Suomen koronakuolleisuuden huippu ohitettu – ainakin toistaiseksi

Kuva 1. Koronakuolleisuus päivittäin eräissä maissa. Sovellettu 7 päivän juoksevaa keskiarvoa.

Olen tehnyt yhden muutoksen kuvan 1 käyrien piirtämisessä. Koska kuolleisuusluvut vaihtelevat aika jyrkästi päivittäin, olen ottanut käyttöön suodatuksen, joka tasoittaa päivittäisiä lukemia ja tekee käyrästöstä helppolukuisemman. Olen soveltanut 7 päivän juoksevaa keskiarvoa.  Suomen koronakuolleisuuden huippu saavutettiin 24.4.2020 virallisten kuolleisuuslukujen mukaan.

Olen ylläpitänyt näissä viikoittaisissa koronapäivitysblogeissani omia ennusteitani, joka näkyy Taulukossa 1. Ennusteeni, jonka tein ensimmäisen kerran jo 4.4.20 eli aika tarkkaan kuukausi sitten osui yllättävän hyvin kohdalleen. En ole perustanut ennustettani mihinkään tarttuvuusmalliin kahdesta syystä. Olen sitä mieltä, että koronan tarttuvuuslukemat tiedetään vasta. kun pandemia on ainakin huipun osalta käytännössä ohi, jos silloinkaan. Toinen syy on, että tartunnan saaneiden lukumäärä ei perustu todelliseen tilanteeseen, vaan heikkoon ja epämääräiseen otantaan.

Olen perustanut ennusteeni niiden maiden tilanteeseen, jotka ovat pisimmällä eli käytännössä Italiaan ja Espanjaan. Koronan käyttäytyminen noudattaa samaa kaavaa, mutta absoluuttisissa kuolleisuusluvuissa on eroja.

Rupesin tekemään näitä ennusteita sen vuoksi, että Suomen virallinen taho eli STM/THL oli kovin vaitonainen asian suhteen pandemian alussa.  Otan tähän muutaman esimerkin viime aikojen ennusteista:

– STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi 17.4.20, että Uudenmaan koronahuippu on viikkojen päässä ja muu maa tulee vähän jäljessä.

– THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä arvioi 21.4.20, että huippu on jo ohitettu ja ollaan menossa alaspäin.

– THL:n johtaja Mika Salminen kertoi 25.4.20, että Suomi on suvantovaiheessa, joka tarkoittaa sitä, että tautihuipusta ei voida puhua, vaan se on aika kaukana edessäpäin syksyllä.

Ainakin tästä voi todeta sen, että ”sana on vapaa” linjalla STM / THL ja ennusteissa on väljä vaihteluväli: huhtikuun loppu 2020 – syksy 2020. Paras ennuste voittakoon. Pelihän on vielä kesken.

Kuvasta 1 näkyy, että kaikki maat, joiden käyrät ovat kuvassa, ovat ohittaneet taudin huippukohdan, jos mittarina on kuolleisuusluvut.

Kuva 2. Kumulatiiviset kuolleisuusluvut muutamissa maissa.

Kuvassa 2 vertailumaiden kumulatiiviset kuolleisuusluvut ovat käyttäytyneet odotetulla tavalla. Eri maiden tilanteet ovat stabiloituneet, ja niiden kuolleisuusluvut ovat jatkaneet johdonmukaisesti sitä kehitystä, joka niissä oli nähtävissä jo 2-3 viikkoa sitten. Median huomionkohteena erikoisen huonosti menevinä maina tuntuu olevan USA sen korkeiden absoluuttisten lukujen vuoksi ja Ruotsi, joka poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista. Kumpikaan maa ei kuitenkaan ole pahnan pohjimmainen, vaan näyttävät päätyvän kuolleisuudessa pahimpien maiden Belgia, Italia, Espanja, Ranska, Englanti ja Hollanti alapuolelle.

Euroopan parhaimmistoon kuuluvat Norja, Saksa, Tanska ja Suomi kehittyvät samaa rataa. Koska näissä maissa on lievennetty rajoituksia mm. kouluja avaamalla, seurataan joka puolella, miten se näkyy kuolleisuudessa. Itse en odota suurta hyppäystä ylöspäin, mutta jonkinlaista kasvua kuitenkin tilapäisesti 2-3 viikon ajan.

Olen taulukon 1 mukaisesti ennustanut, että Suomen osalta pandemia on ohi 1.8.20 ja kuolleiden lukumäärä olisi 550. Tätä voi verrata Singaporen yliopiston ennusteeseen, jonka mallin mukaan Suomessa pandemia olisi ohi 28.8.20. Tarkoitan ennusteellani, että kuolleita on päivittäin korkeintaan yksi.

Kuva 3. Vahvistetut koronatartunnat ja – kuolemat maailmassa 1.5.2020. Punainen käyrä on päivittäiset tartunnat ja sininen käyrä on päivittäiset kuolemat.

Kuva 3 mukaan, jossa on vahvistetut koronatartunnat ja-kuolemat, osoittaa, että koronapandemian maailmanlaajuinen huippu on saavutettu huhtikuun viimeisellä viikolla. Tämä on tietenkin vastoin sen koulukunnan käsitystä, että toinen aalto on tulossa muutaman kuukauden päästä ja pahin on vasta edessä. Itse uskon sen, mitä kuvan 3 käyrät kertovat, ja en pidä toista aaltoa todennäköisenä, koska maailma tuntuu menevän aika lailla tasatahtia.

Näyttää sitä, että huippu saavutettiin 4-5 viikossa maittain 1. kuolemasta laskien. Käyrästöt kertovat sen tosiasian, että pandemian hiipuminen ei sujukaan samalla vauhdilla, kuin se kasvoi. Arvioin, että huipusta takaisin yhden kuoleman päivävauhtiin menee 3-4 kuukautta.