Suomessa koronakuolemia vertaillaan kuin Hölmölässä

Ajatukseni oli päivittää koronatilannekuvaajiani viikoittain, mutta median kautta tulleet tiedot ovat niin vääristyneitä, että päätin tehdä pikapäivityksen.

Johdantona hölmöläistarina

Matti oli menossa puolisen (lounasaikaa) jälkeen kirkonkylään Hölmölän kylän läpi, kun kylän keskustassa oli menossa kova huuto ja meteli. Jollakin näytti olevan ja puntarikin kädessä. Kyläläiset pyysivät jälleen kerran Mattia avuksi, että auta nyt hyvä mies meitä, kun emme saa selvyyttä tähän asiaan ja ettonet (nokkaunet eli tupluurit) on kohta menneet hukkaan. Matti ihmetteli maassa olevia mustikoilla täytettyjä kappoja, mutta sai kohta selvityksen.

Ylitalon isäntä oli tullut kehuneeksi, että hänen tyttärensä ne ovat kylän parhaita mustikan poimijoita, mutta Alitalon isäntä oli uskaltanut panna vastaan, että kyllä ne hänen tyttärensä ovat nopeimpia. Asia oli mennyt niin pitkälle, että oli sovittu, että asia ratkaistaan huomenissa ja katsotaan kenen tyttäret sieltä mustikkametsästä tuovat eniten mustikoita puoliseen mennessä. Metsään oli sovittu mentävän sen jälkeen, kun aamulypsyn jälkeen karja on viety laitumelle. Tulos oli kaikkien näkyvissä, että Ylitalon tyttäret ovat poimineet 8 kappaa, mutta Alitalon tyttäret vain 2 kappaa.

Alitalon isäntä oli sitä mieltä, että tässä on pelattu käyryyttä, kun hänellä on vain kaksi tytärtä ja Ylitalossa on neljä tytärtä. Matti saikin kaikki hölmöläiset hyväksymään sen, että Ylitalon tyttärien marjasaaliista otettiin puolet pois ja jäljelle jäi vielä Ylitalon 4 kappaa Alitalon 2 kahta kappaa vastaan. Matti katseli tyttäriä ja arveli, että tässä on vielä jokin epäselvä seikka, joka voisi selittää eron. Matti kysyikin kaikilta, että oliko joku nähnyt mitään erityistä tähän tapaukseen liittyen.

Silloin esiin astui Keskitalon vanha isäntä Iivari sanoen, että kuulkaapas, mitä hän huomasi talonsa nurkalta kylän elämänmenoa tarkkaillessaan. Iivari kaivoi liitinkitaskustaan taskunauriin (taskukellon) ja sanoi, että tämän kylän ainoan kellon avulla hänellä on pari havaintoa sanottavana. Olenkos muuten kertonut, miten minä ostin tämän taskunauriin, kun olin mukana silloin hirmuisena lumitalvena viemässä Hämeen härkätietä pitkin elukoita Turun torille, ja… Kyläläiset keskeyttivät Iivarin ja sanoivat, että lopetapas ne jorinat Iivari, kun kaikki ovat kuulleet kymmeneen kertaan, kuin sinä juovuspäissäsi hassasit omat härkien myyntirahasi yhteen taskunauriiseen ja se jäikin sinut ensimmäiseksi ja viimeiseksi Turun reissuksesi.

Iivari menikin nopeasti asiaan, ja kertoi, että Ylitalon isäntä se on aika utala mies ja pitää itseään viisaampana kuin muut isännät. Se kun alkoi viljellä heinääkin nimeltään timotei, vaikka kaikki tietää, että se on ihan hölm…ei kun ihan hullua hommaa, koska kyllä heinä kasvaa itsestään tuolla suoniityllä. Kun muut talollisten tyttäret olivat viemässä karjaa suoniitylle, niin Ylitalon isäntä päästi karjansa navetan takana olevalle äpäreelle ja määräsi tyttärensä mustikkametsään. Iivarin puheista saatiin lopulta selvyys, että Ylitalon tyttäret olivat olleet metsässä 4 tuntia ja Alitalon tyttäret vain 2 tuntia. Matti antoi lopulta tuomionsa, että kummankin talon tyttäret olivat yhtä nopeita mustikan poimijoita, jotka pystyivät kukin kahdessa tunnissa poimimaan ja puhdistamaan kapallisen (n. 4,5 lr) mustikoita. Kyläläiset tyytyivät Matin tuomioon ja Matti pääsi jatkamaan matkaansa naureskellen ja päätänsä pudistellen ja ajatellen, että onpa hänellä taas tuliaisina kotiinsa ainakin yksi hölmöläistarina lisää.

Viranomaiset ja media tuijottaa kuolleisuuslukuja ja aikatekijä sivuutetaan

Median mukaan näyttää siltä, että media itse ja asiaan liittyvät viranomaiset ja poliitikot arvioivat koronatilannetta meillä ja muualla Kuvan 1 luoman mielikuvan perusteella.

Kuva 1. Koronakuolemien kehitys esimerkkimaittain.

Tämän kuvan tietojen mukaan on helppoa – mutta hölmöläistä – vetää yksioikoisia johtopäätöksiä. Italian ja Espanjan tilannettahan pidetään aivan toivottomana. Tämän aamun Hesarin mukaan Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki antoi lausunnon, että ”virus etenee Yhdysvalloissa tällä hetkellä katastrofaalisella tavalla”. Hesari on omistanut yhden sivun Ruotsin tilanteelle, jossa Ruotsin hallitus on tekemässä täyskäännöstä koronan taltuttamisessa ja tämän taustalla on lehden mukaan kuolleisuusluvut, joka oli 5.4.20 jo 401, kun Suomessa luku oli 28. Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell on sitä mieltä, että Ruotsin linja ei ole ollut Suomea huonompi. Tämän hetken tilastojen mukaan hänen näkemykselleen on perusteet, kuva 2. Ruotsin hallituksen kuuluisa ”tålamod” (kärsivällisyys ja maltti) näyttää pettäneen median paineessa.

Hesari tulkitsee koronatilannetta kuin ainakin hölmöläiset, että verrataan absoluuttisia tämän hetken lukuja keskenään unohtaen suhteuttamisen väestömäärään puhumattakaan aikataulutekijästä. Saahan tällä tavalla vakuuttavia lukuja, mutta ne antavat aivan väärän kuvan todellisesta tilanteesta.

Kyvyttömyyden takaa arvioida oikein koronatilannetta, löytyy kaksi tekijää. Ihmiset ajattelevat luonnostaan, että kaikki ilmiöt maailmassa ovat lineaarisia: kun ihminen kaivaa ojaa tunnissa 5 metriä, niin silloin ihminen kaivaa ojaa 8 tunnissa 40 metriä. On luonnonvastaista ajatella, että on olemassa luonnon ilmiö, jossa vauhti kiihtyy niin, että 8 tunnissa ojaa syntyykin 400 metriä. Virusten leviäminen noudattaa tällaista kiihtyvää kasvuvauhtia, jota kutsutaan sen matemaattisen mallin mukaan eksponentiaaliseksi kasvuksi. Kuvasta 1 näkyy kuolleiden lukumäärän nopea lisääntyminen, kun taudin leviäminen pääsee vauhtiin.

Toinen tekijä tuntuu olevan yhtä vaikeaa ottaa huomioon, että eri maissa koronatauti on lähtenyt liikkeelle eri aikatauluilla. Tästä johtuen saman kalenteriajan tilanteen vertaaminen keskenään antaa aivan väärän kuvan tilanteesta.

Koronatilanne maittain näyttää aivan toisenlaiselta, kun koronakuolemat laitetaan logaritmiselle asteikolle, jossa aikatekijää yhtenäistetään aloittamalla kunkin maan tilanne 1. koronakuolemasta. Logaritminen asteikko saa aikaan sen, että eksponentiaalinen kehitys muuttuukin tällä asteikolla lineaariseksi, kuva 2.

Kuva 2. Kumulatiiviset koronakuolemat maittain.

Tästä kuvasta on helppo tehdä oikeita johtopäätöksiä tilanteesta. Ensinnäkin kaikkien länsimaiden kasvu näyttää noudattavan samanlaista vauhtia, kun tauti on päässyt leviämisvaiheeseen. Ruotsin kuolleisuus seuraa ihan tarkkaan Italian kehitystä ja Suomi on edelleen samalla kasvukäyrällä. Ruotsin kohdalla ei ole perusteltua puhua katastrofista, eikä Suomen kohdalla julistaa, että Suomi selvisi jo koronasta ja tilanne on hallinnassa. USA:n tilanne ei näytä sen pahemmalta kuin muissakaan maissa.

Kuva 3. Absoluuttiset päivittäiset koronakuolemat miljoonaa asukasta kohden.

Kuvan 3 avulla voidaan päätellä, milloin on saavutettu koronakuolemien huippu ja tällaisia maita ovat ainakin Kiina, Etelä-Korea, Italia ja Espanja. Taittumisen merkkejä voidaan havaita Ranskassa ja Saksassa. Ruotsissa ja Suomessa kasvu on vielä kiihtyvää.

Kuva 4. Kumulatiiviset koronakuolemat maittain, kun niiden alkupiste on normalisoitu alkamaan kohdata 10 koronakuolemaa.

Kopioimassani kuvassa 4 on normalisoitu piirrettyjen maiden koronakuolemien kumulatiivinen kehittyminen alkamaan kohdasta 10 koronakuolemaa. Koronatauti lähtee yskähdellen liikkeelle ja sen vuoksi tämä aloituspiste osoittaa paremmin, minkälaisia eroja kullakin maalla koronakuolleisuudessa. Kuvassa 4 esitetyillä mailla on hyvin eritasoisia rajoittamistoimenpiteitä matkustamisessa ja karanteenimääräyksissä. Keskimäärin koronakuolemien huippu saavutetaan n. 35 päivässä ja keskimäärin länsimaissa ollaan aikajanalla n. 20. päivän kohdalla. Se tarkoittaa, että jo laskuun kääntyneiden Italian ja Espanjan tilanteiden perusteella voidaan tehdä varsin luotettavia johtopäätöksiä lopputilanteesta.

Näyttää siltä, että kuvan 4 perusteella ei ole suurta eroa, mikä on lopputulos, jos maat ovat joutuneet reagoivaan tukahduttamisstrategiaan, olivatpa toimenpiteet mitä tahansa. Kattavammat tukahduttamistoimenpiteet näyttävän siirtävän huippua eteenpäin jossain määrin kuten esimerkiksi Saksassa.

Suomen tilanne

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuuden johtaja Mika Salmisen mukaan erityisesti Suomen pahimmalla epidemia-alueella, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, päivittäin todetut tapaukset ovat hiljalleen tasaantuneet.  Näin tartuntojen lukumäärästä pääteltävissä, mutta en pidä sitä luotettavana mittarina, koska Suomen testauslukumäärät ovat alhaisia. Tämän viikon koronatilanteen kehittyminen ratkaisee Suomen kuolleisuusluvut. Jos kuolemien kokonaismäärä on n. 100 ensi viikon vaihteessa, niin Suomen kehitys on sama kuin Italiassa ja Ruotsissa. Jos vauhti taittuu, niin Suomi on saanut siirrettyä koronahuippua.

Hallitus kertoi keskiviikkona, että koronatestien kapasiteettia aiotaan Suomessa kasvattaa nykyisestä noin 2500 testistä päivässä ensin kaksinkertaiseksi ja sitten kolminkertaiseksi. Oma käsitykseni on, että summittaisella testaamisella ei voida enää hillitä koronan etenemistä. Tilastoissa näkyvät päivittäiset tartuta- ja kuolleisuusluvut ovat ainakin pari viikkoa jäljessä todellisesta tautitilanteesta.

Jos Suomella on kapasiteettia kasvattaa testaamista, se pitäisi keskittää sinne, missä sillä on tehokkain vaikutus. Näitä kohteita ovat sairaaloiden hoitohenkilökunta ja vanhustenhoidon henkilökunta. Vanhusten hoitopaikkojen kuolleisuuden pompahtaessa esiin, voidaan todeta, että jälleen THL ja hallitus olivat sen 2-4 viikkoa myöhässä. Virus on jo aika tehokkaasti levinnyt suojaamattomien ja oireettomien hoitajien välityksellä vanhuksiin. Kuolleisuushan on sitä suurempaa, mitä iäkkäämpi ihminen.