St1:n Anttonen sanoo, että tämä on hullua touhua: biodiesel ei ratkaise ilmasto-ongelmaa, mutta maksaa Suomelle paljon

Talouselämä-lehden tämän päivän numerossa näyttää olevan pääteemana ilmastonmuutos. Päällimmäiseksi jäi vaikutelma, että Talouselämä, joka on totuttu pitämään konservatiivisena lehtenä, on liittynyt ilmastoalarmistien joukkoon. Lehdessä on myös ST1-konsernisn omistajan Mika Anttosen haastattelu, jossa on omaperäisiä ajatuksia oman tiensä kulkijalta, ja juttu poikkeaa muista lehden ilmastonmuutosjutuista.

Haastattelu alkaa ST1:n 200 miljoonan euron investoinnista Göteborgin biodieseljalostamoon, joka valmistuu vuonna 2022. Anttonen sanoo, että tämä hanke näyttää parhaalta investoinnilta ikinä. Sitten hän jatkaa, että hankkeella ei saada laskettua ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta yhtään, vaan vaikutus on nolla. Anttonen sanoo myös, että uusiutuvien polttoaineiden osuuden nosto 30 prosenttiin liikenteessä vuoteen 2030 mennessä tulee suomalaisille kalliiksi. Tämän tavoitteen asetti Sipilän hallitus ja Marinin hallitus on hyväksynyt saman tavoitteen, vaikka EU:n vaatimukset ovat vain 14 %. Herää kysymys, mistä on kysymys.

Anttonen sanoo, että mikään muu maailmassa ei tee biopolttoainetavoitteita tässä aikataulussa kuin Suomi ja Ruotsi ja siksi tämä on aivan hullua touhua. Suomi on aina peesannut Ruotsia, joka on maailmanparantaja numero uno.

Mitä tämä tarkoittaa autoilijalle? ST1:n ja S-ryhmän polttoaineiden hankintayhtiö Neot laskee autoilijan lisäkustannuksen olevan ensi vuonna 13 senttiä polttoainelitrassa eli yhteensä 650 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 lisähinta olisi arviolta 30 senttiä ja kustannus yhteensä 1,5 miljardia euroa. Neotin laskelman muukaan kokonaislasku vuosilta 2021-2030 olisi 10-18 miljardia euroa. Ja Anttosen mukaan vaikutus ilmastoon on pyöreä nolla. Tämän tekee siis Suomi, jonka talouselämän tilanne on erittäin heikko. Yhdyn Anttosen johtopäätökseen: tämä on aivan hullua touhua.

Anttonen muistuttaa, että öljyä käytetään maailmassa noin 5000 miljoonaa tonnia. Jäteraaka-aineita, jotka voidaan hyväksyä HVO-dieselin (fossiilivapaa diesel) tekoon on arvioitu olevan maailmassa n. 20 miljoonaa tonnia eli n. 0,4 prosenttia fossiilisen öljyn käytöstä. Yksikään jalostamo ei vähennä tuotantoaan biodieselin takia, sanoo Anttonen. Tämä kuulostaa tutulta tuuli- ja aurinkovoima-alalta, koska niidenkin vaikutus maailman energian tuotannossa pyörii parin prosentin tietämissä. Vihreiltä maailmanparantajilta puuttuu kokonaistilanteen hahmotuskyky. Sen sijaan Neste ja ST1 osaavat kyllä tehdä tilanteella hyvää businestä kuten tuulivoimatoimijatkin maassamme.

Anttosen ratkaisu tilanteeseen on tuotekehitys. Yhtiöllä on laboratorio, joka kehittää etanolin tekemistä sahanpurusta. Pilot-laitos Kajaanissa tuottaa tällä konseptilla etanolia n. 2 miljoonaa litraa vuodessa ja sivutuotteena ligniiniä ja luomulannoitetta. Anttonen tosin panostaisi mieluummin biokaasuun, mutta valtio sanelee pelisäännöt.

                                                                ***

Talouselämä on haastatellut kirjailija Risto Isomäkeä ihan vakavalla otteella, että mitä pitäisi tehdä, jotta ihmiskunta ei romahda ilmastonmuutokseen. Isomäen sanoman voi tiivistää tähän lainaukseen: ”Useamman asteen lämpenemisen seurauksiin ei voi sopeutua, eikä nykyisestä maailmantaloudesta jäisi meille juuri mitään”. Talouselämä-lehti on siis nostanut fiktiota kirjoittavan kirjailija Isomäen ilmastoasiantuntijoiden joukkoon. Tämähän on linjassa sen kanssa, kuinka Nature-lehti nosti Greta Thunbergin 10 tieteen vaikuttajan joukkoon vuodelle 2019.  Isomäen ajatukset eivät ole samalla planeetalla WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen viestin kanssa, että ei ole mitään syytä panikoida. Tämä kuvasta Talouselämä-lehdessä tapahtunutta toimituksellista linjan muutosta. Ilmastoriski-artikkelissa lehti on valinnut hyvin yksipuolisen linjan korostaen sään ääri-ilmiöiden voimakasta kasvua, vaikka tilastot eivät tätä tue. Tätä voi kuvata, että konservatiivinen eli aika varovainen ja erilaisia näkemyksiä salliva lehden linja on muuttunut lyhyessä ajassa ilmastoalarmistien ajatuksia kannattavaksi.

aveollila1

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut yhdeksän vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 19. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu