Hiilidioksidiemissioiden pudotus koronan takia ei näkynyt ilmakehässä

Nature-lehden artikkelin mukaan hiilidioksidiemissiot olivat pudonneet 17 % huhtikuuhun mennessä. Kansainvälinen Energiajärjestö (International Energy Agency – IEA) arvioi, että vuoden 2020 emissiomäärät putoavat n. 8 % edellisvuoteen verrattuna. Samaisen IEA:n toimitusjohtajan Fatih Birol haastattelusta 18.6.2020 Guardian-lehden (ehkä pahin ilmastohysteriaa lietsova sanomalehti) on otsikoinut, että maailmalla on kuusi kuukautta aikaa välttää ilmastokatastrofi.  

Olen kolme kertaa tehnyt jutun siitä, miten CO2-pitoisuus on käyttäytynyt tämän vuoden aikana. Tämä juttu on todennäköisesti viimeinen tässä sarjassa, koska tilanne on jo joidenkin lähteiden mukaan normalisoitunut emissioiden suhteen.

Kuva 1. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, troposfäärin lämpötila ja trooppisen meren lämpötila (11 kuukauden viive). Ennakoitu hiilidioksidipitoisuuden kasvu (paksu himmeä vihreä viiva) vuonna 2020 perustuu vuoden 2019 arvoihin lisättynä keskimääräisellä vuosittaisella hiilidioksidimäärän kasvulla 2,5 ppm.

Kuvasta 1 näkyy, että CO2-pitoisuus on seurannut täysin vuoden 2019-käyrää, kun siihen on lisätty 2,5 ppm. Emissioiden pudotuksella ei ole ollut toistaiseksi mitään vaikutusta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Pitoisuus lähti laskuun kesäkuussa, niin kuin se tekee vuosittain. Tämä johtuu kasvillisuuden sijoittumisesta pääsääntöisesti pohjoiselle pallonpuoliskolle. Kun kasvukausi pääsee kesän koittaessa käyntiin, niin kasvien yhteyttämisprosessin kasvu kuluttaa hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin sinne tulee. Nyt juuri ollaan käännekohdassa, kun kasvillisuuden yhteyttäminen heikkenee, niin CO2-pitoisuus alkaa nousta.

Miksi CO2-pitoisuus ei ole laskenut? Tähän täytyy tietysti olla joku syy, ja se näkyy Kuvassa 2.

Kuva 2. Trooppisen meren lämpötilan muutos ja CO2-pitoisuuden muutos. Vuosi 2020 on arvioitu 9 ensimmäisen kuukauden perusteella.

Kuvasta 2 näkyy, kuinka vuosittainen CO2-pitoisuuden vaihtelu riippuu trooppisen meren lämpötilavaihteluista. Syy- ja seuraussuhde on nimenomaan näin päin. Kun trooppinen meri lämpenee, niin se poistaa hiilidioksidia Henryn lain mukaan enemmän. ENSO-ilmiön vaikutukset näkyvät hyvin selvästi.

Viive trooppisen meren lämpötilan ja CO2-pitoisuuden välillä on tutkimusten mukaan noin 11 kuukautta. Omat tutkimukseni vahvistavat nämä havainnot ja Kuva 2 on siitä eräs todiste; piikit osuvat kohdalleen tässä kuvassa yhden vuoden viivettä soveltaen.

Trooppisen meren lämpötila oli 0,361 astetta vuonna 2018 ja vuonna 2019 se oli 0,424 astetta. Tämä lämpötilan nousu pystynee selittämään, miksi CO2-pitoisuus ei laskenutkaan, vaikka emissiot laskivat. Lämmennyt trooppinen meri vapautti enemmän hiilidioksidia ilmakehään. Luonnon prosessit ovat merkittäviä, vaikka ilmastoeliitin mukaan kaikki riippuu ihmisen toiminnasta.

Do not worry, be happy.

aveollila1

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut yhdeksän vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 19. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu