Suomen koronakuolemakehityksessä ratkaiseva käänne parempaan viikon aikana
Suomen koronatilanteen hoito on saanut täällä Puheenvuorossakin paljon ansaittua kritiikkiä lähtien hallituksen valitusta koronastrategiasta, THL:n epäonnistuneista tilannearvioista ja suojavarusteiden saatavuusongelmista sekä viimeisenä Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneista suojainkaupoista.
Kirjoitin kahdessa edellisessä blogissani, että tämä viikko on ratkaiseva Suomen koronakuolleisuuden kannalta, koska pandemia on juuri nyt voimakkaimmassa kasvuvaiheessaan. Kuluneen viikon aikana Suomen suhteellinen kuolleisuuskehitys kääntyi laskuun siltä uralta, jossa se oli vielä viikko sitten, kuva 1.
Kuva1. Kumulatiiviset (kasautuvat) koronakuolemat vertailumaittain laskettuna Suomen väkilukuun verraten.
Kuvassa 1 pitää ottaa huomioon logaritminen asteikko kuolleiden lukumäärän kohdalla. Esimerkiksi arvosta 100 ylöspäin arvoviivat ovat 100 yksikön askeleissa arvoon 1000 saakka. Suomen kuolleisuuslukujen kehitys poikkeaa lähes kaikista vertailumaista siten, että sen kasvuvauhti on hidastunut eli Suomen käyrän kulmakerroin on pienentynyt. Suomen kuolleisuus oli pandemian alussa jopa suurempaa kuin Italiassa ja Espanjassa, mutta on tullut nyt tarkalleen samalle käyrälle Saksan ja Norjan kanssa. Norjan kehitys on ollut muutenkin hyvin identtinen Suomen kuolleisuuskehityksen kanssa.
Olen käyttänyt Saksaa (musta viiva päivään 32 asti) ja Wuhanin maakuntaa vertailupohjana tehdessäni kuolleisuusennusteen Suomelle pandemian loppuun asti. Ennustekäyrä noudattaa tarkalleen Saksan kehitystä kaksi seuraavaa viikkoa ja loppuosa on Wuhanin kehityksen mukainen. Tämä ennuste päätyy Suomen osalta lukemaan 550 kuollutta. Se ei ole kovin paljon enemmän kuin vuoden 2018 kausiflunssan kuolleisuus 430. Ennusteessa on tässä vaiheessa tietysti epävarmuutta.
Taulukko 1.
Ennuste Suomen koronatilanteesta | |||
Ennuste pvm. | Huippu | Pandemia ohi | Kuolleita |
4.4.2020 | 25.4 – 6.5.2020 | 1.8.2020 | 1800 |
11.4.2020 | 25.4 – 6.5.2020 | 1.8.2020 | 550 |
Taulukossa näkyy viikko sitten tekemäni ennusteen lukuarvo 1800, josta luvusta on tultu radikaalisti alaspäin. Viikko sitten tekemäni ennuste perustui siihen, että tuolloin Suomi vielä noudatti Italian kuolleisuuskäyrän kehittymistä. Jos Suomi noudattaa vertailumaiden pandemian kulkua, niin Suomen koronakuolemien huippu saavutetaan n. 35 päivää ensimmäisestä kuolemasta eli toukokuun alkupäivinä. Tämä seikka näkyy havainnollisesti kuvasta 2.
Kuva 2. Päivittäiset koronakuolemat maittain.
Kuva 2 osoittaa, että pisimmälle ehtineet maat kuten Italia ja Espanja ovat ohittaneet tautihuipun. Ranska on huipun kohdalla, joka on tavanomaista pitempi. Ranska poikkeaa yleensä muista maista ja niin näköjään koronassakin; maan koronakuolleisuus lähti erittäin hitaasti liikkeelle, mutta on kehittynyt viime viikkoina samalla nopeudella kuin muissakin länsimaissa ja päätynee samalle tasolle Italian ja Espanjan kanssa.
Nyt voidaan todeta, että Ruotsin puuttuvat tukahduttamistoimet näkyvät kuolleisuudessa, joka näyttää menevän samaa rataa Italian kanssa. Tulemme onnistumaan paremmin kuin Ruotsi kuolemien lukumäärässä. Tanskaa on arvostettu pandemian hyvin hoitaneena maana, mutta sen kuolleisuusluvut eivät eroa Ruotisista millään tavalla, vaikka siellä on ollut samankaltaisia rajoituksia kuin Suomessakin. USA:n suuret kuolleisuusmäärät saavat tilaa otsikoissa, mutta niissä unohdetaan maan suuri väestömäärä. USA:n kuolleisuus lähti hitaasti liikkeelle, mutta nyt se kasvaa tasaisesti Ranskan tapaan, jolloin lopputulosta on vaikea arvioida, mutta päätynee Italian ja Espanjan tasolle.
Kuva 3. Muutaman maan kuolleisuusluvut 10 miljoonaa asukasta kohti.
Kuva 3 osoittaa, että suurin osa länsimaista, jotka valitsivat tukahduttamisstrategian, etenevät kuolleisuudessa hyvin pitkälle saman kaavan mukaan: loppukuolleisuus tasolla 0,035 % väestöstä ja pandemian huippu n. 35 päivää ensimmäisestä kuolemasta.
Kuva 1 ja 3 osoittavat, kuinka paljon pienempi kuolleisuusluku on Etelä-Koreassa, joka valitsi patoamisstrategian. Vaikka Suomen kuolleisuusennuste 550 näyttää hyvältä muihin länsimaihin verrattuna ja ovat arviolta noin neljää kertaa pienempi kuin Italian tyyliin hoidetussa tapauksessa, niin todellinen Benchmark-kohde osoittaa, että olisi ollut mahdollista päätyä tasolle 30-40 kuolemaa murto-osalla kustannuksista ja paljon pienemmillä haittavaikutuksilla talouselämään.
”Tämä ennuste päätyy Suomen osalta lukemaan 550 kuollutta. Se ei ole kovin paljon enemmän kuin vuoden 2018 kausiflunssan kuolleisuus 430. Ennusteessa on tässä vaiheessa tietysti epävarmuutta.”
Hyvältä siis näyttää. Jossain määrin varmasti saamme kiittää rajoitustoimia 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki padot murtuvat, kun bumerangit palaavat lähtöruutuun.
Die Zeit lehden käyrät lähtevät liikkeelle 25 tapauksen jälkeen.Selvästi realistinen malli.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, että näissä pandemioissa on samantapainen kehityskulku eri maissa. Kun pandemia pääsee kasvuvaiheeseen, sitä on vaikea pidätellä.
Suhtauduin varovasti Suomen koronakuolemalukuihin pandemian alkuvaihheessa, koska väestömäärämme on niin pieni. Muutama kuolema sinne tai tänne antaa vertailuluvussa suuria heittoja.
Nyt tilanne Suomessakin on stabiloinut ja kolmen viikon päästä olemme tautikuolleiduuden huipulla. Pandemiaan eteneminen voidaan arvioida mielestäni varsin luotettavasti tässä vaiheessa perustuen muiden maiden kehityskulkuun. Vasta jälkikäteen voidaan soveltaa tutkijankammioissa tartuntalukuja Ro.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo 35-38 vuorokauden jälkeen tapahtuva pandemian lakipiste ensimmäisestä rekisteröidystä koronan aiheuttamasta kuolemasta per maa näyttää siis toteutuvan Suomessa.
Eilen suomalainen virologi esitti 3 eri skenaariota ns. toisen aallon kulusta. Optimistisin niistä oli ns. hiipumisteoria, todennäköisimmäksi arvioitiin ns. jälkipiikkien teoriaa, jossa seuraavan parin vuoden aikana esiintyy pistemäisiä, lokaaleja epidemioita.
Synkin skenaario on ns. ryöpsähdysteoria, jossa kohta eristäytymisrajoitusten hellittäessä tartuntojen määrä kasvaa rajusti.
Pulmana lienee se, että ilman laumaimmuniteettia (tai rokotetta) uuden aallon todennäköisyys on melko suuri.
THL ennusti maaliskuussa sairaalahoitoa tarvitsee enintään 1 % tartunnan saaneista ja infektiokuolleisuuden olevan 0,05 – 0,1 % tartunnan saaneista.
Tuolloin WHO arvioi infektiokuolleisuuden olevan 0,3 – 1,0% ja Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvosto arvioi kuolleisuuden tulevan olemaan välillä 0.5% – 1 %. Tutkimuslaitos Imperial Collegen raportti arvioi infektiokuolleisuudeksi 0,4% – 1,4%.
Ennusteesi 550 osuu THL:n arvion alarajalle, mikäli infektoituneita olisi Suomessa elokuuhun mennessä noin 115 000.
Infektoituneiden määrää ei tällä hetkellä tiedetä, THL:n vasta-ainetestit pyrkivät estimoimaan tätä.
Raportoituja sairastumisia oli 10.4.
ilmoitettu 2 769, ”infektiokerroin” on tuntematon, mutta lienee kaksinumeroinen luku. Jos infektoituneita olisi elokuun lopulla noin 115 000 (ks. edellä), tulisi tuon kertoimen olla todella suuri (siis oireettomien tai lieväoireisten määrä suhteessa sairastuneisiin).
Lopullista saldoa ei siis tiedetä, mutta näyttää siltä, että THL:n edellä mainitut estimaatit eivät aivan huonoja ole, verrattuna WHO:n tai brittien vastaaviin.
Tosin maakohtaisia eroja on. Lisäksi THL:n arvio on pidemmän aikajänteen ennuste.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää pohdintaa erilaisista arviointimenetelmistä. Oma arvioni on, että ne ovat liian teoreettisia, jotta niillä päästäisiin edes kohtuullisiin ennusteisiin. Esimerkiksi laskentatapa perustuen infektoituneisiin ei toimi, koskas emme tiedä infektoituineidn määrää. Pidän tällaisia lähestymistapoja heikkoina.
Kuten olen tuonut esiin, niin luotan paljon enemmän kuolleiden lukumääriin ja kuolleisuuslukuihin. Suomen kohdalla auttaa se, että tulemme aika tavalla jälkijunassa moneen maahan verrattuna ja sitä voidaan käyttää arvioinnissa hyväksi.
Kun Suomi on lähtenyt alemmalle kuolleisuuskäyrälle, niin en usko sen siitä poikkeavan merkittävästi huonompaan suuntaan, jos nykyinet rajoitteet pidetään voimassa, kuten näyttää käyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Satoja ihmisiä kerralla suurissa kaupoissa, virastojen auloissa, porukoita kaupungilla, urheilua ja tanssia, myyntimiehet kiertävät Suomea kaupasta toiseen.
Ei hyvältä näytä. Käsienpesu ja hihaan aivastaminen eivät juurikaan auta, jos ihmisten kokoontuminen ja toiminat lipsuu, niinkuin nyt tapahtuu.
Virus voittaa meidät olemalla hieman taitavampi, kuin välinpitämättömimmät ja tietämättömimmät meistä.
Jotta torjunta toimisi tehokkaasti, meidän tulee kyetä arvioimaan altistumisemme. Jos kotona oleilevan ja kerran viikossa lähikaupassa käyvän altistukseksi otetaan arvo 1, niin maatakiertävän altistus voi olla enemmän kuin 1000-kertainen. Ottamalla huomioon liikkuma-alue ja tavattujen ihmisten määrä ja aika, voidaan karkeasti arvioida riskit. Torjuntatyössä ei auta juuri lainkaan kotona oleilu, jos joukossamme on muutama prosenttikin henkilöitä, joiden altistus on luokkaa tuhatkertainen.
Nykyiset kategorisesti tiukat ohjeet on joko toteutettava tinkimättömästi tai älykkäämmin tietoteknisin menetelmin, joilla voidaan arvioida ja rajoittaa altistusta.
Ilman älykkäämpiä torjuntakeinoja joudumme tuhoamaan tarpeettomasti yhteiskuntamme rakenteita.
Ilmoita asiaton viesti
Uutisista näkyy, että Tanska avaa koulut lähipäivinä. Kun katsoo Tanskan tilannetta, niin se on yhtä huono kuin Ruotsissa ja sen mukaan koulujen avaamiselle ei ole perusteita.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon että ennusteesi pitää suunnilleen paikkaansa Suomen osalta. Vaikuttaa lohdulliselta.
Haluaisin itse piirtää Indonesian kuvaajan samaan tapaan kuin kuvassa 1. olet tehnyt. Opastaisitko hieman kuinka teen asetukset Excel taulokolle.
Pidän kovasti sinun tapaasi esittää asioita grafisesti!
Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Jos osaat tehdä Excel-taulukon luvuista tavallisen graafin tai graafeja, niin logaritmisen asteikon tekeminen on helppo nakki.
Klikataan pystyasteikkoa ja valitaan vasemmalla painikkeella esiin tulevasta valikosta alin eli ”Muotoile akseli”. Siellä on vaihtoehtona logaritminen asteikko.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia! Tuntuu onnistuvan.
Keräsin Indonesian tämän hetkisiä lukuja ja hieman hämmästyin
Väestö 274 mil asukasta
Kuolleita 327 tapausta
Kuolleisuus 1.19
Ihmettelin hieman kuolleiden pientä määrää ja joitain selityksiä tuli esille.
Keski-ikä Indonesiassa on 27 v ja eliniänodote 67 v
Islamilaisen perinteen mukaan vainaja haudataan viimeistään seuraavana päivänä kuoleman jälkeen. kuolinsyy jää yleensä tutkimatta pikkukaupungeissa ja maaseudulla. Laki ei edellytä kuolinsyytä rekistereihin. Huomasin kylässämme tavallisesti kuolinsyyksi:”Stroke” eli halvaus.
Epäilen että virallisissa tilastoissa ovat vain isompien kaupunkien sairaaloissa menehtyneet.
Maaseudulla kuolleita ei tutkita tarkemmin eikä merkitä Viruksen aiheuttamiksi.
Tai sitten sairaiden ja heikkokuntoisten vanhusten joukko on europpalaista pienempi eli vanhukset eivät elä Indonesiassa kovin kauan, eikä heitä ole tapana viedä sairaaloihin kuolemaan.
Eräs hieman hatarampi selitys voisi olla että Indonesiassa erilaiset hyttysten levittämät virustaudit riehuvat vuosittain: Dengue, Chikungunya, Malaria ja japanilainen aivokuume. ja riehuessaan vuosittain ovat kehittäneet väestön vastustuskykyä. Tämä on täysin oma arvaukseni.
Ilmoita asiaton viesti
Pyörittelin tässä tänään taas epidemiapelejä ja niiden mukaan tautihuippu tulisi vasta touko-kesäkuun vaihteen tienoilla. Kaikkiaan menehtyisi yli 50 000. Se on pahempi kuin aiemmat karkeat arvioni päälle 20 000 menehtyneestä.
Toivon, että malli on täysin väärässä. Toivon, että todellisten ja vahvistettujen tapausten suhde on kertaluokkaa korkeampi kuin mitä mallissa oletetaan. Toivon, että nykyiset rajoitustoimet purevat olettamaani paremmin.
Pelkään, että olemme nähneet kuolleisuudessa vasta hirmuliskon hännänpään.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut´ko todella Suomen luvuista? Eivät unnu mitenkään realistisilta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, Suomen luvuista. Eivät tunnu, koska ongelma on juuri siinä, että näemme nyt vasta sen hännänpään.
Toivon, että olet ennusteinesi oikeassa, mutta pahoin pelkään, että ne ovat tyystin todellisuuden vastaisia. Teet päättelyä maista, joissa on otettu käyttöön erittäin kovia vastatoimia ja ehkä oletat, ettei niillä ole mitään merkitystä taittumisen ja lopullisen kuolleisuuden kannalta. No en suoranaisesti edes ymmärrä mitä tuossa ajattelet – toivon hartaasti, että tämä johtuu vajaasta ymmärryskyvystäni.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Saksassa tai Norjassa oletettu käyttöön mitään erikoisen kovia rajoitustoimia. Wuhanin alueella – yhteensä 57 miljoonaa ihmistä – otettiin käyttöön paljon ankarammat toimet, ja sen vuoksi sen kuolleisuuskäyrä on eräänlainen Benchmark-käyrä tukahduttamisstrategiaa noudattaville maille.
Monet maat ovat jo hellittämässä niitä rajoitustoimia, joita Suomessakin on sovellettu. Pidän tästä syystä Suomen ennustelukuani´täysin perusteltuna. Tämä asia vahvistuu aika hyvin jo seuraavan viikon kuluttua ja kolmen viikon päästä olemme jo vahvalla pohjalla ennusteessani.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa: 22.3. kiellettiin yli 2 henkilön kokoontumiset (Suomessa 10), 1,5 metrin minimietäisyys julkisesti, ravintoloiden lisäksi myös kampaanot ja vastaavat turhakkeet suljettiin. Pahimmilla alueilla, kuten Baijerissa on yleinen joskaan ei täydellinen ulkonaliikkumiskielto.
Norjassa: paljolti kuten Suomessa +- jotain.
Ehkä Suomenkin tasoiset toimet riittävät hidastamiseen, jolla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, koska sitä ei voi jatkaa loputtomiin.
Tuo hellittäminen tulee helposti mieleen, heti kun on koettu, että on kärsitty jo riittävästi ja kehitys näyttää taittuneen. Valitettavasti epidemiat eivät toimi niin, vaan heti kun hellitetään, se pamahtaa uudestaan päälle. Luonto on armoton.
Jos mallini ovat lähelläkään todellista, tulevaisuus näyttää todella pelottavalta.
Ilmoita asiaton viesti
Matemaattisissa malleissa on se heikkous, että jos niille syöttää roskaa, niin ne palauttavat roskaa. Kuten tietysti asiaan perehtyneenä tiedät, eivät matemaattiset mallit ole mitään maagisia oraakkeleita, jotka osaisivat tyhjästä nyhjäistä tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Vähän sama juttu kuin että jos näet harhoja, käyttäydyt kuin hullu. Menee vähän tietoteorian puolelle, onko meillä mitään tietoa mistään, jos kaikki näkemämme voi olla täyttä harhaa. Kuitenkin evoluutioepistemologisesti tuskin olisimme olemassa jos niin olisi.
Malleissa voi määrittää tunnettuja parametreja joko apriorisesti (”arvaamalla” tai arvioimalla analyyttisesti) tai aposteriorisesti käyttäen havaintoja. Noissa tuossa pyörittämissäni malleissa on jonkin verran aposteriorisesti määriteltyjä parametreja, kuten kuolleisuutta eri ikäryhmissä, itämisaikoja ja tartunta-aikoja ja tartuttavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
”Cogito — ergo sum”, sanoi Rene Descartes. Siitä on sitten tehty hauska vitsi:
One evening Rene Descartes went to relax at a local tavern. The tender approached and said, ”Ah, good evening Monsieur Descartes! Shall I serve you the usual drink?”. Descartes replied, ”I think not.”, and promptly vanished.
https://www.math.utah.edu/~cherk/mathjokes.html
Ilmoita asiaton viesti
”Kuitenkin evoluutioepistemologisesti tuskin olisimme olemassa jos niin olisi.”
Noin minäkin olen ajatellut. Olen tuohon päätynyt miettiessäni sitä, miten on mahdollista, että matematiikkaa voidaan soveltaa jollain käytännöllisellä tavalla. Jos se olisi vain puhdasta logiikkaa, sillä ei luulisi olevan oman mielenmaisemamme ulkopuolisia sovelluksia.
Selityksenä ovat tietysti aksiomat eli väitteet, jotka hyväksytään tosiksi ilman että niitä todistetaan sekä käsitteet, jotka oletetaan tunnetuiksi ilman että niitä määritellään. Nuo muodostavat sen rajapinnan logiikan ja mielemme ulkopuolisen todellisuuden välille, joka tekee matematiikasta käytännöllisen.
Ja jos nuo aksiomat ja määrittelemättömät käsitteet eivät olisi tietyssä sopivassa suhteessa itsemme ulkopuoliseen maailmaan, olisimme tuskin tänne asti selvinneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten monet teistä olette huomanneet, niin olen tehnyt tutkimustyötä ilmastonmuutoksesta ja kyseenalaistanut ilmastoeliitin/IPCC:n malleja. Aivan oikeutetusti voin kysyä, miten nuo mallit on validoitu eli todistettu tosiksi. Ei niitä olekkaan. Monessa ratkaisevassa suhteessa kyseissä tutkimustöissä ei ole edes yritetty validioida mallia.
Tässäkin tapauksessa minun mallini, jos sitä voi sellaiseksi kutsua – on mahdollisimman yksinkertainen ja perustuu empiriaan eli kokemukseen ja logiikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toiveita herättävä kirjoitus.
Paljonko vaikuttaa Suomen yhtenäinen kansa kun Ruotsissakin tulee korona esille Tukholman Rinkeby ja Tensta?
USA on sekalainen kansa eri kulttuureineen tuskin voi olla vaikuttamatta negatiivisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Järjestäytynyt, homogeeninen yhteiskunta, jossa on hyvä infrastruktuuri ml. terveydenhuolto, vaikuttaa paljon.
Lisäksi yhtenäinen kielikulttuuri (joka tosin nyt Suomessa hajoamassa) ja tehokas, valtiojohtoinen viestintä auttaa kriisin hallinnassa.
Puutteitakin Suomessa on, kuten mm. tehohoitopakkojen, laitteiden, suojavarusteiden, ja ennen kaikkea hoitavan henkilöresurssin rajallisuus. Jälkimmäisissä mm. Saksa on Suomea paremmassa asemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy sanoa, että olen itsekin ihmetellyt, että Suomi on pärjännyt tässä suhteessa niin hyvin. Uudenmaan eristäminen muistuttaa Wuhanin eristämistä muusta Kiinasta ja sillä Kiina vältti katastrofin. Tässä kohtaa hallitus toteutti kokemusta eli matki Kiinaa. Olisipa THL:llä ollut järkeä matkia Etelä-Koreaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo tartuntamäärät tulevat THL:n tilastoon viiveellä, mutta kai osastohoidossa ja tehohoidossa sekä kuolleiden määrä on reaaliajassa, nimittäin näyttäisi siltä, että näiden ilmoitettujen lukumäärien perusteella voidaan olettaa epidemian olevan taittumassa. Osastohoidossa 155 +-0, tehohoidossa 80 -1 ja kuolleet 41 +1.
Nyt jos maltettaisiin vielä noudattaa rajoituksia, niin saattaisi mennä vähillä vaurioilla tämäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun katselin globaaleja tuloksia Wordometers-sivustolta, niin nyt ei oikein löydy maita, joissa covid19 olisi eksponentiaalisessa kasvunvaiheessa. Kärkimaissa, kuten USA, Italia, Espanja ja Ranska, kuollaan edelleen isoin lukemin, muttei kiihtyvästi, vaan ennemmin taantuvasti. Eikä sielät niitä kiihtyviä maita osunut poimintaani muitakaan.
Ehkäpä tässä on torjuntatoimet alkaneet puremaan ja sitten vähemmän tehokkaissa maissa voi myös auringonvalon lisääntyvä määrä jotain auttaa. Näyttää kuitenkin siltä, että olemme jo nyt koronahuipulla, vaikka ennusteet ovat luvanneet sitä ehkäpä kuukautta myöhemmäksi. Saapas nähdä, miten lopulta käy. Ennenaikaiset rajoitusten purkamiset varmasti tuottaisivat lisää tartuntoja.
Iloista pääsiäistä blogistille ja lukijoillensa!
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, että länsimaista ei taida löytyä enää maita, jotka olisivat tuossa eksponentiaalisen kasvun vaiheessa. Kun tarkastelee tyyppillistä koronakuolemien kehittymistä, niin neljää ensimmäistä viikkoa voidaan karkeasti kuvata termillä ”eksponentiaalinen” vaihe. Puolilogaritminen skaala paljastaa, että käyrät harvoin ovat edes tässä vaiheessa kirjaimellisesti suoria, kuten niiden pitäisi olla tällä puolilogaritmisella asteikolla, vaan niissä on jonkin verran ”käyryyttä” eli kulmakerroin pienenee kasvuvaiheessakin. Piirtämässäni kuvassa vain USA:n ja Ranskan käyrä ovat lähes suoria nuo neljä viikkoa.
Neljännen viikon loppupuolella kasvu taittuu ja viidennen viikon lopulla ollaan tultu jo tasaselle eli kuolleisuus on keskimäärin vakio. Sitten alkaa kuolleisuuden väheneminen. Kiinan päivittäisten kuolemien määrän käyrä, jossa ongelma on jo käytännössä ohi, laskeutuu alaspäin aikalailla symmetrisesti nousun kanssa. Lopputulos muistuttaa Gaussin kellokäyrää, joka on symmetrinen huippukohdan molemmin puolin. Monet maat – Suomi mukaan lukien – yrittävät rajoitustoimilla siirtää huippukohtaa ja ehkä vinoutta käyrää niin, että lasku tapahtuisi nopeammin. Kukaan ei vielä tiedä onnistutaanko tässä tai onnistuuko jokin maa.
Ilmoita asiaton viesti
46
113
142
225
247
268
401
525
370
558
914
1050
974
1051
1330
1167
1259
1973
1943
1901
2035
1830
Yllä USA:n koronaan kuolleiden päivittäisiä määriä 21.3…11.4. Tuossa n. 1000 kohdalla on pysytelty useampi päivä. Nyt noin 2000 kohdalla ja on tultu vähän jopa alas. Miten kehitys jatkuu? Onko aika tehdä oikeita arvioita liian lyhyt? Tartuntojen todellisesta määrästä muuten ei ole mitään varmaa tietoa vielä.
Ilmoita asiaton viesti
USA on tullut maksimikohtaan ja kuolleiden lukumäärä heittelee maksimin molemmin puolin, kunnes se lähtee laskuun noin viikon päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Seurasin Skavlan-ohjelmassa ruotsalaisen epidemiologin Anders Tegnellin haastattelua ja siinä hän sanoi uskovansa että loppujen lopuksi Pohjoismaiden infektoituneissa ei tule olemaan isoa eroa.
Tällaisella ajattelulla on perusteita. Suomessa ei laumasuojaa näillä määrillä saavuteta. Saattaa olla niinkin ettei epidemia noudata kurvaa, vaan kääntyy nousuun kun rajoituksia puretaan.
Ken elää, se näkee. Tässä tapauksessa kirjaimellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei tietysti ole mitään uutta: kysymys on siitä, että kukaan ei osaa vielä mallintaa viruksen käyttäytymistä pitemällä aikavälillä.
Ns. viivästetty strategia (mm. Suomi) ”ostaa” lisäaikaa, aika on tärkeä muuttuja. Aika antaa mahdollisuuden ”väliintuleville muuttujille”, kuten kehittyvä lääkitys, hoitoresurssien riittävyys, rokote jossain vaiheessa.
Ks. lisäksi seuraavan aallon skenaariot: #3156096
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on todella kaksi koulukuntaa. Ruotsissa uskotaan laumasuojan johtavan parempaan lopputulokseen ja valtaosassa maita lähdetään siitä, että virus voidaan kukistaa rajoittamalla, eikä se tee toista vastahyökkäystä.
Yksi asia on varma, että Ruotsi selviää taloudellisesti paljon pienemmillä vaikutuksilla, mutta toistaiseksi se maksanut enemmän kuolleina. Jos rokote saadaan noin puolessa vuodessa, niin tukahduttamisstrategian valinneita maita pidetään voittajina. Oikeastaan ylivoimaisia voittajia ovat silloin patoamisstrategian valinneet maat kuten Etelä-Korea, Taiwan, Singrapore ja Uusi-Seelanti.
Ilmoita asiaton viesti
Sinua saattaisi kiinnostaa Aftenpostenin artikkeli, jossa kerrotaan, että 8 norjalaistutkijaa ovat selvittäneet, että koronakuolleisuudet Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ovat kussakin pienemmät kuin influenssaepidemioissa:
https://www.aftenposten.no/norge/i/rARm9A/aatte-forskere-influensa-tar-flere-liv-enn-koronaviruset-i-norge-sverige-og-danmark
https://www.aftenposten.no/norge/i/GGL8j6/forskernes-sammenligning-av-korona-og-influensa-skapte-stort-engasjement-slik-svarer-de-paa-kritikken
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä, mielenkiintoista tietoa. Jos Suomen ja Norjan koronakuolleisuusluvut menevät tekemäni ennusteen mukaan, niin niissä ei ole juuri eroa tavalliseen kausiflunssaan. Tässä on vielä sekin mahdollisuus, että kausiflunssa olisi voinut iskeä myös näihin koronakuolleisiin, jonka pitäisi myös näkyä tilastoissa, mutta todennäköisesti tiedot ovat käytettävissä vasta vuoden päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”normaali-influenssa”
-argumentti kuolleisuustilastojen valossa on ollut pinnalla esim. Ruotsissa epidemian alusta saakka.
Kun on lukenut sairauden läpi käyneiden kertomuksia, uskon mielummin lausuntoja, jotka korostavat sitä, että korona on selvästä kausi-influenssaa pahempi.
Lopulliset tilastot kertovat kuolleisuus-mielessä totuuden.
Yhdysvalloissa Valkoisen talon tiistain tiedotustilaisuudessa esiteltiin viikonloppuna mallinnusta, jonka mukaan 100 000–240 000 amerikkalaista menehtyisi koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Kuolleiden määrä on arvio, joka pohjaa siihen, että sosiaalisten kontaktien rajoittaminen jatkuu. Ilman rajoitustoimia kuolleita tulisi paljon enemmän, aiempien mallinnusten mukaan jopa 1,5–2,2 miljoonaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa viimeisimpiä THL:n graafeja:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006474224.html
Ilmoita asiaton viesti
THL:n tutkimusprofessori Peltonen on pääosin oikeassa koronatilanteesta Suomen ja Ruotsin välillä. Sen sijaan mielestäni Norjan kanssa kehitys on ollut hyvin samankaltainen, jos viive koronan etenemisessä otetaan huomioon.
Ilmoita asiaton viesti