Euroopan sähköverkko kävi lähellä romahdusta 8.1.2021
OIen saanut monta virikettä ilmastonmuutosaiheisiin kirjoituksiini täällä US:ssa Hesarin, Ylen ja MTV3:n ilmastonmuutosaiheisista jutuista, joissa jokin asia on ollut silmiinpistävästi ns. pielessä. Tälläkin kertaa kyseiset mediatalot ovat välillisesti myös tämän kirjoitukseni taustalla. Syynä on, että nyt nämä tahot ovat hyväksi nähneet jättää kansalaiset uutispimentoon, koska tämä otsikon uutinen ei palvele heidän ajamaansa agendaa ihmisen aiheuttamasta katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta ja siitä johtuvasta tarpeesta investoida tuuli- ja aurinkosähkön tuottamiseen. Juttuni perustuu tänään ilmestyneessä Tekniikka & Talous – lehden nettijulkaisussa olleeseen uutiseen:
Sähköverkon häiriö oli täpärin tilanne 14 vuoteen. Suoraa tekstiä T&T:n sivulta: ”Etelä-Euroopasta Pohjanmerelle yltävä sähköverkko käväisi lähellä romahdusta iltapäivällä tammikuun 8. päivänä. Blackout vältettiin kuitenkin täpärästi. Keski-Euroopassa verkkotaajuus romahti äkkiä 47,74 Hz:iin ja sittemmin tasaantui 49,84 Hz:iin. Taajuuden pitää olla 50 Hz. Saksalaisen Ingeniuer-lehden mukaan Eurooppa uhkasi pimentyä klo 14.05 aikaan”.
Häiriö alkoi Romaniasta, jonka vuoksi kaakkoinen Eurooppa kytkettiin pois Euroopan verkosta. Myös Italiassa ja Ranskassa sähkön suurkuluttajia tiputettiin verkosta 1,7 gigawatin verran.
T&T kirjoittaa, että ”Wien Energie -yhtiön mukaan Euroopan sähköverkossa hätätilanteiden määrä on kasvanut noin 15:sta 240:een tapahtumaan vuosittain 15 viime vuoden aikana. Sen mukaan syynä on se, että vaihtelevan tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto on kasvanut rajusti.”
Suomen sähköverkkoa operoiva Fingrid on kertonut, että tapahtumat eivät vaikuttaneet pohjoismaiseen sähköjärjestelmään paitsi, että jonkin verran sähkötehoa siirrettiin Keski-Euroopan järjestelmään.
Oma mielipiteeni on, että Suomi on käenpoika, jonka sähköverkon toiminta on ulkopuolisten tekijöiden varassa. Merkittävä osa taannoisen pakkasjakson aikana sähköenergiastamme tuli rajojen ulkopuolelta. Se on suurin turvallisuusriski suomalaisten elämässä.
Kirjoitusvirhe korjattu klo 21.06
Pitääkö kaikilla omakotitaloasukkailla olla valmiina generaattori sähkökatkosten varalta? Entä kerrostalot? Millä esim. kerrostalojen kaukolämpö tuotetaan? Atomivoiman tuottamalla sähköllä, öljyllä tai kaasulla? Oli miten oli, kerrostaloissa tarvitaan myös aina sähköä.
Onko Suomessa mietitty, miten toimitaan kriisioloissa, jolloin sähköä ei ole riittävästi? Miten nykyisin selvittäisiin tilanteista, joissa miltei kaikki sähköt poikki pitemmän aikaa esimerkiksi sotatilanteessa tai vastaavissa pahoissa kriiseissä? Maaseudulla kyllä selvitään mutta kaupungit olisivat pulassa. Toisaalta monilla suomalaisilla on kakkosasunto/mökki maaseudulla, johon luultavasti tulisi ryntäystä. Jostain kumman syystä olen välillä miettinyt näitä mahdollisia skenarioita 🙂 Yhteiskuntamme on tänä päivänä hyvin haavoittuva, joten myös päättäjillä pitää olla suunnitelmia poikkeusolojen varalta.
Ilmoita asiaton viesti
Senpä vuoksi sähköverkon varmuus on todella tärkeä. Koska Suomessa sähköverkon luotettavuus on ollut varsin hyvä, niin suurin ihmisistä pitää asiaa itsestäänselvyytenä. Poikkeuksena on ainakin haja-asutusalueen karjatilalliset, jotka ovat kantapään kautta oppineet, että pitää olla traktoriin kytkettävä sähkögeneraattori.
Tälläkin palstalla on spekuloita, että Venäjä voi hyökätä milloin vain Suomeen ja sen vuoksi meillä pitää olla Naton joukkoja maassa. Ei Venäjän tarvitse juurikaan hyökätä. Venäjä saa minimaalisella panostuksella Suomen pois kriisitilanteesta rajoiltaan poistamalla pari suurmuuntaja-asemaa sähköverkosta. Sen jälkeen Suomen vallassa oleva hallitus kumartaa syvempään kuin koskaan itään päin.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on myös kaupungistunut ja Pietarissa asuu Suomen verran väkeä jos haavoittuvuudesta puhutaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitääkö kaikilla omakotitaloasukkailla olla valmiina generaattori sähkökatkosten varalta?”
Minulla on UPS, ja asun kerrostalossa.
”Miten nykyisin selvittäisiin tilanteista, joissa miltei kaikki sähköt poikki pitemmän aikaa esimerkiksi sotatilanteessa tai vastaavissa pahoissa kriiseissä?”
Hyvin epämukavaa ja lamauttaisi kun ihmiset joutuisivat stressailemaan ja keksimään miten pysyisivät lämpimänä.
Sähköjen katkeamisen sijasta ruoka ja lääkkeet ovat suurempi ongelma että miten riittävät.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, lämmitys, ruoka ja lääkkeet ovat loppujen lopuksi ne kaikkein tärkeimmät asiat ihmisille. Muu on ylimäärää. Jos asuu omakotitalossa ja on käytössä uuni + puuhella, selviää myös kriisioloissa paremmin kuin kerrostalossa. Puuhellalla voi tehdä sitä ruokaa, mutta jos ei ole ruokaa niin on jo vakava paikka. Sodan aikana isoisäni osti kalliilla maajusseilta lihaa ja voita, joten äitini ja isoäitini selvisivät sodassa melko hyvin. Isoäitini piti sodan aikana isoisän yritystä pystyssä. Isoisälleni kävi sodassa kuitenkin köpelösti, hän haavoittui pahasti räjähdyksessä Venäjän puolella kaukopartiossa ollessaan, eikä oikein koskaan toipunut tästä ennalleen.
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni on kotivaraa sen verran, että kuukauden päivät pärjää ruuan puolesta.
Agregaattia en vielä ole hankkinut mutta sekin on listalla tämän talven aikana, vaikkei täällä suuremmin ole sähkökatkoja ollutkaan viime vuosina.
Viimeisen viiden vuoden aikana 47 häiriötapahtumaa, joiden kesto on ollut minuutteja. Pisin katkos on ollut 6 tuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Hommaa löpötankki täyteen ennen kuin löpön myynti hiilihumpan vuoksi kielletään.
Ilmoita asiaton viesti
Mihinkäs vesi unohtui? Vedentulo loppuu monin paikoin saman tien sähköjen kanssa ja vessassa käynti myös. Vesitorneissa voi riittää pari tuntia.
Elitarvikehuolto loppuu myös nopeasti. Kaupat menevät kiinni, kun ei voi maksaa. Myös polttoaineiden jakelu loppuu ja lähes kaikki muukin.
Kyse on tietysti laajan katkon pituudesta ja laajuudesta. Miten saadaan verkko pystyyn, jos koko valtakunta pimenee?
Ilmoita asiaton viesti
”Mihinkäs vesi unohtui?”
Esimerkiksi WC:n pytyn vesisäiliössä riittää juomavettä ensihätään.
Veden suhteen Suomi on poikkeuksellisen helppo maa, että menee vaikka hakemaan järvestä ämpäreillä. Kyllä siihen reiän saa.
”Elitarvikehuolto loppuu myös nopeasti. Kaupat menevät kiinni, kun ei voi maksaa. Myös polttoaineiden jakelu loppuu ja lähes kaikki muukin.”
Niin ruoka ja lääkkeet on se ongelma. Että silleen olennaista on ne kotivarastot. Me kyllä selvittäisiin jonkun pikku kahakan ajan kuten vaikka talvisodan verran omillamme jos ei tarvitse mennä poteroon möyrimään. Että varmaan suurempi riski se poteroon joutuminen.
Ruoan valmistukseen löytyy kyllä myös polttoainetta ympäriltä. On tässä maassa sitä pöheikköä kyllä ihan hyvin että kyllä sitä jollain risukeittimellä selviää hengissä jos ei parempaa ole.
Että oikeastaan sotaa suurempana riskinä pidän sitä jos tulee paljon perättäisiä katovuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa, että vedentulo ei ole sinusta ongelma, kun on noita järviä. Miten lienee vaikka Hesan keskustassa tilanne ja kuinka moni ryhtyy juomaan vettä vessanpytystä? Aika moni saattaa käyttää sen pytyn huuhteluun.
Ilmoita asiaton viesti
”Vain kaksi asiaa ovat äärettömiä – universumi ja ihmisten typeryys, enkä ole ensimmäisestä aivan varma.” – Albert Einstein
Niin, ihan mahdollista että joku käyttää viimeiset juomavedet vaikka jalkakylpyyn. Kyllä sitä joillekin ongelmia tulee. Mielestäni ihmiset elää muutenkin välillä vaarallisen ohuesti että ei kestä minkäänlaista häiriötä missään joutumatta ongelmiin.
Helsinkiin vesi kyllä valuu mutta ylös pumppaaminen tarvitsee sitä energiaa. Voisi olettaa että tuossa on ihan oma varavoima kun on sellainen missä ei sitä vettä ole samalla tavalla helposti ympärillä ja satoja tuhansia ihmisiä.
Niin ja onhan siinä Helsingin voimalassa 3kk polttoainevarastot että kai sitä voi vähän ohjailla mihin sitä energiaa käytetään.
Ilmoita asiaton viesti
Tilanteeseen on Sitran erikoisasiantuntijalla selitys kunhan joku vain sitä kysyisi, luultavasti selityksenä on ilmastonmuutoksesta johtuva sään ääri-ilmiö. Aina jossain tuulee ja jos ei tuule syy on ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos, isompia tuulivoimaloita tarvitaan lisää ja paljon.. hiilidioksidin määrä ilmakehässä pitää vähentää muuttamalla polttomoottorit autoissa sähkömoottoreiksi.. jne. Nämä vaan nopeuttavat sähköverkon kaatumista, mutta se kaatuminen pitää kokea ennen kuin mitään opitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Polttomoottorien muuttaminen sähkömoottoreiksi vähentää sitä riippuvuutta Venäjään, eli se on turvallisuudelle parempi asia.
Toisekseen sähköautot on helposti paukkupakkasella parempi juttu sähköverkolle kun eivät silleen tarvitse sähköllä lämmittämistä että lähtevät käyntiin. Sehän riittää että akuissa vaan on virtaa.
Itseasiassa Suomi pystyisi varsin yksinkertaisella niksillä suojaamaan yhteiskuntaa paukkupakkasilla:
Asetetaan pakkasraja että koulut, virastot jne. kiinni ja kaikennäköiset pikkuliikkeet voivat myös sitten laittaa itsensä kiinni silloin kun eihän niissä paukkupakkasilla mitään asiakkaita ole.
Kas kummaa melkoinen määrä ihmisiä kun on kotona pakkasrajan ylittyessä, ei tarvitse energiaa käyttää siihen että siirtyy kodista johonkin muualle eikä tarvitse niitä autojakaan sitten käytellä.
Ilmoita asiaton viesti
Sairaaloiden ja ruokakauppojen on kuitenkin aina oltava avoinna. Yhdyskuntapalvelut on myös toimittava ajallaan, toki näiitä voi lykätä jonkin aikaa esim. pakkaspäivien ajaksi. Sairaaloita, apteekkeja ja ruokakauppoja ei sen sijaan voida sulkea edes pakkasten ajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Sairaaloiden ja ruokakauppojen on kuitenkin aina oltava avoinna.”
Sairaalat ja apteekit toki mutta eihän ruokakaupat ole nytkään aina auki vaan näillä on aukioloajat. Ruokakaupat vähän ongelmallinen kun rajoittamaton aukiolo käytännössä auttaa vain suuryrityksiä. Siinä varmaan pitäisi miettiä kokonaisuutta, ihan sitä ruoan logistiikkaa myöten että ei siinäkään järkeä ole pitää paikkoja kiinni kun ruoat pilaantuu kauppoihin.
Tuohon varmaan voisi miettiä jonkun järkevän mallin.
Muitakin juttuja on toki, että eläinlääkäri voi myöskin toki palvella tai muu vastaava.
Pienyritysten kiinni pitäminen oikeastaan tasaisi kilpailua kun nyt suuntaus on se, että kohta se ABC:n myyjä tekee siinä sivussa parturi-kampaamo töitä ja pienyrittäjät sitten ovat ahtaalla kun pitäisi esimerkiksi joskus nukkua.
Ilmoita asiaton viesti
Viime sodassa oli meillä paljon korttelikauppoja ja hevoskuljetusta kauppoihin häkäkaasun lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Polttomoottorien muuttaminen sähkömoottoreiksi vähentää sitä riippuvuutta Venäjään, eli se on turvallisuudelle parempi asia.”
Eli ostetaan sähköä venäjältä polttoaineen sijaan, jo pelkän henkilöauto kannan muuttaminen vaatii 8 kappaletta uutta olkiluoto 3 kokoista ydinvoimalaa tuottamaan pelkän sähköautojen tarvitseman energian.
Josta jokainen voi laskea ajan tuolle jos jokaisen rakentaminen kestää ”halvalla” tehtynä se 20 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös sitä kohta käynnistetä uusi ydinvoimala ja tuulivoimaloita tehdään vähän väliä..
Ajan voisi laskea että alle 30v. Ei se tietenkään pakollista ole mutta ilman halpaa öljyä ollaan silloin että siihen kukin sopeutuu miten itse parhaaksi näkee.
Eiköhän se paikasta toiseen liikkuminen mene paljon kalliimmaksi, jo senkin takia että autoja ei varmaan vaihdeta 1:1 sähköautoiksi että saadaan energiat riittämään. Niin tietenkin se liikkumisen hinta kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 47,74Hz on erittäin varallisesti pudonnut verkon taajuus. Olen tutkinut Tanskassa verkkojen stabiilisuuttä 80-luvulla. Aikanaan Ruotsin suuri verkkokatkos aiheutti Sjaellandin pimenemisen, ja sen vuoksi paikalliset sähköyhtiön päättivät investoida miljardeja Tanskan kruunuja tasaverkkoyhteyksiin toiseen taajuusklusteriin.
Sivumennen 1Hz lisää tuon 47,74 alle olisi kaatanut puoli Eurooppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Siitäpä olisikin ollut ylösnousemista!
No, kyllä suomessakin on ollut tehopulan uhkia useasti menneinä vuosina. Ja tuskin ne vähenevät, sillä olemme aivan liian riippuvaisia tuontisähköstä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten lie onnistunut tuon ongelman syyn paikallistaminen Romaniaan? Kun Romania irroitettiin muun Euroopan verkosta, sen taajuus nousi yli 50 Hz:n. Tämä viittaa siihen, että Romaniasta tuli tehoa muualle ja syy oli ihan toisaalla. Romaniassa ei ilmeisesti ole paljoa tuulivoimaa, niin se on helppo nimetä syylliseksi ideologian mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko kirjoittaa hieman off topic
Katsoin National Geographic channelilta dokumentin auringosta ja sen tuhovoimasta.
Yksi kunnollinen aurinkomyrsky saattaa lamauttaa koko maailman sähköverkot ja pudottaa yhteiskunnan 1800-luvulle.
https://tekniikanmaailma.fi/tuhoisa-aurinkomyrsky-vuonna-1859-rikkoi-viestintalaitteita-ympari-maailmaa-kaaosta-nyky-yhteiskunnassa-synnyttava-carringtonin-tapaus-voi-toistua-muutaman-vuosikymmenen-valein-kertoo-t/
Jos Ollilan mainitsemia suurjännitemuuntajia vaurioituu esim. useita kymmeniä tai satoja, niiden korvaamiseen voi kulua vuosia. Kyseisiä laitteita ei ole tehtaiden ”varastoissa,” vaan niitä tehdään tilauksesta. Yhden valmistaminen kestää useita viikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään on kyllä oivallettu, miten aurinkomyrskyn aiheuttamien ongelmien riskiä voidaan vähentää. Runkolinjojen johtimien paikkoja vaihdetaan määrävälein, joten eri pätkien indusoimat pientaajuusjännitteet kumoavat toisensa riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Suositukset ja oikolukua:
Olisiko se kellonaika ja edellisen häiriön sattumisen väliaika 14, mutta päivämäärä 8.1.2021?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos huomiosta. Korjasin otsikossa olevan virheen.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa jälleen Anterolta.
Suomeen pitää ehdottomasti rakentaa lisää ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Suosittelen sarjatuotantona kolme identtistä 1400 MW laitosta Etelä-Koreasta.
https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla on kovasti erilainen kuvaus tapahtumasta…
https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-27/green-shift-brings-blackout-risk-to-world-s-biggest-power-grid
Ilmoita asiaton viesti
Lukaisin artikkelin ja sen mukaan ongelman syntypaikka olisikin Kroatia. Huolestuttavaa piirre tässä on, että näinkin vaarallinen tilanne on johtanut kahteen erilaiseen diagnoosin tapahtumien kulusta. Herää kysymys, onko tilanne ollenkaan hallinnassa.
Itävaltalaisen enerigiayhtiön EVN AG:n tiedotuspomo Stefan Zach on sanonut, että kysymys ei ole siitä, jos tällainen verkon romahdus joskus tulee oikeasti tapahtumaan, vaan oikea kysymys on, milloin se tapahtuu.
Australiassa on koettu useampi osavaltion laajuinen sähkökatkos lähivuosien aikana ja ne liittyvät tuuli- ja aurinkoenergian voimakkaaseen vaihteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Minähän tuolla ylempänä jo sanoin, että ei kuulosta uskottavalta, että syy olisi ollut Romaniassa, kun sen verkon taajuus nousi, kun se irroitettiin muun Euroopan verkosta.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjanmaalla oli tuolloin 8 astetta pakkasta. Eikö etelässä edes ladottu puuta pesään tekelehtimisen sijaan? ”Anna minun kaikki kestää” Ei Suomi jatkossa persuja kestä.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköverkkojen älyn lisääminen on selkein ratkaisu ongelmaan. Suurten kuluttajien tarjoama kulutusjousto on osa ratkaisua. Haasteita tuovat myös jättikokoisten voimaloiden yllättävät alasajot. Hyvä esimerkki Suomesta oli OL2:n häiriötilanne. Suomen haasteena viimeiset kymmenen vuotta on ollut OL3:n viivästyminen, joka on tehnyt muista voimalainvestoinneista haastavia. Olkiluodostahan pitäisi tulla verkkoon ”ihan pian” tasaista tuotantoa.
Mutta toki meidän tulevaisuudessa pitää ottaa huomioon tilanne, jossa ei tuule laajoilla alueilla ja on pimeää. Kulutusjoustot ovat toistaiseksi avainasemassa, että saadaan sähköverkko pidettyä vakaana.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä liki blackout jutusta kannattaa lukea ainakin tämä: https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-27/green-shift-brings-blackout-risk-to-world-s-biggest-power-grid
Vuonna 2006 taisi verkko mennä nurin, mutta ei ollut tuulen eikä muun uusiutuvan syy. Tosin siitä alkuunsa syytettiin tuulta (tai sen puutetta), mutta korjattiin myöhemmin ihan perusjutuksi: oma tyhmyys. https://en.wikipedia.org/wiki/2006_European_blackout
Puolustuksen puheenvuoro, mistä on hyvä ottaa yksi lainaus: ””If a ship passing by in Emden can cause lights to turn off and elevators to stop in Paris, we need a European energy regulator to coordinate developments,””
https://www.windpowermonthly.com/article/951305/wrongly-blamed-blackout-european-lights
Kannattaa myös muistaa, että energian kulutus on tapissaan, ei talvella, (paitsi Suomessa) vaan kesällä.
Jos puhutaan massiivisesta ja pitkästä katkoksesta sähkön jakelussa, niin kyllä kaksi nestettä nousee ihan ekana esille: polttoaineet ja vesi. Sen jälkeen elintarvikkeiden jakeluketjut: kotipakastimesta kaupan kautta teollisuuden säilytykseen: saattapi pari lihakimpaletta että porkkanaa pilaantua nopeastikin. Sitten polttoaineen puuttuessa muut jakelut: lääkkeet, lämpö, muut elintarvikkeet. jne. Sairaalat kyllä toimivat, sen verran on varavoimaa kellareissa Kannattaa lukea Remeksen Jäätynyt Helvetti, aika hyvä pohjaopus tähän tilanteeseen.
Tuota vettä pitäisi osata arvostaa vähän enemmän, kuten nämäkin kommentit edustavat. Jos veden kierto loppuu pumppujen mennessä kiinni, alkaa jokaisessa kaupungissa palelu aika nopeasti, eikä ole takkoja. Kaukolämpö meinaan ei toimi. Ennen tätä tapahtuu kuitenkin se suurin meille kaupungeissa eläville vaikuttava asia: puskapissa ja -paska nousee arvoon uuteen. Vessat toimii vain yhden kerran! Jos mitään olen oppinut biologista, niin mitä sitten meneekin sisään yläkautta, tulee osittain ulos alakautta. Bajamajat käyttöön tai lähtö mökeille, jos oli muistanut tankata ennen katkosta.! Ja myös ilman vettä eletään alle 4 vrk, kun ruuatta pärjää aika paljon pidempään. Tätä voi jatkaa ihan loputtomiin
Joten, kyllä ydinvoimaa (Fuusio vielä) ja nopeasti uusiutuvien rinnalle. MUTTA myös varaenergiaa: hiili tai puu. Verkon heilunta saadaan varasoilla (vaikka autot) jne. kyllä kuriin aika nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vähemmän sähköverkkoon ajetaan sattumasähköä niin sen varmempi ja älykkäämpi on koko verkko.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitit varmaan, että pärjätään nykyisellä tyhmällä sähköverkolla jos tuotanto on ennakoitavaa ja tehoa voi säätää vivusta.
Ilmoita asiaton viesti
Muistathan, että ydinvoiman ongelma kääntäen sama: kulutuksen pitää joustaa, jos ei olla älyverkoissa. Taidettiin keksiä nämä sähkötalot ja yösähkö kun Loviisa aloitti tuotannon: ylituotto-ongelma. Mihin se sähkö työnnetään yöllä, kun tehtaat ja kaikki nukkuu? Liettuassa pumpattiin vettä takas padon taakse, keino sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan.
Tuulivoima kaipaa vastaavaa myös. Pitäisi ylituottoa puskuroida pumppaamalla vettä takaisin patojen taakse, lämmittää uima-altaita, ladata sähköautojen akkuja, lämmittää kiinteistöjä, kylmentää pakastimia ja kylmänesteitä, kuumentaa lämminvesivaraajia, säätää katuvalaistusta, pakkasrajat, käytetään sähkösaunoja kun on halpaa sähköä, käytetään ilmastointia…
Se mikä tuossa rajoittaa on tietenkin se, että kuinka paljon saadaan järkevästi puskuroitua energiaa silloin kun ei tuule.
Mutta tietenkään hommaa ei kannata pelkän tuulivoiman varaa laittaa vaan hajauttaa. Auringon paisteella esimerkiksi tulee auringosta sähköä. Sitten kun ei paista eikä tuule niin pitäisi nostella energian tuotantoa polttamalla jotain.
Energiaa voi siis varastoida myös polttoaineiden muodossa. Ylituottoa voi käyttää myös polttoaineiden valmistamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Matti. Lue tuo linkissä oleva Bloombergin artikkeli, aika hyvin kattaa näitä uusuituvan energian tuomia ongelmia verkolle. Auringon lasku saataa olla jo ongelma…
Eikös vetytalous tule perustumaan juuri tuohon polttoaineen vcalmistamiseen eli tuulella vetyä ja sitten tankkiin
Ilmoita asiaton viesti
Yösähkö yms. tuotteet on tarkoitettu sitä varten, että kulutusta voidaan siirtää yöllä sellaisin kuluttajiin, joiden kulutus ei ole välttämätöntä päivällä. Kuten lämmin käyttövesi, varaavat lämmitysjärjestelmä, jotta kulutus pysyy tasaisena. Eikä päivälle, jolloin muu kulutus on suurinta, tule turhia kulutuspiikkejä systeemeistä, joiden kulutus voidaan siirtää muuhun ajankohtaan.
Ei Y-voimalalle ole mikään ongelma työntää höyryä turbiinin ohitse, pyörittämättä sitä generaattoria.
Näinhän se joutuu joka tapauksessa toimimaan laitoksen irrotessa verkosta.
Siinä ei vain ole mitään järkeä, jos sille tuotannolle saadaan kuluttajia muun kulutuksen pienentyessä.
Ilmoita asiaton viesti
Yösähkö yms. tuotteet o”n tarkoitettu sitä varten, että kulutusta voidaan siirtää yöllä sellaisin kuluttajiin, joiden kulutus ei ole välttämätöntä päivällä. Kuten lämmin käyttövesi, varaavat lämmitysjärjestelmä, jotta kulutus pysyy tasaisena.”
Aivan.
Pörssisähkö taas on sitä että voidaan kulutusta siirtää siihen miten paljon on energiasta ylituottoa ja milloin taas on niukkuutta.
”Kulutuksen pitäminen tasaisena” on keinotekoista, teknisistä syistä johtuvaa kun ei voi säädellä nopeasti nollan ja gigawatin välillä sitä voimalaa.
Yhtähyvin systeemiä voidaan optimoida niin, että hyödynnetään energian tuotantopiikkejä. Systeemin pitää siis tietää kulutustarve, tuotanto, ennakoida tulevaa kulutusta, ennakoida tulevaa tuotantoa ja sen mukaan ohjailla asioita.
”Siinä ei vain ole mitään järkeä, jos sille tuotannolle saadaan kuluttajia muun kulutuksen pienentyessä.”
Sama juttu tuuli- ja aurinkovoimalla. Siinä vaan pitää käyttää energiaa siihen että puskuroidaan kun ei tuule, että ei tarvitse vähän väliä nostella jotain turbiineja käyntiin.
On nimittäin hölmöä tehdä tuulivoimaloita ja sitten kuitenkin jatkaa polttoaineiden haaskausta.
Ilmoita asiaton viesti
Näillä palstoilla ylimalkaan käyty keskustelu ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä energian saatavuudesta, käy aivan liian suurilla kierroksilla.
Tuontisähkön suurempi osuus yksinkertaisesti johtuu geopoliittisesta asemastamme. Eli ilman tuontisähköä Suomi ei tällä hetkellä yksinkertaisesti kykene kattamaan sähkönkulutusta millään muilla olemassa olevilla korvaavilla energiamuodoilla. Täysin omavaraisesta energiasta on oikeastaan turhaa edes haaveilla.
Mitä tuohon turvallisuuteen tulee silloin, jos kantaverkko romahtaa koko Euroopassa samaan aikaan, on erittäin epätodennäköistä ja epärealistista.
Pauniolle vihjeeksi:
Tuontisähkö on säätövoimaa, siinä missä omavarainen, sen hoitaa automatiikka. Me emme elä enää sellaista aikaa, jolloin varavoima käynnistettiin käsipelillä.
Raflaavat iskulauseet ja otsikot, sekä energiapolitiikassa oleva vastakkainasettelu, värittyminen ja pelottelu, ei ole kovin älykästä eikä juuri rakentavaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juu on säätövoimaa tämä tuontisähkö. Sinivirralle vinkiksi, että tutustuisi sekä Iso-Britanniaan että Saksana Norjasta vedettäviin tuhansien megawattien kaapeleihin, jotka on jouduttu rakentamaan tuulisähkön ailahtelun vuoksi. Nämä kaapelit ovat punaisena sähköä laaja-alaisen tammikuun vähätuulisen korkeapaineen aikana (esim. Beast from the East oliko se 2017?), mikä luonnollisesti heikentää meidän mahdollisuuksia saada säätövoimaa Norjasta. Idän Pedon aikana muuten HELEN’ltä loppui hake, eikä koko Euroopasta saanut haketta, kun kaikki oli loppu. HELEN pisti sitten pannunsa kaikessa hiljaisuudessa kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Olen valtionhallinnossa näissä valmiusasioissa tiiviisti mukana. Tammikuun pakkasilla meillä puuttuu 5000 MW sähkötehoa, jota on tuolloin äkisti saatava ulkomailta. Euroopan kantaverkkoyhdistys Entso-E on jo monta vuotta sitten varoittanut, että Suomi kuuluu UK:n rinnalla Euroopan black-out herkimpiin maihin täällä pussin perällä. Lukuisat toimijat kuten Energiateollisuus, Fingrid, Fortum ja viimeisenä Puolustusvoimien komentaja muutama vuosi sitten on varoittanut kantaverkon romahtamisesta. Punavihreitä poliitikkoja nämä asiat eivät huoleta, vaikka kantaverkon romahtaminen on liki sama asia kuin vieraan vallan maahamme kohdistama strateginen isku. Rahaa saa pankista ja sähköä töpselistä on päivän iskulause. Kivihiililauhdevoiman alasajo on ollut hirvittävä virhe. Presidentin virkaan pyrkivä Olli Rehn sen sai aikaan viimeisenä tekonaan ennen kuin siirtyi Suomen Pankkiin korkoa kasvamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuo mahdollista toki että punavihreät poliitikot eivät tiedä miten valmiusasioita on hoidettu. Eihän nämä edes ole turvallisuusyistä aina julkisia.
Minä en tiedä miten on hoidettu. Minä kuitenkin _oletan_ että jos sähköstä on pulaa niin että on riskiä riittävyydelle niin siitä lähtee sinne ja tänne ilmoitusta että osaavat varautua katkokseen ja tarvittaessa aletaan automaattisesti pudottamaan toisarvoisia juttuja pois kuten jotain katuvalaistuksia ja ties mitä muuta.
Oikeasti virhettä tehdään siinä jos yleensäkin oletetaan että sähköä on aina sen verran kuin haluaa. Sähkön kulutusta voi myös säädellä. Jonkinlainen pakkasraja olisi todennäköisesti helppo ottaa käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Joo on huomioitu. OL3, kun vihdoin käynnistyy on tuottaa yhtenä yksikkönä valtavasti sähköä. Jos se ajetaan hätäpysäytykseen, mankalayhtiöt salamannopeasti ajavat tehtaat alas, jotta kantaverkko pysyisi pystyssä. Oman huolensa kantaverkon haavoittuvuuteen tuo ailahtelelevan tuulisähkön valitettavat lisäinvestoinnit.
Ilmoita asiaton viesti