Objektiivinen lähestymistapa paperiteollisuuden elvytyksen uuteen vaiheeseen, hiilivapaaseen ulottuvuuteen!

Yleistä
Vuosikymmenen vaihtuessa paperin valmistuksen teknillisten vaatimusten mukaisesti paneuduttiin kiihkeästi tehokkaaseen, vähäkuituiseen ja nopeaan tuottavuuteen. Se tehtiin vanhalla kalustolla, ilman investointia. Siihen on nyt tullut päätepiste. Wahlroos, et kumppanit hyökyilee paperitehtaiden sulkemista. Suomenmaassa paperin valmistus ei kuitenkaan voi eikä tule tähän loppumaan, koska täällä on huippuosaamista ja teknilliset kyvyt ovat edelleen olemassa. Kun nämä yhdistetään uuteen tekniikkaan, suomalaisinsinööreillä riittää taitoa ja paineensietokykyä nostaa paperinvalmistus takaisin korkealle omaan atmosfääriinsä.
Tekniikan tarjoamiset
Maailmalla huudetaan yhteen ääneen hiilivapaan paperin valmistuksen perään. Bio-kuidun käyttöä on mietitty jo 70-luvulta lähtien ja sitä on tutkittu monella rintamalla paperitehtaissa ja huippuyliopistossa, kuten silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Tieteellisen annin perusteella biokuitua on kokeiltu myös Otaniemen Keskuslaboratoriossa (KCL). Tuotteistamisprosessien hitauden takia sitä ei ole onnistuttu vielä jalkauttamaan Suomen paperiteollisuuteen. Suomen teknillinen osaaminen on noteerattu mainiosti maailmalla. Yksittäisten insinöörien älykkäitä töitä on ehditty viedä jopa patentteihin asti, mutta niitä ei ole jalkautettu paperiteollisuuteen. Joitakin tuloksia on viety eteenpäin valmistukseen saakka, mutta ansiot ovat valuneet ulkomaisten yritysten holviin. Mitä opimme tästä?
T & K hyödynnetty vähän
Tutkimus- ja kehitystyön (T&K) tuloksia ei ole hyödynnetty, koska siihen tarvittavia resursseja, kuten rahaa, ei ole riittävästi tai sitä ei ole tarjolla lainkaan. Suomessa itsevaltiaana toiminut TEKES (Teknologinen kehittämisyhtiö), nykyisin Business Finland, on tehnyt vuosikausia rahanjakopäätöksissään virhearviointeja. Suomen poliitikot eivät ole reagoineet siihen mitenkään, ei edes istuva hallitus. Näiden virhepäätösten tuloksena keksijät ovat lähteneet ja myyneet osaamisensa maailmalle tai jättäneet kehitystyönsä sikseen. Biokuituteknillinen kehityksemme on valunut jopa Espanjaan, jossa sitä on tuotteistettu maailman markkinoille. Ymmärtääkseni siellä keksijät ovat saaneet puitteet ja tarvittavan määrän rahaa ilman suuria byrokraattisia mustasukkaisuuspäätöksiä. Suomen poliitikot eivät ymmärrä tekniikkaa eivätkä myöskään käsitä tekniikan tuomien tulosten koituvan kansan hyväksi. Politiikkaan teko on Suomessa pelkää sontaa ja hyödytöntä puuhaa. Puhutaan paljon, muttei tehdä mitään! Valtaan päässeet ovat unohtaneet kansalaisten hyvinvoinnin. Rahaa lainataan paljon ja se jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Toisin sanoen vastuu siirretään kansalle! Kansanedustajat ja ministerit ovat vain töissä! Suomessa ei virallisesti ole korruptioita ja kysyn vain, että onko näin?
Mitä on ratkaisu?
Ratkaisu löytyy, kun eduskunnan poliitikot Arkadianmäellä kuuntelevat asiantuntijoita paremmin ja edes yrittäisivät ymmärtää ja sisäistää mikä on kansalle hyvää. Pitää kuitenkin muistaa, että on olemassa paljon poliittisin perustein valittuja ns. asiantuntijoita. On muistettava, että asiantuntijoiden tulee olla poliittisesti riippumattomia. Itsekkäitä politiikan tekijöitä on eduskunnassa paljon, ja he puuhaavat omien riviensä etuja enemmän kuin ajattelevat kansan hyvinvointia ja kansan etua. Olemme palkanneet heitä sinne ilman vastinetta.
Verorahoja jaetaan asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Business Finland ei käytä teollisuuden tai akateemisten asiantuntijoiden osaamista päättäessään joistakin uusista asioista, jotka eivät ole ”omasta takaa”. Päätökset edellyttäisivät kuitenkin asiantuntijafoorumin kasaamista, foorumin, jonne kutsutaan asiantuntijoita vaalikaudeksi kerrallaan, samalla tavalla kuin kansanedustajat Arkadianmäelle. Pesti tulisi arvioida kauden päätteeksi ja foorumiin tulisi kutsua myös politiikasta riippumaton kansan raati, jossa olisi mukana tutkijakoulutuksen saaneita kansalaisia. Näin demokratia toteutuisi ja toimisi ilman byrokraattisia kommervenkkeja. Kansalaisten verorahoja käytetään kuitenkin tolkuttomasti moneen muuhunkin kuin tähän.
Tekniikan uuteen nousuun tarvitaan panostusta. Osaamista on jo olemassa ja sitä tulee lisää. On saatava aikaan sujuvia investointeja. Ne eivät saa jäädä kesken hallituksen nelivuotiskauteen, vaan jatkuvuus on turvattava ja yksinpuurtajia, yrityksiä ja yhteisöjä on innostettava. Tämä on poliitikkojen vastuulla.
Nykyinen valtion verorahojen jako tutkimuksille ja niiden toteutuksille on täysin mätä!
Poliitikkojen on puututtava luovaan tekniikan kehittymiseen, jalkauttamiseen ja investointirahan saamiseen Suomeen. Tämä on erittäin tärkeä asia, koska Suomessa ei ole vielä teknologiaa hallinnoivaa ministeriötä, kuten Ruotsissa ja monissa muissa maailman valtioissa. Teknologien asioissa Suomessa pulikoi tällä hetkellä pääsääntöisesti yhden instanssi varassa, (mukaan lukien Business Finland) Elinkeinoministeriö.
Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle (VTT) ei näin ollen ole mitään virkaa, koska VTT hakee myös ”pikkurahoja” ns. tutkimukseen! VTT:n perusperiaate on tuottaa tutkimustulosta kansalaisten hyväksi. Näin sanotaan perustamiskirjassa, mutta nykyjohto tai aikaisemmat päättäjät eivät ole yltäneet tähän tavoitteeseen. VTT:n päättäjät lähtevät Yhdysvaltoihin keräämään vallitsevia ajankohtaisia ”sanoja”, joilla voidaan hakea rahaa Business Finlandilta ns. uudelle asialle. Allekirjoittaneen ollessa tutkimusvirassa National Institute of Standard and Technology (NIST) instituutissa Marylandissa virkamiehet tulivat keräämään ”uusia sanoja” näihin tarkoituksiin.
Pääteeksi näinkö Suomi menee?
Kun Suomen valtio ei kykene päättämään, tai edes ymmärtämään, että paperitehtaiden lopettamisessa on kyse jostain niin suuresta, että poliitikot eivät tajua edes mitä se on. Tämä on katastrofaalinen tilanne. UPM on lopettanut Kaipolan paperitehtaat ja nyt ”puukotetaan” viimeiseen hengenvetoon Veitsiluodon paperitehtaita. Wahlroosin ehdotuksen mukaisesti paperitehtaat ja niiden pitkäaikaiset perinteet paperintuotannossa ovat turhia ja niiden tilalle riittää ”akkuteollisuus” tai jotain sen sellaista.
Kirjoittaja on Balan Pillai, tekniikan tohtori, Helsingistä.

0
BalanPillai
Kokoomus Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Helsinki on ollut rakas kotikaupunkini 1960-luvulta alkaen. Muutin tänne silloin Intiasta jatko-opiskelemaan. Tarkoitus oli palata valmistumisen jälkeen heti takaisin maailmalle, mutta toisin kävi. Helsingistä tuli kotikaupunki ja hyvä sellainen. Löysin täältä itselleni rakkaan, mutta kipakan savolaisen vaimon, sain kolme ihanaa lasta ja lapsenlapsiakin. Vuosikymmenet ovat olleet täynnä elämänmakuisia hetkiä. On ollut kansainvälistä uraa ja yksi ikävä konkurssikin 90-luvun lamavuosina.

"Pääsin aitiopaikalta katsomaan Stanfordissa ja Massachusetts Institute of Technology:ssä, kuinka 2000-luvun huipputeknologioilla mullistettiin koko maailmaa!"

Yhteisö on aina ollut avoin ja kannustava. Väittelin laman jälkeen tekniikan tohtoriksi ja sain kutsun vierailevaksi professoriksi Yhdysvaltoihin. Pääsin aitiopaikalta katsomaan Stanfordissa ja Massachusetts Institute of Technology:ssä, kuinka 2000-luvun huipputeknologioilla mullistettiin maailmaa.

Koti on kuitenkin koti ja minulle se on Helsinki. Oli aina selvää, että palaisin lopulta takaisin. Helsinki on kokenut vuosikymmenten aikana uskomattoman muodonmuutoksen. Pienestä uinuvasta kaupungista euroopan laidalla on kasvanut monikulttuurinen ja suvaitseva maailmankaupunki. Haluaisin jättää sellaisen perintönä meidän jälkipolville. Kaupungin, josta myös he voivat olla yhtä ylpeitä kuin minä nyt.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu