Miksi koronastrategia epäonnistui Ruotsissa – koronatilanteen päivitys maailmalla
Maailman koronatilanne vertailumaittain
Olen päivittänyt kumulatiivisten koronakuolemien lukumäärän maittain kuvaan 1 tilanteen 5.6.20 mukaisesti.
Kuva 1. Kumulatiivisten koronakuolemien tilanne vertailumaittain 5.6.20.
Olen korvannut Espanjan käyrän Brasilian vastaavilla tiedoilla. Syynä on se, että Espanjan valtion koronatilanteen raportointi romahti noin pari viikkoa sitten. Monena päivänä kuolleita ei ollut lainkaan, sitten tuli lähes pari tuhatta kuolleista noussutta ja taasen yhtenä päivänä lähes tuhat kuollutta.
Brasilian kuolleisuuskäyrä muistuttaa USA:n vastaavaa käyrää, koska se nousee hyvin hitaasti. Syynä tähän on maan suuri koko, jolloin tauti etenee eri tahtiin maan eri osissa. Uutisissa media on päivitellyt, että maan koronakuolleisuus on noussut jo toiseksi suurimmaksi USA:n jälkeen. Otanpa tähän lainauksen viikon uutisista ”laatulehti” Hesarista, jossa toimittaja Ville Similä kirjoitti 31.5.20: ”Trump on vastuussa USA:n katastrofaalisesta koronapolitiikasta, joka on tuottanut satatuhatta kuollutta.” Jotta asia tulisi varmasti selväksi, niin hän kirjoitti vielä uudestaan, että ”Trump on vastuussa Kiinan kauppakriisistä ja USA:n koronakriisistä.” Tämä on lukijoiden käsityskyvyn täydellistä aliarvioimista.
Koronakuolemat kuten kaikki muutkin vertailuluvut on suhteutettava maan väkilukuun. Seuraavaksi esitän tilastoa koronakuolleisuudesta maittain huonommuusjärjesteyksessä miljoonaa asukasta kohti 5.6.20: San Marino 1238, Belgia 826, Andorra 660, Britannia 593, Espanja 580, Italia 559, Ruotsi 460, Ranska 446, Hollanti 351, Irlanti 338, USA 337. Ruotsi on siis sijaluvulla 7 ja USA sijaluvulla 11. Brasilian suhdeluku on toistaiseksi vain 165. Toimittajien kirjoittelu tällä tavalla absoluuttisista luvuista ja niiden vertailusta osoittaa heidän olevan hölmöläisten tasolla, ja ehkä joku lukijakin ostaa viestin sen enempää ihmettelemättä. Trump on siis syyllinen, mutta ovatko muiden maiden johtajat täysin syyttömiä, vaikka tialnne on huonompi?
Kuva 2. Päivittäiset koronakuolleisuuslukumäärät miljoonaa asukasta kohti.
Kuvan 2 päivittäisissä koronakuolleisuusmäärissä pistää silmään muutama havainto:
- Sekä parhaimmiston että huonoimmiston käyrissä on piikki ylöspäin alkaen noin viikko sitten. Tämä liittyy todennäköisesti rajoitusten purkamiseen kyseisissä maissa. Tilanne ei näytä kuitenkaan katastrofiselta muutokselta.
- Ruotsi on siirtynyt kyseenalaiselle piikkipaikalle päivittäisissä koronakuolemissa ottaen huomioon pandemian etenemisvaihe vertailumaissa ja Brasilia on samalla tasolla.
- Pandemian etenemisvauhti noudattelee kahdessa vertailuryhmässä aika hyvin kuukausi sitten tekemääni ennustetta.
Kuva 3. Maailman koronatartuntojen ja -kuolemien määrien kehitys.
Kuva 3 osoittaa, että tartuntojen määrä jatkaa kasvuaan, mutta kuolemien määrä on tasaisessa laskussa. Näiden lukujen välillä on ristiriita. Arvioin se johtuva siitä, että testausten määrää lisätään koko ajan ja sen vuoksi tartuntoja löytyy suhteellisesti enemmän lisää. Tämän vuoksi tartuntojen ja kuolemien suhdeluku antaa väärän kuvan.
Ruotsin koronastrategia on ollut maailman huonoin – miksi se epäonnistui?
Nyt tilastotiedot osoittavat, että kokonaiskuolleisuudessa Ruotsi on väkilukuun suhteutettuna sijalla 7 ja pandemian etenemisvaihe huomioon ottaen maan kuolleisuus ei tunnu taittuvan, vaan se on joukon huonoin, kuva 4.
Kuva 4. Ruotsin koronatartuntojen ja -kuolemien kehitys päivittäin.
Kuten tiedetään, niin Ruotsi valitsi tietoisesti ns. laumaimmuniteettistrategia. Se perustui oletukseen, että koronapandemia tulee joka maassa menemään läpi koko väestön ja se laantuu vasta, kun enemmistö väestöä on saanut tartunnan. Tämän strategian vahvana puolena pidettiin sitä, että kun tulee koronan toinen tai kolmas aalto, niin ne eivät vaikuta Ruotsin tilanteeseen.
Tämän teorian toi esiin vahvasti brittiläisen Imperial Collegen tutkimusryhmä raportissaan Ferguson20 (ref. 1). Heidän mallissaan – niin kuin kaikissa vastaavissa malleissa – käytetään käsitettä epidemian tarttuvuusluku Ro. Jos tarttuvuusluku Ro on esimerkiksi 1,5, niin sairastunut henkilö tartuttaa taudin keskimäärin 1,5 henkilöön. Jos tarttuvuusluku väestössä laskee alle yhden, niin epidemia kuolee pois vähitellen.
Fergusonin raportissa oletettiin koronapandemian tarttuvuusluvun Ro olevan 2,4. Tämän perusteella raportissa laskettiin, että USA:ssa ja Britanniassa koronapandemia tartuttaa 81 % väestöstä kahdessa kuukaudessa. Silloin pandemian huippukohta olisi, kun 50-60 % väestöstä on saanut tartunnan. Tämän perusteella hallituksia suositeltiin soveltamaan massiivisia rajoituksia ja muita toimenpiteitä, jotta terveydenhuoltojärjestelmä ei romahtaisi.
Ruotsi siis jätti soveltamatta merkittäviä rajoituksia. Tukholman alueella tehtyjen testien mukaan 11.4.20 väestöstä oli saanut tartunnan vain 17 % eikä se siitä enää noussut, kun teoreettisen mallin mukaan tartuntaluvulla 2.0 laskettuna tartunnan saaneita olisi pitänyt olla jo 50 %. Fergusonin malli ei siis toimi koronapandemiassa, koska laumaimmuniteetti saavutetaankin, kun vain 17 % väestöstä on infektoitunut. Syitä tähän on selvittänyt Gomes (ref. 2). Heidän mukaansa tilanne johtuu väestön epähomogenisuudesta, mitä se sitten lieneekin.
Lieneekö sattumaa, että Diamond Princess ristelyaluksella n. 3700 henkilöstä tartunnan sai juuri tuo 17 %, ja vain n. 50 % tartunnan saaneista sai oireita. Mielestäni se ei ole sattumaa, vaikka tuo prosenttiluku onkin sattumalta juuri sama. Diamond Princess – keisiä ei otettu vakavasti länsimaissa, vaikka se tapahtui riittävän suurelle vertailujoukolle ja sen tilanne oli tiedossa maaliskuun alkupäivinä.
Linkki omaan juttuuni: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/suomen-koronatautiennuste-risteilijaalus-diamond-princess-keisin-3700-matkustajaa-perusteella/.
Miten tästä tilanteesta voidaan vetää johtopäätös, että Ruotsi, joka luotti Imperial Collegen malliin, ja joka malli oli ihan väärä, ja jonka mukaan tartunnan saaneita olisi pitänyt olla paljon enemmän ja kuolleita myös paljon enemmän, ja valitsi siis kuitenkin väärän strategian. Oma arvioni on, että jos koronapandemia olisi todella toiminut teoreettisen mallin mukaan, niin Ruotsissa olisi tapahtunut täydellinen katastrofi. Onneksi tarttuvuus ja sitä kautta kuolleisuus olivat paljon teoreettista mallia alhaisempia. Ruotsi teki kaksinkertaisen virheen, mutta onneksi käytäntö oli teoreettista mallia armollisempi.
Valtionepidemiologi Tegnell on jo tunnustanut, että joitakin virheitä Ruotsi teki mm. epäonnistuen vanhuusväestön suojelussa, mutta strategia oli hänen mukaansa kuitenkin hyvä. Hyvä sen vuoksi, että pandemia ei ole vielä ohi. Ken elää, sen näkee.
Voittajia ovat olleet ne harvat maat, jotka valitsivat ennakoivan patoamistrategian, jolla estettiin pandemian tulo maahan. Se yhdistettiin laajaan testatukseen ja jäljitykseen, joka toimi, koska tartunnan saaneita oli kohtuullinen määrä. Väkirikkaissa ja tiheään asutuissa voittajamaissa kuolleisuus on ollut miljoonaa asukasta kohti seuraava: Etelä-Korea 5, Singapore 4 ja Taiwan 0,3. Suomessa, jonka katsotaan onnistuneen hyvin, kuolleisuus on ollut toistaiseksi 58 ihmistä per miljoona asukasta ja epäonnistuneessa Ruotsissa sama luku on siis 460.
Näiden kolmen eri maaryhmän kuolleisuusluvut ovat siis suurin piirtein suhteessa 1:10:100. Huimat erot. En kutsu Suomen strategiaa onnistuneeksi vaan kohtalaiseksi, koska parempi strategia oli tarjolla, mutta hallitus ja asiantuntijat eivät valinneet sitä, vaikka kaikki tiedot ja menetelmät ja kokemuksetkin olivat jo tiedossa.
- Neil M Ferguson et al., Impact of non-pharmaceutical interventions (NPIs) to reduce COVID-19 mortality and healthcare demand. Imperial College COVID-19 Response Team Report 9, 16 March 2020, https://spiral.imperial.ac.uk:8443/handle/10044/1/77482
- Gomes, M. G. M., et al. Individual variation in susceptibility or exposure to SARS-CoV-2 lowers the herd immunity threshold. medRxiv 2 May 2020. https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.04.27.20081893v1
Brasilian käyristä näkee, että pandemia ei ole vielä saavuttanut huippuaan. Tilanne tulee muodostumaan kuolleisuuden suhteen yhdestä pahimmista maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Useimmat tutkimusorganisaatiot näyttävät tehneen fundamentaalisia väärinarvioita koskien Covid-19 viruksen käyttäytymistä.
Suomen suhteellinen menestys (toistaiseksi) ei perustuisikaan erityiseen taitoon vaan pääosin hyvään onneen, ajoitukseen ja kansalaisten kuuliaisuuteen. (Ja ehkä suomalaisten luontaiselle taipumukselle pitää välimatkaa naapuriin.)
THL ja Suomen hallitus lähtivät alkuperäisessä skenaariossa myös laumaimmuniteetti-hypoteesista, THL arvioi sairaalahoitoa tarvitsevan enintään 1 % tartunnan saaneista ja infektiokuolleisuus on 0,05 – 0,1 % tartunnan saaneista.
Nämä arviot siivittivät ajatusta siitä, että laumaimmuniteetin hankkiminen ei vaatisi liian suuria uhrauksia (?) kuolleiden määrässä laskettuna. Todellisuudessa infektoituneiden määräksi osoittautuikin selvästi pienempi joukko, jolloin myös vakavien seurausten lukumäärä-skenaariota piti muuttaa ylöspäin.
Maalis-huhtikuussa Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n tilannekatsauksessa arvioitiin infektiokuolleisuuden olevan 0,3 – 1,0%. Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvosto arvioi kuolleisuuden tulevan olemaan välillä 0.5% – 1 %. Tutkimuslaitos Imperial Collegen raportti arvioi infektiokuolleisuuden olevan vaihteluvälillä 0,4% – 1,4%.
Imperial College siis arvioi vakavien seurausten määrän paljon THL:ää osuvammin, siis pahemmaksi. Tuntuu erikoiselta, että Ruotsi peesasi juuri Imperial Collegea.
Ilmoita asiaton viesti
Uusin ja luotettavin selvitys IFR:stä perustuu New Yorkin kaupungin lukuihin. Sivulla https://www.worldometers.info/coronavirus/coronavirus-death-rate/ on myös vanhempia selvityksiä. NYC:n normaalivuosikuolleisuus on vain 0,66 %, kun Suomessa se on 1 %. NYC:n IFR oli 1,4 %, joten Suomeen suhteutettuna se olisi 2,1 %. Oletuksena on, että koronaan kuollaan samalla todennäköisyydellä kuin yleensäkin, vanhana ja perussairaana.
Suurkaupungeissa elää nuorempaa ja aktiivisempaa väkeä kuin maassa keskimäärin. Koko NY:n osavaltion normaalivuosikuolleisuus on 0,85 %. Oletan että Suomessa pääkaupunkiseudun ja koko maan suhde on samaa luokkaa. Suomessa yksi pieni selittäjä koronakuolemien vähäisyydelle olisi siis, että korona on pitkälti rajoittunut pääkaupunkiseudulle.
Korona tarttuu helpoiten silloin, kun liikutaan useissa paikoissa ja kontakteja on paljon eli nuorien tai vähintäänkin työikäisten parissa eli silloin kun se on vähiten tappava. Pian myös riskiryhmäläiset ymmärsivät suojautua ja heitä suojattiin. IFR ei siis käytännössä ole koskaan mikään yksittäinen luku vaan se elää epidemian levitessä. THL:n johtajan viimeisin arvio taisi olla 0,3 – 0,6 % ja se on ihan uskottava sekin, koska korona saatiin pysäytettyä ajoissa ja rajattua Uudellemaalle. Jos se olisi saanut riehua ihan rauhassa, uskoisin että Suomessa IFR olisi voinut nousta jopa 3 prosenttiin.
Myös R0 on hyvin liukuva. Korona on iskenyt pahimmin suurkaupunkeihin. R0 riippuu siis paikkakunnasta tai asukastiheydestä. Se riippuu myös rakenteista ja tavoista. LA:ssa ei ole julkista liikennettä, joten siellä tilanne ei ollut niin paha kuin NYC:ssä. Etelä-Euroopassa harrastettavat poskisuudelmat jne.
Hyvin vaikea tehdä arvioita, kun ihan peruslukuarvot muuttuvat. Silti ne pari THL:n ensimmäsitä arviota IFR:stä olivat ihan käsittämättömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Itselläni on kiinnittynyt huomio Itä-Euroopan maiden onnistumisiin. Vaikkapa Slovenian, Slovakian ja Latvian. Suomen kokoinen Slovakia on tähän mennessä selvinnyt 28 kuolemalla, aktiivisia tapauksia (2 viime viikon ajalta) on 23. Slovakia otti nopeasti käyttöön kasvomaskit. Kaksimiljoonaisessa Sloveniassa – Italian ja Itävallan kainalossa sijaitsevalla maalla – kuolleita on tullut 108 ja aktiivisia tartuntoja on 21. Puolestaan kaksimiljoonaisella Latvialla kuolleita on ollut 25, aktiivitartuntoja 52.
No, nämä ovat toki saarivaltioita joilla ei ole relevanssia Suomen kannalta. Itä-Euroopan jatkon kannalta ongelmaksi saattaa muodostua puuttuva palkallinen sairasloma. Virossahan etenkin matalapalkkaiset – jotka ovat useasta syystä koronan riskiryhmää – menevät sairaana töihin mistä on syntynyt uusi paikallinen epidemia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä analyysissäsi monta kohtaa kohdallaan
Ilmoita asiaton viesti
> Valtionepidemiologi Tegnell on jo tunnustanut, että joitakin
> virheitä Ruotsi teki mm. epäonnistuen vanhuusväestön
> suojelussa, mutta strategia oli hänen mukaansa kuitenkin hyvä.
Tuo saattaa pitää paikkansa. Riippuu siitä, keitä ne kuolleet ovat, ja millaisen tartuntaketjun kautta ovat saaneet korona-viruksen. Tällaisista yksityiskohdista on tarjolla kovin vähän tilastotietoa. Niistä kävisi ilmi, mikä on syynä Ruotsin suureen kuolleisuuteen. Onko yleisellä rajoitusten puutteella keskeinen rooli siinä, vai onko syynä iäkkäiden eristämisen puutteet.
Ilmoita asiaton viesti
Vahvasti arvelen, että syynä on sama kuin Suomessakin, että hoitohenkilökunnan kautta korona tuotiin vanhuksille. Suomessa ainakin merkittävin syy oli hengityssuojainten puute. Kuolleista n. 80 % on ollut vanhuksia, joten asialla on ollut kaikkein suurin vaikutus kuolleiden määrään.
Jos Tegnell tunnustaa, että vanhusten kohdalla epäonnistuttiin, niin se tarkoittaa, että asia olisi pystytty hoitamaan paremminkin, mutta sitä ei tehty riittävällä tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Afrikkaa eivät varmaankaan koske samat tilastolliset säännöt?
Kuinka moni Corona-tartunnan saanutta tai kuollutta siellä jää rekisteröimättä?
Kuinka moni seillä edes tietää Coronasta kun sairastuu?
Sama koskee Intiaa ja montaa alikehittynyttä maata.
Ilmoita asiaton viesti
Se on juuri näin. Muissa sivustoissa kerrotaan, että Afrikassa on aika heikot edellytykset saada luotettavia tilastoja tai testauksia, kun moni asia heillä uupuu eikä pystytä hankkimaan.
Osa muista maista myös salaavat todellisia lukemia koronasta ja ainoastaan salatuissa videoissa näkee todellisen kuolleiden määrän haudattuina yms.
Emme siis oikeasti tiedä, että mitenkäs se toinen aalto sitten tuleekaan? Suomessa esimerkiksi kolera-tauti tappoi aina puolet sairastuneista pois ja toistui kolmesti ennen kuin pystyttiin hallitsemaan. Tämä oli vain bakteeri, tämä eri asia korona-viruksen kanssa.
Foldingathome edelleen jakelee paketteja maailman ihmisten antamille lainatuille tehotietokoneille siitä koronasta, joten rokotteelle ei vieläkään löydy ja maailman talous ei parane niin kauan kunnes rokote löytyy. Jos sellainen löytyy, niin F@H julistaisi riemukkaan uutisen ja pakettien jakelu lopahtaisi kokonaan. Toistaiseksi ei ole tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon kiinnostiavia yksityiskohtia jälleen, kiitosta vaan.
Tämä kuulostaa äkkiseltään uskomattomalta:
”…koska laumaimmuniteetti saavutetaankin, kun vain 17 % väestöstä on infektoitunut. ”
Siis vaikea uskoa, että kyse olisi ”aidosta” laumasuojasta siinä mielessä, että jos jostain tulee joukko sairaita matkailijoita, etteivätkö saisi aikaiseksi epidemiaa uudestaan. Jotenkin voisi olla, että koronaepidemia on levinnyt merkittävästi supertatuttajien kautta ja heidän vaikutuspiirissään on saavutettu kyllästymisaste. Tällöin koko väestöstä laskettu ”pitoisuus” jäisi alhaiseksi taudin hiipuessa torjuntatoimien ja välttelyjen vaikutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Todellisuudessa emme tiedä asiaa vielä varmuudella. Tähän astiset kokemukset osoittavat tällaisia tuloksia. Olen samaa mieltä, että esim. Suomen väestössä on tällä hetkellä paljon niitä ihmisiä, jotka eivät ole altistuneet koronalle. Jos virus pääsisi toisen kerran maahamme, niin sen tukahtduttaminen pitäisi aloittaa uudestaan rajoitustoimilla.
Ratkaisevaa on, miten hoidetaan ulkomailta tulevien matkailijoiden rajoitukset. Perusteltua olisi avata matkustaminen vain niiden maiden kansalaisille, joissa koronan hiipuminen on samassa vaiheessa kuin Suomessakin eli kuolleita ei lainkaan ja tartuntojen määrä lähellä nollaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni ainoa luku tai suhde jolla on jotain merkitystä pitemmän päälle on kuolleiden ja tartunnan saaneiden suhde.
Sekin tietenkin perustuu vain ”virallisiin” tietoihin.
Tuo suhde oli vielä toukokuun alussa 6,5 %.
Nyt se taitaa olla n. 5,7.
Aleneminen saattaa johtua siitä että mukaan on tullut enemmän esim. Afrikan maita joissa kuolleisuus on alhainen. Tämä taas voi johtua väestön ikärakenteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa hoitohenkilöstö varsinkin vanhustenhotoyksiköissä on ollut merkittävä covid19-taudin levittäjätaho. Tulee vain mieleen, että olisiko Ruotsin strategia sittenkin toiminut, mikäli hengityssuojia olisi käytetty edes noissa laitoksissa (myös vierailijoilla), vaikkei niitä olisikaan ollut julkisessa liikenteessä käytössä?
Onnistumista tässä arvioin lähinnä kuolleisuuslukemina. Jo itse strategian lähtökohtana on se, ettei sairastuneiden määrää pyritä rajoittamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Gomesin et. al. raportista (Discussion, toiseksi viimeinen kappale): ” Worth nothing, however, that these estimates may have been offset by the social distancing measures.”
Minua kiinnostaisi tietää tuosta laivakeissistä, mitä suojaustoimenpiteitä (jos mitään) laivalla tehtiin matkustajien ja henkilökunnan suojaamiseksi sen jälkeen kun epidemia todettiin? Näillähän on vaikutusta siihen, kuka sairastuu. Lyhyellä vilkaisulla en huomannut mainintaa suojauksista WUWT:n artikkelissa, enkä myöskään siihen liittyneessä tutkimusraportissa (muuta kuin, että koko laiva oli karanteenissa). Ehkä joku on lukenut paremmin?
Laivakeissin kirjoittaja WUWT:ssä teki myös arvion kuolonuhreista jenkeissä ilmeisesti perustuen tuohon keissiin ja senhetkiseen tilanteeseen. Näin jälkikäteen viisaana voi sanoa, että arvio meni hiukan alakanttiin, ja vieläpä kaikista raskaista yhteiskunnan sulkutoimenpiteistä huolimatta.
“Finally, a plea for proportion. US coronavirus deaths are currently at 67, we’ll likely see ten times that number, 670 or so, might be a thousand or three … meanwhile, 3,100 people die in US traffic accidents … and that’s not 3,100 once in a decade, or 3,100 per year. That’s 3,100 dead from auto accidents EACH AND EVERY MONTH … proportion ….” – Nykyään koronaan kuolleita on USA:ssa noin 110000. Tähän lukuun on siis tultu siitä huolimatta, että ihmisten kanssakäymisiä on raskaasti rajoitettu.
Ruotsista: mitä enemmän virusta on liikkeellä paikkakunnilla, sitä enemmän sitä voi periaatteessa myös siirtyä hoitokotien henkilökuntaan heidän ollessaan vapaalla. Muistelen lisäksi jossain vaiheessa lukeneeni lehdestä, että ”Ruotsi on kieltänyt vierailut hoitokoteihin”, ja muistan ihmetelleeni sitä, että nytkö vasta. Kyllähän Ruotsissakin oli (ja on vieläkin) rajoituksia mutta ne olivat suosituksia.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin koronastrategia perustuu toiveelle saavuttaa taudin vapaalla leviämisellä laumaimmunitetti.
Rajoitustoimiin ei ryhdytty ja kuolintapaukset saatiin huippukorkeiksi.
Ruotsin koronajälkipyykki on vielä näkemättä, mutta päitä tulee putoilemaan.
Ilmoita asiaton viesti