Suomen koronakuolleisuuden huippu ohitettu – ainakin toistaiseksi
Kuva 1. Koronakuolleisuus päivittäin eräissä maissa. Sovellettu 7 päivän juoksevaa keskiarvoa.
Olen tehnyt yhden muutoksen kuvan 1 käyrien piirtämisessä. Koska kuolleisuusluvut vaihtelevat aika jyrkästi päivittäin, olen ottanut käyttöön suodatuksen, joka tasoittaa päivittäisiä lukemia ja tekee käyrästöstä helppolukuisemman. Olen soveltanut 7 päivän juoksevaa keskiarvoa. Suomen koronakuolleisuuden huippu saavutettiin 24.4.2020 virallisten kuolleisuuslukujen mukaan.
Taulukko 1. Ennuste Suomen koronatilanteesta | |||
Päivämäärä | Huippu | Pandemia ohi | Kuolleita |
4.4.2020 | 25.4 – 6.5.2020 | 1.8.2020 | 1800 |
11.4.2020 | 25.4 – 6.5.2020 | 1.8.2020 | 550 |
18.4.2020 | 25.4 – 6.5.2020 | 1.8.2020 | 550 |
25.4.2020 | 25.4 – 6.5.2020 | 1.8.2020 | 550 |
2.5.2020 | 24.4.2020 | 1.8.2020 | 550 |
Olen ylläpitänyt näissä viikoittaisissa koronapäivitysblogeissani omia ennusteitani, joka näkyy Taulukossa 1. Ennusteeni, jonka tein ensimmäisen kerran jo 4.4.20 eli aika tarkkaan kuukausi sitten osui yllättävän hyvin kohdalleen. En ole perustanut ennustettani mihinkään tarttuvuusmalliin kahdesta syystä. Olen sitä mieltä, että koronan tarttuvuuslukemat tiedetään vasta. kun pandemia on ainakin huipun osalta käytännössä ohi, jos silloinkaan. Toinen syy on, että tartunnan saaneiden lukumäärä ei perustu todelliseen tilanteeseen, vaan heikkoon ja epämääräiseen otantaan.
Olen perustanut ennusteeni niiden maiden tilanteeseen, jotka ovat pisimmällä eli käytännössä Italiaan ja Espanjaan. Koronan käyttäytyminen noudattaa samaa kaavaa, mutta absoluuttisissa kuolleisuusluvuissa on eroja.
Rupesin tekemään näitä ennusteita sen vuoksi, että Suomen virallinen taho eli STM/THL oli kovin vaitonainen asian suhteen pandemian alussa. Otan tähän muutaman esimerkin viime aikojen ennusteista:
– STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi 17.4.20, että Uudenmaan koronahuippu on viikkojen päässä ja muu maa tulee vähän jäljessä.
– THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä arvioi 21.4.20, että huippu on jo ohitettu ja ollaan menossa alaspäin.
– THL:n johtaja Mika Salminen kertoi 25.4.20, että Suomi on suvantovaiheessa, joka tarkoittaa sitä, että tautihuipusta ei voida puhua, vaan se on aika kaukana edessäpäin syksyllä.
Ainakin tästä voi todeta sen, että ”sana on vapaa” linjalla STM / THL ja ennusteissa on väljä vaihteluväli: huhtikuun loppu 2020 – syksy 2020. Paras ennuste voittakoon. Pelihän on vielä kesken.
Kuvasta 1 näkyy, että kaikki maat, joiden käyrät ovat kuvassa, ovat ohittaneet taudin huippukohdan, jos mittarina on kuolleisuusluvut.
Kuva 2. Kumulatiiviset kuolleisuusluvut muutamissa maissa.
Kuvassa 2 vertailumaiden kumulatiiviset kuolleisuusluvut ovat käyttäytyneet odotetulla tavalla. Eri maiden tilanteet ovat stabiloituneet, ja niiden kuolleisuusluvut ovat jatkaneet johdonmukaisesti sitä kehitystä, joka niissä oli nähtävissä jo 2-3 viikkoa sitten. Median huomionkohteena erikoisen huonosti menevinä maina tuntuu olevan USA sen korkeiden absoluuttisten lukujen vuoksi ja Ruotsi, joka poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista. Kumpikaan maa ei kuitenkaan ole pahnan pohjimmainen, vaan näyttävät päätyvän kuolleisuudessa pahimpien maiden Belgia, Italia, Espanja, Ranska, Englanti ja Hollanti alapuolelle.
Euroopan parhaimmistoon kuuluvat Norja, Saksa, Tanska ja Suomi kehittyvät samaa rataa. Koska näissä maissa on lievennetty rajoituksia mm. kouluja avaamalla, seurataan joka puolella, miten se näkyy kuolleisuudessa. Itse en odota suurta hyppäystä ylöspäin, mutta jonkinlaista kasvua kuitenkin tilapäisesti 2-3 viikon ajan.
Olen taulukon 1 mukaisesti ennustanut, että Suomen osalta pandemia on ohi 1.8.20 ja kuolleiden lukumäärä olisi 550. Tätä voi verrata Singaporen yliopiston ennusteeseen, jonka mallin mukaan Suomessa pandemia olisi ohi 28.8.20. Tarkoitan ennusteellani, että kuolleita on päivittäin korkeintaan yksi.
Kuva 3. Vahvistetut koronatartunnat ja – kuolemat maailmassa 1.5.2020. Punainen käyrä on päivittäiset tartunnat ja sininen käyrä on päivittäiset kuolemat.
Kuva 3 mukaan, jossa on vahvistetut koronatartunnat ja-kuolemat, osoittaa, että koronapandemian maailmanlaajuinen huippu on saavutettu huhtikuun viimeisellä viikolla. Tämä on tietenkin vastoin sen koulukunnan käsitystä, että toinen aalto on tulossa muutaman kuukauden päästä ja pahin on vasta edessä. Itse uskon sen, mitä kuvan 3 käyrät kertovat, ja en pidä toista aaltoa todennäköisenä, koska maailma tuntuu menevän aika lailla tasatahtia.
Näyttää sitä, että huippu saavutettiin 4-5 viikossa maittain 1. kuolemasta laskien. Käyrästöt kertovat sen tosiasian, että pandemian hiipuminen ei sujukaan samalla vauhdilla, kuin se kasvoi. Arvioin, että huipusta takaisin yhden kuoleman päivävauhtiin menee 3-4 kuukautta.
Kirjoitit eilen mielenkiintoisesti blogissasi UV säteilyn vaikutuksesta viruksen hengissä pysymiseen. Pääsiäistä ennen ja osin pääsiäisen aikana UV arvot olivat eteläisessä Suomessa korkealla 3-4 , johtuen ilmeisesti polaripyörteestä ja otsoniaukosta.
Voiko tuosta vetää jotain johtopäätöksiä viruksen kannalta ?
Ilmoita asiaton viesti
En usko. Korona tarttuu pääasiassa pisara- ja aerosolitartuna. Silloin UV- valo ei ehdi vaikuttaa. Tai otan hieman takaisin. Ulkotiloissa aerosoleissa oleva virus kyllä ehtii saada UV- annoksen ja kuolla. Voipa sillä sittenkin olla vaikutusta. Tosin ulkosalla viruksen saanti on epätodennäköistä, jos pitää etäisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
No hyvä. UV valon vaikutus on siis ilmeinen, mutta pihalla viruksella ei ole tarpeeksi uhreja lähietäisyydellä. Entäpä jos UV valon määrää valaisimien avulla lisättäisiin niissä kohteissa, joissa viruksen tiedetään leviävän todennäköisesti. Vai olisiko ratkaisu liian yksinkertainen ?
Kaupat, koulut, ravintolat jne.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelin myös kommentoida eilistä blogia, mutta se ehti jo painua näkymättömiin. Mielestäni UV-säteilyllä on vaikutusta, mutta tietenkin vain tilastollisesti sillä ei tässä ainakaan kovin helposti voi löytää suoraa fysikaalista mekanismia. Koronaahan on ilmeisesti vähemmän lähempänä etelänapaa, jossa ainakin takavuosina on ollut vahvaa UV-säteilyä ja todellakin, myös Suomen yläpuolella oli otsoniaukko, joka voisi selittää Suomen hyvän selviytymisen ainakin tähän asti.
Mitä tulee muihin toimenpiteisiin, niin eihän niidenkään vaikutusta voi todeta kuin tilastollisesti sillä ne ovat käytännössä aika ”pehmeitä” tai ”sumeita”.
Ilmoita asiaton viesti
Näkymättömät saa näkyviin sivun alareunan tekstiä klikkaamalla, jossa lukee ”Puheenvuoron kaikki kirjoitukset”. Toiminta menee ees taas pari kertaa, mutta kyllä se lopulta suostuu antamaan vanhoja sivuja näkyviin. Todella heikko toiminta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa (= mutu) luonnon UV-valo on Suomessa ollut merkittävä tekijä koronan torjunnassa. UV-indeksi on Etelä-Suomessa ollut viime aikoina 3-4. Etelä-Euroopassa (mm. Italia, Ranska, Espanja, joissa paljon sairastuneita) UV-säteily on paljon voimakkaampaa, UV-indeksi on noin 6-9 ja päiväntasaajan tienoilla olevissa maissa tyypillisesti yli 10. Jos näissä viimeksi mainituissa maissa virus pysyy helpohkosti kurissa, niin sitten luonnon UV-valolla voisi olla vaikutusta, mutta varmuuden saaminen ei taida olla helppoa.
UV-valoa ei kyllä mielestäni voi käyttää paikoissa, joissa samaan aikaan on ihmisiä, koska sillä on haittavaikutuksia (sokeutuminen, syövät).
Ilmoita asiaton viesti
Miten olet tuon liukuvan keskiarvon laskenut? Onko liukuma +- 3,5 päivää suuntaansa, vai miten sen olet laskenut?
Ilmoita asiaton viesti
Se on tarkalleen tuo 7 päivän keskiarvo eli kunkin päivän keskiarvo on kyseinen päivä sekä 3 päivää takaa ja 3 edestä: summataan yhteen ja jaetaan 7:llä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kai eli kolme päivää molemmista päistä käppyrää on leikattu pois.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olet tästä ennusteesta, joka eilen levisi uutisvälineissä meillä ja muualla (Suomi 26.elokuuta ).
https://ddi.sutd.edu.sg/when-will-covid-19-end/
Samaan aikaan THL:n edustajat puhuvat 2-3 vuoden ajasta .
Ilmoita asiaton viesti
En tuohon ota kantaa, mutta metkaa että Suomi puuttuu datasta (vai puuttuuko vain grafiikasta?), selityksen mukaan:
”Due to data limitations, not all countries are included in the analysis. ”
Luulisi että Suomen data on yhtä validia ja saatavilla, kuin esim. Ruotsin.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni eri maiden tilastot eivät ole vertailukelpoisia ollenkaan. Toki vertailukelpoisuus vaihtelee. Esim. testien määrä, tyyppi ja kohdentaminen eivät ole täysin samanlaisia eri maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasin vasta sinun kommentistasi, että ennusteet perustuvatkin tartuntojen määriin. Kun itse käytän kuolleiden määriä, niin en huomanut tsekata. Olen samaa mieltä, että tämä data on paljon epäluotettavampaa kuin kuolleiden määrät, mutta kyllä nekin suuntaa antavat.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta ennusteet näyttävät perustuvan siihen, että korona hiipuu samaa tahtia kuin on noussutkin. Omasta mielestäni hiipumisvauhti on selvästi hitaampi. Aika näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Sinänsä kovin suurta eroa ei varmaankaan tule, käyttääkö alipäästösuodatinta (liukuva keskiarvo) vaiheenjättöineen, vai vaiheen säilyttävää suodatinta, jolloin tulokset tulevat puolen suodatusjakson myöhässä.
Kokeilepa tietoihin tasoittavaa suodatinta vaikka 7 päivän jaksolla painoin 5-10-20-30-20-10-5. (Lähimmät tasakokonaislukuarvot, jotka hieman muistuttavat normaalijakaumaa.)
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä, se näyttää kokeilemisen arvoiselta. Olen käyttänyt ilmastonmuutostutkimuksissani esimerkiksi lämpötilan kohdalla 11 kuukauden liukuvaa keskiarvoa, kun olen laskenut vuositrendejä. Maapallon lämpötilakin on yllättävän piikikäs. Olen soveltanut tässä kohtaa samaa menetelmää kuin Humlum sivustollaan climate4you, josta löytyy mahtava maapallon ilmastoon liittyvä trendikäyrästö.
Ilmoita asiaton viesti
Pistetään nyt vielä selitys, vaikka luultavasti kyllä hoksasit.
Siis jos haluat 15. päivän lopullisen arvon, joudut odottamaan vielä 18. päivän mittausarvon. Siis
y(n) = 0,05x(n-3) + 0,1x(n-2) + 0,2x(n-1) + 0,3x(n) + 0,2x(n+1) + 0,1x(n+2) + 0,05x(n+3)
Ei tietenkään ole pakko käyttää 7 päivän jaksoa. Kyseessähän on alipäästösuodatin, joka ’ajetaan’ ajassa sekä eteen- että taaksepäin.
Ilmoita asiaton viesti
Se on tämän menetelmän varjopuoli, että ihan viimeiset päivät eivät tule valmiiksi saman tien.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, sen takiahan tuo soveltuu analyysiin mutta ei ohjaukseen…
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoisin tuota UV-kysymystä vielä. Otsoniaukolla ei luulisi olevan merkitystä, sillä joka tapauksessa tropiikissa on UV-valoa paljon enemmän kuin täällä. Jos täällä päästään neljään, siellä päästään yli kymmenen läpi vuoden.
Vaikka otsoniaukko olisikin, auringon säteily ei tule aukon suunnasta. Ja vaikka tulisikin, niin säteily tulee vinosti ilmakehän läpi ja kulkee pitkään ohentuneessakin otsonikerroksessa, kun taas tropiikissa auringon säteily läpäisee otsonikerroksen kohtisuorassa tai melkein kohtisuorassa.
UV-säteily tappaa viruksia pinnoilla, mietokin säteily ehtii sen tekemään.
UV-säteily tappaa viruksia myös sisätiloissa, ikkunalasi suodattaa noin 50% UV-säteilystä. (Sitten on ikkunalaseja, laminoituja, jotka suodattavat enemmän ja Ateneumin ikkunanlasit suodattavat jo melkein kaiken UV:n.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se varmaankin on. Otsoniaukon vaikutus taitaa olla enemmän teoreettinen. UV-hoitolaitteissa käytetään varmasti aivan eri UV-intensiteettia.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikin hauska tietää millaisia UV-aallonpituuksia mahtavat hoitolaitteissa käyttää. Lähellä näkyvää valoa oleva aallonpituus tuskin on riittävän tehokasta, yläpäässä taas on taatusti liiankin tehokasta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdestaä artikkelista löysyin tiedon, että laitteessa olisi käytössä alueet UVC 200-280 nm ja UVB 280-315 nm.
Törmäsin myös tietoon, että Kiinassa ilmeisesti desinfioivat busseja yön aikana UV-alueen säteilyllä. Siinä ei passaa ihmisen pistää nokkaansa saman tilaan.
Ilmoita asiaton viesti
MTV3:n nettisivuilla on jo ilmeisesti kaksi päivää roikkunut uutinen, että Britannian koronakuolemissa olisi ollut raju nousu. Kun katsoin asiaa worldometersin sivuilta, niin ei siellä mitään erikoista nousua ole ollut.
Ilmoita asiaton viesti