Oliko Brexit vain Boriksen roolisuoritus vai oliko kansalla jokin osuus?

 

Tunnustan heti alkuun, että olen ollut EU:n vastustaja alusta alkaen ja se vaikuttaa siihen, minkäväristen silmälasien läpi katselen kaikkea, mikä liittyy tavalla tai toisella EU:hun. Koska Helsingin Sanomat – tuttavallisesti Hesari tai HS – on EU:n kannattaja, niin he taasen näkevät asiat aivan erilaisten silmälasien läpi.

Tänä aamuna Hesarin sivulla 4 aivan pääkirjoituksen vieressä on Merkintöjä-palsta, jonka on kirjoittanut Annamari Sipilä otsikolla ”Brexit-Oscarin voittivat…”. Kirjoitus on siis laadittu pakinatyyliin kieli poskessa. Sipilä jakaa palkinnot parhaista Brexit-roolisuorituksista kuten elokuvista ikään mukaan lukien näyttelijät, ohjaus, käsikirjoitus, lavastus, puvustus jne. ja jopa äänitehosteet. Oikein hyvä.

Olipa juttu tehty tylsällä asiatyylillä tai pakinan muodossa, niin oleellista on, mitä se kertoo kirjoittajan näkemyksestä itse asiasta eli tässä tapauksessa myös, mikä on Hesarin näkemys Brexitistä. Pakina luo mielikuvan Brexitistä, jossa englantilaisia vietiin kuin pässiä narussa, ja lopulta ylivoimainen Brexit-näyttelijä Boris Johnson oli kuin lahkolaissaarnaaja, joka houkutteli kansan puolelleen.

Yksi myönnytys Sipilälle on annettava. Miespääosan palkinnon hän antaa miehelle nimeltä ”Workingtonin mies”. Tämä hahmo on ilmeisesti samanlainen symbolinen hahmo kuin Suomessa ”Pihtiputaan mummo”, jota käytetään vertauskuvana, miten mummo onnistuu vaikkapa nykyisessä digitalisoituneessa maailmassa ottamaan uuden kännykän käyttöönsä. Englannin kielessä hahmo on myyttinen ”Workington Man” Pohjois-Englannista, joka Brexitin yhteydessä hylkäsi juurensa työväenpuolueessa ja äänesti konservatiiveja saadakseen Brexitin aikaan. Hän ratkaisi Brexitin.

Yksi palkinto Sipilältä jäi antamatta ja se koskee työväenpuolueen johtajaa Jeremy Corbynia. Miksi häntä ei palkittu? Tietysti on niin, että noin surkeasta suorituksesta ei voikaan palkita. En ihmettele yhtään, että Workgtonin mies vaihtoi puoluetta viimeisessä parlamenttiäänestyksessä. Asiahan on loppujen lopuksi niin, että työväenpuolue halusi Corbynin johdolla Brexitin, mutta ammattipoliitikon perusoppien mukaan Corbyn ei voinut mitenkään äänestää Mayn hallituksen Brexit-esityksen puolesta: asia on oikein, mutta esittäjä on väärä.

Onko tässä lopputuloksessa jotain mennyt pieleen? EU-fanien ja Hesarin mukaan se meni aivan väärin. Eihän englantilaiset voi olla niin tyhmiä, että oikeasti halusivat eroon EU:sta. Mielestäni asia on ihan päinvastoin. Kyllä he halusivat ja jopa työväenpuolueen mystinen mies vaihtoi väriä saadakseen haluamansa, kun puolueenpuheenjohtaja asettui tielle. Hesari ei ole tätä tunnustanut ja tuskin tulee tunnustamaankaan.

aveollila1

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut yhdeksän vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 17. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu