Hesari kieltää tuulimyllyjen tappavan lepakoita – uusia valeuutisia
Toimittaja Jarno Hartikainen on kirjoittanut 18.11.2018 Hesariin artikkelin otsikolla ”Tuulivoimainvestoinnit jämähtivät vuodeksi”. Hesarin valitseman linjan mukaisesti ihminen on aiheuttanut vaarallisen ilmastonmuutoksen ja kaikki keinot, joilla tuho voidaan estää, on tietenkin tervetulluteita. Tämän linjan mukaisesti tuulivoima on Hesarin mielestä hyväksi maapallolle.
Kuten tunnettua tuulivoimalle on aiheuttanut vastatuulta sen aiheuttamat terveysvaikutukset. Hartikainen viittasi perussuomalaisten puoluevirkailijan Matti Putkosen esittämiin väitteisiin ”räjähtävistä lepakoista”. Hartikainen kirjoittaa, että ”Putkonen väitti, että tuulivoimaloiden synnyttämät matalan taajuuden äänet, niin kutsutut infraäänet, tappavat lepakoita aiheuttamalla keuhkorakkuloiden repeämisen. Hänen mukaan infraäänet ovat vaarallisia myös ihmisille”.
Olen aikanaan kirjoittanut tästä asiasta blogin, josta löytyy enemmän tietoa asiasta: http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231160-rajahtavat-lepakot-yle-teki-tosiasiasta-vitsin
Oleellista on, että Hesari jatkaa tietoisesti tämän tosiasian kieltämistä. Nimittäin Hartikaisen mukaan Putkosen väite perustui vääristellylle todistusaineistolle, eikä tuulivoimaloiden infraäänien terveyshaitoista ole tutkimusnäyttöä.
Hartikaisella ei ole mitään näyttöä siitä, että asiasta tehdyt useat tutkimukset olisivat virheellisiä. Lyhyt lista alkuperäisistä tutkimuksista on tämän blogin lopussa. Pitäisikö olla huolissaan? Mielestäni pitää olla huolissaan, jos maamme ylivoimaisesti suurin sanomalehti syyllistyy näin selvään valehteluun ajaakseen tuulivoiman etua. Arvioin, että kyse ei ole pelkästään yhden toimittajan lipsahduksesta. Lähes tasan vuosi sitten Hesari uutisoi samaa virheellistä tietoa, että tuulivoimalat eivät tapa lepakoita. Samaan käytäntöön syyllistyy myös Yle, sillä sekään ei ole koskaan korjannut samanlaista virheellistä uutisointiaan.
Tästä tosiasiasta seuraa seuraava kysymys, että onko tuulivoimaloiden infraäänet vaarallisia ihmisille. Tästä asiasta ei ole vielä selvää tieteellistä näyttöä, mutta asiat menevät siihen suuntaan, että näyttö kasvaa koko ajan. Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut EU:n toimeksiannosta ohjearvon EU:n alueelle, jonka mukaan päiväsaikaan tuulivoimaloiden melu ei saisi ylittää 45 desibeliä. Tämä ei siis tarkoita pelkästään infraääntä, vaan perinteistä melurajaa standardien mukaan mitattuna.
Kehitys kehittyy ja on odotettavissa, että kyllä tutkimus kohtuullisessa ajassa pystyy esittämään yksiselitteiset näytöt myös infraäänien haittavaikutuksista. Jo nyt tiedetään, että eläimet pitävät parin kilometrin hajuraon tuulivoimaloihin. Myös merialueella merieläimet katoavat tuulivoimaloiden läheisyydestä. Tuulivoimaloiden läheisyydessä elävät ihmiset kokevat samanlaisia ongelmia kuten unettomuutta, huimausta, sydänongelmia ja stressiä. Tuulivoimaloiden rakentajat ottavat mielestäni tietoisen riskin jättäessään turvarajat alle 2 kilometrin. Ken elää, sen näkee. Tai tuntee.
Kuvassa 1 on puolalaisten tutkijoiden artikkeli melumittauksista. Kohde oli 2 MW:n tuuliturbiini, jonka napakorkeus oli 90 metriä ja mittauspiste oli 131 metrin päässä. Tässä suhteessa tietysti tulokset eivät ole suoraan käytäntöön soveltuvia. Yksi seikka kuitenkin pistää silmään tuloksissa. Kaikkein kovimmat äänenpaineen tasot ovat infraäänien alueella (alle 20 Hertsiä). Tukijoille selvisi vain muutama vuosi sitten, että norsut kommunikoivat infraäänien avulla, joita ihminen ei siis kuule. Infraäänet läpäisevät peitteistä maastoa paremmin kuin ihmisen kuulemat äänet. Infraäänet kulkeutuvat edemmäs kuin normaaliäänet. Sellaisen johtopäätöksen tästä voi vetää.
Tässä paria linkkiä ulkomaisiin lähteisiin:
https://stopthesethings.com/2018/11/17/colossal-cover-up-german-governme…
Tässä linkki Wikipediaan. Sen kaikki artikkelit liittyen ympäristöön ovat varmasti vihreän aatesuunnan tekemiä. Sielläkin tunnustetaan lepakkokuolemat:
https://en.wikipedia.org/wiki/Environmental_impact_of_wind_power
Linkit tutkimuksiin räjähtelevistä lepakoista:
BBC: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7581990.stm
New Scientist: https://www.newscientist.com/article/dn14593-wind-turbines-make-bat-lungs-explode/
Tieteellisiä artikkelit, jotka sisältävät yhteensä n. 100 muuta tieteellistä viittausta, joista osa on samoja.
1. Wildlife Social Bulletin, March 2013. Comparing bird and bat fatality-rate estimates among North American wind-energy projects. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/wsb.260/abstract
2. Journal of Mammology. Vol 92: 917-925, 2011. Investigating the causes of death for wind turbine-associated bat fatalities. https://academic.oup.com/jmammal/article/92/5/917/887513/Investigating-the-causes-of-death-for-wind-turbine
3. Journal of The Pennsylvania Academy of Science, Dec 2011. Additional Evidence for Barotrauma as a Cause of Bat Mortality at Wind Farms. http://pennsci.org/wp-content/uploads/2015/02/JPAS-85-4.pdf#page=29
4. Current Biology, Vol. 18, 2008. Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982208007513
5. Frontiers in Ecology and the Environment, Vol. 5, 2007. Ecological impacts of wind energy development on bats: questions, research needs, and hypotheses. https://www.bu.edu/cecb/files/2009/12/kunzbats-wind07.pdf
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa muun muassa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.
Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com
Kuinka paljon sähköjohdot tappavat lintuja?
Ilmoita asiaton viesti
Ylen uutinen 27.8.2008 klo 20.03 ”Tuulivoimalat vaarallisia lepakoille”.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä kun vähän tarkastelet noita lukuja tarkemmin niin huomaat, että mm lintujen osalta tuulivoima on vähän tulkinnasta riippuen vastuussa 1/10000-osasta ihmisen aiheuttamista kuolemista, lepakoiden suhteen mitään numeroita ei ole saatavilla, mutta lienevät samansuuntaisia. Wikiartikkelissa ei muuten mainittu mitään noista ääneen kuolleista lepakoista, eli luotit kai, ettei kukaan lue ko. artikkelia.
Ilmoita asiaton viesti
”Wikiartikkelissa ei muuten mainittu mitään noista ääneen kuolleista lepakoista, eli luotit kai, ettei kukaan lue ko. artikkelia”
Jos tarkkoja ollaan, niin ko. Wikipedia-artikkelissa mainitaan lepakkojen kuolemat, ja perässä on lähdeviite numero 75, joka käsittelee barotraumaa.
Barotrauma johtuu (ilman)paineen vaihteluista. Ja mitäs se ääni taas onkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Solakivelle kommenttin 10. Wikipedia-viittessäni on tämä lause: ” Recent research shows that bats may also be killed when suddenly passing through a low air pressure region surrounding the turbine blade tips.[75]” Kyllä tämä viite kertoo, että tuulimyllyjen siipien aiheuttaama paineen lasku aiheuttaa lepakkokuolemia.
En ymmärrä, mitä yrität kommentillasi kertoa, mutta itse todistat, että paineen lasku ja infraääni ovat käytännössä sama asia.
Ilmoita asiaton viesti
Solakivi yrittää vihjata Kivelälle sitä ihan samaa asiaa, jonka väännät rautakangesta kommentissasi 12.
Ilmoita asiaton viesti
Toimittaja Hartikainen kirjoittaa sanatarkasti näin:
”ENSIMMÄISEN viivästyksen päätöksille aiheutti tuolloin hallituksessa istunut perussuomalaiset, joka vaati, että uudesta tukijärjestelmästä ei voi tehdä päätöstä ennen kuin tuulivoiman terveysvaikutukset on selvitetty.
Taustalla oli puoluevirkailija Matti Putkosen esittämät väitteet ”räjähtävistä lepakoista”. Putkonen väitti, että tuulivoimaloiden synnyttämät matalan taajuuden äänet, niin kutsutut infraäänet, tappavat lepakoita aiheuttamalla keuhkorakkuloiden repeämisen. Hänen mukaansa infraäänet ovat vaarallisia myös ihmisille.
Väite perustui vääristellylle todistusaineistolle, eikä tuulivoimaloiden infraäänien terveyshaitoista ole tutkimusnäyttöä.
Hallitus käynnisti selvityksen tuulivoiman terveysvaikutuksista. Selvityksen tulokset julkistettiin kesäkuussa 2017, pari päivää perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000005903371.html
Linkki vääristeltyyn todistusaineistoon johtaa maksumuurin takana olevaan uutiseen, josta voi kuitenkin lukea muun muassa tämän verran:
”Tuulivoimaloiden aiheuttamat lepakkokuolemat eivät johdu lepakkobiologin mukaan infraäänestä vaan voimakkaasta, äkillisestä paineenvaihtelusta.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002924204.html
Työ- ja elinkeinoministeriön terveysvaikutusselvityksessä puolestaan todetaan näin (s. 35 ja 36):
”3.1.2 Törmäykset tuulivoimaloihin, barotrauma
Törmäysten lisäksi on esitetty, että kuolemia voisi aiheuttaa myös niin sanottu barotrauma eli pyörivän lavan takana tapahtuvan ilmanpaineen äkillisen muutoksen aiheuttamat repeämät lepakoiden keuhkoissa (Baerwald ym. 2008; Grodsky ym. 2011; Rollins ym. 2012). Keuhkojen lisäksi myös lepakoiden sisäkorva saattaa vahingoittua äkillisestä ilmanpaineen muutoksesta, mikä voisi vaikeuttaa yksilöiden kykyä liikkua ja saalistaa, koska lepakot käyttävät kuuloaistiaan kaikuluotaukseen. Ilmanpaineen vaihteluista kärsiäkseen lepakon täytyy lentää hyvin läheltä lapoja, eli mahdollisen vaikutuksen ulottuma on lyhyt. Yhdessä tutkimuksessa puolella tuulivoimaloiden alta kerätyistä kuolleista lepakoista ei ollut lapojen osumista aiheutuvia ulkoisia vammoja, mutta suurimmalla osalla oli repeymiä keuhkoissa ja sisäisiä verenvuotoja, jotka tutkijoiden mukaan viittasivat barotraumaan (Baerwald ym. 2008). Toisaalta toisen tutkimuksen mukaan vain pienellä osalla tutkituista kuolleista yksilöistä oli merkkejä mahdollisesta barotraumasta, jonka seurauksena tutkijat totesivat barotraumalla olleen tutkitussa otannassa korkeintaan pieni vaikutus kokonaiskuolleisuudessa suhteessa suoriin törmäysvaikutuksiin (Rollins ym. 2012). Niinpä barotrauman merkitys lepakoiden tuulivoimalakuolemissa on vielä kiistanalainen aihe. Lepakkoyksilöiden ja populaatiovaikutusten kannalta tarkkaa kuolinsyytä olennaisempaa on, että lepakoita ylipäänsä kuolee tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin, varsinkin kun sekä törmäyskuolemien että
mahdollisten barotraumakuolemien vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi vaadittavat
toimenpiteet ovat samanlaisia. Tässä raportissa termit ”törmäyskuolema” tai ”törmäys” (tai vastaavat) sisältävät myös mahdolliset barotrauman aiheuttamat lepakkokuolemat, koska tutkimuksissa ei yleensä pystytty tai edes yritetty erottaa törmäyskuolemia ja mahdollisia barotrauman aiheuttamia kuolemia toisistaan.”
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ollila lienee sekoittanut blogia tehdessään painevamman (”barotrauma”) ja infraäänen keskenään, koska ero todetaan myös ainakin joissakin Ollilan siteeraamissa lähteissä:
”Why bats – who echolocate moving objects – are killed by turbines has remained a mystery until now. The research council thought the high-frequency noise from the turbines’ gears and blades could be disrupting the bats’ echolocation systems.
In fact, a new study shows that the moving blades cause a drop in pressure that makes the delicate lungs of bats suddenly expand, bursting the tissue’s blood vessels. This is known as a barotrauma, and is well-known to scuba divers.”
https://www.newscientist.com/article/dn14593-wind-…
Helsingin Sanomien jutussa kyseenalaistetaan siis infraääneen perustuvat lepakkokuolemat.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Lepakot lentävät maksimissaan puiden latvusten korkeudella ja yleensä tätä korkeutta selvästi alempana. Ja kuitenkin niitä muka kuolee lapojen pyörimiskorkeudessa…
Ilmoita asiaton viesti
Lepakot myös muuttavat ja käyttävät ilmavirtauksia hyväksi kuten muuttolinnut.
Lepakot lentävät niissä korkeuksissa, missä hyönteiset ovat. Infrapunakameralla on pystytty selvittämään lepakoiden pyydystävän tuulivoimaloiden siipien korkeudella, luulevat tuulivoimaloita puiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kämäräiselle. Olen kirjoittanut asiasta kaksi blogia ja tutustunut muutamaan alkuperäiseen tutkimukseen lepakkokuolemista. On täysin selvää, että leopakkojen kuolemat tuulimyllyjen yhteydessä aiheutuvat barotrauma-ilmiöstä eli paineen äkillisestä laskusta tuulimyllyn siiven takana.
Kohun aiheuttanut Putkonen sanoi A-talk-lähetyksessä tarkalleen näin:
”Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat infraääniaaltojen painevaihtelut, että ne tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttavat lepakkojen kuoleman. Kuultava melusaaste ei siis tapa, ei häädä lepakkoja, vaan infraäänen voimakas paineaalto räjäyttää niiden sisuskalut.”
Toimittaja Susanne Päivärinta naljaili Putkoselle, että infraääni on siis paineen vaihtelua. Työmies Putkonen sanoi, että niin on. Ja näinhän se on, että ilmassa etenevä ääni – oli se kuultava ääni tai infraääni – on ilman paineenvaihtelua.
Tässä on turha ruveta viilaamaan pilkkua ja pelaamaan käsitteillä. Toimittaja Hartikainen yrittää jutussaan kääntää asian sellaiseksi, että Putkonen olisi sanonut, että mikä tahansa infraääni aiheuttaa lepakkojen keuhkojen repeämisen. Kun asiaa tarkkennetaan, niin lepakkojen kuoleman aiheuttanut ongelma sijoittuu tuulimyllyn siiven taakse, jossa lepakkoa odottaa kohtalokas yllätys, johon luonto ei ole sitä valmistanut eli nopea paineen lasku. Lepakot osaavat ilmeisen hyvin väistää liikkuvan siiven, mutta alipaineen väistämiseen luonto ei ole niitä opastanut, koska sen suunnistusväline toimii äänialueen toisessa päässä eli ultraäänialueella, jonka taajuusalue on ihmiskorvalle liian korkea.
Tuo paineen vaihtelu, jonka siipi aiheuttaa, aiheuttaa samalla infraäänen, joka voidaan havaita ilmanpaineen muutoksena. Melumittarit mittaavat itseasiassa ilmanpaineen muutoksia. Jos siipi aiheuttaa vain ilmanpaineen muutoksen ja siitä ei synny infraääntä, niin sitten fysiikan kirjat pitää kirjoitaa uusiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta ilmiötä voisi hieman kansan tajuistaa, verrataan asiaa lentokoneen siipeen. Lentokoneet pysyvät ilmassa siiven ylä- ja alapuolelle syntyvän paine-eron avulla.
Voimat on siis melkoisen suuret, ja täsmälleen sama ilmiö tapahtuu tuulivoimalan lavoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimalan siiven kärjen nopeus on noin 1.5 kertainen matkustajakoneen laskeutumisnopeuteen verrattuna. St Maartenin lomasaarelta on tuhansia videoita siitä, mitä noin 10 metrin päästä ohi liitelevän matkustajakoneen siipi tekee ihmisille.
En usko, että kukaan haluaa kokeilla mitä tapahtuisi alle metrin etäisyydellä 1.5-kertaisella nopeudella. Paineiskusta ainakin tärykalvot puhkeaisivat ja mahdollisesti lähtisi henki. Lepakko lienee tuossa suhteessa aika paljon ihmistä herkempi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista on, että vaikka Hesan suunnassa niin kovasti kannatetaan tuulivoimaa eikä nähdä niissä mitään terveydelle vaarallista, niin Kehä III:n sisäpuolella ei syystä tai toisesta ole vielä yhtään myllyä.
Laskeskelin tuossa vähän aikaa sitten, että jos kaikki Helenin Hesan voimalaitoksilla fossiilisilla ( kaasu, kivihiili ja öljy ) tuotettu lämpö ja sähkö korvattaisiin tuulivoimalla, niin nimellisteholtaan 3,5 MW myllyjä pitäisi pystyttää noin 3 500 kpl.
Helenin voimalaitosten sähkön- ja lämpöteho ( ml. lämpövoimalaitokset) yhteensä: 4 300 MW
Lähde: https://www.helen.fi/yritys/energia/energiantuotan…
Tuulimyllyn nimellisteho : 3,5 MW
Tuulimyllyn keskimääräinen vuoden hyötysuhde verrattuna nimiellistehoon: 0,35
4 300 MW / (3,5 MW/mylly x 0,35) = 3 510 myllyä
No nythän Helsingin kaupunki meinaa luopua fossiilisten käytöstä sähkön ja lämmön tuotannossa. Että siitä vaan myllyjä pystyttämään Hesaan… ei kai kukan sanonut sanaa ”NIMBY” ? Muualla Suomessahan myllyjä on yhteensä jo reilut 700 kpl.
Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/hankelista
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/filebank/1092-STY…
Ai niin, sitten pitää vielä niiden tuulimyllyjen rinnalle rakentaa ne säätövoimalaitokset siltä varalta kun ei tuule tai tuulee vähän. Käytännössähän nuo säätövoimalaitokset, jotka pitää saada käynnistettyä muutamassa tunnissa, voivat olla vain joko kaasuturbiinineilla tai dieselmoottoreilla pyöritettäviä sähkövoimalaitoksia.
Tuon Helenin sähkö- ja lämpötehon voi tuottaa esimerkiksi 36 kpl Kellosaaren kaasuturbiinivaravoimalaitoksen 120 MW tehoisella säätövoimalaitoksella.
Wärtsilähän, joka osaa rakentaa dieselvoimalaitoksia, on myös jo innoissaan hehkuttanut tuulivoiman puolesta. Näin se menee, kunhan joku maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suosituksia satelee, vaikka laskelma on päin honkia. Tällaiseksihan tämä keskustelu on mennyt, väittämän oikeellisuudesta ei ole niin väliä, kunhan lopputulos on oman maailmankuvan mukainen.
Energiajärjestelmän tehtävä on tuottaa energiaa eikä tehoa.
Tuulivoimala tuottaa energiaa 3,5 MW x 35 % x 24 x 365 h = 10,7 GWh vuodessa
Helen tuotti sähköä 6167 GWh ja lämpöä 6606 GWh vuonna 2017. Jos lämpö tuotettaisiin lämpöpumpuilla joiden COP on 3, sähköenergiaa tarvitaan yhteensä 8369 GWh.
-> 783 tuulivoimalaa.
ps. Kehä-III:n sisäpuollella ei ole tuulivoimaloita kahdesta syystä: korkea maapohjan hinta ja heikot tuuliolosuhteet.
Ilmoita asiaton viesti
Tuuliolosuhteet Helsingissä ovat suorastaan erinomaiset. Sen voi varmistaa joko katsomalla tuulikartasta, tai käymällä paikanpäällä ihmettelemässä.
http://tuuliatlas.fmi.fi/fi/
Maapohja on kyllä kallista. Se ongelma voitaisiin hoitaa laittamalla myllyt puistoihin, luonnonsuojelualueille yms. Niistä kun ei ole ilmeisesti luonnolle mitään haittaa ja pinta-alaa eivät tarvitse kuin muutaman kymmenen neliön perustuksen verran. Nimby haisee nyt pahasti.
Ilmoita asiaton viesti
Vääristely haisee nyt pahasti. Helsingissä tuulisia paikkoja löytyy vain merialueilta.
Ilmoita asiaton viesti
Tehon ja vuodessa tuotetun energiamäärän vertailu tässä on aivan sama. Eli kerrotaanko kaikissa kolmessa vaihtoehdossa teho 8 760 tunnilla ( 24 x 365 ).
Mutta mikä estää täytäämästä Helsingin edustaa 3 500 tuulivoimalalla tai niillä 780 tuulivoimalalla, jos Hesan kallioperään saadaan porattua riittäväsiti niitä maalömpökaivoja ( montakohan niitä tarvittaisiin ? )
Helsingin niemen ympäröivään merialueeseen sopii tuuli monesta suunnasta eikä veden syvyyskään liene suuri ongelma rakentaa tuulimyllyille vedenalaiset perustat. Tokihan jäiden liikkeiden kuormitus tulee tässä ottaa huomioon. Mutta onhan siellä myös paljon niitä kallioluotoja, joidenka päälle voidaan myllyjä ja niiden teräsbetonisia jalustoja ankkuroida.
Ja jos kallista maapohjan hinnasta puhutaan, eihän se ole tuulivoiman rakentamisen este ollut tähänkään saakka. Vanhasen II-hallituksen Pekkarisen ja Cronbergin rakentaman Tuulivoimatukiaiset I:n ( tuulisähkön syöttötariffi ) kokonaiskustannukset julkiselle sektorille 12 vuoden jaksolta tulee olemaan 3 500 miljoonaa – 4 000 miljoonaa euroa. Sipilän hallituksen Lintilän ja Tiilikaisen rakentaman Tuulivoimatukiaiset II:n ( uusiutuvan energian tukihuutokaupan ) kustannuksiksi on alustavasti arvioitu 12 vuoden jaksolta ”vain” 1 000 miljoonaa euroa.
Näiden runsaiden tuulimyllytukiaisten ansiosta tuulisähköfirmoilla on varaa maksaa maanomistajille melkoiset maanvuokrat. Näin ollen myös Helsingin kaupunkikin saisi tuulisähköfirmoilta hyvät maanvuokrarahat. Siitä varmaan rahan päälle ymmärtävä pormestari Jan Vapaavuori ( kok ) ja vihreiden arvojen päälle ymmärtävä apulaispormestari Anni Sinnemäkikin ( vih ) tykkäisi.
Ja jatkossahan kuulemma tuulimyllyt kannattavat itse itsensä, eli tuulisähköfirmoilla on varaa maksaa ilman tukiaisiakin niitä maanvuokria.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että tuulivoima on hyvillä tuotantopaikoilla kannattavaa, ei tarkoita että se olisi kannattavaa missä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkäs, mikä on kustannus sille, että tuo tuulivoiman kohtuullisen volatiili energian tuotanto saadaan tasaiseksi? Johonkin sitä energiaa ilmeisesti pitäisi varastoida?
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa oli kyse vain siitä, mikä määrä tuulivoimaloita vastaisi koko Helenin energiantuotantoa.
Sitten jos keskustelu käännetään koko energiajärjestelmään, niin mukaan luonnollisesti tulevat täydentävät energiantuotantomuodot sekä varastointitekniikat.
En viitsi nyt toistaa itseäni joten annan linkin:
http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263880-uusiutuv…
Ilmoita asiaton viesti
Ei sinun tarvitse toistaa itseäsi, kun et tuossa edellisessäkään kommentoinut sanallakaan kustannuksia.
Jospa siis vihdoin sivistäisit meitä, ja kertoisit mitä lysti maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nähtävästi siis pitää toistaa.
”Kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi osoittautui yksinomaan uusiutuviin tuotantotapoihin perustuva energiajärjestelmä. Kalleimmat skenaariot olivat niitä, joissa ydinvoiman osuus oli korkein. Päästöoikeuksien oletettiin maksavan 70 euroa tonnilta vuonna 2050. Jos päästöoikeudet jätettäisiin huomioimatta, olisi business-as-usual -skenaario edullisin.”
Nämä koskevat koko Suomea, pelkästään Helsingin osalta vastaavaa skenaariota tietääkseni ei ole tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Lopeta nyt jo tuo väistely. Myöskään tuosta esittelemästäsi raportista ei löydy minkäänlaisia kunnollisia lukuja siitä, mitä tuollainen varastointikapasiteetti maksaisi.
Jos olen missannut, niin varmasti osoitat kyseisen kohdan. Pääsen myös niihin tutkimuspapereihin käsiksi, joten sivunumerot sieltäkin kelpaavat.
Mieluiten voisit kuitenkin laittaa vaikka suoran lainauksen lähdeviitteineen tänne, niin pääsee laajempikin yleisö katsomaan millaisia kustannuksia ja millaisin olettamuksin on arvioitu.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea vastata kun ei ole selvää, mikä on tarkaan ottaen kysymyksesi.
Energiavarastojen kustannuksia löytyy täältä, kts slide 37
https://www.lut.fi/documents/10633/70751/LUT-Visio…
Ilmoita asiaton viesti
No hyvä. Kysymykseni on edelleen: millä varastointimenetelmällä / -menetelmillä ajattelit tuon tuulivoimalla tuotetun energian varastoida, mikä sen/ niiden kustannus on ja mihin nuo oletukset perustat?
Ilmoita asiaton viesti
Merkittävimmät varastointitekniikat ovat power-to-gas, lämpöakut ja sähköakut. Hinnat olet jo saanut, menetelmät selviävät antamassani linkissä (kommentti 24), siellä löytyvät viitteet myös julkaisuihin, joissa perustelut on esitetty.
Ilmoita asiaton viesti
Tsori, minä en ainakaan pysty löytämään esimerkiksi tuon power-to-gas -ratkaisun kustannuksen lähdettä mistään tarjoamastasi materiaalista, joten sen luotettavuus on aika lailla hira-tasoa.
Ilmoita asiaton viesti
Etsin tuohon vastauksen myöhemmin illalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon power-to-gas laitoksen kustannukset on antamassani linkissä, kts slide 35. Hinnat vuonna 2020 ja 2050 varmaankin ovat jonkinasteisia hihanravistuksia perustuen oletettuun oppimiskäyrään tekniikan vakiintuessa ja markkinan kasvaessa. Artikkelin liitemateriaalissa hinnalle oli annettu tällainen lähde, mutta siihen minulla ei ollut pääsyä:
C. Breyer, D. Bogdanov, K. Komoto, T. Ehara, J. Song and N. Enebish, ”North-East Asian Super Grid: Renewable Energy Mix and Economics,” Japanese Journal of Applied Physics, vol. 54, 2015.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mennyt laskelmasi putkeen. Tarve on laskettava vuoden kulutushuipun mukaan. Ei koko vuoden kokonaistarpeen mukaan.
Jälleen kerran väärän tiedon levitystä Härköseltä. Edellisestä ei ole aikaa kuin muutama päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun sanotaan että ”kaikki Helenin Hesan voimalaitoksilla fossiilisilla ( kaasu, kivihiili ja öljy ) tuotettu lämpö ja sähkö” niin päivänselvästi tarkoitetaan energiaa eikä tehoa.
Sitäpaitsi siinä sekoitetaan huippukäyttöaika nimellistehoon.
Väärän tiedon levittämiseen Puheenvuorossa ovat vastuussa aivan toiset henkilöt.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nimellisteho on lähempänä oikeaa, koska se on oltava vielä enemmän. Tuulivoimalle sitä ei voi käytännössä edes laskea sen arvaamattomuuden takia.
Noilla laskelmillasi ei ole mitään käyttöä eikä arvoa. Kyllä sinä olet syyllistynyt monta kertaa virheellisen tiedon levittämiseen ja olen alkanut oikein väittämiäsi seuraamaan sen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Oletetaan sitten, että on kulutushuippu päällä ja tuulen nopeus nolla. Saadaan tulokseksi ääretön määrä voimaloita.
Oletko nyt tyytyväinen?
Ilmoita asiaton viesti
ei siihen tarvita lähelleekkään kulutushuippua. Ihan normipäivä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimyllyillähä nimellisteho tarkoittaa käytännössä sitä tehoa joka myllystä saadaan sille soveltuvalla maksimi tuulen nopeudella irti. Eli 100% tehoa. Yleenäsä tuo saavutetaan noin 14 m/s – 16 m/s tuulen nopeudella. Sitä suuremmilla tuulen nopeuksilla teho pysyy vakiona kunnes saavutetaan n. 20 m/s – 25 m/s tuulen nopeus, jolloin mylly pitää pysäyttää, että se ei hajoa.
Tuulivoimalan suurimpia ongelmia siipien jäätymisen ohella on se, että myllyn teho on kolmanteen potenssiin riippuvainen tuulen nopeudsta. Toisin sanoen jos myllyn teho on 100% tuulen nopeudella 16 m/s, niin tuulennopeudella 8 m/s teho laskee 12,5%:iin ( 1/2^3 = 1/8 ). Tämä puolestaan aiheuttaa sähkön tuotannossa mittavaa tuulen nopeuden vaihtelusta aiheutuvaa huojuntaa ( fluctuation ). Siksi taas tarvitaan sitä rinnakkaista säätövoimaa, jolla voidaan paikata tätä huojuntaa.
Tuohon huojuntaan voi tutustua siis esimerkiksi oheisen linkin kautta:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t…
Tuulimyllyn siipien pinnalle jäätävissä olosuhteissa kertyvä jää ja kuura vähentää sen siipien aerodynaamisia ominaisuuksia ja näin myös sen hyötysuhdetta ( siiven pinnaan epätasaisuudelle herkkä laminaariprofiili, vrt, purjelentokone ).Tokihan yli kymmenen tonnia painavat siivet voidaan sähkövastuksilla pitää sulina….
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin: ”Helenin voimalaitosten sähkön- ja lämpöteho ( ml. lämpövoimalaitokset) yhteensä: 4 300 MW”
Eli Helenin sähkön- ja lämmöntuotannon yhteisteho on mitoitettu sen Helsingin kulutustehon mukaan. Ja jostakin se teho on löydettävä tuli se sitten fossiilisilla ( tai pelletillä ) käyvistä yhdistetyistä sähkö- ja lämpövoimaloista ja pelkistä lämpövoimaloista, akuista, maalämmöstä, tuulivoimasta tai kaasu- tai dieselgeneraatoreista. Jos sitä tehoa ei löydy, alkaa tulla kylmä eikä kraanasta tulekaan enää lämmintä vettä. Tokihan hieman voidaan muualta Suomesta syöttää sähkötehoa kulutuspiikkeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos haluat löytää kokonaistehoa vastaavan määrän tuulivoimaloita, saat mitä tahansa satojen ja äärettömän välillä sen mukaan, minkä valitset tuulen nopeudeksi. Joten tällainen vertailu ei anna mitään lisäarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Unohdit, että puhuin ensinnäkin keskimääräisetä hyötysuhteesta ( se 0,35 ) ja toisaalta säätövoimasta, jolla paikataan sitä sähköntuotannon tehon vajetta tuulisähkön 100%:sta kun tuulen nopeus ei olekaan enää sitä 100%:n tuottoa vastaava ( n. 14 m/s – 16 m/s ). Ja kun tuulen nopeus on 0 m/s, niin kaikki sähkö pitää tuottaa tällä säätövoimalla. Ei tässä nyt olla mitään jakamassa nollalla.
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa selvitetään meluhaitat, tuulivoimaloiden pystytys on monin paikoin pysähdyksissä. ”Paikallishallinnot USA:ssa ovat jo reagoineet ongelmaan ja pysäyttäneet tuulivoimaloiden pystytyksen, kunnes terveyteen liittyvät selvitykset ovat valmistuneet.”
Saksassa on tutkimus edennyt. Melusta on ihmisille ja eläimille haittaa tuulivoimaloiden läheisyydessä.
”Menschen, die in der Nähe von Windenergieanlagen leben, klagen häufig über Schlafstörungen, Schwindel, Kopfschmerzen und Konzentrationsstörungen. Nicht selten als verrückt abgetan, bleibt ihnen meist nichts anderes als die Gegend zu verlassen. Denn nach gängiger Meinung sind Frequenzen unter 20 Hertz nicht hörbar und können deshalb auch keinen gesundheitlichen Schaden anrichten.”
https://www.zdf.de/dokumentation/planet-e/planet-e…
https://www.zdf.de/dokumentation/planet-e/infrasch…
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta kuvasta näkyy, miksi tuulivoimateollisuudella on käytössä A-painotteinen äänenpainemittaus. Matalataajuinen melu ja infraäänet suodattuvat pois.
Infraääni syntyy niistä paine-eroista, joita joku täällä edellä kuvaili. Nopeat ilmanpaineen vaihtelut tuulivoimalan lähettyvillä saavat lepakon keuhkojen ja korvien verisuonet repeämään.
Lepakoiden häviäminen USA:ssa on aiheuttanut miljardien dollareiden menetykset maanviljelijöille, luontaisen tuholaistorjunnan katoamisen myötä.
“We used to have millions of bats on the landscape,” Susi von Oettingen, endangered species biologist with the New England office of the U.S. Fish and Wildlife Service, said. “We’ve lost a large source of insect control.” http://www.capecodtimes.com/article/20151208/NEWS/…
”Meillä oli miljoonia lepakoita ympäristössä,” Susi von Oettingen, uhanalaisten lajien biologi New England toimistosta, Yhdysvaltain Fish and Wildlife Service, sanoi. ”Olemme menettäneet korvaamattoman lähteen hyönteisten torjunnassa.”
Ilmoita asiaton viesti
Nyt puhutaan siis välittömistä vaikutuksista.
Toinen asia on sitten pitkäaikaiset vaikutukset esimerkikisi ihmiseen ja hänen elimistöönsä. Että ihminen on alttiina 24 h x 365 d x 25 a jollekin sellaiselle jatkuvalle sykliselle painevaikutukselle, joka ei ole evoluution perusteella hänen luonnollinen elinympäristönsä.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan totta.
Intiassa oli pitkäaikaistutkimuksena päädytty siihen, että liskot olivat lisääntyneet tuulivoima-alueella, kun ei ollut pyydystäviä lintuja. Ja liskojen stressihormonitasot olivat tippuneet.
”Meanwhile, they found more lizards living in wind farms than elsewhere. These lizards also had lower levels of corticosterone, a stress hormone, and allowed researchers to get closer before running away than in areas without turbines.”
https://e360.yale.edu/digest/wind-farms-can-act-li…
Ilmoita asiaton viesti
Uskallan epäillä, että toimittajien ja ´maallikoiden´ on vaikea hahmottaa paineen vaihtelusta aiheutuvia ongelmia, koska – näin pelkään- suurin osa kansasta ( joku voisi tehdä gallupin) ei ymmärrä, mitä tarkoittaa yhden barin ilmanpaine, joka ´puristaa´ meitä maanpinnalla.
Me kaikki täällä tietenkin tiedämme sen tarkoittavan, että jokaista neliösenttimetriä kohti painaa yhden kilogramman ´paino´.
Eli noin kuuden senttimetrin halkaisijan omaavan imukupin pitää seinässä noin 30 kilon ´paino´, joka työntää sitä seinää vasten, ei mikään ´imu´.
Jos lähetän tyhjän korkilla suljetun muovipullon maanpinnnalta paineettomaan avaruuteen ( lienee jossain 30 km:n korkeudella ?) , käsittääkseni se räjähtää.
Edit : ” Pallot nousevat tyypillisesti 30-40 kilometrin korkeuteen ja noustessaan nämä yleensä latex-kumista tehdyt, heliumilla täytetyt pallot laajenevat ilmanpaineen laskiessa yläilmakehässä. Pallo saattaa paisua jopa satakertaiseksi halkaisijaltaan verrattuna siihen, millainen se oli lähetettäessä. Lopulta pallot räjähtävät, kun kumi ei enää pysty venymään ja kylmä ilma haurastuttaa sitä. ”
https://www.tiedetuubi.fi/tekniikka/saapallon-raja…
Ilmoita asiaton viesti
Toimittajat laitetaan liian vaikean tehtävän eteen, ilmastonmuutos, tuulivoima, ilmanpaine… Tavallinen ihminen ei ymmärrä kaikkia asioita, toimittajatkin ovat vain tavallisia ihmisiä, ja selviävät elämästä siitä huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
” Pallot nousevat tyypillisesti 30-40 kilometrin korkeuteen ja noustessaan nämä yleensä latex-kumista tehdyt, heliumilla täytetyt pallot laajenevat ilmanpaineen laskiessa yläilmakehässä. Pallo saattaa paisua jopa satakertaiseksi halkaisijaltaan verrattuna siihen, millainen se oli lähetettäessä. Lopulta pallot räjähtävät, kun kumi ei enää pysty venymään ja kylmä ilma haurastuttaa sitä. ”
Nyt täytyy pistää tosi off-topiciksi. Eli tuli tuosta räjähtäneestä ilmapallosta, ei lepakosta, mieleeni tapaus jonka olisin halunnut seurata sivusta. Se nyt ei olisi ollut edes teoriassa mahdollista, se sivusta seuraaminen, sillä minun olisi tarvinnut irtautua kehostani. Niin, kuljin joitakin vuosia sitten tuolla metsässä, ja aloin yht’äkkiä katselemaan hoo-moilasen näköisenä korkealta kuusen latvasta roikkuvaa siimaa. Kesti varmaan pitkän tovin, kun yritin keksiä kaikkia mahdollisia teorioita miten se normaalin kalastajan siiman oloinen ”piuha” oli päätynyt kuusen latvaan, ja keskelle metsää. Lopulta havaitsin myös siellä latvassa killuvan säähavaintolaitteen, ja ilmeeni muuttui jälleen normaaliksi. Pallon jämät löytyvät sitten seuraamalla sitä siimaa toiseen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmamassan paineen vaihteluita voidaan rekisteröidä joka puolella, ei pelkästään tuulivoiman aikaansaamina infra-ääninä. Melu kaiken kaikkiaan on ongelma.
Toisaalta, joissakin tutkimuksissa on todettu, että yllättäen puutalon yläkerrassa pyykkejä linkoava pesukone sekä oven avaus ja sulkeminen aiheuttivat voimakkaimmat infraäänet. Linkousääni jopa saavutti kuulokynnyksen (noin 95 dB) 16 hertsin taajuudella. Ulkona 400 metrin päässä tuulivoimalasta mitattu infraääni jäi kauas ihmisen kuulokynnyksestä.
Tuulivoimaloiden infraääni ei ole aiemmissakaan tutkimuksissa ylittänyt kuulokynnystä, vaan sen voimakkuus on samalla tasolla muiden ympäristössä esiintyvien infraäänten kanssa.
Jotta infraääni voisi aiheuttaa terveyshaittaa, pitää se ensin kuulla. Kuuloaistimuksen jälkeen (aivot rekisteröivät) äänen voi tuntea esimerkiksi värähtelynä kehossa. Keho ei ole kuuloa herkempi, ellei sitten vatsalaukku tai suolisto toimi ”kaikupohjana” ja lähetä informaatiota aivoille esim. harmoonisina värähtelyinä.
Mielestäni kyseessä voi olla ennemminkin psykofyysinen vaikutus ihmisen elimistössä, sama vaikutus lienee eläimien elimistössä.
Jos lepakot kuolevat ilmamassan paineen vaihteluihin, silloin luulisi myös lintujen ym. eläinten kuolevan. Äkillinen paineen vaihtelu on kokonaan toinen kysymys.
Lentokoneen aiheuttaman nostovoiman ansiosta lintujen kuolemista en ole kyllä kuullut, mutta suihkumoottoreihin törmäyksistä kylläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhutaan infraäänistä, ei saisi kuopata matalataajuista melua tuulivoimaloiden yhteydessä.
Englantilaisilla on parasta tutkimusta tältä alueelta. Se on usein matalataajuisen äänen normaali modulointi ja ylimääräinen modulointi, mikä aiheuttaa ongelmia asutukselle 4 – 5 km asti.
Joten Uudeltamaalta on turha koittaa hakea paikkoja isoille yli 2,3 MW:n tuulivoimaloille.
Ilmoita asiaton viesti
Infraäänien mittauksia tehdään mielestäni virheellisesti, tai ainakin puutteellisesti. Niitä kun mitataan ulkona jossain tuulivoimalan läheisyydessä.
Se mitä oikeasti tapahtuu on, että infraääni saa rakennuksen jonkun osan resonoimaan ominaistaajuudellaan. Tyypillisesti tuollainen osa voi olla rossipohjalattia, välikatto, seinä, iso ikkunaruutu tms. Tuollaisessa rakennuksessa oleskelu on vähintäänkin sietämätöntä, mistä yleensä johtuvat myös valitukset meluhaitoista. Kukapa haluaisi oleskella patarummun sisällä.
Samasta syystä muuten kerrostalon askeläänet koetaan joskus äärettömän epämiellyttävinä silloinkin, kun ne ovat tuskin kuultavissa. Siis sellaisissa taloissa, joissa lattialaatta pääsee värähtelemään matalalla taajuudella askelherätteen vuoksi.
Hyvin harva valittaa melusta ulkoilmassa pihalla ollessaan, tai edes yöpyessään teltassa. Sen sijaan hyvin moni kokee olonsa huonoksi sellaisen rakennuksen sisällä, joka on tuulivoimalan läheisyydessä.
Tietenkin voi myös leimata luulosairaiksi kaikki tuollaiset ihmiset. Silloin on kuitenkin muistettava, etteivät he olleet luulosairaita aikaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, https://www.zdf.de/dokumentation/planet-e/infrasch…
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta muuten kantaa kirjoitukseenne, hiukan ihmetyttää tämä toteamuksenne :
”Tuulivoimaloiden infraääni ei ole aiemmissakaan tutkimuksissa ylittänyt kuulokynnystä, vaan sen voimakkuus on samalla tasolla muiden ympäristössä esiintyvien infraäänten kanssa.
Jotta infraääni voisi aiheuttaa terveyshaittaa, pitää se ensin kuulla.”
Infraääniksi kutsutaan ääniä, joiden taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella eli alle 20 hertsiä.
(..siis koska näkymätön röntgensäteily ei ylitä näkökynnystä , siitä ei ole terveyshaittaa ??)
Ja tähdennän vielä kerran, en ota kantaa infraäänen haitallisuudesta/hautattomuudesta , joten ei luentoa siitä , kiitos jo etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti
35. Jokainen akustiikan insinööri kyllä ymmärtää, mitä tarkoitetaan infra-äänillä, -vaikka olenkin vain eo. avaruustutkija. Olen siis luentoni suorittanut jo aikoja sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä tuulivoimapoppoolla on omanlaisensa tiede. Ei se ole ihan eksaktia, eikä se täsmää empirian kanssa. Se on teoreettista. Hypoteesitkin pätevät vuosikymmeniä, vaikka empiria on mennyt muita reittejä. Sitten todetaan, että tiede korjaa itseään.
Esim. ”Infraäänen pitää olla ensin kuultavissa, jotta siitä voisi olla haittaa ihmisille.”
Ilmoita asiaton viesti
”Jos lepakot kuolevat ilmamassan paineen vaihteluihin, silloin luulisi myös lintujen ym. eläinten kuolevan. Äkillinen paineen vaihtelu on kokonaan toinen kysymys.”
Lintuja suojelee rintakehä.
Ilmoita asiaton viesti
Taajuusmodulaatio on kaikille akustiikan insinööreille tuttua asiaa. Liikenteestä ym. ja itse asiassa joka päiväisessä elämässä tapahtuu taajuusmodulaatioita. Häiriöetäisyyden varmistaminen on oikeastaan ainoa keino välttää infra-ääniä. Jos häiriölähteitä tulee joka suunnasta, infra-äänistä ei pääse koskaan eroon. Tuulimyllyjen osalta, sijoittelu on tietenkin oleellinen tekijä. Aron kanssa tästä aiheesta on keskusteltu aiemminkin ja itse myös näkisin, että rakennuksien rakenteet ovat resonansseille alttiita, jos ne eivät ole asiallisesti kiinnitettyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kivirakennus on edelleen parhaasta päästä. Niissäkin ikkuna on se heikoin lenkki.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näin on. Mitä jykevämpi rakennelma, sitä paremmin se emittoi ja osin myös absorboi infra-ääniä. Vanha ikkuna-lasi tosiaan alkaa värähtelemään helposti ja absorboi paineen-vaihtelut sisätiloihin. Riittävän paksu komposiitti-lasi olisi kaiketi kaikkein paras, jos mylly on pystytetty liian lähelle vastoin määräyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Rakenteet tietenkin värähtelevät sopivasta herätteestä ominaistaajuudellaan, vaikka ne olisivat miten kiinnitettyjä. Ominaistaajuus vain kasvaa jos kiinnitystä parantaa.
Käytännössä jokaisessa Suomessa asuinkäytössä olevassa rakennuksessa alimmat ominaistaajuudet ovat infraäänialueella. Esimerkiksi lattioilla tyypillinen taajuus voisi olla 9-10 Hz, erittäin harvoin kuuloalueella. Infraäänialueen värähtelyistä ei siis pääse eroon muuten kuin pienentämällä herätettä, tekemällä rankkoja muutoksia rakenteisiin tai lisäämällä ongelma-alueille vaimentimia tms.
Ilmoita asiaton viesti
41. Toki jokaisella materiaalilla on oma ominais-värähtelynsä, se on aivan selvää. Jos materiaalit ja niiden kiinnitykset ovat riittävän jämäkkää, silloin se ei värähtele millään taajuudella, ellei sitten mennä mikro-värähtelyihin, joilla ei käytännössä ole minkäänlaista vaikutusta talon rakenteissa tai oikeastaan missään muuallakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Palaisin vielä näihin lepakko kuolemiin, koska aihe on äärimmäisen arka. Mielestäni ongelma ei ehkä niinkään ole alle 20Hz:n taajuus, jos se on tasalaatuista värähtelyä, jossa ei esiinny äkillisiä muutoksia. Tähän en osaa sen tarkemmin sanoa oikeastaan mitään, koska en ole tutkinut lepakoiden paineen-vaihtelujen sietokykyä. Eli siis värähtelyn nopeat muutokset ja amplitudi luulisi olevan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti.
Laskemallahan se tietysti selviää, mutta aika ei anna periksi (lepakon tulokulma, nopeus ja etäisyys, suhteessa myllyn lapojen tulokulmaan, nopeuteen ja etäisyyteen, sekä suhteellinen paineen vaikutus jne.)
Ilmoita asiaton viesti
Tuon alkuperäisen tarinan mukaan painevaihtelut siiven ympäristössä ovat niin suuria, että ne riittävät tappamaan lepakot (ja laboratoriorotat). Ei siis liity aivan suoraan infraääniin, vaan välillisesti.
https://www.scientificamerican.com/article/wind-tu…
0.04 bar olisi sellainen raja, jonka jälkeen varmasti kuolisi. Toisaalta nopeasti liikkuvan siiven ympärillä voi sopivilla kohtauskulmilla olla barin kymmenyksen tai kymmenyksien suuruisia paine-eroja.
Samasta syystä lentävän linnun tai lepakon voi pudottaa aseella osumatta siihen.
Ilmoita asiaton viesti
”Jo nyt tiedetään, että eläimet pitävät parin kilometrin hajuraon tuulivoimaloihin. Myös merialueella merieläimet katoavat tuulivoimaloiden läheisyydestä.”
Sinivirta todisteli, etteivät lepakot näyttäisi reagoivan blogistin kertomalla tavalla, vaan kuolemat aiheutuisivat siitä, että ne lentävät lapojen liikeradan sisäpuolelle. Lisäksi netissä levitetään videoita, joissa osoitetaan merikotkan kuolleen tuulivoimalan terävään lapaan.
Kun tuulivoiman vastustajat ovat niin voimakkaasti käyneet keskustelua tuulivoimalan melusta, kävin viime kesänä tuulivoimalan alapuolella haistelemassa ilmapiiriä ja kuuntelemassa tuota melutoosaa. Näin valkohäntäpeuran tuulivoimalan aidan vieressä syömässä heinää. Matkaa tuulivoimalan runkoon oli alle 50 metriä paikasta, jossa peura ruokaili. Meidät nähtyään peura lähti meistä pois päin. Suunnassa, johon tuo peura lähti, oli metsikön kätkössä useita peuroja.
Mitkä eläimet siis siirtyvät kahden kilometrin päähän tuulivoimaloista. Mitkä merieläinlajit siirtyvät rannasta kauemmas? Miten nämä siirtymiset on todennettu?
Ilmoita asiaton viesti
47. Tutkimuksessa voi olla perää.
”Kun tuuli liikkuu tuuliturbiinien terien läpi, paine laskee niiden takana 5 – 10 kilopascaliin ja mikä tahansa lepakko, joka on epäonninen lentäessään tällaiseen matalapaineiseen vyöhykkeeseen, missä keuhkot ja verisuonet nopeasti kasvavat ja sen jälkeen nopeasti puhkeavat uusissa olosuhteissa.”
Tämä kyllä vain osin selittää nopeaa paine-vaihtelua mistä mainitsin, joka aivan varmasti on lepakolle turmiollinen, jos muutosvauhti on riittävä.
Toisaalta, lepakon lentonopeus on luokkaa 20km/h joka vastaa n. 5,5m/s ja mikä on sitten lavasta aiheutuneen alipaineen ajallinen vaikutus, eli kuinka kauan alipaine säilyy edetessään lavan takaosasta, eli minkälaisella muutosvauhdilla se kasvaa takaisin normaaliin paineeseen. Siellä tapahtuu myös turbulenssia.
Miten sitten luonnollinen ilmanpaineen vaihtelu vaikuttaa eläinkuntaan, joka vaihtelee 1083 – 870mBar:n välillä (erotus 213mBar) ja jos lepakot kuolevat 40mBar:n vaihtelussa. Eli, ei se paineen vaihtelu sinänsä, vaan se paineen vaihtelun muutosvauhti.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo tuulimyllyjen tappava vaikutus kohdistuu lepakkoihin ja lintuihin, kuten edellä oleva keskustelu osoitaa, niin minkälaisia tuloksia on saatu Suomessa tai muualla raatojen laskennassa? Vai ”räjähtävätkö” lepakot niin pieniksi hiukkasiksi, ettei niitä voi maasta löytää?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.scientificamerican.com/article/bat-kil…
..esimerkkinä sadoista artikkeleista ko. asiasta ..tuli vastaan googlatessani ” bats windpower”…mutta tämähän on taas tietenkin niitä fake-news-sivustoja ?
Ilmoita asiaton viesti
93. Terävä huomio. Tuskin räjähtävät hiukkasiksi. Kysymys on paineen vaihtelun muutosvauhdista, eli jos transientissa on riittävä energia, se voi aiheuttaa keuhkoihin ja verisuoniin muutoksia. Itse epäilen tätä, ellei tästä ole selvää näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ylläolevat viitteet eivät vielä antaneet suoraaa vastausta siihen, miten paljon tuulimyllyt todella tappavat lepakoita tai lintuja, koska siinä esitettiin vain arvio, ei suoraan havaintoihin perustuvaa raatojen laskentaa. En epäile ollenkaan, etteikö lepakko, lintu tai vaikkapa ihminen kokisi nopeaa kuolemaa, jos sattuisi joutumaan pyörivän siiven hipaisemaksi, mutta…mutta, ainakin meillä Suomessa viipperät pyörivät tuolla sadan metrin korkeudessa ja lepakot lentelevät paljon alempana. Korjatkoon joku lepakkotutkija, jos olen väärässä. Kaipaan edelleen väitteen tueksi todellisiin havaintoihin perustuvaa raatojen laskennasta tehtyä tutkimusta, enkä pelkkää arviota….Kuuntelin aikanaan työmies Putkosen radiossa pitämän esitelmän aiheesta ja silloin tuli mieleen, että vaatii todella vahvaa pokkaa esittää tällaisia väitteitä yleisölle. Mahtaakohan hän olla sukua sille kuuluisalle Nätti-Jussille?
Ilmoita asiaton viesti
Lepakon keuhkoja ja suonistoa voi tutkia tekemällä empiirisiä havaintoja.
Otetaan kuolleelta terveeltä lepakolta kudosnäytteitä ja asetetaan ne shokkiaalloille alttiiksi ja määritellään ”breaking point”. So simple as that.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida kuolleella lepakolla olla verenpaineet ihan kohillaan, olennainen seikka asian suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
100. Ei shokkiaalto-testeissä tarvita verta eikä verenpainetta. Tarkoituksena on tutkia kudosten venymälujuutta ym. jolloin kyetään määrittelemään suhteellisen helposti paine-eron transientti ja energia, jota voidaan verrata tuulivoimaloiden aiheuttamaan transienttiin ja energiaan.
Miten voimme ylipäätään päästä varmuuteen myllyjen vaikutukista lepakoiden kuolemiin, jos tällaista vertailua ei ole tehty.
Ilmoita asiaton viesti
No riippuu paine erosta, mutta uskon ettei tulos ole luotettava ellei kudokset ole jännitteisiä ja jännitystä ei saa ilman verenkiertoa. Jätän testaamisen jollekin muulle 🙂
Mut jatko kysymyksenä miten linnut voi lentää, kun niillä ei ole moottoria, vain siivet.
Ilmoita asiaton viesti
104. Mittaus on perin luotettava. Tarkoitushan on määritellä kudoksen, eli verisuonien ja keuhkojen kokonais-kimmoisuutta, kunnes saavutetaan breaking point.
Kysymykseesi, ”miten linnut voi lentää, kun niillä ei ole moottoria, vain siivet”. Sitä jo aikoinaan mietti Leonardo da Vinci 1500-luvulla ja myöhemmin osoitti, että ihminenkin kykenee lentämään:)
Ilmoita asiaton viesti
102. Olkaa hyvä kyllä, jos haluaa tehdä empiiristä tutkimusta. Vai onko olemassa muita keinoja, paitsi mutu-tuntumalla?
Ilmoita asiaton viesti
USA:ssa arviot lepakkokuolemista per vuosi vaihtelevat välillä 30 000 – 800 000. Tätä asiaa ei voi tutkia kirjoituspöydän takana tai PC:n edessä. Kyllä kaikki tällaiset tutkimukset perustuvat kokemusperäiseen näyttöön. Lepakon kuolemansyy tiedetään kylä täysin selväsi, ei siinä ole enää mitään tutkittavaa. Kysymys on kuolemien määräarvioista ja siinä käytetyistä menetelmistä.
Ilmoita asiaton viesti
106.
Olen eri mieltä. Jos ei ole riittävää näyttöä lepakoiden kudoskimmoisuudesta shokkitesteissä vr. roottorien shokki-aallot, ei voida varmuudella tietää, miksi lepakot menehtyvät.
Määräsuuruisista havainnoista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä varsinkin, jos hajonta on niinkin suurta kuin 30000 – 800000.
Ilmoita asiaton viesti
[…] Asiasta on kirjoittanut suomeksi mm. Antero Ollila: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1/264825-hesari-kieltaa-tuulimyllyjen-tappavan-lepakoita-u…a […]
Ilmoita asiaton viesti
[…] Asiasta on kirjoittanut suomeksi mm. Antero Ollila: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1/264825-hesari-kieltaa-tuulimyllyjen-tappavan-lepakoita-u…a […]
Ilmoita asiaton viesti