Pohjoisen pallonpuoliskon lumimäärissä yllättävä kehitys
Silmiini sattui Rutgersin yliopiston (New Jersey, USA) ylläpitämää tietoa maapallon lumimäärän – tarkemmin sanottuna lumenpeittoalueen – kehittymisestä, linkki: https://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_seasonal.php?ui_set=nhland&ui_season=1
Pohjoisen pallonpuoliskon talvikauden lumenpeitto trendinä. Vuosiasteikko on epäsevä, mutta se on vuodesta 1967 vuoteen 2019.
Kevätkauden trendi on ollut laskeva:
Sitten syyskauden trendi:
Syyskauden aikana sen sijaan trendi on ollut nouseva.
Yritin pohtia pari minuuttia, mikä voisi olla selitys tälle trendille, koska se tuntuu äkkiseltään yllättävältä. Yksi selittävä tekijä on, että arktisen merijään määrä on pienentynyt n. 9-20 % vuoden ajasta riippuen. Enemmän avomerta lisää veden haitumista ja sitä kautta sademääriä, jotka luonnostaan arktisella alueella tapahtuvat myös lumisateina. Skandinavia on erikoisasemassa Golf-virran vuoksi ja täällä tuo ilmiö ei ehkä näy samalla tavalla.
Median uutisista on saanut kuvan, että lumimäärissä on tapahtunut selkeä muutos määrien pienenemisen suuntaan ilmaston lämpenemisen johdosta. Mediahan levittää aktiivisesti myös täysin perätöntä tietoa esimerkiksi hirmumyrskyjen määrien kasvusta, satomäärien pienenemisestä ja maapallon aavikoitumisesta. Poliitikot pitävät tietysti näitä tietoja oikeina. Ilmastoasioissa ei pidä sokeasti usko median levittämää tietoa, koska se on osoittautunut useissa tapauksissa vääräksi eli valeuutiseksi.
Käytän tässä nyt samaa metodia kuin monet kommentoijat käyttävät täällä ilmastoväittelyssä.
Katson ikkunasta ulos. Eipä näy lunta Espoossa, vaikka on jo joulukuu. Ollila kirjoittelee siis valeuutisia 😀 (sarkasmivaroitus)
Ilmoita asiaton viesti
Oulussa oli 1960 luvulla useita jouluja jolloin lumituli aattona. Eli ei mitään uutta.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin Mikko, pitäisi tarkastella sääilmiöitäkin vähän laajemmin kuin siitä omasta ikkunasta 😁
Ilmoita asiaton viesti
Onko syksyisin CO2-pitoisuus laskenut?
Ilmoita asiaton viesti
Taidat tietää vastauksen, mutta ehkä kaikki eivät tiedä. Maapallon kasvillisuus on n.70-prosenttisessti pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen vuoksi kesäkautena maapallon CO2-pitoisuus laskee,kun kasvit yhteyttävät ahkerasti. Syksy on siinä kesä ja talven välissä, että sen suhteen vastaus on, että syksy edustanee jonkinlaista vuoden keskiarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on, mutta tilannehan ei ole muuttunut miksikään ainakaan Mauna Loalla koko mittaushistorian aikana.
Vuodenaikavaihtelu on pysynyt ihan samana. Myös syksyjen CO2.pitoisuudet ovat kasvaneet vuodesta toiseen samaan tahtiin kuin muidenkin vuodenaikojen.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla, onneksi nyt sitä riittää meilläkin eikä tule lämmityskuluja. Pelkään että co2 lähtee karkuun viimeistään silloin kun pakkaset saapuvat pysyvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Media kirjoittaa ja poliitikot uskovat sitä mikä on oman edun ja poliittisen agendan mukaista. Toimittajakunta on selkeästi vasemmalle kallellaan, ajavat ilmeisesti idolinsa Kiinan etua. Poliitikkoja taas kiinnostaa valta, kaiken mahdollisen sääntely ja verottaminen. Siinä saa sumplittua hynää omille eturyhmille. Mikäpä sen parempi tekosyy kuin harmiton CO2 kaasu. Sen kanssa touhutessa ei tarvitse ottaa kantaa oikeisiin ikäviin ongelmiin, julistaa vaan jotain hiilineutraaliutta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pitäisi koskea näihin asioihin, mutta… menköön tämän kerran.
Tuossahan nyt mitataan 3:n kuukauden lumenpeittoa eikö niin? Näin itse ymmärrän, kun puhutaan syys-, talvi- ja kevätkaudesta. Oma lukunsa on miksei kesää ole mukana, kun silloin on myös osa peitossa ja osa ei.
On tärkeää erottaa, että satanut lumimäärä ei itsessään kerro paljoa, jos se sulaa nopeasti pois. Tuo kuitenkin siis kertoo lumipeitosta.
Merkittävä väheneminen lumipeitossa nimenomaan keväällä mielestäni tarkoittaa, että lumipeite sulaa aiempaa aiemmin pois useilla alueilla vai mitä?
Jos ajattelee Suomen talvea, niin kevään sulamisnopeus ja maan paljastumisen nopeus kertonee aika paljon koko kauden kertymästä ja vallinneesta lämpötilasta. Harvoin metrinen hanki hetkessä sulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Äkillinen sulaminen tietysti viittaa siihen, että ohut lumipeite sulaa nopeammin. Kaivoin kerran esiin Etelä-Suomen lumipeiton sulamisen ajankohdat. Minut yllättu, että olipa talvi ollut tosi luminen tai vähäluminen, niin sulaminen näytti tapahtuvan tosi nopeasti huhtikuun puolinvälin paikkeilla muutamassa päivässä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se metrikin lunta sulaa varsin nopeasti, jos auringonpaistetta riittää, hiilidioksidi ei siihen pysty.
Ainakin meidän pihallamme toukokuut ovat tällä vuosikymmenellä olleet hyvin kylmiä, vaikka lunta ei olisi ollutkaan. Pölyttäjähyönteisistä on ollut huutava pula eikä lentäviä hyönteisiä syöviä lintuja ole useinkaan näkynyt.
2017 oli ehkä pahin vuosi, mutta on niitä ollut huonoja muitakin.
Em. vuodesta YLE:llä sanottiin useaan kertaan, että sen huonot sadot johtuivat liian runsaista sateista, vaikka vuoden sademäärät olivat pääsääntöisesti varsin keskimääräiset ja etenkin vilja-alueillamme.
Saman soopan lausui vieläpä MMM:n neuvotteleva virkamies.
Oikea syy huonoihin satoihin oli harvinaisen alhainen lämpösumma kasvukautena. Sen kertominen ei sovi YLE:n agendaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on maailman pohjoisin maa, joka on aika-ajoittain omavarainen viljan suhteen. Satomäärät riippuvat ennen kaikkea lämpösummasta, ja se ei riitä kaikkina vuosina. Lämpötilan nousu tekee hyvää kaikelle elämälle Suomessa – ja Ruotsissakin, vaikka eräs teinityttö luulee muuta.
Ilmoita asiaton viesti