Huomioita Maaseudun liikenteen tutkimuksesta

Maaseudun liikennekehittämis tutkimuksen pääkohdat

Maassamme on otettu vakavasti maaseudun kehittämistarve .   

Maaseudun mahdollisuuksia tutkitaan vahvasti ja tutkijat kokoontuvat yhteisiin seminaareihin pohtimaan uusia kehittämismahdollisuuksia.  

Yksi maaseudun kehittämiskohteista on Liikenteen mahdollisuuksien huomioonottaminen . Siinä mm arvioidaan Digitalisaation ja muualla Euroopassa tapahtuvan kehityksen merkitys Suomalaiseen maaseutuun ja sen liikenteen järjestämisiin.   

Em mahdollisuuksia – maaseutu kontekstissa tutkii – Vaasan yliopisto , ja julkistaa niitä niin päättäjille kuin suurelle yleisölle niin somessa, seminaareissa kuin mediassa.  http://www.mua.fi/wp-content/uploads/2019/08/MUA_kirja.pdf    

Viimeisin yhteenveto tuli eilen muun maaseudun kehittämisyhteenvedon yhtenä osana. Josta tein oman yhteenvetoni  ks kuva.  

++++  

Maaseutu tarvitsee liikennettä. : 

Myydäkseen tuottamiaan tuotteita ja palveluksia. 

Ja 

Ostaakseen tuotantoon ja nykymallin elämiseen tarvittavia palveluja ja tuotteita. 

++++ 

Koska em tutkimus  käsittelee hyvin ja laajasti elämiseen liittyvien tuotteiden ja palvelujen liikenteen tuottamisen perustat,  keskityn tuotteiden myyntiin ja tavaroiden tuontilogistiikkaan tarvittavaan liikenteeseen,joiden käsittelyä ei ole tai se on puutteellista po tutkimuksissa.  

 ++++ 

Suomessa maaseutu tuottaa metsäteollisuuden raaka ainetta noin 80-100  miljoonaa m3  vuodessa.  Ja maataloustuotteista pelkästään  viljojen tuotanto on  noin 4-4,5 miljardia kiloa vuodessa.  

 +++ 

Yksinkertaista vai mitä : 

Kun edellä mainitut määrät  muuttaa vaikka max Saimaa– Keitele Päijänne  laivakokoon ja sitä kautta kestävän kehityksen mukaiseen vesiliikenteeseen , tarkoittaa,  että    kun ne siirretään kuljetettavaksi noin 2500 tonnin vetoisiin laivoihin(  http://www.sisavesi.fi/?page_id=258  ) ne voidaan kuljettaa noin  3200 laivalastillisella sen sijaan, että ne rahdataan noin 900 000 rekkaa autolastillisen avulla.   

 Lisäksi tiedetään että laivaliikenne uusilla ultra keveillä jäissä kulkevilla aluksilla on mahdollista ympärivuotisesti  lähes  jokaisesta pienlaiturista järvi suomessa ,  siellä minne kuorma auto tai traktori pääsee tuotteet voidaan taloudellisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti siirtää maanteiltä vesiliikenteeseen. 

+++ 

Mielestäni on älyllistä epärehellisyyttä jättää tutkimatta,se, mikä osa voidaan em määristä siirtää EU tavoitteiden mukaiseen kestävän kehityksen liikennemalliin -EU tukien avulla .Vaikka näillä samoilla joiden avulla em laivamallit suunniteltiin vv 2007-2012  

 Ruotsissa tämä maantieliikenne volyymien siirto vesille  on jo aloitettu lähes kymmenen vuotta sitten.   

 

Tämä kuorma autojen raskaan liikenteen siirto vesiliikenteeseen on kylläkin aloitettu tutkimaan myös Suomessa , tosin vain Saimaan – Venäjän liikenteen osalta ja  vasta 1.11.2018  https://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-potential-of- inland-waterways/    projektissa .  Vaikka muutostarve maantieliikenne volyymien siirroista  on sovittu EU tasolla jo vuonna 2011 .  

Kun ottaa huomioon että meillä Suomessa on sisävesiväyliä noin 9000 km ;EU:ssa kolmanneksi eniten pinta alaan suhteutettuna  (vrt raiteita noin 6000km)   on todella ihmeteltävä että maaseudun liikenne järjestelyjen kehittämisen tulevaisuuteen ei oteta mukaan mahdollisuuksia vesiteitten hyödyntämisistä ja eritoteen tutkita mitä mahdolliset kymmenien miljardien sisävesiliikenne  EU budjetit mahdollistaisivat euroopan kolmanneksi tiheimmän vesiväylämaanmaaseudun  vesiliikenne kehittämisiin.  

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en  .  Esimerkiksi voitaisiin tutkia ja vertailla, mitä vesiliikenne on tuonut ja mitä sisävesiliikenne merkitsee Saksassa , Saksan rannikon ulkopuolisille alueille.   

 Edelleen voitaisiin spekuloida ja tutkia (edellamaintun EU liikennestrategian mukaisen tavoitteen mahdollistamiseksi-tai hylkäämiseksi ) mitä maksaisi miten meillä vaikuttaisi talouteen , maaseudun kehittämisiin ja tulevaisuuden elinkeinorakenteen muutos mahdollisuuksiin jos saisimme vaikka 20% (mm. sama % määrä mihin mm Intia on aloittanut vahvat infra muutokset) sisämaan maaseudun raskaan liikenteen volyymi kuljetuksia maanteiltä vesille (esim. Metsä raaka aine ja metsäteollisuuden valmiiden tuotteiden viennissä ja kaupan tuonnissa)  

 

 

 

 

 

bionavigaattori

merikapteeni,EMLog kokemusta mm. Tuotanto ja jakelu maantielogistiikan johto tehtävissä, Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksessa, Hamina Kotka alueen transit toiminnoissa ja sisävesiliikenteen tutkijana ja kehittäjänä, lastintarkastajana ja elektroniikka romu keräys logistiikan aloittajana Suomessa. www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu