St1:n Anttonen sanoo, että tämä on hullua touhua: biodiesel ei ratkaise ilmasto-ongelmaa, mutta maksaa Suomelle paljon
Talouselämä-lehden tämän päivän numerossa näyttää olevan pääteemana ilmastonmuutos. Päällimmäiseksi jäi vaikutelma, että Talouselämä, joka on totuttu pitämään konservatiivisena lehtenä, on liittynyt ilmastoalarmistien joukkoon. Lehdessä on myös ST1-konsernisn omistajan Mika Anttosen haastattelu, jossa on omaperäisiä ajatuksia oman tiensä kulkijalta, ja juttu poikkeaa muista lehden ilmastonmuutosjutuista.
Haastattelu alkaa ST1:n 200 miljoonan euron investoinnista Göteborgin biodieseljalostamoon, joka valmistuu vuonna 2022. Anttonen sanoo, että tämä hanke näyttää parhaalta investoinnilta ikinä. Sitten hän jatkaa, että hankkeella ei saada laskettua ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta yhtään, vaan vaikutus on nolla. Anttonen sanoo myös, että uusiutuvien polttoaineiden osuuden nosto 30 prosenttiin liikenteessä vuoteen 2030 mennessä tulee suomalaisille kalliiksi. Tämän tavoitteen asetti Sipilän hallitus ja Marinin hallitus on hyväksynyt saman tavoitteen, vaikka EU:n vaatimukset ovat vain 14 %. Herää kysymys, mistä on kysymys.
Anttonen sanoo, että mikään muu maailmassa ei tee biopolttoainetavoitteita tässä aikataulussa kuin Suomi ja Ruotsi ja siksi tämä on aivan hullua touhua. Suomi on aina peesannut Ruotsia, joka on maailmanparantaja numero uno.
Mitä tämä tarkoittaa autoilijalle? ST1:n ja S-ryhmän polttoaineiden hankintayhtiö Neot laskee autoilijan lisäkustannuksen olevan ensi vuonna 13 senttiä polttoainelitrassa eli yhteensä 650 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 lisähinta olisi arviolta 30 senttiä ja kustannus yhteensä 1,5 miljardia euroa. Neotin laskelman muukaan kokonaislasku vuosilta 2021-2030 olisi 10-18 miljardia euroa. Ja Anttosen mukaan vaikutus ilmastoon on pyöreä nolla. Tämän tekee siis Suomi, jonka talouselämän tilanne on erittäin heikko. Yhdyn Anttosen johtopäätökseen: tämä on aivan hullua touhua.
Anttonen muistuttaa, että öljyä käytetään maailmassa noin 5000 miljoonaa tonnia. Jäteraaka-aineita, jotka voidaan hyväksyä HVO-dieselin (fossiilivapaa diesel) tekoon on arvioitu olevan maailmassa n. 20 miljoonaa tonnia eli n. 0,4 prosenttia fossiilisen öljyn käytöstä. Yksikään jalostamo ei vähennä tuotantoaan biodieselin takia, sanoo Anttonen. Tämä kuulostaa tutulta tuuli- ja aurinkovoima-alalta, koska niidenkin vaikutus maailman energian tuotannossa pyörii parin prosentin tietämissä. Vihreiltä maailmanparantajilta puuttuu kokonaistilanteen hahmotuskyky. Sen sijaan Neste ja ST1 osaavat kyllä tehdä tilanteella hyvää businestä kuten tuulivoimatoimijatkin maassamme.
Anttosen ratkaisu tilanteeseen on tuotekehitys. Yhtiöllä on laboratorio, joka kehittää etanolin tekemistä sahanpurusta. Pilot-laitos Kajaanissa tuottaa tällä konseptilla etanolia n. 2 miljoonaa litraa vuodessa ja sivutuotteena ligniiniä ja luomulannoitetta. Anttonen tosin panostaisi mieluummin biokaasuun, mutta valtio sanelee pelisäännöt.
***
Talouselämä on haastatellut kirjailija Risto Isomäkeä ihan vakavalla otteella, että mitä pitäisi tehdä, jotta ihmiskunta ei romahda ilmastonmuutokseen. Isomäen sanoman voi tiivistää tähän lainaukseen: ”Useamman asteen lämpenemisen seurauksiin ei voi sopeutua, eikä nykyisestä maailmantaloudesta jäisi meille juuri mitään”. Talouselämä-lehti on siis nostanut fiktiota kirjoittavan kirjailija Isomäen ilmastoasiantuntijoiden joukkoon. Tämähän on linjassa sen kanssa, kuinka Nature-lehti nosti Greta Thunbergin 10 tieteen vaikuttajan joukkoon vuodelle 2019. Isomäen ajatukset eivät ole samalla planeetalla WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen viestin kanssa, että ei ole mitään syytä panikoida. Tämä kuvasta Talouselämä-lehdessä tapahtunutta toimituksellista linjan muutosta. Ilmastoriski-artikkelissa lehti on valinnut hyvin yksipuolisen linjan korostaen sään ääri-ilmiöiden voimakasta kasvua, vaikka tilastot eivät tätä tue. Tätä voi kuvata, että konservatiivinen eli aika varovainen ja erilaisia näkemyksiä salliva lehden linja on muuttunut lyhyessä ajassa ilmastoalarmistien ajatuksia kannattavaksi.
Huh,Huh, tulipa siinä täyslaidallinen asiaa, jonka tolkuissaan olevat poliitikot (siis ei vhreät) tietävät, mutta ovat jääneet sen vangiksi. Poliitikot tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta tekemällä sen tietävät myös että totuutta julistamalla eivät tule uudelleen valituiksi.
Kiitos, että jaksat perehtyä ja kirjoittaa ilmu asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Biopolttoaineen käyttäminen fossiilisen sijaan ei vaikuta ilmastoon ja se maksaa maltaita. Sitäpaitsi se bion polttaminen saastuttaa siinä missä fossiilisenkin.
Taikasana bio muka pelastaa maailman – mutta se bio on vouhotusta – kallista vouhotusta.
Jostakin jätteestä, kuten lannasta saattaa olla järkevää tehdä vaikkapa biokaasua, mutta sen määrä on mikroskooppisen pientä verrattuna energiantarpeeseen.
Ikivanha artikkelini bioenergiasta löytyy kotisivultani:
https://jput.fi/Bioenergia.htm
Ilmoita asiaton viesti
Itse jäin kaipaamaan tuosta Isomäen lausunnosta linkkiä.
Se olisi antanut uskottavuutta blogillesi sen sijaan,että nyt se jätti ainoastaan kysymysmerkkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse taas haluaisin nähdä, onko Anttonen tosiaan sanonut näin: ”hankkeella ei saada laskettua ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta yhtään, vaan vaikutus on nolla.”
Väite tuntuu erikoiselta varsinkin kun st1:n sivuilla (https://www.st1.fi/st1-rakentaa-biojalostamon-uusiutuvan-dieselin-ja-lentopolttoaineen-tuottamiseksi) jalostamoa kuvaillaan mm. näin: ”Sen tuottamat uusiutuvat polttonesteet vähentävät merkittävästi hiilidioksidipäästöjä fossiilisiin polttonesteisiin verrattuna.”
Ilmoita asiaton viesti
Sanatarkasti Anttonen sanoo haastattelun neljännessä kappaleessa: ”Mutta ilmaston kannalta siitä ei ole mitään hyötyä (oma selvennökseni: Göteborgin biojalostamoinvestointi). Se on hirveän ristiriitaista minun sisälläni. Teen tätä työtä, jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saataisiin laskuun. Ja sillä biodieselillä ei saada ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta laskemaan yhtään. Siis ei yhtään. Nolla.”
Oma kommenttini tähän. Anttonen uskoo, kuten suurin osa tutkijoista, että ihminen on aiheuttanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun ja sillä on vakavia vaikutuksia. Hän ei pysty analysoimaan IPCC:n ja sitä tukevien tutkijoiden tutkimustuloksia ja kyseenalaistamaan niitä. Jotkut maallikot pystyvät. He kysyvät esimerkiksi, miksi Alaskassa sulavien jäätiköiden alta paljastuu vuosina 700-1000 kasvaneiden järeiden metsien kantoja. Jos virallinen ilmastotiede vaikenee, niin omilla aivoillaan ajattelevien ihmisten mielissä yhdistetään tietoja ja syntyy johtopäätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Minun korvaani kuulostaa siltä, että Anttonen on turhautunut siihen, miten paljon ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kaikilta ja että kukaan ei yksin voi saada paljoa aikaiseksi.
En ihan täysin ymmärrä mitä haet omalla kommentillasi. Vain maalikko pystyy tuottamaan oikeaa tietoa, jos vain päätyy tiettyyn haluamaasi lopputulokseen? Eiköhän asiantuntijoilla ole paremmat käsitykset asioista kuin ”maalikoilla”, oli asia sitten mitä tahansa. Sehän heistä tekee asiantuntijoita. Ja tutkijoiden työ on tuottaa uutta tietoa joka ei onnistu ilman omien aivojen käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin juuri. Tarvitaan todellakin maallikkoa vetämään johtopäätös, että jäätikön alta paljastuva kanto argumentoisi ilmastonmuutosta vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on selvästä paha kipukohta sulle joka uskot Mannin lätkämailaan. Ne kannot todistaa että lätkämaila on iso kusetus ja sinä uskot täysillä kusetukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on, että virallisella ilmastotieteellä ei ole selitystä, mikä on aiheuttanut viikinkiajan ja Rooman lämpökauden, jolloin lämpötilat olivat korkeammat kuin nyt. Ilmastotiede vaikenee tai sitten tekee väärennetyn lätkämailan lämpötilatrendiksi, että sellaisia kausia ei ole ollut olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkään ei tuota pientäkään ongelmaa löytää oikein järkeenkäyviä analyysejä keskiajan olosuhteista ja niihin johtaneista syistä. Löydät niitä kyllä itsekin jos vaan tahtoa löytyy.
Toisekseen, vaikka keskiajan lämpökauden syitä ei varmuudella tiedettäisikään, ei siitä seuraa että nykyisen lämpenemisen syyt olisivat tuntemattomat.
Esiinnyt self made -ilmastotieteilijänä mutta muutamat väitteesi vaikkapa tieteen tulosten väärentämisestä kuuluvat foliohattukategoriaan.
Ilmoita asiaton viesti
En yritä leikkiä mitään tieteilijää mutta maalaisjärkeä käyttämällä ymmärtää riittävästi. Sinä väität että lätkämaila on totta ja perustuu tieteeseen, eikö niin? Jotta puun runko kasvaa metrin paksuksi pohjoisessa niin sen pitää kasvaa useita satoja vuosia, se kasvu taas on mahdotonta jos ei ole useita satoja vuosia lämmintä. Lätkämailan mukaan tollaista lämmintä aikaa ei ole ollut mutta silti vaan jäätikköjen alta niitä metsiä paljastuu. Ei ole vaikeaa ymmärtää että lätkämaila on huuhaata. En kyllä ihmettele sun lätkämailauskoa kun kuvittelet että laivan keulavisiiri kelluu myrskyävässä meressä 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Lusto- ja muut proxyt kertovat kasvupaikan ilmastohistorian. Sitten kun näitä proxyja kerätään eri puolilta maailmaa, saadaan käsitys globaalista ilmastosta. Kvg Pages2k
Ilmoita asiaton viesti
Et ole koskaan kertonut, mitä ns. virallinen ilmastotiede sanoo näistä kahdesta lämpökaudesta ja niiden syistä. Pêlkkiä vihjailuja.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä terveisiä ”viralliselta” ilmastotieteeltä
https://youtu.be/AD16nCsvjqs
Ilmoita asiaton viesti
Prof. Robert Waylta erinomaisen selventävä esitys.
Ilmoita asiaton viesti
Lätkämaila on osotettu tieteellisesti vääräksi ja minulla ei ole siinä roolia. Olen osoittanut IPCC:n hyväksymät oleelliset tulokset vääriksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkijalta edellytetään oman tieteenalan syvällistä osaamista. Nythän tässä jo osoitettiin väitteesi, että keskiajan lämpökautta ei osattaisi selittää, vääräksi. Joten ei tämä kannaltasi kovin hyvin mennyt.
Nyt voisit sitten kertoa, missä on tieteellisesti osoitettu lätkämaila vääräksi. Vai mahdatko viitata tässä omaan julkaisuusi, jossa ykskantaan vain oletit että eteläinen pallonpuolisko on samanlainen kuin pohjoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos todisteeksi riittää’ että tietyn koulukunnan edustaja puheentasolla ilman fyysisiä todisteita kertoo, miten asiat ovat, todellisuudessa vastapuoli voi marsittaa esiin paljon vaikuttavammat
todisteet.
Ilmoita asiaton viesti
Haloo. Sanoit että lätkämaila on tieteellisesti osoitettu vääräksi. No sitten voit varmasti antaa lähdeviitteet.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelu rönsyää nyt liian kauas alkuperäisestä aiheesta aihealueeseen, josta on kirjoitettu kymmeniä artikkeleita ja ainakin pari kirjaa.
Tässä linkki Wikipediaan, josta löytyy kyllä lätkämailan tieteellisen pätemättömyyden osoittavat artikkelit:
https://en.wikipedia.org/wiki/Hockey_stick_graph
Ilmoita asiaton viesti
Jaa että tällainen lähdeviite. Ja kehtaat vielä moittia todisteiden puutteesta.
Mitäs muuten olet mieltä Pages2k-projektista?
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, että Mannin rekonstruktiota edelleen kritisoidaan. Hänen tutkimuksensa ovat julkisia, joten ne ovat myös Ollilan käytettävissä. Ole hyvä ja osoita ne virheellisiksi tai esitä lähdeviitteet.
Ilmoita asiaton viesti
Silloinhan sinä olet niihin perehtynyt ja voit itse linkata Mannin tutkimukset tänne.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkuin Ollila on täällä todennut, aihepiiri rönsyilee. Mutta sanottakoon, että millä kompetenssilla Ollila ja Lahnakoski toteavat ja uskottelevat, että prof. Michael E. Mannin rekonstruktio on virheellinen?
Tietääkseni herroilla ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta, miten paleoklimatologisia rekonstruktioita valmistellaan, joten näin ollen heidän arvionsa jäävät vain arvailuiksi (so. omia mieltymyksiään vastaaviin rekostruktioihin).
Toisaalta, myös paleoklimatologien tehtävänä on vertaisarvioida tutkimuksiaan ja saada niille vahvistusta. Tänä vuonna 2020 Naturessa julkaistu hyvin laaja Holoseeni-tutkimus on osoitus siitä, että prof. Michael E. Mann oli oikeassa jo yli kaksikymmentä vuotta sitten.
https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7
Ilmoita asiaton viesti
Mannin ensimmäisiä julkaisuja on kritisoitu siitä, että dataa oli vähän. Mitä saattoi siihen aikaan pitää ihan aiheellisena huomiona. Mutta sen jälkeen proxyaineistoa on karttunut valtavasti lisää, ja ne kaikki antavat samansuuntaisia tuloksia.
Ollilan ”tieteellinen näyttö” on 15-20 vuotta sitten käytyä debattia.
Ilmoita asiaton viesti
Se on aivan totta…
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole linkkiä, koska juttuni perustuu painettuun versioon. Jos epäilet lainaustani, niin varmaankin saat Talouselämän käsiisi kirjastosta – sitten kun ne aukeavat…
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen Isomäen riittävän hyvin,joten voisi kuvitella hänen mielipiteensä perustelun olevan tässä tapauksessa blogistin osalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa niin vaikeasti ilmaistu, että yritä muotoilla sanottavasti uudestaan. Jos yrität sanoa, että olen lainannut Isomäkeä väärin, niin se ei pidä paikkaansa. Jokainenhan saa olla mitä mieltä tahansa Isomäen asiantuntemuksesta ilmastonmuutosasioissa. Se nyt kuitenkin on faktaa, että hän on julkaissut vain mielikuvitusteoksia eli fiktiota eikä yhtään tieteellistä julkaisua.
Ilmoita asiaton viesti
Anttonenkin on tuonut aiemmin hyvin selvästi esiin sen, että fossiiliset tulevat lopahtamaan melko pian ja siksi näitä vaihtoehtoisia polttoaineita pitää kehitellä, ei ilmaston vuoksi. Nyttemmin on ilmeisesti juurikin valtion rahan takia muuttanut kurssia ilmastosopulilauman suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vihdoinkin valveutuneet alaan paneutuneet alkavat avautua tosiasioista. Hiilineutraaliuden toteuttavia bio-alkuisilla polttoaineilla on harhautettu niin kansalaisia kuin politiikkoja pelastajana koskien ilmaston muutosta ja lämpenemistä.
Markkinoijat puhuvat hurjimmillaan päästöttömistä polttoaineista leimaten kaiken sen puhtaaksi joka ei ole fossiilista. Valeuutisointia siis alusta loppuun!
Biokaasu sekin, on kaasu joka vaikka ei olekaan fossiilista, mutta kuten fossiilinenkin kaasu sekään ei ole päästötöntä.
Kuinka siis luonto, josta elämme ja joka reagoi mm. ilmaston lämpenemisenä mm. hiilen oksidien sitoessa auringon säteilyn lämpöä ilmakehään, muuttaisi toimintaansa tai ymmärtäisi, että tämä CO2 on fossiilista ja tuo CO2 on bio-sellaista.?!!!
Sen tiedämme, että bio- ja fossiiliset kaasut sisältävät hiiltä vähemmän kuin nestemäiset polttoaineet. Siksi niiden palaessa hiilidioksin (CO2) lisäksi syntyy suhteessa enemmän vettä. Metaani on monin kerroin voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja nykyisin sen määrät ovat kääntyneet kasvuun. Metaanin palamisessa syntyy yhtä CO2 (hiilidioksidi) 2 H2O (vesimolekyyliä).
Inframme on valmiimpi toimimaan jakelun suhteen nestemäisillä ja kaasumaisilla polttoaineilla. Logistiikka pyöriäkseen vaatii ajoneuvoja. Laivat, rekat, bussit, henkilöautot ovat perustuneet polttomoottoreihin, lentäminen sekin nestemäisiin polttoaineisiin.
Päästöttömiä ovat sähkömoottorit, mutta sähkö on tuotettava. Vetyyn perustuva sähkön tuotto on päästöiltään puhdas, samoin ns. atomivoima vaikka ongelmaksi jää säteilyjätteet. Näihin turvautuminen edellyttää infrainvestointeja ja lisää tutkimusta.
Liiketoimintanäkökulmat näyttävät estävän avoimen keskustelun ja faktat halutaan piilottaa. Vaikeaksi avoimen keskustelun tekee se, että merkittävä osa päättäjistä koostuvat politiikoista, joista osa on aidosti tietämättömiä ja toiset enemmän tai vähemmän liiketoimintalobbareiden ympäri puhumia.
Itsepetos näyttää olevan tietäjien ja osaajienkin yleinen heikkous. Se on kohtalokasta tuleville sukupolville!
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin ajattelin puhdistaa käytettyä omatuntoani tankkaamalla Nesteen My dieseliä. Nuukempi puoleni ihmetteli sitä, että miksi maksan enemmän kuin fossiilia tankkaavat. Sittemmin asia selvisi: koska minua on höpläytetty. Biodieselin tankaavat maksavat enemmän ja mahdollistavat fosiilisen polttoaineen runsaamman käytön. Ilmastovaikutus on nolla.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos tätä tavoitetta : ”Anttonen sanoo myös, että uusiutuvien polttoaineiden osuuden nosto 30 prosenttiin liikenteessä vuoteen 2030 mennessä tulee suomalaisille kalliiksi.”biodieselin % määrät kasvavat jos samaa tuotettua biodieseliä on käyttämässä pienempi liikennevolyymi, sillä että kokonaiskulutus pienenee … eli se pienenemistarve on olemassa.
EU:ssa ajateltiin vuonna 2011 sovittiin tavoitteista että rekka liikenne volyymejä siirrettäisin raiteille ja vesille huomattavia määriä .
Blogisti puhuu Ruotsista.
Ruotsalaiset ovat ottaneet em- EU toiminta mallit tosissaan ja heillä on tukijärjestlmä niille volyymeille mitä voidaan siirtää vesille.
Lisäksi omissa liikenne järjestelmä kehittämisissään he ovat ottaneet organisaatioon ja tutkimuksiin mukaan ns modal shiftin – jonka läpi kehittämishankkeita peilataan.
Tarkoittaa mm. vertailuja kaikkiin tavoitteisiin sillä mitä voitetaan , että esim. rekka liikenne volyymejä siirretään maanteiltä vesiliikenteeseen ja raiteille.
Meillä mjeidän liikennejärjestelmä kehittämisissä on pelkästään raideliikenne kehittämiset esillä, joissa saavutetaan LVM:n mukaan vain 2-4% päästöjen pienentämiset, vaikka panostukset ovat kymmeniä miljardeja.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on biopolttoaineen sekoitevelvoite. Jos joku ostaa biodieseliä, täyttyy kiintiö nopeammin ja perustuotteeseen voi lotrata enemmän fossiilista.
Biodieselin ostaminen ei vähennä fossiilipäästöjä. Sekoitevelvoite vähentää.
Lisäksi maaöljyn jalostusprosessissa syntyy eri jakeita (diesel, kerosiini jne) joten öljyn kysynnän vähentäminen edellyttäisi että niiden kaikkien kysyntä laskee samassa suhteessa. Nämä argentit ovat olleet esillä aiemminkin. Ja polttoainekauppiaan näkökulmasta ovat varmaankin ihan paikkansapitäviä.
Ilmoita asiaton viesti
Biodiesel korvaa kuitenkin maaöljyä, jalostaminen on suositeltavaa koska esimerkiksi rypsiöljyn polttaminen sellaisenaan, jota esim. laivoissa ja lämmityksessä tehdään , tuottaa pahimmillaan poltettaessa jopa kuusinkertaisen määrän mutageenisiä yhdisteitä petroolidieseliin verrattuna (Coburg university).
Ilmoita asiaton viesti
”Anttonen muistuttaa, että öljyä käytetään maailmassa noin 5000 miljoonaa tonnia. Jäteraaka-aineita, jotka voidaan hyväksyä HVO-dieselin (fossiilivapaa diesel) tekoon on arvioitu olevan maailmassa n. 20 miljoonaa tonnia eli n. 0,4 prosenttia fossiilisen öljyn käytöstä.”
Tuo 20 miljoonaa tonnia lienee Suomen kapasiteetti sillä nyt jo käytetään kokoluokkaa 8 miljoonaa m3 metsähaketta kaukolämmön tuotantoon ja sitä kerätään n. 50 km:n säteeltä voimalaitoksista ja vapaata resurssia on valtavasti käyttämättä. Lisäksi tuodaan kun halvalla saadaan n. 3 miljoonaa m3.
Sitten vielä kysymys siitä, auttaako biodiesel ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietenkin auttaa, sillä se on hiilineutraali. Ja auttaa se kauppataseenkin korjaukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Minä sain hyvää kokemusta biodieselistä tai itse asiassa tavallisesta dieselistä, joka sekin sisältää nykyisin biokomponentteja, kun puhdistin veneeni tankit suodattimet ja polttoainepumpun tukkineesta mustasta bakteerimönjästä. Täytyy tunnustaa, että siinä taisi päästä muutama ärräpää! Purjeveneessä polttoaine säilyy tankeissa pitkiäkin aikoja ja tarjoaa näin oivallisen kasvualustan bakteereille. Torjuntakeinoksi tarjotaan bakteerimyrkkyjä, joiden ympäristöystävällisyyttä voi vain arvailla.
Ilmoita asiaton viesti
”Cornell ecologist’s study finds that producing ethanol and biodiesel from corn and other crops is not worth the energy”
https://news.cornell.edu/stories/2005/07/ethanol-biodiesel-corn-and-other-crops-not-worth-energy
Ilmoita asiaton viesti
Noihan pitäisi käyttää ihmisravinnoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kertokaa tuo keskustapuolueelle
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvita kovin kummoista tilannearviota” kun voi vetää johtopäätöksen, että viljelysmaata ei pidä käyttää biopolttoaineiden tuotantoon. En väännä rautalangasta.
Ilmoita asiaton viesti