Suomen koronakuolemakehityksessä ratkaiseva käänne parempaan viikon aikana

Suomen koronatilanteen hoito on saanut täällä Puheenvuorossakin paljon ansaittua kritiikkiä lähtien hallituksen valitusta koronastrategiasta, THL:n epäonnistuneista tilannearvioista ja suojavarusteiden saatavuusongelmista sekä viimeisenä Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneista suojainkaupoista.

Kirjoitin kahdessa edellisessä blogissani, että tämä viikko on ratkaiseva Suomen koronakuolleisuuden kannalta, koska pandemia on juuri nyt voimakkaimmassa kasvuvaiheessaan. Kuluneen viikon aikana Suomen suhteellinen kuolleisuuskehitys kääntyi laskuun siltä uralta, jossa se oli vielä viikko sitten, kuva 1.


Kuva1. Kumulatiiviset (kasautuvat) koronakuolemat vertailumaittain laskettuna Suomen väkilukuun verraten.

Kuvassa 1 pitää ottaa huomioon logaritminen asteikko kuolleiden lukumäärän kohdalla. Esimerkiksi arvosta 100 ylöspäin arvoviivat ovat 100 yksikön askeleissa arvoon 1000 saakka. Suomen kuolleisuuslukujen kehitys poikkeaa lähes kaikista vertailumaista siten, että sen kasvuvauhti on hidastunut eli Suomen käyrän kulmakerroin on pienentynyt. Suomen kuolleisuus oli pandemian alussa jopa suurempaa kuin Italiassa ja Espanjassa, mutta on tullut nyt tarkalleen samalle käyrälle Saksan ja Norjan kanssa. Norjan kehitys on ollut muutenkin hyvin identtinen Suomen kuolleisuuskehityksen kanssa.

Olen käyttänyt Saksaa (musta viiva päivään 32 asti) ja Wuhanin maakuntaa vertailupohjana tehdessäni kuolleisuusennusteen Suomelle pandemian loppuun asti. Ennustekäyrä noudattaa tarkalleen Saksan kehitystä kaksi seuraavaa viikkoa ja loppuosa on Wuhanin kehityksen mukainen. Tämä ennuste päätyy Suomen osalta lukemaan 550 kuollutta. Se ei ole kovin paljon enemmän kuin vuoden 2018 kausiflunssan kuolleisuus 430. Ennusteessa on tässä vaiheessa tietysti epävarmuutta.

Taulukko 1.

Ennuste Suomen koronatilanteesta
Ennuste pvm. Huippu Pandemia ohi Kuolleita
4.4.2020 25.4 – 6.5.2020 1.8.2020 1800
11.4.2020 25.4 – 6.5.2020 1.8.2020 550

Taulukossa näkyy viikko sitten tekemäni ennusteen lukuarvo 1800, josta luvusta on tultu radikaalisti alaspäin. Viikko sitten tekemäni ennuste perustui siihen, että tuolloin Suomi vielä noudatti Italian kuolleisuuskäyrän kehittymistä. Jos Suomi noudattaa vertailumaiden pandemian kulkua, niin Suomen koronakuolemien huippu saavutetaan n. 35 päivää ensimmäisestä kuolemasta eli toukokuun alkupäivinä. Tämä seikka näkyy havainnollisesti kuvasta 2.

Kuva 2. Päivittäiset koronakuolemat maittain.

Kuva 2 osoittaa, että pisimmälle ehtineet maat kuten Italia ja Espanja ovat ohittaneet tautihuipun. Ranska on huipun kohdalla, joka on tavanomaista pitempi. Ranska poikkeaa yleensä muista maista ja niin näköjään koronassakin; maan koronakuolleisuus lähti erittäin hitaasti liikkeelle, mutta on kehittynyt viime viikkoina samalla nopeudella kuin muissakin länsimaissa ja päätynee samalle tasolle Italian ja Espanjan kanssa.

Nyt voidaan todeta, että Ruotsin puuttuvat tukahduttamistoimet näkyvät kuolleisuudessa, joka näyttää menevän samaa rataa Italian kanssa. Tulemme onnistumaan paremmin kuin Ruotsi kuolemien lukumäärässä. Tanskaa on arvostettu pandemian hyvin hoitaneena maana, mutta sen kuolleisuusluvut eivät eroa Ruotisista millään tavalla, vaikka siellä on ollut samankaltaisia rajoituksia kuin Suomessakin. USA:n suuret kuolleisuusmäärät saavat tilaa otsikoissa, mutta niissä unohdetaan maan suuri väestömäärä. USA:n kuolleisuus lähti hitaasti liikkeelle, mutta nyt se kasvaa tasaisesti Ranskan tapaan, jolloin lopputulosta on vaikea arvioida, mutta päätynee Italian ja Espanjan tasolle.

Kuva 3. Muutaman maan kuolleisuusluvut 10 miljoonaa asukasta kohti.

Kuva 3 osoittaa, että suurin osa länsimaista, jotka valitsivat tukahduttamisstrategian, etenevät kuolleisuudessa hyvin pitkälle saman kaavan mukaan: loppukuolleisuus tasolla 0,035 % väestöstä ja pandemian huippu n. 35 päivää ensimmäisestä kuolemasta.

Kuva 1 ja 3 osoittavat, kuinka paljon pienempi kuolleisuusluku on Etelä-Koreassa, joka valitsi patoamisstrategian. Vaikka Suomen kuolleisuusennuste 550 näyttää hyvältä muihin länsimaihin verrattuna ja ovat arviolta noin neljää kertaa pienempi kuin Italian tyyliin hoidetussa tapauksessa, niin todellinen Benchmark-kohde osoittaa, että olisi ollut mahdollista päätyä tasolle 30-40 kuolemaa murto-osalla kustannuksista ja paljon pienemmillä haittavaikutuksilla talouselämään.

+4
aveollila1
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut 10 vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 19. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä. Olen kutsuttu norjalaisen järjestön Klimarealistine (Climate realister) tieteelliseen neuvostoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu