Avoin kirje Trafille
viite : Kuljetusmuotojen roolit tavaraliikenteessä | Tieto Traficom / Sisävesiliikenne.
Olette kirjoittaneet hienoja asioita viime joulun aaton aattona. 23.12.2021 , mutta ne hienot huomiot eivät koske todellakaan Sisävesiliikennettä , 24.02.2022 jälkeen , josta
Valitettavasti on todettava, että olette muun liikenteen hallinnon tapaan keskittyneet noin 10% osuuteen maamme sisävesien tavaraliikenne väylästön käytön arviointiin, kun käsittelette osuudessa Sisävesiliikenne ainoastaan Saimaan kanavaliikenteen mahdollistamaa sisävesiliikennettä.
Arviointia lukiessa ei voi välttää ajatusta, että Suomen ainoa sisävesiliikenne mahdollisuus olisi pelkkä Vuoksen vesistön syväväylä osuus ja sekin vain kesä ajan.
Meillä Suomessa on kolme suurta sisävesiliikenteen mahdollistavaa vesistöä-tällä hetkellä aivan minimaalisella tavara tai henkilöliikenne käytöllä -paikallisesti -ei vesistö rajojen ulkopuolista alueellista laivaliikennettä
Valitettavaa on, että Saimaan kanava meni kiinni. Ja Teidän on mitä ilmeisimmin paikattava jossain vaiheessa sisävesiliikenteen tekstinne.
Se onkin aika monitahoinen asiakokonaisuus, kun täytyy aloittaa koko sisävesiliikenne kehittäminen O tasosta, koska aikaisempi ,erityisesti vuodesta 2011 alkanut kehittäminen perustui pelkkään tavoitteeseen, jossa meriliikenne säännöstöjen ja Saimaan kanavan avulla keskityttiin sisävesien käytössä rahti ja matkustaja liikenteessä pelkkään Saimaan kanavan mahdollistamaan sisävesiliikenteeseen
. Tuloksena totaalinen onnistuminen siinä suhteessa. Valitettavasti POTILAS kuoli kuten entisellä lääkärillä.
+++
Joitain huomioita harkittavaksenne, joita voisitte ottaa sisäiseen käsittelyyn ennen kuin julkistatte uuden ajanmukaistetun tekstinne. Jonka perustaksi voisi ottaa vuoden 2008 L VM ” unohdetut ”tavoitteet vuodelle 2030 lvm_strategia_070330 (valtioneuvosto.fi) sivulta 31.
” Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää tehokkaita, monen
kuljetusmuodon yhteisiä terminaaleja ja uusia kuormaus- ja kuormatilaratkaisuja …” joita mm VTT suositteli tuotettavaksi raportissaan 37/73/2009 mm. Keitele Päijänne liikenteeseen.
- Sisävesikuljetuksissa niin liikenteen ulkoiset kustannukset kuin energian kulutus kuljetettua tonnia kohden on pienempi mitä maakuljetuksissa.
- Nyt kun Saimaan kanava on kiinni. Sisävesikuljetuksia suoritetaan ainoastaan alueellisesti ei valtakunnan tasolla eikä Eurooppa liikenne tasolla.
- Sisävesiliikenteen ympärivuotisuus on haasteena otettu vastaan ja jo 2,4 metrin sisävesiväylä syvyydellä ympärivuotinen liikenne on mahdollista uusilla noin 2500–3000 dw- tonnin vetoisilla suomessa suunnitelluilla ja mallisuojatuilla sisävesi-itämeri tyypin aluksilla.
- EU on jo vuodesta 2011 edellyttänyt että raskaan maantieliikenne volyymien siirtoja tulisi suorittaa myös sisävesiliikenteeseen. Tämä siirtomahdollisuus on VTT:n jo vuonna 2009 tekemän raportin mukaan mahdollista, siksi että uudet mallisuojatut laivat kykenevät lastaus ja purkaustoimintoihin sellaisilla pistolaitureilla, johon voidaan kuorma auto peruuttaa kontin tai muun kuorman purkua joko kuorma autosta tai laivasta kuorma autoon lastausta varten. Tarkoittaa kuorma auto liikenteen rannikko sataman ja sisämaan alueen merkittävää maantieliikenne volyymin siirtoa sekä Suomessa että samoin Euroopan alkuperäisen multimodaaliliikenteen vastaanotto että/tai lähetyspaikan välillä.
- Ylläkuvattu mahdollisuus avaa aivan uuden mittaluokan sisävesi-itämeri laivaliikenteen käytölle korvaamaan kuorma auto liikennettä erityisesti Eurooppaan menevällä ja sieltä Järvi Suomeen tulevilla ei ainoastaan bulk- vaan myös konttiliikenteen volyymeillä
Lisätutustumisen sisävesiliikenteen tulevaisuuden mahdollisuuksiin voi aloittaa tutustumalla ensin maamme sisävesiväylästöön: Liikenneväylien väyläluokitus liikenteen kehittämisen jarru ? | Uusi Suomi Puheenvuoro ja sen käytön mahdollistamaan laivamallistoon Sisävesialus Bioship 1 – Sisävesi.fi (sisavesi.fi) ja sisävesiliikenteellä saavutettaviin etuihin Koulutusesitys (sisavesi.fi) EU sovittua liikennestrategiaa noudattamaan mahdollistavan sisävesiliikenteen kestävää kehittämistä ajamalla JÄSENKIRJEET – www.sisavesiliitto.fi
Laivanvarustajien huoli luotsauksesta kuuluu tähän samaan ryhmään. jossa ollaan huolissaan Suomen pientonniston kilpailumahdollisuuksista Suomen omilla markkinoilla. He osoittivat huolensa Hesarin mielipide kirjoituksessa 244.05.2022 https://nakoislehti.hs.fi/f89cf8b3-5620-4806-966c-304f497799b3/42 –
Luotsauksen ja laivahenkilöstön edellytys saada laivalle vapautus edellytetään suomen kieltä kun, erillisestä luotsauksesta pientonnistolle annetaan omaluotsaukseen lupia, se on ehdottoman selkeä turvallisuus kysymys.
Turvallisuuden lisäksi vaade vahvistaa Suomen oman, juuri mielipidekirjoituksessa mainitun, pientonniston saamista tulevaisuuden suoraliikenteeseen Euroopan rannikkosatamista ja jokialueilta.
Muutostarve uuteen suoravesiliikenteeseen järvi Suomesta (30% suomen ulkomaankaupasta) on oleellinen osa ilmasto ja energia tavoitteita tulevaisuuden kestävän kehityksen mukaiseen liikennejärjestelmään, jossa pyritään minimoimaan raskaan maantieliikenne volyymin osuutta EU ssa sovitun strategian mukaisesti
Maantieliikenne volyymien siirrot vesille ovat edellytys em tavoitteiden järkevään toteutukseen, erityisesti Järvi Suomeen, jossa on tuhansia km käyttämätöntä vesiliikenne väylästöä jo valmiina.
Tarvitaan ainoastaan, että valtio/LVM aloittaa vihdoin nyt Saimaan kanavan sulkeuduttua vuonna 2011 sovitun EU liikennestrategian toteuttamiset EU ssa sovittujen reunaehtojen mukaisesti rakentamalla TEN_T alueelliset ja ydinverkot muille liikennemuodoille jo rakennettujen verkkojen tapaan.,
Ilmoita asiaton viesti