Suomen metsistä väännetään väkisten hiilidioksidilähteitä

Akateemiset tutkijat ovat yrittäneet tehdä väkisten Suomen metsistä hiililähteitä. Tämä on ollut nähtävillä jo muutaman vuoden ajan. Viimeisin yritys on toissa päivänä julkaistu tieteellinen tutkimus nimeltä ”Serious mismatches continue between science and policy in forest bioenergy” eli vapaasti suomennettuna ”Vakavat yhteensovittamattomuudet jatkuvat tieteen ja metsän bioenergiapolitiikan kesken”. Kyse ei tässä ole pelkästään Suomen metsistä. Tutkimuksen kirjoittajia on yhteensä 16 ja 7. tutkijana on mainittu Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professorin Atte Korholan nimi.

HY:n tiedotteessa tutkimustuloksen ydin kirjoitetaan näin: Keskipitkällä aikavälillä, vuosikymmenien aikaskaalassa, metsät eivät ehdi kerryttää takaisin sitä hiilidioksidin määrää mikä energiaa tuottaessa vapautuu ilmakehään. Bioenergian lisääntynyt käyttö vaarantaa siten YK:n asettamat ilmastotavoitteet, joiden mukaan maailman tulisi olla hiilivapaa kuluvan vuosisadan puolivälissä”. Englannin kielisessä yhteenvedossa asia ilmaistaan ehkä vielä selvemmin sanoen, että metsien uudelleenkasvu ei kykene absorboimaan niitä päästöjä, joita Pariisin sopimuksen tavoitteet edellyttävät.

Jos tuo yllä olevan lukee huolimattomasti, voi saada sellaisen kuvan, että metsän hiilensidontakyky putoaa bioenergian käytön johdosta. Siihen tässä tutkimuksessa ei oteta mitään kantaa. Asia tarkastellaan kuten muissakin vastaavissa ulostuloissa joiden ainoana perusteena on maksimoida metsien hiilensidontakyky jättämällä ne hakkaamatta 20-30 vuotta, jotta päästää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

Sama lähestymistapa on tullut esiin aikaisemminkin, että pitää tarkastella vain yhtä puuta. Kun se kaadetaan ja sitten vaikkapa poltetaan, niin hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Kieltämättä. Ja siten vie kymmeniä vuosia ennen kuin puu on kasvanut yhtä suureksi ja sitonut saman määrän hiiltä kuin siinä oli kaatohetkellä.

Ei tätä asiaa voi tarkastella yhden puun eikä edes metsälön osalta, vaan pitää katsoa koko Suomen metsiä kokonaisuutena. Jos metsämme kasvat 110 miljoonaa kuutiota vuodessa, niin Luonnonvarakeskus Luke on laskenut, että turvallinen hakkuumäärä on 89 miljoonaa kuutiota. Minusta siinä on jopa iso turvallisuusmarginaali.

Kuvassa on esitetty Suomen kasvihuonepäästöt (plus-merkkisiä) ja hiilinielut (miinus-merkkisiä). Metsät ovat merkittävä hiilinielu Suomessa. Luken ja metsäsektorin pitää pontevasti torjua tällaiset tutkimukset, joissa sekoitetaan asiat laittamalla lähtökohdaksi Pariisin ilmastosopimus. Samalla periaatteella voidaan kieltää kaikki fossiilisten polttoaineiden tuottaminen Euroopassa, koska se vaarantaa Pariisin ilmastosopimuksen toteutumisen. Menkääpä kertomaan se briteille ja norskeille. Mutta norjalaisethan ovat Euroopan varsinaisia ilmastohyviksiä, koska ne ajavat kohta järjestään sähköautoilla. Mitäpä siinä meinaa sellainen pikku seikka, että maan talous lepää fossiilisten polttoaineiden tuotannon päällä.

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 16 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

aveollila1

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu