivoimalaa. Kaikkiaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3257 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8.1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10%. Joten ei tuo n. 30%:n tavoite kovin kaukana ole.
Salosen vinoiluja tapaa muissakin blogikirjoituksissa, missä hänelle on moneen otteeseen esitetty kysymyksiä, joihin hän on vastannut vaille vertaisarvioituja tutkimuksia. Joten jatkossa jos Salonen esittää teesejään, ne voidaan huoletta asettaa kategoriaan: pseudotieteelliset mölisijät.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8.1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10%. Joten ei tuo n. 30%:n tavoite kovin kaukana ole.”
Joo, toi on kyllä tarpeeksi lähellä väitettä ”tuulivoima kattaa 30% energiasta”.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeen rakennettiin vuoden 2022 loppuun mennessä yhteensä 1393 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 5677MW. Eli mikä on Salosen mielestä tuulivoiman kasvun muutosnopeus, eli milloin tuo ~30% saavutetaan? Nyt sitä energiaan liittyvää laskutaitoa esiin, mitä jo monesti on tivattu?
Mitä rakennetaan kuluvana vuonna ja vaikkapa vuoteen 2025?
Ilmoita asiaton viesti
Sinun se kai pitää osata kertoa, kun jotain väität. Ja ilmeisesti pidät edelleen sähköä energian synonyyminä. Tuulivoiman 30 prosentin osuuteen energiankulutuksesta tuskin koskaan päästään.
Vuonna 2022 tuulivoiman osuus energiankulutuksesta oli 3%. Sinun väitteesi oli 30%.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus
Toisin sanoen: kun 2022 energiakulutus oli 1358 petajoulea ja tuulivoimalla katettiin 42 petajoulea, Sinivirta on hyvä ja laskee vaan itse milloin saavutetaan 30 prosentin kattavuus tuulivoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöjä. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuoden 2022 aikana 11.5 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus oli vuoden aikana reilu 80 TWh ja tuulivoimalla tästä katettiin 14,1%. Joten Salosen energialaskelmat ovat psedotietellistä mölinää.
Sähköenergian tunnus on E ja yksikkö J (joule). Kun puhutaan sähköenergian kuluttamisesta, tarkoitetaan todellisuudessa sähköenergian muuntamista muihin energian muotoihin. Sähkölaitteen kuluttama energia voidaan laskea E = Pt, missä P on laitteen teho ja t käyttöaika.
Että näin!
Ilmoita asiaton viesti
Pseudotieteellistä mölinää? Annoin sinulle linkin, jonka lähde on Motiva ja Suomen virallinen tilasto SVT. Ei ne ole Salosen laskelmia.
Sinun väitteesi oli, että tuulivoima kattaa 30% Suomen energiasta. Tätä väitettä tarkastelen, tuo 14,1% sähköstä tulee tilastoista ja on ihan selvä asia mutta ilmeisesti et edelleenkään ymmärrä, mikä ero noilla on.
Ilmoita asiaton viesti
”Sähköenergian tunnus on E”
Ai hitto kun olet pihalla. Hauskaa. Siis näin:
”Yhtälö E=mc2 tarkoittaa, että sähköenergia on yhtä kuin massa kertaa valon nopeuden neliö”
Menikö oikein, fyysikko Sinivirta?
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin pihalla.
Salonen voi nyt kertoa, tai itse asiassa johtaa tuon energian kaavan E = mc^2. Jään mielenkiinnolla odottamaan. Katsotaan sitten, mitä se Salosen energia tarkoittaa?
Voit tietysti kirjoittaa siitä myös blogin, sillä siitä tulee vaikea ja pitkä, eli vakuutan, ettei se tule olemaan helppoa!
Ilmoita asiaton viesti
Olen tietoinen mitä tuo tarkoittaa ja mikä on energian määritelmä. En ole sitä itse keksinyt.
Mutta makustelen nyt tovin tätä avaruusfyysikon väitettä että ”Sähköenergian tunnus on E” jolla pantiin kerralla uusiksi mm. Einsteinin suhteellisuusteoria.
Ilmoita asiaton viesti
Minähän kysyin, miten tuo yhtälö johdetaan en sitä, että olet siitä tietoinen. E, W, Q, Z what ever, ovat vain tunnuksia, ne voivat tarkoittaa myös Eemeliä, Waltteria, Quest, Zakarias jne. Ihan miten on sovittu. E (J)= Pt, ja E= mc^2. Mutta sisällöllisesti puhutaan aivan eri asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Fyysikko sätkii kuin särki verkossa. Mutta alan kyllä keräilemään näitä sinivirtaisuuksia:
”Tuulivoima kattaa 30% Suomen energiasta”
”Infraääni on taajuudella 10-200Hz”
”Sähköenergian tunnus on E”
”E voi tarkoittaa myös Eemeliä”
”Pseudotieteellistä mölinää”
”Älä ala fyysikolle mussuttamaan”
Vielä yksi niin saadaan lottorivi: seitsemän väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen kuin munaat itsesi täysin tuolla lähestymistavalla ja ennen kuin olet johtanut sen Einsteinin kaavan (epäilen ettet siihen noilla mölinöilläsi koskaan kykene), niin käyppä läpi tämä ao. puheenvuoro!
Johdanto
”Uuden Suomen blogeissa näyttää liikkuvan voittopuolisesti mölisijöitä, joilla ei ole väitteidensä ja mielipiteidensä tueksi useimmiten mitään muita apuja kuin toisen samanhenkisen kirjoittajan yhtä hatarasti tutkittuun tietoon perustuva mölinä.”
”Tehokkaaksi havaittu tapa hiljentää ja/tai kokonaan lopettaa tuollainen mutuiluun ja kuulopuheisiin perustuva disinformaation levittely on pyytää kirjoittajaa tuomaan väitteensä tueksi tieteellistä tutkimustietoa.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkonikkila/tieteellinen-tieto-on-paras-keino-hiljentaa-pseudotieteelliset-molisijat/
Ilmoita asiaton viesti
Tuli lottorivi täyteen, kiitti.
Panin muuten edellä motivan linkin, joka todisti väitteesi tuulivoiman kattavuudesta Suomen energiaan täysin vääräksi. Vastauksesi siihen oli, että ”pseudotieteellistä mölinää.”
Jatkaisin mielelläni kanssasi, mutta pitää antaa hurjistuneen ahman raadella käteni koska se kuulostaa vielä houkuttelevammalta kuin sekoiluusi vastaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Lue tuo linkki ja johda se Einsteinin kaava ja lopeta mölinä! Sinä et todistanut energiasta (etkä liioin tuulienergiasta) yhtään mitään!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä uutinen tältä aamulta:
PARIS, June 8 (Reuters) – France will on Friday grant more than 100 million euros ($107.8 million) to train workers and boost innovation in civil nuclear projects over the next decade, part of a wider plan to relaunch the ailing sector, the energy and education ministries said.
The government will also receive a plan from the nuclear industry breaking down its needs, after an initial estimate earlier this year that it required 100,000 new recruits by 2033. The sector currently employs 220,000 workers in France.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on mielenkiintoinen ja rakentava uutinen Ranskasta!
Ilmoita asiaton viesti
Ranska on sitkeästi ja johdonmukaisesti kehittänyt ja rakentanut ydinvoimatekniikkaa, vaikka sielläkin oli välivuosina viherfalangi hidastamassa. Kasvava ydinvoima tarvitsee lähivuosina koulutettua käyttöhenkilökuntaa, selvähän se.
Viime vuoden aikana koetut ongelmat ydinvoimalaitosten huoltovarmuudessa olivat hälytys; ”pystymetsästä” hankittu henkilöstö ei pysty ylläpitämään ja käyttämään laitoksia tyydyttävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen yrittää edellä todistella tuulivoimaa edullisimmaksi energiamuodoksi.
Kuitenkin lähes 3 vuotta vanhan EROI -laskelman mukaan tuulivoima ei pärjää vertailussa muiden tavanomaisten energiantuotantomuotojen kanssa. Onko tilanne muuttunut kolmessa vuodessa.
https://corporatefinanceinstitute.com/resources/accounting/energy-return-on-investment-eroi/
”Energialähteet ja niiden EROI-arvot Tässä ovat suosituimmat energialähteet ja niiden sijoitetun pääoman tuotto: Ydinenergia = 75 Hydro = 35 Hiili = 30 Suljetun kierron kaasuturbiini = 28 Aurinkolämpö = 9 Tuulivoimala = 4 Biomassa = 4 Aurinkosähkö = 2 Ollakseen elinkelpoinen, EROI-pistemäärän on oltava yli seitsemän. Kuten alla oleva luettelo osoittaa, ei yleensä ole kustannustehokasta investoida tuuliturbiiniin, biomassaan ja aurinkosähköpaneeleihin tärkeimpinä energialähteinä. Alla oleva kaavio viittaa myös siihen:”
https://cdn.corporatefinanceinstitute.com/assets/energy-return-on-investment-eroi1-522×300.png
Ilmoita asiaton viesti
Raha, investoinnit ei merkitse mitään, jollei se tuota. Eli se, että tuijotetaan vain siihen, mikä on edullisinta on hyvin lyhytnäköistä ajattelua. Siihen aikaan ei ole enää paluuta, missä koksia kuskattiin hevoskärrryillä tuvan lämmittämiseen. Ja siihenkin aikaan ryhdyttiin investoimaan, koska kehitys kehittyi.
Jollei uusiin tuleviin innovaatioihin satsata, jotka liittyvät puhtaamman energian kehittämiseen, kehitys ei kehity. Niin yksinkertaista se on.
Ilmoita asiaton viesti
Jos te piiperöt saisitte päättää niin ihmiset ei maaseudulla liikkuisi muuten kuin hevosilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Sinivirralle EROI-laskennan alkeita, ettei tarvitse julkisesti näyttää tyhmyyttään. Energiasta on kysymys! Käyttäisitkö sinä enemmän energiaa siihen, että saat vähemmän energiaa.
http://www.euanmearns.com/wp-content/uploads/2016/05/preitohall.png
Ilmoita asiaton viesti
Jos tällä samalla kokoonpanolla ja vuodesta toiseen hurvittelevat saisi päättää, meillä olisi edelleen ne hevosrattaat koksikuormineen. Uuteen investointi maksaa aina riippumatta siitä, mitä graafeja esittelette.
Pitää ajatella itse, ei niinkuin naapuri kehoittaa!
Ilmoita asiaton viesti
Katsoitko lainkaan noita EROI-lukuja, palautteestasi voisi päätellä, ettei ymmärrys pelitä…
Ilmoita asiaton viesti
Se on EROEI (energy returned on energy invested), ei EROI. Kun mainitsit tuosta ymmärryksestä, niin opettele nyt ensin kirjoittamaan oikein.
Kuten sanottu – pitää ajatella itse, ei niinkuin naapuri ehdottaa!
Ilmoita asiaton viesti
Käytä nyt lyhennettä mikä lystää.
Joku on tuulivoimassa pielessä, kun EROI-arvo ei ole edes 1/10 osaa ydinvoiman EROI:sta.
”Here are the top energy sources and their respective energy return on investment score: Nuclear Energy = 75”
Ilmoita asiaton viesti
No kerroppa nyt sitten, mikä on Suomessa pielessä, kun täällä tuulivoimaan ja vetyenergiaan satsataan kymmeniä miljardeja. Onko vika Ruususen peliteoriassa, vai Aron EROEI -graafeissa?
Ilmoita asiaton viesti
Peliteoria oli pinnalla 1970-luvulla, EROI-laskenta on tätä päivää, kuten myös EROEI. Maailma muuttuu, ei voida palata hevoskauteen.
”Weißbach [6] uskoo, että kestävään energiantuotantoon teollisuusmaassa tarvitaan EROI-arvon vähimmäisarvo, joka on noin 7. Alempi EROI ei voi ylläpitää yhteiskuntamme monimutkaisuusastetta tai elintasoa.”
https://meteolcd.files.wordpress.com/2016/05/eroi.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on pielessä se, että tyhmät poliitikkomme on saatu uskomaan tuulivoimahuijareita edes jonkin verran ja sitten ovat tehneet kalliita lehmänkauppoja:
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kansa saa kokea kovia, niinkuin esim. amerikkalaisetkin ovat saaneet.
”Valheiden oikaiseminen, kyllä, tuulivoimateollisuuden esittämät valheet, ovat vaatineet yhden sukupolven ihmisiä, jotka pyrkivät lisäämään ihmisten tietoisuutta tuulivoimaloiden vaikutuksista, mutta amerikkalaiset ovat kovia, periaatteellisia ja ennen kaikkea inhoavat petollisuutta kaikissa muodoissa. Laaja, hyvin kytketty verkko tuulivoimaa torjuvista vastustajista on kasvanut räjähdysmäisesti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, kun kansalaiset ovat oppineet lisää.
Vuonna 2004 Lymanin asukkaat ymmärsivät intuitiivisesti sen, mitä miljoonat tietävät tänään ja mitä viittaavat tutkijoihin: Ihmiset vastustavat yhteisöjään muodostuvaa tuuliprojektien kaatopaikkana, joka koostuu groteskeista välkkyvistä, äänekkäästi meluavista, lintuja ja lepakoita tappavista härpäkkeistä, joita uuden vihreän aallon seuraajat arvostavat.”
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei ollut oikea vastaus kysymykseen. Mutta voin tuon kysymyksen muotoilla vielä uudelleen, mutta niin yksinkertaiseksi, että Arokin sen ymmärtää:
Miksi Suomi satsaa kymmeniä miljardeja tuulivoimaan ja vetyenergiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuota vaikeuksia vastata, kun kerran kysyt.
”Tuulivoiman kehittäjillä ei ole intressiä olla hyviä naapureita, eivätkä he koskaan tunnusta tuulivoimaloiden aiheuttamia sosiaalisia haittoja eikä ympäristöhaittoja.
Sen sijaan epäilyttävät asiantuntijat tuottavat nopeasti tutkimuksia tunnettujen vaikutusten torjumiseksi. Heille menetelmillä ei ole merkitystä, kunhan niiden puolueellisuutta tukevat oikeat päätelmät ilmoitetaan. Nämä tutkimukset puolestaan muodostavat perustan usean miljoonan dollarin valtion ja tuuliteollisuuden rahoittamalle kirjallisuuskatsaukselle, joka osoittaa tuulivoimaloiden olevan turvallisia, kun taas lailliset raportit, joissa määritetään todelliset vaikutukset yhteisöihin, hylätään usein poikkeavuuksina.”
Ilmoita asiaton viesti
Ja oliko tämä kursivoitu teksti Suomen tulevasta energiapolitiikasta?
Ilmoita asiaton viesti
Aika näyttää, viittaan myös Putkisen kommenttiin, ”saatu uskomaan tuulivoimahuijareita edes jonkin verran ja sitten ovat tehneet kalliita lehmänkauppoja:”
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä luottaisin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, en Putkisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kykenetkö arvioimaan sitä, että miksi Tanskaan on nykyään mahdotonta pystyttää uusia tuulivoimaloita, kun taas Suomeen kaavaillaan miljardi-investointeja tuulivoimaloihin. Miten sen oppimisen osalta sanonta menikään, viisas oppii..
”Tanska on ollut
edelläkävijä tuulivoimaloiden perustamisessa ja siksi voimme seurata tuulivoimaloiden terveysvaikutuksia monien vuosien ajan (Kuva 2), ja toiseksi siksi, että Tanskalla on ainutlaatuiset kansalliset rekisterit, joiden avulla voimme jäljittää osoitteet
kaikista Tanskan kansalaisista vuodesta 1971 lähtien ja kaikista sairaaloista sydän- ja verisuonisairauksien vastaanotot vuodesta 1977 lähtien.
Menetelmät
Altistumisen arviointi
Tanskan energiajärjestö ja Energinet.dk ovat perustaneet rekisterin kaikista Tanskan tuulivoimaloista. Tätä rekisteriä päivitetään kuukausittain, ja se sisältää tietoja kaikista tuulivoimaloista vuodesta 1980, mukaan lukien kunkin tuulivoimalan tarkka sijainti (maantieteellinen koordinaatti), verkkoyhteyden päivämäärä, käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden päivämäärä, valmistaja,
roottorin siipien tyyppi, navan korkeus ja halkaisija. Rekisteri sisältää tietoja noin 5000 toiminnassa olevasta tuulivoimalasta ja 2500 käytöstä poistetusta tuulivoimalasta.”
http://www.ft.dk/samling/20131/aktstykke/aktstk.70/pgf/16/spm/4/svar/1112805/1335739.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Tätä ikuista jatkumoa osaa arvioida kuka tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Viisas oppii toisten virheistä, tyhmä ei opi niistäkään, vaan.. Miten se nyt menikään, tietääkö Sinivirta.
”Yhteenveto
• Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tuulivoimalat lähetä infraääntä ja matalataajuista ääntä, josta toinen infraääni ja matalataajuinen ääni (esim. tuuli) eroaa (katso luvut 4 ja 5). Tämä pätee erityisesti kuvioiden 2 – 3 uusiin megawattiluokan järjestelmiin (150-200 metriä korkeita tuulivoimaloita).
• Matalataajuinen melu vaikuttaa pieneen prosenttiosuuteen väestöstä
Kuormitus (arviolta 10–30%, enintään 2000 metrin etäisyydellä). Lukuisissa tapauksissa tuulivoimalat aiheuttavat melupäästöistä johtuvia terveysongelmia
On aiheuttanut häiriöitä. Vaikutus voi tapahtua jo, jos viitearvot ovat edelleen alle DIN 45680.
• Matalataajuiset komponentit määritetään mittauksella kun
arviointimenetelmät ovat tukahdutettu tai niitä ei ole tallennettu ollenkaan. Terssikaista- tai oktaavianalyysissä käytettiin keskiarvoja yksittäisistä taajuuspiikeistä. Arvioinnissa käytetty ulkoinen melutaso jättää huomioimatta pääasiallisen altistumisen niille, joita vaikutus koskee. Matalataajuinen ääni tunkeutuu sisätiloihin. Se voi jopa paikallisesti johtua äänenheijastuksista ja peittokuvista
johtuu liian korkeita äänenpainearvoja. Jatkuva vaikutus ihmisiin on häiritsevää,
etenkin uneen.
• Yksittäisten taajuuksien huiput erottuvat selvästi taustamelusta yli 10 dB.
Äänispektrin tonaaliset komponentit (taajuushuiput) ovat häiritseviä ja haitallisia
laajakaistan kohinaa.
• Voidaan olettaa, että tuulivoimaloiden melupäästöjen ja paikallisten asukkaiden terveysongelmien välillä on tilastollisesti merkittävä yhteys. Oireet vähenevät yleensä etäisyyden myötä.
• Äänen leviämisessä käytetty laskentamalli standardin DIN 9613-2 mukaisesti, vain
tuulivoimalat, joiden korkeus on enintään 30 metriä, johtavat luotettaviin lausuntoihin
Tuuliturbiineille standardit eivät sovellu. Äänen eteneminen on laskettu väärin, todelliset äänimissioarvot ovat korkeammat kuin lasketut [16].
Ottaen huomioon todelliset rajaolosuhteet (korkeus, ilmakehän vakaus, ilman äänieristysarvot), seuraavat etäisyydet olisi määriteltävä nykypäivän järjestelmille [16]:
Esimerkiksi asetuksissa ”Schleswig-Holsteinissa” määriteltiin etäisyydet omakotitaloihin 400 metriä ja
asuinrakennuksille 800 metriä ovat aivan liian pieniä. Edelleen herää kysymys siitä, onko oikeudellisesti ja moraalisesti kestävää, että asuinrakennusten ja omakotitalojen välillä tehdään ero.”
Ilmoita asiaton viesti
”Kykenetkö arvioimaan sitä, että miksi Tanskaan on nykyään mahdotonta pystyttää uusia tuulivoimaloita, kun taas Suomeen kaavaillaan miljardi-investointeja tuulivoimaloihin.”
Siellä on jo. Täällä ei ole paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomessa ole käynnistetty mitään suurempaa investointia vetyenergiaan. Nuo julkisuudessa esitetyt kaavailut ovat rahastoja pyörittävien tarinoita, joilla pidetään potentiaalisten sijoittajien mielenkiintoa yllä siltä varalta, että jotain konkreettista ilmaantuisi, esimerkiksi tukirahaa.
Jonkinlainen päätös on SSAB:n LKAB:n ja Vattenfallin yhteinen hanke koelaitostyyppisen ( Demonstrationsanläggning) raudan vetypelkistyslaitoksen rakentamisesta Jällivaaraan. Tuotanto alkaisi 2026. Sekään ei siis Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Harjavallassa kyhätään vety”tehdasta” josta TOIVOTAAN tulevan menestystarina. Oikeasti se on veronmaksajille menetystarina koska tarvinnee tukiaisia koko elinkaarensa ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Kelpaa siinä porskuttaa; työ- ja elinkeinoministeriöltä tulee P2X Solutions Oy:lle investointitukea 26 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja kertoo, että valmistus ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Vetyä vedestä elektrolysoimalla on Suomessa tehty jo vuodesta 1913 lähtien, jolloin Woikoski Oy:n tehdas Voikoskella aloitti. Yhtiön uusi vetytehdas Kokkolassa on toiminut vuodesta 2014. Myös siellä vety tehdään elektrolyysillä. Tuotanto menee yhtiön muun kaasupalvelun kautta teollisuuden tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko listata ne projektit, joissa satsataan ”kymmeniä miljardeja”.
Minä en saa listaa kasaan, koska en löydä tietoja.
Ilmoita asiaton viesti
Hernesniemelle. Se oli kuvainnollisesti ilmaistu. Satsataanko miljardeja vai kymmeniä, sillä ei ole merkitystä, pääasia että satsataan!
Yksinkertaista kronologiaa (kuten listaukset) voi harrastaa kuka tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralle. Teit taas ”ketun lenkkisi”.
Pystyt kyllä luettelemaan tuulivoiman lisäys% viimevuosilta, jne.
Ja jos kysyy, mitä on ne kymmenien miljardien investoinnit sinne vetypuolelle, niin vastaus on ”kuvainnollinen ilmaisu”.
Miksi näin? Koska niitä ei ole!
Ainoat investointipäätökset vedyn jatkokäyttöön (EK datan mukaan) ovat Hycamite, Kokkola ja P2X Solutions Harjavalta. Yhteensä 100 M€, eli ollaan kaukana ”kymmenistä miljardeista”.
P2X Solutions ei edistä mitään uutta teknologista kehitystä. Satavuotiasta skaalataan isommaksi.
Sai kutenkin mehevät tukiaiset Toholammin Paronilta.
Hycamite on eri juttu. Vihdoinkin jotain innovatiivisuuta.
Tällaisia lisää!
Ilmoita asiaton viesti
Hycamite valmistasi vetyä metaanista eli maakaasusta pyrolyysillä, jossa metaani hajotetaan (methane splitting) eli vety ja hiili erotetaan toisistaan, vety kaasuksi ja hiili jauheeksi. Hycamite mainitsee esityksessään lähtöaineena maakaasun lisäksi myös biokaasun, mikä on myös pääasiassa metaania.
Metaania hajottamalla valmistettua vetyä kutsutaan turkoosiksi vedyksi. Hiilijauhe on toinen tuote, paras laatu voidaan käyttää kumiseoksiin, mutta kysyntää on moniin muihinkin sovellutuksiin.
Turkoosin vedyn johtava valmistaja on yhdysvaltalainen Monolith yhtiö, joka perinteisesti on suuri hiilimustan toimittaja kumirengasteollisuudelle, mutta on myöhemmin lisännyt prosessissa syntyvän vedyn tuotteisiinsa. Euroopassa vedyn pyrolyyttista valmistusta metaanista kehittävät useat yhtiöt, mm saksalainen BASF.
Hycamitella saattaa pyrolyysiprosessissaan hyvinkin olla omaa kehitystä mukana, sillä prosessi vedyn tuottamiseen optimoituna on vielä nuori ja siinä on erilaisia kehityssuuntia. Prosessi tarvitsee lämmön lähteeksi sähköä, mutta vain murto-osan siitä, mitä vedyn elektrolyysissa kuluu.
Ilmoita asiaton viesti