Viime vuosien ja kuukausien lämpeneminen ei johdu ihmisestä

Johdanto

Sain tähän blogiini herätteen kahdesta lähteestä, joista toinen oli eilinen Hannu Sinivirran blogikirjoitus lämpötilan kehittymisestä sekunnin välein. Hän referoi kuvan1 mukaista lämpötilan kehitystä ja samaan kuvaan istutettua ihmisen vaikutusta lämpenemiseen; linkki alkuperäisdataan https://www.globalwarmingindex.org/. Taustalla on kaksi tutkimuslaitosta eli ECI (Environmental Change Institute) ja Oxon (University of Oxford.

Kuva 1.  ECI:n ja Oxon:in kuvaajat ilmaston lämpenemisestä ja sen syistä.

Viimeinen virallinen IPCC:n raportin AR5 vertailuvuosi ja sille vuodelle IPCC ilmoittaa Lontoon murteella lämpötilan nousun vuodesta 1860, mutta tässä suomennettuna:

Globaali yhdistetty maa- ja meripintalämpötilojen data laskettuna lineaarisena trendinä osoittaa 0,85 °C lämpenemistä vuodesta 1860 vuoteen 2012 perustuen useisiin riippumattomasti tuotettuihin datasarjoihin.”

Kuvan lämpötilakäyrä on tämän mukaan täysin yhteneväinen IPCC:n ilmoituksen kanssa eikä se ole kovin pahasti pielessä minunkaan mielestäni, mutta trendin kulusta minulla on eriävä näkemys. Esimerkiksi lämpötilapaussin lämpötilan pysyminen samalla tasolla 2000-2014 on väkisten väännetty nousuksi. Se ei ole kuitenkaan tämän blogin aihe, vaan viime vuosien ja kuukausien lämpötilakehitys. Erikoista on mielestäni ihmisen osuuden selityksenä käytetty hiilidioksidiemissioiden kehitys, vaikka olisi käytettävissä paljon tarkempi CO2-mittausten trendi ilmakehässä, kuva 2.
Kuva 2. CO2-pitoisuuden ja -emissioiden kehitys 1750–2020.

Voimakas muutos luonnollisessa lämpötilaan vaikuttavassa tekijässä

Oleellisin tieto on tämän tutkimuksen mukaan kuvan 1 sininen käyrä, joka on nimeltään ”Natural warming and cooling” eli luonnollisten muuttujien aiheuttama lämpeneminen. Kuvan mukaan se on ollut olematonta ja siitäkin on suodatettu ENSO-ilmiöiden vaikutus kokonaan pois. Ei tämä luonnollisten ilmastovaikutusten kuvaus mene tällä tavalla, Kuva 3.

Kuva 3. Auringon, lyhytaaltoisen ja pitkäaaltoisen säteilyn trendit 2002–2019.

Tällaista tietoa saat turhaan etsiä median sivuilta tai edes lukuisilta nettisivustoilta, jos et satu omalle sivustolleni. Tärkein syy on, että siinä on erittäin epämiellyttävää ja yksiselitteistä mittaustietoa IPCC:n ja ilmastoeliitin kannalta. ”Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta”, sanoi Wittgenstein. Se tieto on kuvan keltainen trendiviiva eli lyhytaaltoisen säteilyn kuvaaja. Se osoittaa voimakasta kasvua erikoisesti vuoden 2014 jälkeen, johon lämpötilapaussi päättyi. Syy on vain ja ainoastaan tämä lyhytaaltoinen säteily. Syy ei ole auringon säteilyn muutoksessa, jonka trendi on laskeva. Lyhytaaltoinen säteily on peräisin auringosta, mutta keskimäärin n. 30 % heijastuu maapallon ilmakehästä, pilvistä ja pinnasta takaisin avaruuteen. Nyt tuo kokonaisheijastuma eli albedo on heikentynyt pilvisyyden takia voimakkaasti viime vuosina. Palaan tähän asiaan, mutta ensin, mitä IPCC raportoi lämpötilan kehittymisestä.

IPCC:n arviointi raporttien mukainen lämpötilakehitys

Kuvaan 4 on piirretty IPCC:n arviointiraporttien mukainen lämpötilakehitys.

Kuva 4. IPCC:n raporattein mukainen maapallon keskimääräinen lämpötilatrendi ja arviointiraporttien ilmoittama pakotelisäys.

GISTEMP-lämpötila (punainen katkoviiva) on kalibroitu lämpötilaan 0,85 °C AR5-raportin mukaisesti vuodelle 2012. Sininen käyrä on IPCC-raporttien ja NOAA:n kasvihuonekaasujen aiheuttamien pakotteiden mukainen käyrä. AR5-raportin mukaan IPCC:n laskema kokonaispakote oli vuonna 2011 2,34 W/m2 ja ilmastoherkkyysparametrin 0,5 K/(W/m2) mukaan sen aiheuttama lämpötilamuutos on 1,17 °C; virhettä 43 % mitattuun arvoon 0,82 °C. Vuoden 2019 IPCC-arvo 1,33 °C on laskettu lisäämällä vuoden 2011 arvoon NOAA:n AGGI-tilaston mukainen pelkästään kasvihuonekaasujen aiheuttama lisäys 0,16 °C (pakotelisäys 0,32 W/m2). Virhettä enää vaivaiset 0,14 °C. Rupeaa näyttämään hyvältä tulevaa IPCC:n raporttia AR6 ajatellen.

Siinä on kuitenkin yksi pienen pieni mutta, ja se on tuo keltainen käyrä eli lyhytaaltoisen säteilyn aiheuttama säteilypakotteen muutos asteissa. Pelkästään vuosina 2011-2019 se aiheuttaa IPCC:n tieteen mukaan säteilypakotetta 1,16 W/m2, joka olisi lämpötilamuutoksena 0,5*1,16 = 0,58 °C. Sen vaikutus puuttuu kokonaan sinisestä käyrästä. Kuvan 1 kuvassa ihmisestä aiheutuma lämpeneminen olisi ollut n. 0,2 °C vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä eli hyvin lähellä NOAA:n arvoa.

Lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus maapallon lämpötilaan

Kuvassa 5 on esitetty tärkeimpien lämpötilaan vaikuttavien tekijöiden osuus lämpötilaan vuodesta 2001 lähtien soveltaen IPCC:n ilmastoherkkyysparametria 0,5 K/(Wm-2). Mukana on IPCC:n säteilypakote AR5-raportin mukaan, ENSO-ilmiö ja lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus.

Kuva 5. Hiilidioksidin, kokonaispilvisyyden, ENSO (ONI), ja lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus lämpötilaan vuosina 2001–2019 IPCC:n tieteen mukaisesti.

Pelkästään vuodesta 2001 vuoteen 2019 lämpötilan olisi pitänyt nousta n. 1,2 °C. GISTEMP-lämpötilan mukaan nousu on kuitenkin ollut vain n. 0,65 °C eli virhettä 0,55 °C. Laskeepa tämän tilanteen kummalla tavalla tahansa, niin IPCC:n tieteen mukainen lämpötilakehitys on pahasti poskellaan.

Kuva 6. Oman ilmastomallini mukainen lämpötilakehitys versus UAH-lämpötila.

Kuva 6 osoittaa, että hiilidioksidin vaikutus on ollut vuonna 2019 n. 0,1 °C, ja lyhytaaltoisen säteilyn vaikutus 0,4 °C, ja El Ninon vaikutus 0,05 °C eli yhteensä n. 0,55 °C. Oma ilmastomallini lämpötila seuraa hyvin todellista lämpötilaa UAH-lämpötilaa, joka vuonna 2019 oli 0,45 °C ja GISTEMP oli 0,65 °C. Ei paha, kuten Jorma Uotinen sanoisi suorituksesta.

Kuvassa 7 on vielä molemmat lämpötilasarjat GISTEMP ja UAH. Kahden vuosikymmenen aikana GISTEMP:n lämpötila kasvoi n. 0,2 °C enemmän kuin UAH, kun aikanaan vuosina 1979 – 2010 ne kulkivat samoja polkuja. Sitten asialle piti tehdä jotain.

Kuva 7. Lämpötilagraafit UAH ja GISTEMP.

Viimeaikainen lämpötilakehitys ja La Ninan vaikutus Suomen talvilämpötiloihin

Meteorologi Pekka Pouta (korjattu 13.10 klo 12.45) on esittänyt, että Suomen tulevan talven lämpötilat ovat tavallista kylmemmät, johtuen siitä, että ENSO-ilmiöön on kehittynyt kylmä La Nina- aihe viime kuukausina, kuva 8.

Kuva 8. ENSO-ilmiön vaiheet ONI-indeksin mukaan.

Viimeisin ONI-indeksin arvo kolkuttelee heikon La Ninan ylärajaa -0,1 astetta. Tällaisella pienellä muutoksella ei ole näkyvää vaikutusta Suomen lämpötiloihin. Viivekin vaikutuksessa on noin 6 kuukautta. Kyllä se on lyhytaaltoinen säteilyn muutos, joka määrittää lämpötilat näillä näkymin myös ensi talvena, mutta ainahan se voi muuttua toiseenkin suuntaan, kuten historia osoittaa.

Hesari kirjoitti 9.10.20, että syyskuu olisi ollut jo kolmas kuukausi, joka rikkoi maapallon mittaushistorian kuukausittaisen lämpöennätyksen. En löydä tällaiselle väitteelle perusteita UAH- tai GISTEMP-lämpötiloista.

Lopputulema

Ilmastoeliitti on toistaiseksi täysin sivuuttanut lyhytaaltoisen säteilyn voimakkaan kasvun 2000-luvulla. Sen suuruus on ollut 1,68 Wm-2 vuodesta 2001 vuoteen 2019, ja se vastaa hiilidioksidin säteilypakotetta vuodesta 1750 vuoteen 2011 mennessä. IPCC:n tieteen mukaan se aiheuttaisi 0,85 °C lämpötilavaikutuksen. IPCC:llä ei ole varaa ottaa tätä muuttujaa huomioon tulevassa raportissa AR6, joka pitäisi olla valmis ensi vuonna. Se tullaan kylmästi unohtamaan, kuten näkyy myös kuvasta 1. Tämä onnistuu, koska ilmastoeliitillä on tiedotushegemonia niin tieteellisessä kuin tavallisessa mediassa.                                           

***

Tätä kirjoitusta saa kritisoida ja suorastaan toivon sitä. Toivon kyllä, että se kohta, jota kritisoidaan, tuodaan selkeästi esiin, mikä siinä on pielessä ja mieluusti vielä niin, että miten asia kritisoijan mielestä oikeasti on. Kommentit kuten ”väärin, väärin” eivät osoita yhtään mitään muuta kuin kommentoijan perusteiden puuttumisen; sen osaa kuka tahansa.

aveollila1

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto). Uskon demokratiaan ja markkinatalouteen (en kapitalismiin) ja kansallisvaltioon. Olen tutkinut yhdeksän vuotta ilmastonmuutosta, josta julkaisuja on kertynyt 19. Tutkimukseni keskittyvät ilmastonmuutoksen ytimeen eli kasvihuoneilmiöön, hiilidioksidin osuuteen ilmastonmuutoksessa ja hiilen kiertoon. Tulokseni osoittavat oleellisia virheitä IPCC:n tieteessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu