Hengityssuojainten ja maskien standardit ja käyttötarkoitus – asiassa suuri hämminki

Monesti aikaisemminkin Hesarin uutisartikkelien virheet ilmastonmuutoksessa on herättänyt minussa halun selvittää ja oikaista asioita täällä Puheenvuorossa. Tällä kertaa saman reaktion aiheutti tämän aamun Hesarin artikkeli otsikolla ”Suojainkauppa odottaa selvitystä”. Toimittaja Elli-Aliina Hiilamo ei ollut tehnyt kotiläksyjään ja selvittänyt hengityssuojainten standardimerkintöjä ja niiden käyttötarkoitusta. Kirjoittaessaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) suojainkaupoista hän onnistui sotkemaan nämä asiat sellaiseksi puuroksi, että ne menivät vain entistä enemmän epäselviksi.

En yritäkään oikoa artikkelin epäselvyyksiä, vaan kirjoitan sen, mitä olen löytänyt tästä asiasta netin kautta amerikkalaisista standardeista ja suojainten käyttötarkoituksista. Lähteeni ovat pääasiassa amerikkalaiset hallituksen laitokset  The Centers for Disease Control and Prevention (CDC) ja U.S. Food and Drug Administration (FDA).

Kuva 1. Hengityssuojainten ja maskien standardit ja luokitukset

Kuvassa 1 on esitetty amerikkalaiset, eurooppalaiset ja kiinalaiset hengityssuojainten standardit. Otan siitä esiin muutaman tärkeimmän asian tavallisen käyttäjän kannalta. Ylimpänä on kiinalainen kertakäyttöinen hengityssuojain, jolla on vain kiinalainen luokitus suodattaen 95 % yli 3 mikrometrin partikkeleista. Tavallinen kansalainen joutuu tekemisiin hengityssuojainten kanssa, joilla on luokituksena eurooppalainen FFP1 (0,3 mikronia 80 %:n suodatus), FFP2 (0,3 mikronia 94 %:n suodatus) tai FFP3 (0,3 mikronia 99 %:n suodatus). Tässä kohtaa amerikkalaiset ja kiinalaiset standardit eroavat jonkin verran eurooppalaisista standardeista. Suodatinstandardit N95 ja KN95 vastaavat standardia FFP2, joka on yleisin standardi, jota myydään mm. rautakaupoissa (silloin, kun niitä vielä sai). Näillä standardeilla on sen verran eroa, että FFP2 takaa 94 %:n suodatuksen, mutta N95 takaa 95 %:n suodatuksen yli 0,3 mikrometrin hiukkasille.

Eniten ehkä hämmennystä on tullut siitä, että käykö standardin FFP2 hengityssuojain myös sairaalahenkilökunnan käyttöön. Varmasti myös ihmetellään, että mikä on tämä kirurginen maski, joka näyttää vain huolimattomasti suun ja nenän eteen laitetulta kuitukankaan palalta. Kuva 2 selventää tätä tilannetta.

Kuva 2. Hengityssuojainten ja maskien tarkoitus ja käyttö.

Kuvan 2 mukaan on olemassa kirurgiseen käyttöön tarkoitettu hengityssuojain N95s, joka eroaa N95 (=FFP2) hengityssuojaimesta niin, että sen on tarkoitus suojata käyttäjäänsä nestemäisiltä suihkuilta kuten verisuihkuilta. Sitä käytetäänkin kirurgisissa operaatioissa. Jos ei ole kyse hoitolaitosten steriileistä olosuhteista, niin N95 eli FFP2 hengityssuojain on ihan käyttökelpoinen myös sairaaloissa. FDA jopa ohjeistaa USA:ssa nyt koronaviruspandemian aikana, että suuri yleisö ei ostaisi N95 suojaimia, jotta niitä riittäisi hoitohenkilökunnalle.

Kirurgisella maskilla on kuvan 1 mukaan kolme eri luokitusta, joissa eri maiden standardit eroavat aika merkittävästi toisistaan. Koska kirurginen maski ei ole suunniteltu peittämään huolellisesti suuta ja nenää FFP2-hengitysuojaimen tapaan, sillä on suuri ilman ohihengitysominaisuus, joka mielestäni tuhoaa aika tehokkaasti sille asetetut suodatusvaatimukset. Ehkä siksi eurooppalaisissa standardeissa nämä suodatusvaatimukset ovat köykäisemmät kuin amerikkalaisessa standardissa.

Mikä on lopputulema? Jos ostaa näitä tarvikkeita sairaalakäyttöön, pitää osata määritellä tuote oikein ja oikean standardin mukaisesti. Näyttää siltä, että HVK ei osannut tehdä näin, vaan mokasi aika perusteellisesti jopa tässä asiassa puhumattakaan toimittajan valinnasta ja kauppaan liittyvistä laadunvarmistustoimista Kiinassa ennen toimitusta. Tavalliselle kansalaiselle riittää, kun tietää, että FFP2-standardin mukainen hengityssuojain on erittäin hyvä suojain koronavirusta vastaan kadulla ja kaupoissa. FFP3 on jopa tarpeettoman tehokas ja niitä pitäisi säästää hoitolaitoksiin.

Jotkut auringon tarkat kansalaiset ovat sitä mieltä, että onko näistä suojamista mitään hyötyä, kun ne eivät suodata täydellisesti. Elämme epätäydellisessä maailmassa ja minusta 94 % kuulostaa erittäin hyvältä verrattuna 0 %:iin. Samoin pähkäillään sitä, että kun koronaviruksen koko on n. 0,12 mikrometriä ja standardit määrittelevät suodatuskyvyn 0,3 mikrometrille, niin sujahtavatko kaikki koronavirukset tällaisten suodatinten läpi? Kuitukangassuodattimien toiminta ei perustu siihen, että sillä olisi absoluuttinen raja suodatuksessa. Se suodattaa myös pienempiä hiukkasia kuin standardissa määritelty hiukkaskoko. Toinen käytännön seikka on, että ilmassa esiintyvät koronavirukset ovat pääsääntöisesti joko pisaroina (koko yli 5 mikrometriä) tai aerosolihiukkasina (koko alle 5 mikrometriä). Aerosolissa on siis muitakin aineosia kuin virus – yleensä vettä – joten sen koko normaalisti ylittää tuon koon 0,3 mikrometriä.  Pisarat FFP2 suodattaa käytännössä kokonaan.

+12
aveollila1
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut 10 vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 19. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä. Olen kutsuttu norjalaisen järjestön Klimarealistine (Climate realister) tieteelliseen neuvostoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu