Milloin olet nähnyt viimeksi uutisia Pariisin ilmastosopimuksesta tai Vihreästä ilmastorahastosta? Kerronpa syyn vaikenemiseen

Tausta

Tietyissä asioissa on oleellista seurata, mistä uutisoidaan ja joskus myös, mistä ei uutisoida. Tällainen jälkimmäinen aihe on Pariisin ilmastosopimus ja sen toteutumisesta vastaavan Vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund) toiminnan eteneminen.

Kuten tunnettua Pariisin ilmastosopimus, joka solmittiin 12.10.2015 ja tuli voimaan 4.10.2016, on tehty estämään globaalin lämpötilan nousu yli 2 asteen. Sopimuksen toteutusta varten perustettiin Vihreä ilmastorahasto. Alkuperäinen tavoite oli saada rahoitusta 100 miljardia dollaria vuosittain, joilla mahdollistetaan hiilineutraalin energian tuotanto kehittyvissä maissa.

Rahastoon on sitoutunut maksamaan rahaa tähän mennessä yhteensä 49 maata, aluetta tai kuntaa. Heti sopimuksen jälkeen rahoitussopimusten yhteismäärä oli 10,3 miljardia dollaria. Tuo määrä tipahti käytännössä 2 miljardia sen jälkeen, kun Trump ilmoitti, että USA lopettaa maksut, joita Obaman hallitus ehti tehdä 1 miljardin edestä.

Mikä on tilanne tänä päivänä? Vihreä rahasto on onnistunut saamaan jonkin verran lisää rahaa ja tämän päivän luku on julkiselta puolelta 9,9 miljardia. Kirjoitin jo aikaisemmin, että Pariisin ilmastosopimus koki kehtokuoleman. Tämä on syy, että käytännössä kuolleesta sopimuksesta ei uutisoida. Suurella kohulla aikaan saatu sopimus floppasi niin pahasti, että nyt on parempi olla hiljaa.

Sopimuksen synty

Tämän aiheen voi lyhyesti analysoida niin, että kun USA:n presidentti Barack Obama saatiin sopimuksen taakse, niin käytännössä kaikki muutkin valtioiden päämiehet tulivat joukkoon mukaan. Ryhmäpaine toimi tai parviajattelu. Oliko Obaman taustalla jotain, joka selittäisi asiaa? Kaksi asiaa nousee esiin. Koska parlamentissa oli Obaman kaudella republikaaneilla enemmistö, niin Obaman hallituksesta tuli kädetön. Obama itse ajautui sivuraiteille ja rupesi jahtaamaan ilmastonmuutosta. Obama julisti ilmastonmuutoksen USA:n suurimmaksi uhkaksi ennen terrorismia ja määräsi FBI toimimaan asiassa. Toinen seikka oli, että USA:n presidenteillä on ollut neuvonantajia, joita presidentit kuuntelevat herkällä korvalla (paitsi Trump ei kuuntele ketään).

Obamalla oli tieteellisenä neuvonantajana John Holdren ja hänellä apurina John Podesta. Obama mm. lausui Holdrenista näin: ”One of the most passionate and persistent voices of our time about the growing threat of climate change,” eli suomeksi ”Yksi meidän aikamme intohimoisemmista ja peräänantamattomimmista äänistä ilmastonmuutoksen kasvavasta uhasta”. Ilmastonmuutospiireissä tällaista henkilöä kutsutaan alarmistiksi eli henkilöksi, joka näkee ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen uhkaavan ihmiskunnan olemassaoloa. Ei ole ihme, että Obama ajoi Pariisin ilmastosopimusta ja oli merkittävässä roolissa muiden valtioiden päämiesten mukaantulolle.

Sopimuksen kuolema

USA:n presidentti runnasi Pariisin sopimuksen kasaan ja toinen USA:n presidentti tappoi sen. Presidentti Obama teki USA:n puolesta Pariisin ilmastosopimuksen, mutta ei vienyt sopimusta kongressin käsittelyyn, koska tiesi, ettei se mene läpi republikaanienemmistöisessä edustajainhuoneessa. Trumpin on helppo torpata koko asia. Trump heti alkajaisiksi julisti, että USA lopettaa maksut Vihreälle ilmastorahastolle. Se tiesi käytännössä kuolemaa koko idealle.

Pariisin sopimuksen toteutusmahdollisuus

Koko ajatus Pariisin ilmastosopimuksessa on vailla tieteellistä ja teknistä pohjaa. Tieteelliseksi pohjaksi valittiin IPCC:n ilmastoskenaario RCP8.5, jossa lämpötila nousee keskimäärin 4,25 ⁰C vuoteen 2100 mennessä. Jotta tämä toteutuisi hiilidioksidin pitoisuus pitäisi nousta jatkossa 6,4 ppm vuodessa, kun 2000-luvulla nousuvauhti on ollut vain 2,2 ppm vuodessa. Hiilidioksidiemissiot ovat olleet lähes samalla tasolla kuusi vuotta peräjälkeen, joten tämä nykytilanne eli ”Business as usual” (BAU) olisi paljon perustellumpi vertailutaso. IPCC:n perusskenaarion toteutumiselle on yksi merkittävä este. Useiden lähteiden mukaan (mm. BP) tiedossa olevat konventionaaliset öljy- ja kaasuvarat loppuvat nykykulutuksellakin jo 2060-luvulla. Valtioiden päämiehet huijattiin väärillä tieteellisillä perusteilla asian taakse, ja se tietää, että jatkossa he katsovat tarkemmin, mihin nimensä laittavat.

Teollisilla länsimaila ei ole toimivaa hiilivapaata energiatuotantotekniikka, joka toimisi heidän omissa maissaan saatikka kehittyvissä maissa. Tästä todistuksena kuva 1.

Kuva 1. Maailman energiankulutus tuotantomuotojen mukaan. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2019 oli 5,1 %.

Maailman valtioiden päämiehillä oli sopimusta tehdessään jalat tukevasti ilmassa. Tarkempaa tietoa tieteellisestä pohjasta löytyy täältä:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila1-2/255359-pariisin-ilmastosopimukselta-puuttuu-tieteellinen-ja-teknologinen-pohja/

Ilmatieteen laitoksen uuden pääjohtajan Jussi Kaurolan ajatuksia asiasta

Hesari julkaisi 12.10.20 haastattelun Ilmatieteen laitoksen uudesta pääjohtajasta Jussi Kaurolasta.  Vaikka häntä tituleerattiin ”sääjohtajaksi”, niin kyseisen postin haltijasta on tullut ykkösnimi Suomessa myös ilmastonmuutosasioissa. Onhan tehtävästä virkavapaalla oleva Petteri Taalas ottanut kärkkäästi kantaa ilmastonmuutokseen, mutta viime aikoina laittanut hieman sordiinoa päälle, kun huomasi, että asialta saattaa mennä uskottavuus. Mitäs mieltä Kaurola on ilmastonmuutoksesta? Suora lainaus: ”Asiaan on herätty, mutta siitä ei ole pitkä aika. Pariisin ilmastosopimuksen solmimisessa oltiin jo aika tosissaan”. Toisaalla hän sanoo, että ilmastonmuutos huolestuttaa, mutta ei pelota.

Tulkitsen viestin ilman sarvia ja hampaita niin, että Pariisin ilmastosopimuksen kaltainen juttu ei vielä riitä Kaurolan mielestä mihinkään. Tämän voi tulkita kahdella tavalla. Joko pitäisi olla paljon kovemmat tavoitteet ja rahaa laittaa palamaan huomattavasti enemmän. Tai sitten kommentti tarkoitti, että valtioiden päämiehet eivät tosissaan lähteneet asialle. Molemmat tulkinnat voivat olla oikeita. Kaurola vain ei ottanut kantaa siihen, että miksi Pariisin ilmastosopimus koki kehtokuoleman ja mitä se tarkoittaa käytännössä.

 

aveollila1

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut yhdeksän vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 17. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu