Tutkimukset ja asiantuntijat todistavat maskien olevan tärkein keino koronavirukselta suojautumisessa

Hallituksen teettämän tilaustutkimuksen mukaan ei ole tieteellistä näyttöä kasvomaskien käytöstä koronavirustartunnalta suojautumisessa. Tämä johtopäätös on jo lähtökohtaisesti vastoin tervettä järkeä, maskien käyttöä sairaaloissa ja monien maiden soveltamaa käyttöpakkoa.

Tämän päivän Iltasanomissa Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas tyrmää emeritaprofessori Marjukka Mäkelän kirjallisuustutkimuksen johtopäätökset:

”Ne (maskit) ovat estämässä henkilökunnan tartuntoja, että henkilökunta ei saa tartuntoja. Ne toimivat myös toisinpäin, että henkilökunta ei levitä tartuntoja. STM:n perjantainen tiedotustilaisuus on hämmentänyt terveydenhuollon toimijoita, koska tilaisuudessa ei tuotu esille, että tämä suu-nenäsuojain keskustelu ei koske terveydenhuollon välttämätöntä kasvosuojainten käyttöä. Samalla analogialla myös kansalaiset hyötyvät siitä oikein käytettynä. Kasvomaskit estävät niin tartunnan leviämistä kuin tartunnan saamista.”

Olen tullut samaan johtopäätökseen jo kuukausia sitten ja uskon, että moni muukin. Kun kuitenkin katson maskien käyttöä ulkosalla ja kaupoissa, niin edes riskiryhmään kuuluvilla näkee todella vähän maskeja. He ovat hallituksen propagandan uhreja, että maskeja ei tarvita ja että maskien tarkoitus on vain estää infektoitunutta levittämästä tautia. Virheellinen johtopäätös tästä on, että kun olen terve, niin THL:n ja hallituksen mukaan maskeista ei ole mitään hyötyä terveelle ihmiselle – voi olla jopa haittaa.

Infektioylilääkäri viittasi lausunnossaan Science-lehdessä 17.5.20 olleeseen tieteelliseen artikkeliin maskien merkityksestä koronapandemian hillinnässä. Kaivoin artikkelin esiin ja referoin siitä oleellisimmat tiedot. Artikkelin otsikko on ”Reducing transmission of SARS-CoV-2” ja vapaasti suomennettuna ”Koronaviruksen tarttumisen alentaminen”. Linkki: https://science.sciencemag.org/content/early/2020/05/27/science.abc6197

Kirjaan tähän tutkimuksen oleellisimmat tiedot koronaviruksen leviämisestä ja tutkimuksen johtopäätöksistä:

1. Merkittävä osa koronaviruksen leviämistä tapahtuu ilmassa pitkään säilyvien aerosolihiukkasten avulla.
2. Ihmiset tuottavat hengittäessään hiukkasia, joiden koko vaihtelee välillä 0,1 – 1000 mikronia (mikrometriä). Ylin 5 mikronin hiukkaset ovat pisaroita, jotka putoavat maahan ja sitä pienemmät ovat aerosolihiukkasia, jotka kulkeutuvat ilmavirran mukana useita metrejä. Pienimmät 0,1 mikronin aerosolit voivat säilyä ilmassa jopa yli 12 tuntia.
3. Kaikkein pienimmät aerosolit kulkeutuvat syvälle keuhkoihin, joissa immuunivaste näyttää toimivan huonosti koronaviruksen tapauksessa.
4. Kiinan Wuhanissa tartuttajista oli 79 % oireettomia viruksen kantajia.
5. WHO:n (Maailman terveysjärjestö) suositus 2 metrin suojaetäisyydestä sisätiloissa perustuu 1930-luvun tutkimuksiin, jolloin ei pystytty mittaamaan aerosoleja ja se turvaväli on liian lyhyt, koska aerosolit kantautuvat jopa 7 metriä ja pysyvät ilmassa pitkään. Tarkka suojaetäisyyttä ei anneta, mutta tupakansavun haistamisetäisyys on hyvä likiarvo.
6. Ulkotiloissa suojaetäisyydestä ei ole vastaavia tutkimustuloksia, jossa esimerkiksi ultraviolettivalo tappaa viruksia. Toisaalta on havaittu, että virukset tarttuvat muihin partikkeleihin ja korkeilla ilmansaastumisalueilla on havaittu korkeampaa sairastavuutta.
7. Maskit muodostavat kriittisen esteen oireettomia koronvirusta kantavalta levittämästä sitä edelleen.
8. Maskit antavat suojan myös terveille ihmisille.
9. Kotitekoiset maskit voivat olla lähes yhtä tehokkaita kuin standardien mukaiset maskit, mutta se riippuu täysin materiaaleista ja kangaskerroksien lukumäärästä.
10. Tilastotiedot osoittavat, että maat, jotka ovat onnistuneet parhaiten koronan torjunnassa (Taiwan, Hong Kong, Singapore ja Etelä-Korea), ovat soveltaneet maskien käyttöpakkoa. Taiwanin väestö on 24 miljoonaa ja kuolleita 31.6.20 yhteensä 7; New York vastaavasti 20 miljoonaa ja kuolleita yhteensä 29 918.
11. Tutkimuksen johtopäätökset ovat, että ilmateitse tapahtuva virusten leviäminen aerosolien kautta täytyy tunnustaa päämekanismiksi virusten leviämisessä. Maskien käyttämättömyys johtaa maksimaaliseen altistumiseen ja yleinen maskien käyttö johtaa vähäisimpään altistumiseen, kuva 1.

Kuva 1. Maskien merkitys koronaviruksen tartuntariskin pienentämisessä.

Tällä viikolla odotetaan hallituksen antavan ohjeita tai suosituksia maskien käytöstä. Nähtäväksi jää, onko hallitus niin härski, että menee Mäkelältä tilatun tutkimuksen taakse ja ei anna edes maskien käyttösuosituksia. Median on nyt syytä olla tarkkana ja merkkejä onkin, että se ei ole ostanut THL:n ja hallituksen maskipolitiikkaa. Tämä voi viedä vielä lisää THL:n ja hallituksen uskottavuutta koronan hoidossa.

Maskien ja hengityssuojainten standardit ja käyttötarkoitus

Olen aikaisemmin julkaissut blogin täällä Usarissa maskeista ja hengityssuojaimista. Kun puhutaan maskeista tai hengityssuojaimista, niin niillä voidaan tarkoittaa mitä vain, jos ei yksilöidä niitä standardien kautta. Kuva 2 on mielestäni hyvä yhteenveto asiasta.

Kuva 2. Maskien ja hengityssuojainten pääluokittelu.

Olen amerikkalaiseen tapaan jakanut suojaimet kirurgisiin maskeihin, kirurgisiin hengityssuojaimiin ja tavallisiin hengityssuojaimiin. Tavallisia kansalaiset eivät joudu tekemisiin kirurgisten hengityssuojainten eikä kirurgisten maskien kanssa ja eikä niiden käytölle ole myöskään tarvetta sairaanhoidon ulkopuolella.

Useimmissa maissa on maskien käytössä surkeasti epäonnistuttu vanhusten hoitopaikoissa. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa maskien puutteesta johtuen oireeton henkilökunta sairastutti vanhukset. Suomessakin kuolleisuus painottuu lähes 90-prosenttisesti yli 80-vuotiaisiin. Tässä asiassa THL ja hallitus ei voi mennä tiedon puutteen taakse, koska asia oli jo maaliskuun alussa täysin tiedossa Diamond Princess – keisin ajohdosta.

Hengityssuojaimet on valmistettu eri maiden standardien mukaan, kuva 3.

Kuva 3. Eri maiden standardin maskeille ja hengityssuojaimille.

Suurelle yleisölle tarkoitetut hengityssuojaimet ovat joko a) suodatuskyvylle 80 %: FFP1 tai b) yleisimmin suodatuskyvylle 94/95 %: FFP2, N95 tai KN95. Nämä suojaimet ovat yleensä muotoiltu tiivisti kasvojen mukaan, mutta ne voivat olla myös kirurgisten maskien muotoisia eli suorakulmaisia, joiden istuvuus kasvoihin on heikompi (suurempi riski ohihengitykselle). Kun ostat suojainta, niin tarkista, että se on vähintään tapauksen b) mukainen. Niin sanotut kansanmaskit voivat olla laadultaan mitä vaan. Kirurgisissa maskeissa on sellainen erikoisuus, että amerikkalainen standardi määrittelee saman suodatuskyvyn sekä 0,3 että 0,1 mikronin partikkeleille, mutta eurooppalainen standardi ei määrittele vaatimuksia 0,1 mikronin partikkeleille.

Kaupoista saatavat hengityssuojaimet ovat kokemukseni mukaan kasvojen mukaan muotoiltuja ja täyttävät sekä FFP2 että KN 95 vaatimukset. Niitä voi olla kahta mallia. Malli, jossa on ylipaineventtiili ovat miellyttävämpiä käyttää, koska uloshengitys on helpompaa. Ne levittävät viruksia ympäristöön, jos käyttäjä sattuu olevan oireeton viruksen käyttäjä. Tällainen tapaus on kuitenkin varsin pieni todennäköisyys. Itse olen käyttänyt tätä mallia suojatakseni itseäni.