Ilmastoeliitin nousu, uho ja tuleva tuho

 

 

 

 

 

Eliitti

Otin jossain vaiheessa käyttöön termin ilmastoeliitti. Se herättää jostain kumman syystä jatkuvia vastakommentteja tietyissä henkilöissä, että ei sellaista ole olemassakaan. Wikipedian mukaan ”eliitti tarkoittaa valiojoukkoa, parhaimmistoa tai hienostoa, joka käyttää ylintä valtaa. Esimerkiksi politiikan yhteydessä poliittinen eliitti voi olla minkä tahansa puolueen ydinjoukko, joka käyttää valtaa puolueessa, eduskuntaryhmässä tai hallituksessa.

IPCC

Ilmastonmuutos – lyhennettynä Esko Kareisen mukaan ilmu – on siitä erikoinen tieteen ala, että siellä toimii eräänlainen totuuskomissio nimeltään IPCC eli Intergovernmental Panel on Climate Change (Hallitusten välinen ilmastopaneeli). Wikipedian mukaan IPCC on poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä. IPCC ei itse tee tutkimusta (mutta on organisoinut esimerkiksi skenaariolaskentatyöryhmiä), mittauksia ja seurantaa, vaan kokoaa ja muokkaa ilmastonmuutoksesta saatavilla olevaa julkaistua ja vertaisarvioitua tieteellistä tutkimustietoa. IPCC ei saisi myöskään vaikuttaa ilmastopolitiikkaan suoraan, mutta se ei toteudu käytännössä, vaan IPCC:n rooli on sen tehtävää suurempi.

IPCC on täysin sisäänlämpiävä organisaatio. Yksi erimerkki siitä on heidän tapansa referoida tutkimuksia, jotka IPCC nostaa ilmastonmuutostutkimuksista edustamaan oikeaa ja parasta alan tiedettä. IPCC organisoi uusien arviointiraporttiensa tekemisen kutsumalla koordinoivat pääkirjoittaja (1 tai 2) kutakin lukua varten, pääkirjoittajat (kymmeniä per luku), apukirjoittajia (kymmeniä per luku) ja arvioijia (muutama per luku). Riippumattomassa tutkimuksessa on löydetty, että arviointiraportti 5:ssä (AR5) 20 eniten referoidun tutkijan joukossa oli 19 suoraan tekemässä kyseistä raporttia (Viite 1) eli kirjoittajat referoivat pääsääntöisesti omia töitään. Tähän liittyy myös oleellisesti se, että IPCC ei ota mukaan raportteihinsa mitään negatiivisia palautteita, joita he kyllä saavat aika runsaasti.

Esimerkki poliittisen eliitin toiminnasta – YYA

Jotta maallikko ymmärtäisi paremmin, miten ilmastoeliitti syntyi, ja miten se toimii, otan vertailukohdaksi YYA-sopimuksen (Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus NL:n ja Suomen välillä) aiheuttaman tilanteen Suomessa sotien jälkeen vuoteen 1990 saakka. Tämä toiminta sai sen luonteen mukaan nimityksen suomettuminen (Finnlandisierung), joka tarkoittaa voimakkaamman valtion vaikutusvaltaa heikomman naapurimaan asioihin. Käsite esiteltiin alun perin Itävallassa jo 1950-luvulla, mutta sitä alettiin käyttää ahkerasti Saksan liittotasavallassa 1960-luvun lopulla.

YYA-sopimus johti nopeasti siihen, että valtakunnan politiikassa toimivat puolueet ja poliitikot olivat yksimielisesti kannattamassa toimintatapaa, jossa pidättäydyttiin kaikesta kritiikistä NL:a kohtaan. Jos ei toiminut näin, poliitikolla ei ollut käytännössä menestymismahdollisuuksia. Useat politiikan merkkihenkilöt hankkivat NL:n suurlähetystöstä kontaktihenkilön varmistamaan statuksensa. Suomalainen lehdistö taipui noudattamaan samaa toimintatapaa. YYA-sopimuksen kätilönä toimi kokoomuksen Paasikivi ja sen jälkeen Kekkonen ja siksi 50-luvulla sitä kutsutiin myös nimellä Paasikivi-Kekkosen linja. Koska naapurimaassa epäiltiin kokoomuksen sitoutumista YYA-sopimukseen, puolue oli ulkona hallituksesta vuosina 1966-87 ns. yleisistä syistä johtuen (tyypillistä peitekieltä ajan hengessä). Tilanne pakotti kokoomuksen ruotuun ja lopulta kokoomus esitti ensimmäisenä puolueena YAA-sopimuksen jatkamista 1981.

Tilannetta voi kuvata niin, että ylimpänä YYA-toimintatavan vartijoina oli ensiksi presidentti, ja sitten hallitus ja puolueiden puheenjohtajat. Vapaa lehdistö tuki valittua linjaa ilman sensuuria. Jos halusi kirjoittaa jotakin negatiivista NL:sta, se piti tehdä yksityiskustanteena kuten Kauko Kareen ”Tähän on tultu”. Tämä käytäntö työnsi toisinajattelijat marginaaliin ja heidän arvioitiin olevan käsityskyvyltään hieman rajoittuneita, jotka eivät ymmärtäneet Suomen etua.

Ilmastoeliitin synty

Ilmastoeliitin synty ajoittuu IPCC:n perustamiseen vuonna 1988. IPCC:n puuhamiehenä oli ruotsalainen Bertil Bolin. Samaan vuoteen ajoittuu amerikkalaisen ilmastotutkijan James Hansenin puhe USA:n senaatissa: ”Mielipiteeni on, että kasvihuoneilmiö on havaittu (detected) ja se muuttaa ilmastoamme nyt”. Vielä 1990-luvulla IPCC:n vaikutusvalta oli pieni ja sen raportoimille suurille lämpenemisarvioille ei annettu arvoa. Tilanteessa tapahtui käänne vuoden 2001 kolmannen arviointiraportin (TAR) esittelyn yhteydessä. Siihen mennessä IPCC oli oppinut amerikkalaista markkinointityyliä Hansenin tapaan kärjistämällä ja yksinkertaistamalla sanomaansa ja se rupesi puremaan lehdistöön ja poliitikoihin. Esimerkkinä markkinointityylistä oli lehdistötilaisuuksien aikana TAR:n tuloksien esittelyssä taustalle heijastettu kuva Michael Mannin ns. lätkämailakäyrästä, jossa maapallon lämpötila näytti nousevan taivaisiin, koska viimeinen lukema oli vuoden 1998 super El Ninon korkein mitattu lämpötila satoihin vuosiin. Kuinka ollakaan Mann oli yksi kyseisen raportin johtavista kirjoittajista. Lätkämailakäyrä on tieteellisissä artikkeleissa todettu virheelliseksi useammasta syystä.

Tämän jälkeen piilossa julkisuudelta tapahtui pienen sisäpiirin synty, josta voidaan käyttää nimeä Hyvä veli – verkosto. Wikipedian mukaan Hyvä veli – verkosto on termi, jolla viitataan korruptionomaiseen toimintaan, jossa korkeissa asemissa olevat käyttävät vaikutusvaltaansa vääristelyyn tai kiertääkseen virallisen päätöksenteon taatakseen muiden jäsenten edun. Johtavia hahmoja olivat nykyisin Pennsylvania valtion yliopistossa johtajana toimiva Michael Mann ja Phil Jones, joka toimi CRU:n (Climate Research Unit) johtajan ja professorina East Anglian yliopistossa.

Tästä kaikesta saatiin selvyys, kun tapahtui mittava sähköpostien vuoto CRU:ssa vuonna 2009, josta ruvettiin käyttämään nimeä Climategate. Joko ulkopuolinen hakkeri tai talon työntekijä vuosi ulos tuhansia sähköposteja ja dokumentteja liittyen ilmastonmuutostutkimusten manipulointiin ja IPCC:n kannalta vaarallisten ilmastonmuutostutkimusten julkaisujen estämiseen 1- ja 2-kategorian lehdissä (1-kategoria: Science ja Nature, 2-kategoria: n. 120 ilmaston ja geofysiikan alan ammattilehteä). En ala selvittämään asiaa tarkemmin, koska tästä aiheesta on erinomainen 19 minuuttia kestävä Myytinkertojien suomenkielinen Youtube-video: https://www.youtube.com/watch?v=D43hXMWJVtw.

Tämä video osoittaa, kuinka ilmastoalan piirissä vaikuttavien johtavassa asemassa olevien henkilöiden härski toiminta otti haltuunsa ilmastoalan tärkeän vaikutuskanavan eli ilmastoalan ammattilehdet. Näiden lehtien päätoimittajat ja toimittajat laitettiin ruotuun niin, että vain eliitin eli IPCC:n näkemyksen mukaisia ilmastonmuutosartikkeleita hyväksyttiin näihin lehtiin. Tämä ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta vuoden 2001 jälkeen arvioin, että siitä oli tullut voimassa oleva toimintatapa. Kun johtavat lehdet oli saatu ruotuun, niin muut vähemmän arvostetut lehdet noudattivat samaa tyyliä. Sensuuria ilman sensuuria kuten suomettuneessa Suomessa.

Varmaankin monet lukijat haluaisivat tietää, että ketkä sitten kuuluvat ilmastoeliittiin. Ensinnäkin tämä 2000-luvun alussa syntynyt hyvä veli – verkosto on jo tehnyt tehtävänsä ja ainakin osa sen aktivisteista on siirtynyt syrjään (Phil Jones). Näkyviä hahmoja ovat edelleen mm. Michael Mann, NASA:n johtaja Gavin Schmidt, ja WMO:n Petteri Taalas. Heidän lisäkseen on suuri joukko muita yliopistoissa toimivia professoreita ja tutkimusjohtajia.

On hyvä muistuttaa erikoisesti maallikkoja, jotka eivät ole perillä ilmastotutkijoiden tutkimusaiheista ja heidän mielipiteistään ilmastonmuutoksen syistä, mikä on todellinen tilanne. Media on laajasti uutisoinut John Cook et kumppanien tutkimusta, että ilmastotutkijoiden keskuudessa on 97 %:n konsensus siitä, että ilmastonmuutos on ihmisten toiminnan syytä. Tutkimus on tieteellisesti tehty virheellisesti ja sen johtopäätökset on tietoisesti vääristetty. On aivan kiistamätön fakta, että 67 % tutkimuksista ei ottanut mitään kantaa ilmastonmuutoksen syistä. Valtaosa tutkijoista tekee tutkimustyötä, joka on tässä suhteessa neutraalia. Nämä tutkimustulokset poistettiin aineistosta ilman perusteita. Niitä tutkimuksia, joissa päädyttiin tulokseen, että ihminen on yksiselitteisesti syypää muutokseen, oli vain 0,5 %. Tutkimustulokset on siis käännetty päälaelleen. Tässäkin tapauksessa suosittelen Myytinkertojien youtube-videota kestoltaan 15 minuuttia: https://www.youtube.com/watch?v=WHFD5wYsLUI.

Ilmastoeliitin uho

Ilmastoeliitti on luonut itselleen sellaisen aseman, että se voi uhota ilmastonmuutoksen johtuvan yksiselitteisesti ihmisestä. Tämä uho näkyy. Vapaa media on asettunut ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen taakse kuluneesti sanoen 110-prosenttisesti. Ilmastoeliitti on siis saavuttanut tiedotushegemonian. Varsinkin media on jo ohittanut itse tutkijat katastrofaalisen ilmastonmuutoksen toteutumisen suuruudesta ja aikataulusta. Ja poliitikot seuraavat median linjaa. Aina. Tässä ovat tietenkin auttaneet sellaiset persoonat kuin Al Gore, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon erinomaisesta ilmastonmuutoksen tiedottamisesta. Al Gore mm. ennusti, että pohjoisnapa on jäistä vapaa vuoden ympäri jo vuonna 2015. Siis erinomaista tiedottamista…. Media uutisoi sitä herkimmin, mitä rajumpi väite on ilmastokatastrofista.

Suomalaisten tutkijoiden joukossa minulla on ollut todennäköisesti paras kurkistusmahdollisuus, miten ilmastoalan valtalehtien vertaisarviointi toimii. Professori Kauppisella on varmaankin samanlaiset kokemukset. Olen laittanut useampia artikkeleita näihin lehtiin aina Science- ja Nature-lehdistä alkaen. Joskus harvoin itse toimittaja tekee kielteisen päätöksen laittamatta artikkelia vertaisarviointiin. Normaalisti artikkelini ovat menneet arvioitaviksi. Yhtä artikkelia lukuun ottamatta olen lopulta saanut kielteisen päätöksen. Hiljattain annoin esimerkin perusteluista. Perustelut vaihtelevat aina suoranaisesta väärästä todistuksesta alkaen hienovaraisempiin perusteluihin. Tyypillisin tilanne on, että arvioija esittää jonkin perustelun, jonka voisin helposti osoittaa vääräksi, mutta koska arvioija suosittaa tällä perusteella hylkäämistä, niin toimittaja toimii aina hylkäyssuosituksen mukaisesti, ja en saa mahdollisuutta osoittaa hylkäysperusteita vääriksi.

Ilmastoeliitillä on siis käytännössä täysikontrolli siihen, mitä julkaistaan ilmastonmuutoksesta alan arvostetuissa lehdissä. Muutkin toisinajattelevat tutkijat kuten prof. Judith Curry ovat tulleet siihen tulokseen, että ei kannata enää edes yrittää laittaa tutkimuksia alan lehtiin, koska arvioijien on liian helppo hylätä mikä tahansa tutkimus millä tahansa verukkeella.

Ilmastoeliitti on päässyt siihen, että se kontrolloi, mitä julkaistaan ja mitä media tiedottaa, ja hyvin pitkälle siihen, mitä yliopistoissa tutkitaan ja loputa siihen, mitä poliitikot tekevät ilmastonmuutoksen suhteen – tai ovat tekemättä.

Karkea arvio rahamääristä, jotka liikkuvat ilmastonmuutoksen piirissä on sellainen, että itse tutkimukseen käytetään vuosittain n. 10 miljardia euroa ja sen perusteella tapahtuvaan liiketoimintaan lähinnä energiasektorilla 100 miljardia euroa. Yksi sukupolvi ilmastoalan tutkijoita on työllistynyt ilmastonmuutoksen piirissä. Heillä on kaikki syy puolustaa ihmisestä aiheutuvaa ilmastonmuutosta, koska kaikki mikä todistaa päinvastaista, on heille suuri uhka.

Ilmastoeliitin tuleva tuho

Kaikki, mikä ei ole tieteellisesti totta, kaatuu aikanaan. Minulla on nettisivuilla tunnuslause ”Aika on totuuden puolella” ja Riitta Korhola sanoo, että ”Öljy ja totuus nousevat aina lopulta pintaan”.

Perustan tuhoennusteeni ennen kaikkea omiin tutkimuksiini. Enhän minä ole ainut toisinajattelija, koska tällaisia tutkimuksia on ainakin yli 1300.  Olen osoittanut, että IPCC:n kasvihuoneilmiön määritelmä on väärä antaen hiilidioksidin osuudeksi kasvihuoneilmiössä 19-26 %, kun se todellisuudessa on n. 7 %. Tämä tulos vahvistaa aikaisemman tutkimustulokseni, että ilmakehässä ei ole veden positiivista takaisinkytkentää ja IPCC:n käyttämä hiilidioksidin säteilypakotemalli antaa liian suuren arvon. Näistä syistä johtuen hiilidioksidin ilmastoherkkyysarvo on vain kolmasosa eli 0,6 °C IPCC:n arvosta 1,8 °C. Lisäksi olen osoittanut, että IPCC:n ja muiden ilmastoeliittiin kuuluvien tutkijoiden hiilenkiertomalli antaa aivan liian suuren antropogeenisen hiilidioksidin määrän ilmakehässä, joka johtaa permille-arvoon -13,0 ‰, kun mitattu arvo on vain -8,6 ‰. Kaikki median raportoimat uhkakuvat aavikoitumisesta, hirmumyrskyjen lisääntymisestä, satojen pienenemisestä jne. ovat valeuutisia, koska kehitys on ollut ihan päinvastaista. Esimerkki tiedotushegemoniasta.

Milloin ilmastoeliitin tuho tulee? Uskallan veikata, että viimeistään viiden vuoden sisällä. Se tapahtunee vasta silloin, kun maapallon lämpötila on lähtenyt selvään laskuun. Arvioni takana on se perustelu, että lämpeneminen loppui jo n. vuoden 2000 jälkeen ns. lämpötilapaussin aikana. Vaikka kasvihuonekaasuista johtuva lievä lämpeneminen olisi pitänyt jatkua, niin näin ei käynyt, koska lämpenemisen taustalla olevat pääsyyt lähtivät laskuun.

Tärkein tekijä maapallon ilmastossa on aurinko, josta maa saa energiansa 99,97 prosenttisesti. Auringon tulevan käyttäytymisen arvioinnista ei ole vielä vahvaa tieteellistä mallia. Maapallo on nyt toipunut 1600-luvulla syvimmillään olleesta pienestä jääkaudesta n. 300 vuoden aikana, ja auringon aktiivisuus on koko ajan noussut aina näihin päiviin asti. Nyt on tultu tasanteelle ja lievä lasku on alkanut.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 17 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

+1
aveollila1
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut 10 vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 19. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä. Olen kutsuttu norjalaisen järjestön Klimarealistine (Climate realister) tieteelliseen neuvostoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu