IPCC:llä ja iImastoeliitillä massiivinen virhe hiilenkiertomalleissa
Media uutisoi tämän tästä, kuinka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on taas noussut uuteen ennätyslukemaan. Jos olet pitänyt korvasi auki, niin olet todennäköisesti kuullut, kuinka Petteri Taalas tai joku ilmastotutkija on kertonut, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut uuteen ennätykseen ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjen seurauksena ja se on todella kaikki ns. antropogeenistä eli fossiilisten polttoaineiden seurauksena syntynyttä. Samaan Taalaksen kertomukseen yleensä liittyy, että tuo antropogeeninen hiilidioksidi säilyy ilmakehässä yli 10 000 vuotta. Tarina kerrotaan vielä sillä tavalla, että juuri tuo antropogeeninen on pahaa hiilidioksidia, koska se ei lähde kulumallakaan pois ilmakehästä, mutta se luonnollinen hiilidioksidi on jotenkin parempaa laatua. Yritän jälleen kerran oikoa näitä ilmastoeliitin tarinoita.
En ole huomannut, että tuota tietoa, että kaikki ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi olisi antropogeenistä CO2:ta, kukaan tutkija olisi julkisuudessa kiistänyt, koska tuntuuhan se ihan uskottavalta, että hiilidioksidiemissioiden syytä sen täytyy olla. Suuri yleisö ei ole koskaan kuullut puhuttavan ilmakehän hiilidioksidin (CO2) permille-arvosta. Hyvin harva edes näistä ilmastoaktivisteista tietää, mikä kumma se permille on. Kerronpa syyn, miksi siitä vaikenevat niin tutkijat ja IPCC. Heillä on luuranko kaapissa ja se on osa tieteellistä ilmastohuijausta. He noudattavat Wittgensteinin oppia, että ”Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta” (Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen).
Kertaan aluksi perusasiat hiilen isotoopeista. Luonnossa esiintyy kolme hiilen isotooppia, jotka ovat 12C, 13C ja 14C. Isotooppi 12C on yleisin ja sitä on n. 98,9 % kaikesta hiilestä. Isotoopissa 13C on yksi ylimääräinen neutroni ja sitä on n. 1,1 % hiilen kokonaismäärästä. Sen määrä kuitenkin muuttuu ilmakehässä ja meressä koko ajan – kiitos ihmisen CO2-emissioiden. Isotooppi 14C on radioaktiivinen. Sitä syntyy luonnossa kosmisen säteily halkaistaessa typpiatomeja. Sen puoliintumisaika on 5730 vuotta ja sitä käytetään hyväksi radiohiiliajoituksessa.
Ilmastonmuutoksen kannalta on mukavaa, että kasvit luonnossa suosivat kevyempää isotooppia 12C. Tämän johdosta kasveissa ja niistä peräisin olevissa fossiilisissa polttoaineissa on erilainen 13C/12C-suhdeluku kuin muualla luonnossa. Tästä on sellainen etu, että antropogeeninen hiili tai hiilidioksidi voidaan tunnistaa tämän suhdeluvun perusteella.
Jotta asia hieman monimutkaistuisi, niin fiksut tutkijat ovat päättäneet, että pelkkä suhdeluku 13C/12C ei kelpaa mittayksiköksi. Tällä tekaistulla mittayksiköllä on monta nimeä, mutta yleisin on permille (merkitään myös 13C). Suhdeluku 13C/12C muutetaan permille-luvuksi seuraavalla kaavalla:
Permille = ((13C/12C) / (13C/12C)standard -1 ))*1000 (1)
Standardiarvo 13C/12C löytyy eräästä merifossiilista nimeltä Pee Dee Belemnite (PDB) ja sen arvo on erityisen korkea 0,0118. Kokemusperäinen mittaustieto on, että kasvien ja fossiilisten polttoaineiden permille-arvon on -28 ‰ (13C/12C = 0,010922) ja merissä ja ilmakehässä permille arvo oli -6,5 ‰ (13C/12C = 0,01164) vuonna 1750 ja vuonna 1960 permille-arvo ilmakehässä oli -7,0 ‰ (13/12C = 0,01158), kuva 1.
Kuva 1. Ilmastomallien antamia permille-arvoja.
Kuten permille-arvoista näkee, niin kaikki mittausarvot ovat negatiivisia. Ilmakehässä esiintyy sekä fossiilista hiilidioksidia että vanhaa luonnon hiilidioksidia ja sen vuoksi emissioiden kasvaessa ilmakehän permille arvo laskee koko ajan. Kuvassa 2 on kaksi permille-arvokäyrää eli etelänapa ja Mauna Loa. Mauna Loan arvoa pidetään hyvin maapallon keskiarvoa edustavana aivan kuin CO2-pitoisuusmittauksissakin.
Kuva 2. Mitattuja permille-arvoja paikossa Mauna Loa ja etelänapa.
Kuvan 2 permille-arvoista näkee, että niissä on vuosittainen vaihtelu aivan kuten CO2-pitoisuudessakin. Pohjoisen pallonpuolisko kasvukausi näkyy CO2-pitoisuuden kasvuna talviaikana ja koska talviaikaan ilmakehään tulee enemmän fossiilisista polttoaineista olevaa CO2:ta, niin permille-arvo laskee. Syynä on fossiilisen polttoaineen pieni permille-arvo -28‰ ja ilmakehän nykyinen permille-arvo on paljon suurempi eli -8,5‰.
IPCC kirjoittaa vuonna 2013 raportissaan AR5 sivulla 467: ”Noin puolet emissioista jäi ilmakehään 240 PgC (=GtC) ± 10 PgC vuoden 1750 jälkeen”. IPCC viittaa Joos et al. tutkimukseen vuodelta 2013 (Viite 1) päätyessään tähän arvoon 240 antropogeenistä CO2:ta. (Tähän kohtaan välihuomatus IPCC:n toiminnasta. AR5:n aineistovuosi oli vuosi 2011, mutta joillakin IPCC:n kannalta oleellisilla tutkimuksilla on oikotie IPCC:n raporttiin ja joissakin tapauksissa jopa julkaisemattomia tutkimuksia on referoitu.) Koska vuonna 2011 CO2:n kokonaismäärä oli 835 GtC, niin antropogeenisen CO2:n osuus on IPCC:n ja Joos et al.:n mukaan 28,8 % ilmakehässä. Saman tuloksen ilmoittaa myös tutkimus viitteessä 2. Nyt tullaan siihen ydinkysymykseen, että pitääkö tämä arvo kutinsa verrattuna ilmakehän arvoon vuonna 2011, joka oli -8,35 ‰.
Ilmakehän permille-arvo voidaan laskea yksinkertaisella kaavalla, jolla päädytään varsin lähelle oikeaa arvoa ja siihen soveltuu tämä kaava
Permille = ((100- CO2ant) * (-6,5) / 100 + (CO2ant) * (-28)) / 100 (2)
CO2ant on antrogeenisen CO2:n prosenttiosuus ilmakehässä eli 28,8 – siis IPCC:n mukaan. Tämä laskutapa antaa permille-arvoksi -12,7 ‰. Toinen tapa laskea asia on esitetty kuvassa 3. Saatu permille-arvo on todella kaukana mitattusta arvosta -8,35 ‰. Yksi kysymys tietysti saattaa herätä, että mistä tiedämme, että ilmakehän ei-antropogeenisen osuuden permille-arvo on nykyisin todella -6,5 ‰. Se onkin yksinkertaistava oletus, ja permille-arvo on muuttunut jonkin verran, jonka lasken omassa hiilenkiertomallissani tarkemmin. Muutos on kuitenkin tapahtunut niin, että kaavan (2) antama permille-arvo olisi vielä pienempi ja virhe sitä kautta vieläkin suurempi, jos käytetään tätä tarkempaa laskentatapaa.
Kuva 3. Permille-arvot laskettuna tarkasti
Toinen kysymys on, että voidaanko permille-arvoja laskea seokselle näin yksinkertaisella kaavalla (2). Kyllä voidaan. Permille-luku ei ole esimerkiksi logaritminen kuten pH, jonka kanssa tilanne ei olisi yhtä yksinkertainen.
Kolmas kysymys saattaa tulla mieleen, että mitä IPCC ja Joos et al. toteavat mallin antamasta permille-arvosta verrattuna todelliseen mitattuun arvoon? Arvatkaas mitä? Kummatkaan tahot eivät totea asiasta yhtään mitään. Virhe on niin ammottava (lue kammottava), että sehän vie pohjan kokonaan tältä mallilta. Kuitenkin se on IPPC:n valinta parhaaksi malliksi hiilidioksidin kierrosta. Antaahan se mahdollisimman ison määrän antropogeenista hiilidioksidia ilmakehään (suuri pelotevaikutus) ja malli vielä osoittaa, että n. 22 % kaikista hiilidioksidiemissioista jää pysyvästi ilmakehään. Taalas vähän yksinkertaistaa, kun hän sanoo, että viipymäaika on yli 10 00 vuotta, mutta se on iskevämpi kuin, että 22 % emissioista jää pysyvästi llmakehään.
Tilanne on sellainen, että IPCC ja ilmastoeliitti on saavuttaneet sellaisen aseman, että heidän tarvitse välittää tällaisista ”pienistä” epäoleellisuuksista. Oma mallini 1-DAOBM antaa täysin oikean antropogeenisen CO2:n määrän ilmakehässä ja meressä. Ilmakehässä vuonna 2017 antropogeenisen CO2:n osuus oli vain 73 GtC (kuva 6).
Kuva 4. Hiilidioksidin kierto ilmakehän, merten ja kasvillisuuden kesken.
Miksi Joos et al.:n malli antaa näin ison virheen? Syynä näyttää olevan se, että malli ei huomioi merestä tulevaa CO2-virtausta, kuva 4. Ilmakehän hiilidioksidista vaihtuu vuosittain n. 20-25 % meren ja kasvillisuuden kesken, koska kokonaishiilenkierto on n. 220 GtC/vuosi. Meriin on siirtynyt merkittävä määrä antropogeenista CO2:ta, jonka todistaa tehdyt mittaukset, mutta samaan aikaan meristä on siirtynyt ilmakehään melkein sama määrä luonnollista CO2:ta, jonka myös todistaa jatkuvat permille-mittaukset. Lopputulos on, että meri ei ole lainkaan kyllästynyt hiilidioksidin imeytymisen suhteen, kuten Joos et al. väittää. Sen verran kuitenkin asian tueksi, että kuva 5 osoittaa, kuinka hyvin trooppisen meren lämpötilan muutos korreloi ilmakehän CO2-pitoisuuden muutoksen kanssa. Kylmät merialueet absorboivat ilmakehän hiilidioksidia, kylmät merivirrat kuljettavat sen pinnan allan trooppiselle alueella, jossa meriveden korkeamman lämpötilan johdosta hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. CO2:n imeytyminen ja vapautuminen noudattaa Henryn lakia, joka on käytössä mallissani.
Kuva 5. Trooppisen meren ja hiilidioksidin trendit
Olen päivittänyt oman hiilenkiertomallini versioon 1-DAOBM-3 (Viite 3). Mallini käsittää 26 yhtälöä ja perustuu fysiikan lakeihin,j joista tärkein on Henryn, joka kuvaa, miten hiilidioksidia siirtyy ilmakehästä merten sekoittumiskerrokseen. Mallin avulla pystyn laskemaan ilmakehässä, merissä ja kasvustossa olevat erilaiset CO2-määrät (luonnollinen, antropogeeninen ja kokonaismäärä) sekä näiden kolmen osatekijän väliset virtaukset, kuva 6.
Kuva 6. Vuosittaiset virtaukset hiilenkierrossa eri hiilivarastojen välillä
Yksikään referoimistani tutkimusmalleista ei pysty tähän, vaan ne käsittelevät CO2-määriä ja -virtauksia epäselvästi antropogeenisina määrinä jas sen vuoksi kuvan 6 tarkkuudella olevaa esitystä en ole löytänyt mistään mallista.
Kuva 7. Ilmastomallini 1DAOBM-3 antamat tuloksdet vuodelle 2017.
Kuvasta 7 käy ilmi, että vuonna 2017 ilmakehästä valtamereen absorboituu antropogeenista CO2:ta 7,1 GtC/v ja samaan aikaan valtamerestä ilmakehään tulee 1,1 GtC/v. Tämä johtuu siitä, että valtamerten sekoittumiskerroksessa antropogeenisen CO2:n määrä vähitellen lisääntyy ja sitä alkaa siirtyä myös takaisin ilmakehään. Tämän vuoksi ei voida vedota siihen, että CO2-emissioiden koko on n. 5 % (10/220) hiilenkierrosta, joten ilmakehän CO2-määrän lisäyksestä ihmisen aiheuttamaa on vain 5 %. Se ei pidä paikkaansa ja se on fysikaalisesti väärä peruste. Hiilen kierto on monimutkaisempi asia. Vuonna 2017 antropogeenisen CO2:n osuus ilmakehän kokonaishiilidioksidista oli 8,4 %.
IPCC ja ilmastoeliitti esittää, että vuosittaisesta CO2-emissiosta noin puolet jää ilmakehään ja loput absorboituu valtameriin ja kasvillisuuteen eli hiilinieluihin. Tämä voi kuulostaa perustellulta, koska näin näyttää käyvän vuodesta toiseen keskimäärin. Todellisuus on kuitenkin ihan muuta. Ensinnäkään hiilinieluilla ei ole älykkyyttä eli ne eivät tiedä, kuinka paljon vuosittain ilmakehään tapahtuu CO2-emissioita. Hiilinielut reagoivat vain ilmakehän kokonaismääriin eikä vuosittaisiin lisäyksiin. Ilmakehä on erinomainen sekoittaja ja merien absorboivat CO2:ta varsin tarkkaan siinä suhteessa kuin siellä on antropogeenista ja luonnollista CO2:ta.
Ilmastoeliitin väite tarkoittaa sitä, että vuonna 2017 emissiot olivat noin 10 GtC ja siitä olisi hiilinieluihin mennyt 5 GtC ja hiilinielut olisivat jättäneet kokonaan absorboimatta ilmakehässä selvänä enemmistönä olevaa luonnollista CO2:ta. Fysikaalisesti täysin mahdoton väite. Itse asiassa fysikaalisissa perusteissa ilmastotiede ei ole koskaan todennut näin, mutta asia unohdetaan hiilenkiertomallien toiminnassa.
Teen vielä yhteenvedon kolmesta tutkimuksesta, joista yksi on omani koskien antropogeenisen CO2:n osuutta ilmakehässä. Olen sovittanut kaikki tulokset vuoden 2017 hiilidioksidiemissioihin (GtC), jotta tulokset olisivat mahdollisimman hyvin yhteismitallisia ja suoraan vertailukelpoisia.
Tutkimus Emissiot Ilmakehä Valtameret Kasvillisuus
IPCC 443 269 174 0
GCB 2019 443 255 161 0
Ollila 443 73 233 127
Sekä IPCC että GCB 2019 toteavat selkokielellä, että kaikki ilmakehään kertynyt CO2 sitten vuoden 1750 on antropogeenista. Molempien tutkimusten tarkoitus on osoittaa, miten antropogeeninen CO2 jakautuu kolmen eri maapallon kohteen välillä eli CO2-jakaantumisen pitää olla tasapainossa suhteessa emissioihin. Tosin GCB 2019 toteaa, että epätasapainoa on 30 GtC.
Tutkimuksessani (Viite 3) vertasin kolmen eri hiilenkiertomallin viipymäaikoja keskenään. Oman mallini lisäksi mukana oli Bern2.5CC, joka oli IPCC:n valinta raportissa AR4 ja Joos2013, joka oli viitteen 1 mukainen malli. Kyseinen malli on itse asiassa keskiarvoinen yhteenveto 15 erilaisesta mallista. Tein kolme eri simulaatiota. Kuvassa 8 on skenaario, jossa CO2-emissioiden kokonaismäärä on yhteensä 1000 GtC, koska nykyiset tunnetut öljy- ja kaasuvarat ovat tuota luokkaa. Kuvan mukaisesti oman mallini CO2-pitoisuus ilmakehässä pysyy selvästi alhaisemmalla tasolla kuin kaksi verrokkia.
Kuva 8. Hiilidioksidiemissio skenaario1000 GtC tulokset kolmelle mallille.
Viipymäaikoja on helpoin verratta ns. impulssivasteen avulla. Siinä oletetaan, että valittuna vuonna CO2-emissiot loppuvat kokonaan, ja sitten lasketaan, miten ilmakehän CO2-pienenee, kuva 9.
Kuva 9. Viipymäajat impulssivasteelle.
Tämä kuva vahvistaa, että oma mallini antaa selvästi lyhyemmän viipymäajan. Edellisen versioni mukainen viipymäaika oli 55 vuotta. Versiossa 3 se on hieman kasvanut. Mallissa on kaksi aikavakiota 12 vuotta ja 150 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että lyhyellä aikavälillä muutos on suhteellisen nopeaa, mutta sitten se hidastuu loppuvaiheessa.
Ihmiskunta on vahingossa suorittanut yhden täysimittakaavaisen kokeen ilmastolla ja se tapahtui ydinpommikokeiden muodossa , jotka lopettiin vuonna 1964. Kokeissa syntyi radioaktiivista hiilen isotooppia 14C, jonka määrä on laskenut koko ajan ilmakehässä on nyt enää murto-osa alkuperäisestä arvosta, kuva 10.
Kuva 10. Radioaktiivisen hiilen pieneneminen ilmakehässä osoittaa viipymäaikaa 16 vuotta.
Prosessidynamiikan lakien mukaan ns. asettumisaika saavutetaan ajassa, joka on neljä kertaa pitempi kuin viipymäaika eli 14C:n pitoisuus on laskenut 98-prosenttiseen arvoon nollasta ajassa 4*16 = 64 vuotta.
Ilmakehässä oleva kokonaishiilidioksidi ja antropogeeninen hiilidioksidi käyttäytyvät eri tavalla. Kuvassa 8 on esitetty kokonais-CO2:n trendi. Mallini antama tulos antropogeeniselle CO2:lle näkyy kuvassa 11. Selitys näille erilaisille käyttäymisille löytyy siitä seikasta, että antropogeenista CO2:ta ei ollut ennen vuotta 1750 lainkaan hiilenkiertosysteemissä. Sen vuoksi sen poistuminen syvään mereen on paljon nopeampaa kuin kokonaishiilidioksidin. Radioaktiivinen hiilidioksidi on tässä suhteessa täysin samassa tilanteessa.
Kuva 11. Hiilidioksidijakeiden viipymajat impulssivasteelle eri mallien mukaan.
Tällaisia hiilenkiertomalleja on siis tutkijat tehneet useita. Mallien kohdalla on tärkein kysymys, että onko niiden oikeellisuudesta eli validoinnista minkälaista näyttöä.
Validointi
Oman mallini kohdalla voin esittää neljä erilaista validointitulosta:
- Merestä mitatun antropogeenisen CO2:n määrä vuonna 1994 on tutkimusten mukaan ollut 118-140 GtC ja mallini antama tulos on 123 GtC.
- Maapallon vihertymistä koskevat tutkimukset osoittavat kasvuston määrän lisääntyneen, mutta laskelmat osoittavat suurta hajontaa maksiarvion ollessa 158 GtC, kun mallini antaa arvoksi 127 GtC.
- Ydinpommikokeiden lopettamisen jälkeen vuonna 1964 syntyi ainut täysimittakaavainen ihmisen tekemä koe ilmastossa. Radioaktiivisen hiilen isotoopin 14C viipymäaika on osoittautunut olevan 16 vuotta eli se on nyt melkein poistunut ilmakehästä lähinnä mereen. Tämä radioaktiivisen hiilen muutos on täydellinen merkkiainekoe ajatellen antropogeenisen CO2:n käyttäymistä. Mallini antaa täsmälleen saman arvon eli 16 vuotta. Sitäpä kelpaa verrata muiden mallien antamaan arvoon, jossa puhutaan 10 000 vuodesta tai enemmästä.
- Mallini antaa CO2-pitoisuuden kehittymiselle korrelaatiokertoimen 0.999 ja standardivirheen 0.79 ppm. Mallini ei käytä hyväksi mitattuja CO2-pitoisuuksia ilmakehässä, vaan malli laskee pitoisuudet perustuen CO2-emissioihin.
- Ilmakehän permille-arvo seuraa mitattuja ilmakehän permille-arvoja erittäin hyvin, kuva 12.
Kuva 12. Antropogeenisen CO2:n määrän ja permille-arvon kehitys.
Ajatellen kahta verrokkimallia, niin niiden suuri ja massiivinen virhe on antropogeenisen CO2:n määrä ilmakehässä: vuonna 2017 yhteensä 270 GtC, kun mittausten mukaan se on vain 73 GtC eli sama , jonka oma mallini antaa. Tilanne on sellainen, että IPCC ja ilmastoeliitti on saavuttaneet sellaisen aseman, että heidän ei tarvitse välittää tällaisista ”pienistä” epäoleellisuuksista. Media, poliitikot ja suuri yleisö eivät tästäkään asiasta tiedä mitään.
Viitteet:
Viite 1. Joos, F., Roth, R., Fuglestvedt, J.S., Peters, G.P., Enting, I.G. et al., 2013. Carbon dioxide and climate impulse response functions for the computation of greenhouse gas metrics: a multi-model analysis. Atmos. Chem. Phys. 13: 2793–2825. DOI:10.5194/acp-13-2793-2013.
Viite 2. Friedlingstein, P. et al. Global carbon budget 2019. Earth Syst. Sci. Data, 22,2783-1838,2019.
https://www.earth-syst-sci-data.net/11/1783/2019/
Viite 3. Ollila, A. Analysis of the simulation results of three carbon dioxide (CO2) cycle models. Ph. Sc. Int. Jl. 23(4), 1-19, 2020. http://www.journalpsij.com/index.php/PSIJ/article/view/30168.
Juu, mutta Ollilan ongelma on makuuhuoneet. Niissä kun nukutaan,yöllä hiilidioksidi nousee 1200–1500ppm Co2 ja nousuun ei vaikutakaan lämpötila. Olipa lämpötila sama yön yli +20 ja pysyy aamuun asti, niin lämmöt eivät nostaneet hiiliioksidia, vaan nukkujien hengitys. Hiilidioksidi nousee makuuhuoneessa, vaikka lämmöt siellä laskisi eli hiili voi luonnossa nousta ilman lämpöjen nousua tai laskuakin. Jos Ollila juoksee lujaa, verenkierto nousee, mutta jos Ollila istuu, verenkierto ei nouse.
Eli luonnossa hiilidioksidi laskee tai nousee kun luonto toimii ja kun ihminen toimii, hiilidioksidi nousee ja lämpöjä pidätetään saasteilla. Kannattaisi lukea saasteista Toksikologiset kertomukset, varsinkin ekotoksitologiset, niin näkee miten ihminen saastuttaa. Ei vielä riitä, että luetellaan saasteista. Esim. sisäilmatutkimuksessa korkea hiilidioksidi luo tunkkaisuutta ja päänsärkyä ja eriaisia oireita ja uni on huono
Eli luonnossa ei taida hiilidioksidi nousta lämpöjen jälkeen eikä laskujen. Sensijaan hiilidioksidi pidättää lämpöjä. Ei taida hiilidioksidi nousta lämpöjen jälkeen siksi, että lämmöt nousi. Hiilidioksidi kait nousee, kun hiilen lähde ite toimii, kute makuuhuoneessa lähteenä on ihmisen hengitys, joka nostaa hiilidioksidia ilman lämpöjen muutoksia
Ilmoita asiaton viesti
😆
Aika outoa että näin talvella pönttöuunilla lämmitetty kämppä yöllä jäähtyy vaikka co2 pitoisuus nousee huimasti.
Ilmoita asiaton viesti
no pönttöuunista lämpö menee kylmenpään ja co2 ei nosta lämpöjä, co2 pidättää lämpöjä, nouseehan se co2 makuuhuoneessakin 1200-1500ppm ja silti co2 ei nosta lämpöjä ja lämmöt ei nosta hiilidioksidia, makuuhuoneessa on co2 lähde ihmisen hengitys, patterit lämmittää makuuhuoneessa, eihän pakkasiakaan laske co2, pakkaset muuttuu kun tulee lämmintä lähteestä, kertojan ongelma on, talo kylmenee ja co2 on noussut, oohan sitä kylmää siellä talon ulkopuolellakin, kuka minnekin luovuttaa lämpöä, lämpö siirtyy kylmempään. Lämpöä karkaa pois huoneista eri teitä. Esim. ikkunat, hormisto,puun lämmön siirtäminen, eri materiaalit siirtää lämpöä eri tavalla, pakkaset voivat kuitenkin muuttua pitkällä ajalla, nyt lauha talvi eli kertojalle voisi kysyä, miksi nyt ei oikein sää kovin talvinen, pakkaset olemattomia. Ollia voi kyllä esittää käyriä, mutta Ollilan käyrät ei poista ilmastosaasteita ja ihmisten sairauksia
IPCC on oikeassa, kun co2 nousee tarpeeksi korkealle, niin muutokset luonnossa alkavat näkymään rajunmin, ei ne muutokset Näy Olliln vauhdilla, kun Ollila ei elä 5000 vuotta. Lämpeneminen alko jo 10 000 vuotta sitten
Ilmoita asiaton viesti
Ollilan teesit ovat periaatteellisella tasolla virheellisiä.
Perusasiaa hiilen-kierrosta, joka voidaan periaatteessa jakaa kahteen osioon.
1. Luonnollinen hiilen kierto:
Yksiselitteinen logiikka ja analogia johtaa siihen, että antropogeenista hiiltä ei ole alunperin ollut olemassakaan. Maaperässä oleva hiili on luonnollista alkuperää ja siitä ilmakehään muodostuneet palamisen tuotteet (CO2) ovat olleet luonnollisista syistä johtuvia muutoksia maapallon hiilen-kierrossa. Eli lyhyesti muutokset seuraavat luonnollista dynamiikkaa, joka on vähitellen asettanut sekä hiili-lähteet, että hiili-nielut tasapainoon.
2. Antropogeeninen vaikutus luonnolliseen hiilen kiertoon:
Luonnollisessa hiilen-kierrossa on tapahtunut selkeä muutos, kun ihminen on energian tarpeen tyydyttämiseksi alkanut kaivaa esiin maaperässä olevaa hiiltä. Tämä periodi alkoi esiteollisen vallankumouksen aikoihin n. 1850 -luvulla.
Antropogeeninen vaikutus on siis maaperässä olevaan luonnolliseen hiileen kajoamista.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmakehässä olevat palamisen tuotteet (CO2) ovat lisääntyneet. Tämä on muuttanut maaperässä olevan luonnollisen hiilen tasapainoa nieluista – lähteisiin, jota luonnon dynamiikka pyrkii uudelleen asettamaan tasapainoon.
Kuinka kauan tasapainon saavuttamiseksi menee aikaa, se riippuu luonnon dynamiikan kyvystä vastata antropogeeniseen muutokseen, jonka geologinen epookki on ollut äärimmäisen nopeaa, vain n. 170 vuotta.
Mikä osuus ilmakehässä olevasta CO2 -pitoisuudesta on tällä hetkellä luonnollista ja mikä antropogeenista on periaatteessa sivuseikka, sillä kaikki maaperän hiili on alunperin ollut alkuperäistä luonnollista hiiltä, kunnes ihmiskunta on ryhtynyt kaivamaan sitä ylös energian tarpeen tyydyttämiseksi. Joten antropogeeninen vaikutus luonnolliseen hiilen kiertoon on primääri ongelma, ei sekundäärinen ongelma.
Eli ilmakehässä oleva CO2 -pitoisuus sisältää sekä luonnollisia, että antropogeenisia päästöjä. Mutta jälleen kerran, mikä on aiheuttanut nämä päästöt, on luonnollisesti auringon tuottama lämpöenergia ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Mikä siis voimistaa luonnollista kasvihuoneilmiötä, on antropogeeninen vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se hiilidioksidin kasvu huomattu luonnossa. Kasvillisuuden määrä on kasvanut, etenkin kuivilla seuduilla. Se taas lisää kosteutta siellä. Kivihiilikaudella (359-299milj. vuotta sitten) oli ilmassa hurjasti enemmän hiilidioksidia ja se lisäsi kasvillisuuden ja sen seurauksena hapen määrää. Silloin oli jopa 30% happea ilmakehässä ja juuri hiilidioksidin suuren määrän takia
Ilmoita asiaton viesti
Yksi erinomainen mittari globaalien hiililähteiden ja nielujen välisestä suhteesta tällä hetkellä on Keeling-käyrä. Hiililähteitä on edelleen liikaa, suhteessa nieluihin (mitään efektiivistä globaalia hiilinielujen lisäystä ei ole tapahtunut, joka olisi saanut Keeling-käyrän taittumaan 62:n vuoden aikana). Se selviää seuraavasta blogista, missä olen tehnyt analyysin Keeling-käyrän muuttujilla L1 ja L2.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/viela-lyhyesti-keeling-kayrasta-ja-mika-nousevan-trendin-aiheuttaa-seka-vahan-permille-arvosta/
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralla kun on noita kykyjä, niin varmaan kykenee avaamaan tämän signaalin. 😉
https://www.tiede.fi/keskustelu/84835/tutkijat-havaitsivat-avaruudesta-tulevan-arvoituksellisen-signaalin-joka-toistuu-16
Ilmoita asiaton viesti
Hauska kevennys, sillä yleensä näissä tapauksissa mielikuvitus laukkaa todistusaineiston puuttuessa;)
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta tekee omat määritelmänsää antropogeeniselle hiilelle. Tällä tavalla hän väistää asian, jota hän ei pysty kommentoimaan asiasisälölön puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
En väistele mitään. Sillä miksi puuttua analyyseihisi sen enempää, kun jo periaatteellisella tasolla ne poikkeavat omastani ja voin sanoa, että myös FMI:n, WMO:n ym. instituuttien osalta. Suosittelen siis palaamaan perusasioiden äärelle ja tarkistamaan vielä kerran teesisi. Todistusvoimaa saa tutkimusten viitteistä, joita sinulla ei juurikaan ole.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mistä tutkimuksista puhut. Tietääkseni et ole julkaissut yhtään juttua hiilenkierrosta ja sen vuoksi arvelen, että et ole myöskään tutustunut ehkä yhteenkään hiilenkiertoa käsittelevään tutkimusartikkeliin ja sit ä olisit perehtynyt edes hiilenkierron perusasioihin.
Jos olen väärässä, niin voithan oikaista käsitykseni. Kuinka monta suomalaista tutkimusta tunnet hiilenkiertomalleista?
Ilmoita asiaton viesti
Väännetään sitä Ollilan kuuluisaa rautalankaa.
Kyse ei ole siitä, kuinka monta hiilenkiertomallia on olemassa kun käyttää älyä, silloin on olemassa vain yksi todellinen ja se on luonnollinen hiilenkierto. Voiko tämän yksinkertaisemmin ilmaista.
Tähän luonnolliseen kiertoon on kajonnut ihmisen toiminta ja voiko tätäkään yksinkertaisemmin ilmaista.
Tämä on vaikuttanut luonnolliseen hiilenkierron tavalla, joka ei ole enää sitä samaa luonnollista hiilenkiertoa, sillä olemassa olevat luonnolliset hiililähteet ja nielut ovat muuttuneet.
Aineen kokonaismäärä ei häviä mihinkään, se muuttaa vain muotoaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hiilen reservien suhteellinen tasapaino vuotaa ns. yli, mikä näkyy ilmakehässä kohonneena hiilidioksidina.
Eli mistä ihmeestä Ollila olisi taikonut ne hiilinielut, jotka olisi saaneet Keeling-käyrän taittumaan edes hieman, kun toistaiseksi käyrä nousee edelleen kohti koillista.
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksesi osoittaa, että et ole ollenkaanjyvällä, mistä on kysymys hiilenkiertmalleissa.
Ensinnäkin tämä sinun kuuluisa Keeling-käyrä eli CO2-pitoisuuden trendi. Oma mallini seuraa tätä käyrää erinomaisella tarkkuudella tähän päivään asti: korrelaatio 0,999 ja standardivirhe 0,79 ppm vuosina 1750-2017.
Kaikilla muillakin hiilenkiertomalleilla käyrä taittuu siinä vaiheessa kun valitun skenaarion mukaan emissiomäärä pienenee. Jopa IPCC:llä on skenaarioita, joissa emissiot pienenevät.
Minun ei tarvitse taikoa hiilinieluja esiin, koska ne ovat jo eli meret, joiden hiilinielukapasiteettia ei ole käytännössä hyödynnetty lainkaan ja kasvillisuus, joka on kasvattanut hiilinielua useidne tutkimusten mukaan merkittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos se Ollilan kuuluisa rautalanka alkaa olla vähissä, jatketaan sitä hieman.
Ollila on ollut jo vuosia kaatamassa kansainvälistä hallitusten välistä ilmastopaneelia IPCC:tä ja siitä johdannaisena Maailman ilmatieteen järjestöä WMO:ta ja sen pääsihteeriä prof. Petteri Taalasta.
Tähän listaan voisi jatkaa vielä Helsingin yliopiston ilmakehätutkimuksen keskuksen / matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan (INAR RI) mm. akateemikko prof. Markku Kulmalan ja prof. Jouni Räisäsen johdolla.
Suomen ilmastotutkimuksen lippulaivan Ilmatieteen laitoksen. Seuraavana on vuorossa ICOS (Integrated Carbon Observation System) ja Suomessa akatemia prof. Timo Vesalan johdolla.
Tähän listaan voisi jatkaa vielä Ollilan itsensä edustama Aaltoyliopisto, missä opetetaan ilmastonmuutosta Sanna-Liisa Sihto-Nissilän toimesta, joka on aerosolien ilmastovaikutuksesta väitellyt FT. Onko siis ilmastomuutoksesta laadittu opetusohjelma sekin virheellinen, eli opiskelijoita aivopestään väärillä periaatteilla?
Toinen samasta aiheesta väitellyt tutkijatohtori Michael Lettenmeier, myös Aalto yliopistosta, joka on ollut yksi päätutkijoista Sitran tilaamassa 1,5 asteen elämäntavat -tutkimuksessa, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä on vertaillut eri maiden elämäntapojen hiilijalanjälkiä. Hänellä on hyvin selkeä näkemys näistä asioista. Eli seuraavana olisi siis vuorossa Sitra.
Entä sitten muut instituutit maailmalla:
1. CICERO (Center for International Climate and Environmental Research / PhD. Gunnar Myhre (Myhre et al.)
2. NASA
3. ESA
4. Met Office
5. NOAA
6. CSSR (Climate Science Special Reprot)
7. Climate Central
8. ETH Zürich (prof. Reto Knutti)
9. Climate & Clean Air Coalition (prof. V. Ramanathan)
10. NASA (prof. J.W. Chamberlain, edesmennyt)
11. University of East Anglia (prof. T. M. Lenton)
12. Potsdam Institute for Climate Impact Research (prof. Hans Joachim Schellnhuber)
13. Max Planck Institute (prof. Paul Crutzen) kemian Nobel 1995
jne..jne
Ja miksi näin?
Periaatteessa ja lopulta vain yhden miehen laatiman hiilen kierto-mallin ja yksinkertaisen permille-arvo muunnoksen perusteella, missä on hyödynnetty emissioita?
Sanoisin, että Ollilan suhteellisuudentaju on edelleen pahasti ulalla.
Jos nyt puhutaan hiilenkierto-malleista, olen kyllä tutkinut tässä vaiheessa niitä aivan riittävästi ja minulle henkilökohtaisesti se tarkoittaa malleja, jotka avautuvat ao. blogeista. Nämä osuvat hyvin lähelle sitä logiikkaa ja analogiaa, josta tässäkin blogissa olen kirjoittanut.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/279365-7-ilmastorealisimia-hiilen-kiertokulku/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/hiilenkierto-ja-parametri-δ13c-noaa-national-oceanic-and-atmospheric-administration/
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta siis haluaa kaataa minun hiilenkiertomallini luettelemalla pitkän rimpsun nimiä ja tutkimuslaitoksia. Vaikka tuossa listassa olisi puolet lisää nimiä, niin niillä ei voi kaataa yksinkertaista matematiikkaa ja fysiikkaa, miten lasketaan ilmakehän permille-arvo, jos siinä on n. 30 prosenttia antropogeenista hiilidioksidia. Ei ole onnistunut Sinivirralta ei niiltä usealta tutkimukseni vertaisarviojalta, jotka ovat läpikäyneet tutkimukseni. Tosin he löysivät jokainen jonkin muun syyn hylätä tutkimus, mutta yksikään ei tästä syystä. Se olisi oma tarinansa ja se kerrotaan joskus myöhemmin.
Noista kahdesta hiilenkiertojulkaisusta eli Joos et al. 2013 ja Global Carbon Budget 2019. Ensinmainitussa on 28 kirjoittajaa ja jälkimmäisessä yli 70. Tästä voin todeta, että mitä useampi kokki sen huonompi soppa.
Ilmoita asiaton viesti
Ollilan ongelma on siinä, ettei hän huomaa sellaista pientä yksityiskohtaa, mikä sisältyy tuohon listaan. Se ei ole pelkkä lista nimiä, vaan jokainen instituutti ja yliopisto ovat järjestäen eri mieltä Ollilan teeseistä. Kyseisillä instituuteilla ja yliopistoilla on sekä kansallinen että kansainvälinen mandaatti ja vastuu tekemistään tutkimuksista. Eli kommenttisi valitettavasti poikkeaa erimielisyydessään listassa esitettyjen virallisten instituuttien ja yliopistojen linjasta.
Jos Aalto-yliopistossa koulutetaan tulevia tutkijoita periaatteilla, jotka poikkeavat Ollilan teeseistä, mikä silloin on se oikea periaate, jollei se ole Aalto-yliopiston opintosuunnitelmaan kirjattu FT Sanna-Liisa Sihto-Nissilän periaate.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirralla on erikoisia käsityksiä tutkimuslaitosten ja yliopistojen käytännöistä. Annat ymmärtää, että jokainen instituutti tarkistaa ja hyväksyy jokaisen tutkimuksen, jossa joku sen tutkija on mukana ja ”lyö leiman” paperiin, että saa julkaista. Tällöinhän jokaisessa tutkimuslaitoksessa on joku ylimmäinen super-professori, joka tietää paremmin kuin johonkin aiheeseen vuosia perehtynyt tutkija, onko jokainen laitoksen tutkimus oikeiden hyväksyttyjen tutkimusperiaatteiden mukainen.
Näkemyksesi ei ole tältä planeetalta.
Kuvitteletko, vai oletko nähnyt jossain paperin, jossa jokin tutkimuslaitos julistaa, että meillä tehdään ja julkaistaan vain IPCC-tieteen mukaisia tutkimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ollila on nyt ymmärtänyt kommenttini totaalisen väärin tai sitten hän tekee sen tarkoituksellisesti.
Minä vain asetin vertailuun teesisi vs. nuo ks. instituuttien teesit, joiden hiilenkiertomallit poikkeavat sinun mallistasi. Siinä on fundamentaalinen ero, eikä siitä ole mitään syytä esittää sellaisia argumentteja, että käsitykseni olisi muilta planeetoilta.
Toki teesejä voi aina esittää, mutta ovatko ne reaalisia suhteessa muiden esittämiin teeseihin.
Jos nyt otan esimetkkinä omat teesini, olet tyrmännyt ne järjästäen, vaikka ne perustuvat aivan samoihin fysiikan peruslakeihin.
Perustelusi ovat olleet jatkuvasti vastoin myös niitä käsityksiä, joista osa kommentoijista on esittänyt eriäviä mielipiteitä.
Mitä sitten tulee esim. FMI:n toimintaan voin kokemuksesta kertoa, että siellä työskentelee maan parhaimmat ilmastoasiantuntijat, sen on historia ja kokemus osoittanut jo toistasataa vuotta.
Ja kuten olen jo niin monesti todennut, ei yhden tutkijan tutkimus saa yksinkertaisesti vahvistusta, jos se ei läpäise virallista vertaisarviointiproseduuria ja pääse näin vaikuttamaan kansainvälisillä foorumeilla.
Ei tutkimus etene niin, että osoittaa muiden teesit vääriksi, vaan omat teesit oikeiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miten voi olla noin, että joku kuvittee, että jollain instituutiolla tai tutkimuslaitoksella tai yliopistolla olisi joku oma hiilenkiertomalli.
Ilmatieteenlaitoksesta kyllä tiedän, että sillä on aivan oma tapansa käsitellä asioita. Sen kertoo jo IL:n laatujärjestelmä.
Nyt alan tajuta tämän Sinivirran ajatuksen juoksua. Meni monta vuotta, ennen kuin tajusin miten vääristynyt kuva voi olla.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksiselitteinen logiikka ja analogia johtaa siihen, että antropogeenista hiiltä ei ole alunperin ollut olemassakaan”.
Li Anderssonia lainatakseni- Paska puhetta!
Ainetta ei voi tyhjästä luoda, eikä sitä voi hävittää!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tutkimus tukee Ollilan permille-arvolaskelmaa.
”However, although natural or anthropogenic changes in the terrestrial biosphere are likely to have played a role in shortterm carbon cycle dynamics, the amount of carbon needed to cause a shift of 50 ppmv would far exceed the size of potential carbon sources and sinks in the terrestrial biosphere (Ruddiman, 2003). Moreover, the lack of high-resolution land-cover reconstructions for the last millennium does not permit a detailed comparison between centennial-scale changes in land cover and the CO2 record.”
”Vaikka luonnollisilla tai ihmisen toiminnan aiheuttamilla muutoksilla maanpäällisessä biosfäärissä on todennäköisesti ollut merkitystä lyhytaikaisessa hiilisyklin dynamiikassa, 50 ppmv-muutoksen aikaansaamiseksi tarvittava hiilen määrä ylittää huomattavasti maapallon potentiaalisten hiililähteiden ja nielujen koon biosfäärissä (Ruddiman, 2003). Lisäksi korkearesoluutioisten maanpeitekorjausten puuttuminen viimeisen vuosituhannen aikana ei mahdollista yksityiskohtaista vertailua maanpäällisyyden 100-vuotismuutosten ja hiilidioksiditietojen välillä.
The oceans, on the other hand, may be a much larger potential source or sink for atmospheric carbon (Raven and Falkowski, 1999).
Toisaalta valtameret voivat olla paljon suurempi ilmakehän hiilen potentiaalinen lähde tai nielu (Raven ja Falkowski, 1999).”
https://www.geocraft.com/WVFossils/Reference_Docs/Kouwenberg_et_al_2005.pdf
”ABSTRACT
A stomatal frequency record based on buried Tsuga hetero-phylla needles reveals significant centennial-scale atmospheric CO2 fluctuations during the last millennium. The record includes four CO2 minima of 260–275 ppmv (ca. A.D. 860 and A.D. 1150, and less prominently, ca. A.D. 1600 and 1800). Alternating CO2 maxima of 300–320 ppmv are present at A.D. 1000, A.D. 1300, and ca. A.D. 1700. These CO2 fluctuations parallel global terrestrial air temperature changes, as well as oceanic surface temperature fluctuations in the North Atlantic. The results obtained in this study corroborate the notion of a continuous coupling of the preindustrial atmospheric CO2 regime and climate.
ABSTRAKTI
Hautautuneen Tsugan hetero-
phylla-neulaset paljastavat merkittävät sadan vuoden mittaiset ilmakehän hiilidioksidivaihtelut viime vuosituhannen aikana. Tietue sisältää neljä hiilidioksidin minimiä, joiden arvo on 260–275 ppmv (n. A.D. 860 ja A.D. 1150, ja vähemmän näkyvästi, n. A.D. 1600 ja 1800). Vaihtelevia CO2-maksimiä, 300–320 ppmv, on läsnä paikoillaan A.D. 1000, A.D. 1300 ja ca. A.D. 1700. Nämä hiilidioksidin heilahtelut ovat samansuuntaisia maanpäällisen ilman lämpötilan muutosten kanssa samoin kuin meren pinnan lämpötilan vaihtelut Pohjois-Atlantilla. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset tukevat käsitystä esiteollisuuden ilmakehän hiilidioksidin ja ilmaston jatkuvasta kytkeytymisestä.”
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jo Etelämantereella lämmöt ylitti +20. Eipä Säätiedotus kertonut kovin suurista pakkasista, MTV säätiedotus ,aika olemattomia pakkasluvut.Kivihiilikaudella tulikin myös jääkausi. Melko lauha talvi, olemattomat pakkaset, vettä satanut tammi ja helmikuussa Täällä Kainuussakin, ei kovin talvelta näytä nyt. Juu, ei oo ensot paljon vaikuttaneet, co2 nyt ennätys, yli 416 ppm,
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään uutta.
Permille-arvolla ei ole käytännön merkitystä luonnollisen ja antropogeenisen hiilen välillä, sillä kaikki hiili, -kuten ensimmäisessä kommentissani jo totesin, on luonnollista alkuperää. Antropogeenista hiiltä ei ole alunperin ollut olemassakaan.
Jos joitakin analyyseja pitäisi tehdä, ne tulisi tehdä niistä mittareista, jotka ovat reaaliaikaisia, kuten esim. Keeling-käyrä. Siinä näkyy kaikki oleelliset muutokset globaaleista hiililähteistä – nieluihin.
Jos tässä yhteydessä viitataan ENSO:on, sen vaikutus pitkällä aika-välillä on +/- 0.
Ilmoita asiaton viesti
”Nämä hiilidioksidin heilahtelut ovat samansuuntaisia maanpäällisen ilman lämpötilan muutosten kanssa samoin kuin meren pinnan lämpötilan vaihtelut Pohjois-Atlantilla. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset tukevat käsitystä esiteollisuuden ilmakehän hiilidioksidin ja ilmaston jatkuvasta kytkeytymisestä.”
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai ne kytkeytyvät. Luonnossa olevat kaikki ilmiöt ovat riippuvaisia toisistaan. Mutta ilmeisesti Aro ei vieläkään ymmärrä sitä todellisuuteen perustuvaa logiikkaa ja analogiaa, jota olen yrittänyt jo kahdesti johdatella. Kolmanteen en ryhdy.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkas pitkä tämä nykyinen hiilidioksidin nousukausi olikaan.
”Hautautuneen Tsugan hetero-
phylla-neulaset paljastavat merkittävät sadan vuoden mittaiset ilmakehän hiilidioksidivaihtelut viime vuosituhannen aikana.”
Mitä se Charles Keeling sanoikaan hiilidioksidin luonnollisesta vaihtelusta.
Ilmoita asiaton viesti
nii ja Suomessa on 30 000 kemikaalia ja hyvin vaaralliia kemikaaleja on 5000 ja paljon kemikaaleja , jotka aiheuttavat huonoja juttuja ihmisille ja ympäristölle, näin meidän saasteet ja päästöt sotkee ilmaa ja ympäristöä. Näitä ei ollutkaan luonnossa esim.kivihiilikaudella ja muina aikoina, Nämä ovat yleistyneet 1900-luvulta tänne asti,
Ilmoita asiaton viesti
Hiilenkiertomallini on ainut, joka on yhtäpitävä useiden muiden tutkimusten kanssa, että biosfäärin eli kasvillisuuden määrä on kasvanut ja kasvaa koko ajan.
Eräällä nettisivustolla törmäsin hiljattain kahteen mielenkiintoiseen kommenttiin. Molemmat kommentoijat asuivat USA:n sisällissodan merkittävillä taistelupaikoilla. Tuo sota oli ensimmäinen sota, jossa lehdistö ja valokuvaajat toimivat taistelukentillä ja ikuistivat olosuhteita.
Molemmat kommentoijat olivat verranneet valokuvia noista taistelualueista nykyisiin näkymiin. Silmiinpistävää oli molemmilla alueilla, että sisällissodan aikana 1860-luvulla nuo alueet olivat lähes puuttomia alueita. Nyt niillä kasvaa sankkaa metsää. Kyse ei ole tykkitulen aikaansaamasta puiden lakoamisesta.
Mieleeni on jäänyt erään metsäntutkijan 1800-luvun lopussa tekemä kartoitusmatka, jonka hän teki jalan Etelä-Suomen läpi suoraa linjaa pitkin Kajaaniin saakka. Hänen raporttinsa oli johtopäätöksiltään lohduton. Kunnon metsää ei ollut kuin paikoitellen. Suomen metsäteollisuus oli lapsenkengissä tuolloin, eikä sitä voi syyttää metsien ylihakkuista.
Johtopäätökseni on, että kasvillisuus sinnitteli jollain tavoin hiljaiselossa 1800-lvulla kylmissä olosuhteissa hiilidioksidin pitoisuuden ollessa 280 ppm, joka on lähellä monen kasvin alarajaa hengissä pysymisen kanssa. Mutta ilmastoalarmistit kaipaavat kovasti noihin aikoihin. He eivät tiedä, mitä se tarkoittaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoidaan nyt tätä sitten. Olen nimittäin itse tehnyt saman havainnon, vanhoissa kuvissa Suomesta näkyy vähän puita. Mutta syyt ovat jossain muualla kuin co2:ssa. Tuolloin puun pienpolton määrä oli valtaisaa, lisäksi lähellä asutusta laidunnettiin. Kauempana näkyi kaskenpolton jäljet. Sakeita aarnimetsiä toki erämaista löytyi, niihin vaan ei päässyt metsäautoteitä pitkin.
Ollilan selittelyt alkavat kuulostaa kovin tarkoitushakuisilta.
Ilmoita asiaton viesti
Entäs sitten ennen kameroita? Sankkaa metsää joka paikassa ja jopa pohjoisessa vyöhykkeellä, jossa nyt ei kasva yhtään puuta?
Ilmoita asiaton viesti
Tähän taisin jo kommentoida sinulle toisessa blogissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän kyllä yhden blogikirjoittamisen perussäännön: yhtälö lopettaa lukemisen aina 50 %:lla lukijoista. Minulla oli kaksi yhtälöä, joten potentiaalisista lukijoista jäi jäljelle siinä vaiheessa 25 %.
Toisaalta tämä on selitys, miksi ilmastoeliitti voi rauhassa levittää ilmastotiedettä, joka on fysiikan lakien vastaista, kuten tämä antropogeenisen hiilidoksidin määrä ilmakehässä osoittaa. Ja kasvihuoneilmiön määritelmä, jossa ei tarvita edes yhtälöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Montako kymmentä miljoonaa kertaa tämä viimeinen 60v mahtuu maapallon ikään. Melko sairasta väittää että nyt ilmastossa tapahtuisi jotain ainutlaatuista. Ja sen co2 kaasun vaikuttamattomuus näkyy tällä hetkellä merijäissä joiden määrän co2 on kuulemma määrännyt silloin kun sitä oli vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kun Teillä kirjoittajilla ei taida olla harmaata aavistustakaan esim
Fluoriyhdisteistä, CFC,HFC,PFCyhdisteet. Nämä yhdisteet Nasan tutkijoiden ja prof .Fracisco, kemian ja ilmastotiede, tutkii molekyyleja ja kemiaa ilmakehässä,niin nuo yhdisteet voivat nopeammin sulkea inftapunaikkunan niin, että lämpöjä ei pääse karkaamaan ja ovat nuo yhdsteet paljon tehokkaampia pidättämään lämpöjä. Teillä on vain hiilidioksidi jauhettavana ja ON olemassa ilmassa tehokkaampia yhdIsteltä pidättää lämpöjä
Ilmoita asiaton viesti
Koettakaa jo alkaa käsittämään, että ilmassa on tehokkaampiä lämmön pidättäjiä kuin co2 tai metaani tai typpijutut. Me olemme saastuttaneet ympäristön ja ilman päästöillä ja saasteilla
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö siis seuraavaksi kieltää hiihtäjiä käyttämästä ko. suksivoiteita, jotta maailma pelastuu?
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi Joos et al.:n malli antaa näin ison virheen? Syynä näyttää olevan se, että malli ei huomioi merestä tulevaa CO2-virtausta, ”
Mitä tarkoitat mallilla? Joos et al.:ssa on tarkasteltu 15 eri hiilenkiertomallin tuloksia eikä käytetty mitään omaa mallia. Ja mihin perustuu väite, ettei noissa malleissa olisi huomioitu merestä tulevaa CO2 virtausta?
Ilmoita asiaton viesti
Joos itse kutsuu niin kuin kaikki muutkin malliksi sitä, jonka hän saa yhdistämällä 15 mallin tulokset. Kysymyshän on pelkästään kielen käytöstä, ja olen kyllä tutkimuksessani asian tuonut selvästi esiin, mitä tarkoitan mallilla, jonka olen nimennyt Joos2013. IPCC:n mukaan ilmastoherkkyys (TCS) on 1,8 astetta ja se perustuu omien sanojesi mukaan tietokonemalliin. Mihin malliin? Voitko nimetä? Onko IPCC nimennyt tietokonemallin, joka antaa TCS-arvoksi keskimäärin 1,8 astetta?
Mistä tiedän, että Joos2013 ei huomioi merestä tulevaa CO2:ta mallissaan (eikä mikään niistä 15 mallista, joista se koostuu)? Yksinkertaisesti johtopäätökseni perustuu siihen tosiasiaan, että ilmakehän CO2-määrän lisäys sitten vuoden 1750 on ollut pelkästään antropogeenista eli fossiilisista polttoaineista peräisin – ei grammaakaan merestä.
Saas nähdä, yritätkö seuraavaksi jälleen selittää, että nämä mallit eivät itse asiassa tarkoittakaan aitoa fossiilista CO2. Olen asian vääntänyt rautalangsta kirjoituksessani ja siitä löytyy kolme erilaista todistetta, joten en sen asian kanssa viitsi enää jatkaa jankkaamista. Voit mielenrauhasi takia ruveta kutsumaan CO2-jakeita aivan kuin parhaaksi näet, mutta ei niillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jälleen kerran vastauksessasi on tarpeettomia hyökkääviä kommentteja. Kysyin kaksi kysymystä ja mielestäni ihan asiallisesti. Enkä minäkään jaksa jankata tuosta asiasta ja sen takia en itse sitä nostanukkaan esiin. Ja jos haluat esiintyä tutkijana niin sinun pitää myös varautua kritiikkiin.
IPCC:n ilmastoherkkyys perustuu ilmastomalleihin (siis useampaan). Tämä tieto ja kyseiset ilmastomallit löytyvät raporteista helposti. Luulen että löydät ne itsekin hyvin pienellä vaivalla.
Voitko näyttää Joos et al:n paperista kohdan jossa hän itse kutsuu asiaa malliksi? Minusta tällainen kielenkäyttö aiheuttaa väärinkäsityksiä. Tässäkin tapauksessa Joosin tulokset perustuvat usempaan yksilölliseen malliin. Tiedätkö noista yhdestäkään mitä niissä on otettu huomioon ja mitä ei? Esimerkiksi johtopäätöksesi perustuu taas tähän väärinkäsitykseesi siitä, mitä antropogeenisella tässä yhteydessä tarkoitetaan ja josta olemme jankanneet useaan kertaan. Eikä siis siihen, että tietäisit tai olisit selvittänyt näistä malleista yhtään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitän Blogistia asioiden riittävän selkeästä esittämisestä niin että kaltaiseni maallikkokin niitä ymmärtää. Luetulla pitkällä matematiikalla saattaa olla osuutta asiaan, tosin siitä on jo todella kauan.
Jouni Aro ansaitsee myös kiitokset tässä yhteydessä samasta asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Joskus tuntuu siltä, että jos blogissa on jokin numero puhumattakaan yhteen tai vähennyslaskusta, niin se menee osalla lukijoista yli hilseen. Luotan siihen, että yli puolet suomalaisista on käynyt lukion ja olen yrittänyt pitää matematiikan sillä tasolla, että peruskoulun käynytkin pystyy vaikka itse laskemaan samat asiat, jos halua on.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on taas niin laaja asia, että vastaukseen pitäisi perehtyä vuosia ja kirjoittaa kirjoja…
Erityistä viholliskuvallisuutta en koe, mutta toiset ihmiset nyt vain ärsyttävät enemmän kuin toiset. Blogisti kuuluu viimeksi mainittuihin.
Kommentoija Sinivirta painottaa Keelingin käyrää eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua ja lukuisten tutkimuslaitosten melko yhdenmukaista kantaa antropogeenisen CO2:n osuudesta ilmakehässä.
Keelingin käyrä ei erottele CO2-lähteitä, mutta kivihiili ja muut fossiiliset polttoaineet ovat joka tapauksessa ihmisen vaikutuksesta olleet lisäämässä CO2:ta ilmakehässä ja näiden polttoaineiden käytetty yhteismassa on suht’koht riittävä ilmakehän CO2-pitoisuuden kohottamiseen.
Permille-arvolla voisi kaiketi periaatteessa laskea hiililähteiden seossuhteita ilmakehässä, mutta samaan arvoon päästäneen useamalla tavalla. Valtameren kumpuamisen nostama hiilidioksidi on kaiketi puolifossiilista? Kasvien lahoamisen tuottama CO2 lienee sekin lähellä fossiiista? Kun Ollilan hiilenkiertomalli tuottaa mittauksia vastaavan permille-arvon ilmakehälle, niin siinähän pitää olla useampikin asia kohdillaan.
Atomipommien C14 laimeni liukkaasti ilmakehästä. Tämä hiilimäärä oli kuitenkin niin vähäinen, ettei se esimerkiksi kohottanut merien hiilidioksidin osapainetta. Sensijaan fosiilista hiilidioksidia on tuotettu niin paljon, että se on riittänyt vähentämään valtamerien emäksisyyttä (ilmastopelottelukielellä happamoituminen) ja näin ollen lisäämään CO2-osapainetta pintamerivedessä. Muuten menisinkin väittämään tätä Ollilan mallin virhelähteeksi, mutta ainakin tekstin ja kuvan 6 perusteella päätellen tämä seikka on huomioitu mallissa.
Joka tapauksessa tämä meriveden CO2-osapaineen lisäys on vähän sukua sille, että hiilidioksidipatruunasta nopeasti lisätään sihijuomaan hiilidioksidia. Lisäysnopeus ei ole oikein missään suhteessa sen CO2:n poistumisen kanssa, joka voi olla kylmissä olosuhteissa varsin hidasta. Kuvan 11 viipymäajat joillakin malleilla tuovat tämän vielä uudestaan mieleeni. Valtamerien päiväntasaajavyöhykkeen lämmin ”linssi” pitänee liuenneen CO2:n vuorovaikutuksessa ilmakehän kanssa. Kylmien alueiden pohjavirtoihin vievät pystyvirtaukset taas ”poistavat” hiilidioksidin ilmakehän vaikutuspiiristä (luokkaa tuhanneksi vuodeksi?)
Tämähän olisi huima tulos, jos ilmakehän antropogeeninen CO2 olisi vain n. 1/3 yleisesti lasketusta määrästä. Tämä tulos vaatisi kyllä sitten osoittamaan myös sen ”muun” lähteen, joka artikkelin perusteella voisi olla meri. Yksi selitys tässä saattaisi näkemyseroille ollakin siinä, että lämmenneen meriveden ”päästöt” on laskettu antropogeenisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat, että valtameritä tuleva CO2 on kaiketi puolifossiilista. Tuo viimeinen kuva 12 antaa erittäin tarkan kuvan siitä, miten valtamerten antropogeeninen CO2-pitoisuus lähti hyvin varovasti nousemaan vuoden 1750 jälkeen ja nyt se kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2017 imakehästä absorboitui valtameriin 7,1 GtC/v ja vastaavasti valtamerten sekoittumiskerroksesta tuli 1,1 GtC7v.
Radiohiilen 14C dynaaminen käyttäytyminen vastaa melkein täysin antropogeenisen CO2:n käyttäymistä, koska molemmat alkoivat nollasta. Kun antropogeenista CO2:ta kerääntyy koko ajan hiilenkiertosysteemiin lisää, niin aikavakiot pitenevät. Ratkaisevaa ei ole antropogeenisen CO2:n poistuminen ilmakehästä, vaan miten kokonaishiilidioksidi käyttäytyy, koska sehän määrää CO2:n pitoisuuden ilmakehässä. Ilmastoeliitti haluaa puhua antropogeenisesta CO2:ta ja vääristää sen määrän ilmakehässä, koska se kuulostaa vaarallisemmalta kuin kokonaishiilidioksidi.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko mielestäsi/mallisi mukaan ilmakehässä olisi tällä hetkellä CO2:sta ilman ihmistoimintaa?
Ilmoita asiaton viesti
Voin antaa helposti arvion, että noin 90-100%d kaikesta ilmakehän kasvaneesta CO2-määrästä johtuu ihmisen toiminnasta, mutta siitä on vain n. 9 % fossiilisista polttoaineista kotoisin eli antropogeenista.
Teenpä myös yhden kysymyksen. Kaikki kolme jutussani esittämääni tutkimusta ovat arvioineet, että fossiilisia polttoaineita on käytetty n. 440 GtC vuoteen 2017 mennessä. Kaksi tutkimusta eli Joos et al. (2013) ja GCB 2019 ovat sitä mieltä, että kasvillisuuteen ei ole mennyt yhtään ja meriin on imeytynyt 160….170 GtC. Mihin on mennyt loput?
Pelaat edelleen tätä omaa antropogeenisen hiilen peliäsi, jossa yrität vääristää yksinkertaisia tosiasioita.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä vastausta hainkin ja kiitos rohkeudestasi vastata. https://fi.m.wiktionary.org/wiki/antropogeeninen
Eli olet itsekin samaa mieltä kuin IPCC tai ”ilmastoeliitti” että hiilidioksiidipitoisuuden kasvu on ihmisperäistä eli antropogeenista. Ei tässä taida olla mitään, mitä vääristelen?
Ja en osaa juuri nyt vastata kysymykseesi. En ihan luota siihen mitä sanot joissakin tutkimuksissa sanottavan. Pitäisi lukea ensiksi mitä siellä sanotaan ja ottaa sitten vasta kantaa, jos osaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä kysymys koskien kuvaa 12. Siinä on kahdella käyrällä täsmälleen sama seliteteksti ”Mitattu permille-arvo ilmakehässä”. Tätä ihmettelen. Jos toinen olisi vaikkapa ”Laskettu…” niin sitten en ihmettelisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos huomiosta. Olen vahingossa valinnut saman selitystekstin kahdelle eri käyrälle ja korjasin virheen.
Ilmoita asiaton viesti
Laakso haluaa jatkaa tätä pelaamistaan käsitteellä antropogeeninen hiili. Otan tähän määritelmän sivustolta ”Energiakasvatus” eli Energy education:
https://energyeducation.ca/encyclopedia/Anthropogenic_carbon_emissions
”Anthropogenic carbon emissions are the emissions of various forms carbon – the most concerning being carbon dioxide – associated with human activities. These activities include the burning of fossil fuels, deforestation, land use changes, livestock, fertilization, etc., that result in a net increase in emissions.[2]
Tuo viite 2 tarkoittaa IPCC:n sanastomäärittelyä.
Antropogeeninen hiili syntyy ihmisen toiminnan ansiosta , jotka lisäävät hiili(dioksidi) päästöjä kuten fossiilisten polttoaineiden polttaminen, metsän tuhoaminen, maankäytön muutokset, jne. Oleellinen seikka asiassa on, että hiilipäästöt lisääntyvät. Jos valtameristä siirtyy hiilidioksidia ilmakehään, niin hiilidioksidipäästöt eivät ole lisääntyneet. Lisäksi on huomattava sellainen yksinkertainen tosiasia, että kahdessa referoimassani hiilenkiertomallissa fossiilisen hiilidioksidin tase ei mene tasan, jollei lasketa, että kaikki ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi olisi fossiilisista polttoaineista peräisin. Heidän malleissaan ilmakehään ei mahdu yhtään gigatonnia lisää meristä tullutta hiilidioksidia, vaan se on vuoden 1750 tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siinä ole mitään järkeä, jos ilmakehästä jo poistunut fossiilinen hiilidioksidi, joka on korvautunut luonnollisen kierron hiilidioksidilla olisi edelleen antropogeenista.
Tämä ajattelumalli on vain jälleen sitä alarmismia, joka ilmenee kaikessa mahdollisessa.
Ilmoita asiaton viesti