200 miljoonaa euroa – Ja Kemin uusi sellutehdas.

Hienoa, että Pohjoisen perinteet puunjalostuksessa saavat arvoisensa jatkoa.

Terva Ouluun kuljetettiin ennen jokia pitkin edelleen laivattavaksi Keski Euroopan purjelaivarakentajille.

Nyt tervan kuljetus pohjoisessa on muuttunut raaka aine kuljetuksiksi, josta rannikolla se valmistetaan, selluksi energiaksi ja jopa muovin korvikkeeksi   Perämeren rannalle tuon uuden suunnittelun alla olevan tehtaan raaka ainetta tullaan kuskaamaan valtavat (jopa 7 miljoonaa m3 ?) vuodessa.

Vanhat veneet ovat muuttuneet yli 100 tonnisiksi rekoiksi ja 3-40 vaunuisiksi juniksi.

Voisiko olla, että rekka ja raide ovat muutettavissa kokonaan tai osittain  – uuteen vesiliikenne vaihtoehtoon, liikenneväline kehityksen nopeassa syklissä.

+++

Mikäli ilmasto ja EU sopimuksia katsotaan uuden laivanrakennustekniikan mahdollistamien linssien läpi, niin voisi vaikka olla mahdollista muuttaa liikennemuotoja myös Pohjoisessa Suomessa

MUTTA – nyt näyttää vahvasti kuitenkin siltä että:

+++

  • 200 miljoonaa euroa, on arvioni siitä rahamäärästä mitä valtio laittaa budjetin ulkopuolista rahaa Kemiin, Kemin tehtaan raaka aine kuljetusten edistämisiin.

Ainoa kysymys jää nähtäväksi: Kuka ja milloin tuo hakemuksen valtioneuvostoon?   Ja mikä lehti sen saa ensiksi julkistaa…?    Ilmeisesti prosessi laitetaan   kuitenkin kunnallisvaalien jälkeen liikkeelle, koska tehtaan valtiolta saamia tukia eli valtion uusia menopuolen asioita julkistetaan vasta sitten?

Nyt tahdotaan tuoda esille vain se, että miljardien arvoinen investointi on saatu Suomeen.

+++

Arvioni 200 miljoonan euron lisäbudjetein päätettävästä tuesta liikenteeseen perustuu siihen, että

  • Kaikki ympäristöluvat ,  logistiset suunnitelmat ja niistä tulevat ilmasto ja muut ympäristö päästö vaihtoehto tutkimukset tehdään EU liikennestrategia tavoitetta rekka liikenne volyymien siirroista sisävesille ja siten sisävesien käyttöä huomioon ottamatta.  Vertailut ja suunnittelu käsittää – erityisesti raaka aine hankinta kuljetusten osalta – pelkästään raide ja maantieliikenteen logistiikat ja päästöt huomioiden
  • em suunnittelussa ei oteta huomioon VTT:n toteamaa sisävesien laivaliikenteen kehittymistä sisävesillä, jossa voidaan harjoittaa ympärivuotista laivaliikennettä jo 2,4 metrin syvyisillä väylillä.  Edelleen – ei sitä EU ssa käytössä olevaa mahdollisuutta, että myös sisävesiväylille ja niiden kehittämisiin voidaan saada rakentamistukea, jopa sellaisille väyläosuuksille, joita käytetään jopa vain 200 päivää vuodessa. (Pohjoiset joet?`)
  • Seurataan tukimallia ja  jo UPM Äänekosken tehtaalleen hakemaa ja saamaa vastaavaa (160 mijoonaa euroa) väylärahoitusta, jossa syrjäytettiin kaikki jo alueen liikennettä kehittävät -ilmasto tavoitteita edistävät sisävesiliikenne suunnitelmat -ja valittiin rekka ja junakuljetukset tehtaan raaka aineitten yksinomaisiksi kuljetustavoiksi.  Edellä mainitut selkeät EU liikennestrategiset tavoitteet hylättiin; Vertailu ja arviointi prosesseissa ei tuotettu strategisia vertailuja vesiliikenne vaihtoehtoihin – ei edes omien valtiollisten lakiemme mukaisesti.  Nämä ympäristöpäätökset tuotti sellainen alue organisaatio – ELY, jossa arvioitiin liikenteen strategia ja liikennemuoto tavoitteet ainoastaan maantieliikenne asiantuntemuksen perusteella, koska alueelle ei oltu organisaatiorakenteeseen haluttu  olleenkaan sisävesien asiantuntemusta liikenteen kokonaisvaltaisia ns.  strategisia ympäristöpäästö arvioita suorittamaan.
  • Mikäli sitten joku vesiliikenteen harjoittaja tai asiasta kiinnostunut tutkija, innovaattori tms. kuitenkin valittaa-kuten Äänekosken tapauksessa  niin lähin Hallinto-oikeus ei käsittele valitusta koska sisävesiliikenteen harjoittaja/valituksen tekijä sattumalta ei asukaan tehdas paikkakunnalla ja siten ei synny valitusoikeutta.
  • Kukaan – ei lainsäätäjä eikä laintulkitsija Suomessa lue edelleenkään oppimismielessä EU ohjeasiakirjaa ”Sisävesiliikenne ja Natura 2000 ” pdf (europa.eu)   ja EU liikennestrategiaa vuodelta 2011 joissa puhutaan rekka liikenne volyymien siirroista ja  syistä miksi niitä voitaisiin ja tulisi siirtää sisävesiliikenteeseen European strategies | Mobility and Transport (europa.eu)  vaan kaikki yhdessä edelleenkin suunnittelevat ja toteuttavat uutta seuraavan 12 vuoden liikennejärjestelmää, jossa mahdollistetaan kymmeninen  miljardien panostukset maantie ja raideliikenteisiin ja noin 15 miljoonaa euroa vuosittain  jaettavaksi meri ja sisävesiliikenne infran kehittämisiin….

 

++++

Sekalaisia asiaankuuluvia huomioita :

Euroopan komissio edistää myös sisävesiliikennettä erilaisilla rahoitus- ja rahoitusohjelmilla, kuten  Verkkojen Eurooppa -väline ,  Horisontti 2020 ,  Euroopan strategisten investointien rahasto  ja  koheesiopolitiikka . Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) Sisävesiluokituksen Portfolio tarjoaa yleiskatsauksen CEF tukea kaudeksi 2014-2017 sisävesiliikenteen.

++

Em EU ssa sovittuja miljardi luokan sisävesiliikenne verkon kehittämisiin tarkoitettuja tukia ei käytännössä ole Suomen sisävesiliikenne verkon rakentamisiin haettu eikä käytetty lainkaan -vielä, vaikka maassamme on yli 7000 km ympärivuotisesti kauppamerenkulkuun soveltuvaa väylästöä (2,4 metrin syväys), josta vain noin 10% (Saimaan syväväylä noin 4,3 m syväys) on otettu käyttöön. vrt raiteita noin 6000 km.

+++

Liikenneverkkojen tulevaisuuden kehitys:

 

  • infrastruktuurin rakenteellisen laadun ja innovaatioiden tulisi olla kaiken tarkastelun lähtökohta ja perusta

 

  • Vesiväylien osalta tähän sisältyy yksityiskohtainen kuvaus hyvästä navigointitilasta, pakollinen elinkaarilähestymistapa ja maamme sisävesien käytön laajentaminen matalakulkuisiin sisävesiin ja jokiin,   

 

  • Sisävesisatamien, laitureiden lastaus ja purkauspaikkojen ja väylien kannalta tämä edellyttää kokonaisvaltaista vertailua ja vertailujen perusteella tehtyä infrastruktuurin kehittämistä, joka on mukautettavissa erilaisiin olosuhteisiin, jotka liittyvät oleellisesti kehittyneeseen laivanrakennukseen uusien laivojen uusiin logistisiin ympärivuotisen liikenteen tarjoamiin  mahdollisuuksiin 

 

  • Kaikki yllä mainittu edellyttää vankan tietoinfrastruktuurin käyttöönottoa kapasiteetin hallinnan, käyttäjille tiedottamisen ja pitkäaikaisen tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi ja optimoimiseksi.

lisätietoa

sivustolta www.sisavesi.fi  

bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm. Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu