EU liikennestrategian toteuttaminen ja  alueellinen saavutettavuus Suomessa  = poliittisesti mahdoton yhtälö – ollut jo 30 vuotta ?

Suomi 

Suomen siirtyminen nykymalliin jossa yli 80% tavaraliikenteestämme hoidetaan rekoilla , alkoi 1990 luvulla, kun saatiin päätös eduskunnassa aikaiseksi, jolla Saimaan alueen nestemäisten poltto aineiden kuljetus siirrettiin rekoille ja raiteille – jopa vihreiden päätöstä arvostellessa . kuvaa hyvin sitä ketkä ja miksi ovat rekka ja raideliikenteen yksinomaisen kehittämisen puolesta. Professori kansanedustaja -Erkki ”Susi” Pulliainen Saimaan liikennerajoituksista-1990  :   ”Siperian tiikerin rauhoitus Suomessa” (uusisuomi.fi)

Kehitys jatkui hitaasti edeten kunnan 2000 luvulle tultaessa ns Suomi on Saari päätökset saivat vauhtia Vuosaari satamarakentamispäätöksestä jonka yhteydessä Kymi kanava ratkaisu laitettiin lopullisesti jäihin. 5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITTÄMINEN.pdf (sisavesi.fi)

Alueellisen kehittämisen tausta Suomi on Saari liikennemallissa.

Vuonna 2010 lakkautetun merenkulkulaitoksen 6.5.2008  julkaistussa esitelmässä Itä Hameen vesiliikenne seminaarissa Heinolassa- Sisävesiliikenteestä, -väylistä näkymistä ja mahdollisuuksista Sisävesiliikenne ja –väylät näkymät ja mahdollisuudet (sisavesi.fi)      -todetaan mm  Seuraavaa:

• Tarpeen ja liikenteen tulee syntyä kentällä
• Lähes mitä tahansa voidaan kuljettaa, ei dimensiorajoituksia

++

Traficom tässä ja nyt

Traficom julkaisi 11.1.2023 oppaan maakuntien kaupunkiseutujen ja ylimaakunnallisten alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien vaikutusten arvioinnin tueksi.  Opas alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien vaikutusten arviointiin (traficom.fi)

jossa todetaan :” Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on alueen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mikä on alueelle tärkeää saavutettavuuden sekä matkojen ja kuljetusten toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi”

Alueilta edellytetään arviointeja ainoastaan tehtyyn Liikenne 12 -toteutukseen (neljä liikennemuotoa-EU viisi)  joissa :

” ….suunnitelman toimenpiteiden vaikutukset kansainväliseen ja kansalliseen saavutettavuuteen päätellään sen perusteella, mitä toimenpiteitä suunnitelmassa esitetään investoinneista tie-, rata- ja vesiväyläverkolle tai palvelutarjontaan. Vaikutukset kansainväliseen ja kansalliseen saavutettavuuteen kohdistuvat sekä henkilö- että tavaraliikenteelle. 
Esimerkiksi investoinnit satamien ja lentoasemien yhteyksiin voivat vaikuttaa sekä henkilömatkojen sekä kuljetusten matkojen sujuvoittamiseen ja siten matka-aikojenlyhentymiseen. ”

Tarkoittaa vertailua onko raide ja maantieliikenne väylät ok ja onko niitä tarpeeksi.

Sitä EU tavoitetta ,että miten rekka liikennettä voidaan siirtää maanteiltä vesiliikenteeseen ei aseteta vertailuun missään vaiheessa .  Samoin sitä voidaanko rekka liikennettä korvata alueelta tapahtuvaan ulkomaan kauppaan suoraliikenteellä ilman raide ja maantieliikennettä tai vertailemalla sitä miten lyhennetty rekka liikenne vaikuttaa kokonaiskuljetukseen.

Tämä on jo teknisesti mahdotonta koska aluehallinnoilla ei ole sisävesiliikenteen kehittämistavoitetta eikä henkilöstöä jolla olisi ammattitaitoa hoitaa tutkimuksia ja vertailuja.  vaikka.tavoite maantieliikenne volyymien siirroista  on selkeästi EU tavoitteissa mukana.  Eli aluiden sisäistä sinistä pistettä ei ole tehty EU tavoitteisesti punaiseksi eli mahdolliseksi suoraliikenteen kansainväliseksi solmupisteeksi.

+++

EU

EU ssa Liikennejärjestelmäsuunnittelu  aloitettiin vuonna  1997  tehdyllä TEN_T direktiivillä kehittämään jäsenvaltioiden välistä saavutettavuutta niin alueellisesti (kattavat liikenneverkot ) kuin jäsenvaltioitten välillä (ydinverkot) viiden liikennemuodon avulla

Vuonna 2011 tehtiin EU ssa ensimmäinen liikennestrategia, jossa vahvistettiin yhteiset toimenpiteet  tavoitteet ja EU rahoitusta saavista tuettavista toimista em saavutettavuuden ja kestävän kehityksen mukaisesta liikennejäjestelmän toteuttamisesta  EU yhteisten sopimusten perusteella valtiokohtaisesti.

Josta . LR_TRANSPORT_FI.pdf (europa.eu) sivulla 12 kohta 13 hyvin selkäesti ilmaisee  valtioitten sisäisen velvoitteen toteuttaa EU ssa sovittua liikennestrategiaa.

EU liikennejärjestelmästä ja  suunnittelusta poikkeamiset ja  eroavaisuudet Suomessa 

Taustana voidaan todeta, että Suomi ainoana maana Euroopassa lopetti sisävesillä poltto nesteiden kuljettamiset jo 1990 luvulla ennen kuin Suomi liittyi EUhun.

Toisaalta Suomi on edelleenkin ainoa maa euroopassa jossa raskaiden  nestemäisten poltto aineiden kuljettaminen sisävesillä on kielletty. mm Ruotsissa suurin sisävesiliikenteen volyymi on nestemäisten poltto aineiden kuljetus.”

Poikkeama TEN_T vuonna 1997

Sisävesien Alueellisen saavutettavuuden kattava liikenneverkko jätettiin suunnitelmista pois

Tilanne vuonna 2023

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan johdosta myös sisävesiliikenteen ydinverkko on EU päätösten takia  käytöstä pois ja  liikenteeltä suljettu

Liikennestrategia poikkeama  vuodesta 2011

Dokumentoituja päätöksiä ja niiden taustoja.    8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi)

1. Mobility and transport (europa.eu)liikennestrategia
2. Press Release Inland Waterways (europa.eu)EU tilintarkastustuomioistuin huomio sisävesiliikenteen kehittämisistä
3. Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T – Väylävirasto (vayla.fi)TEN_T sisävesien alueellinen liikenneverkko puuttuu Suomesta
4. SäädK 502/2012 (edilex.fi) laivanrakennuksen innovaatiotukea ei sovellettu sisävesiliikenteen aluksiin /laffcomp/VTT /Aalto yliopisto /Fraunhofer -EU Martec projekti. -Keitele -Päijänne  Keiteleen kanavan kehittäminen. Työryhmän mietintö – Valto (valtioneuvosto.fi)
5. Mobility and transport (europa.eu)EU liikennemoodijakoa ei ole toteutettu vaan kaikki suunnittelu tapahtuu neljän liikennemuodon järjestelmällisellä käytöllä niin että teknisesti vajaavaisilla väittämillä sisävesiliikenne rajataan LVM:n toimesta tutkimusten ja vertailujen ulkopuolelle. esimerkkejä
6.  kauppamerenkulkuun luokitetut sisävesiväylät minimi syväysvaatimus Suomessa 4,3 metriä. Vesiväyläluokitus_lopullinen.pdf (traficom.fi), jolla perustellaan kahden muun vesistön poisjättöä sisävesiliikenneväylästön piiristä ja TEN_T verkon rakentamatta jättämistä yhtenäiseksi sisävesiliikenne verkoksi mikä käsittää Vuoksen, Kymi ja Kokemäenjoen vesistöt
7. Itämeren merenkulun lähiliikenteen SECO alueen rikkidirektiivi kompensaatio suoritettiin rekka liikennettä helpottamalla ja tukemalla raskaan tavaraliikenteen kehittämistä – kun tavoite oli jo kaksi vuotta aiemmin laitettu raskaan tavaraliikenne volyymien siirtoihin vesiliikenteeseen…. Rikkidirektiivi voimaan 2015 alussa – liikenne- ja viestintäministeriö (lvm.fi)’

lähimerenkulun tutkimusta Suomessa ei suoriteta lainkaan ja Lähimerenkulku määrityksestä Suomessa puuttuu sisävesiliikenne kokonaisuudessaan. vrt Ruotsi  Traficom raportti : Suomen liikenteellinen saavutettavuus Euroopassa ja Pohjoismaissa | Uusi Suomi Puheenvuoro

1. TEN_T mukaiset liikenneverkot sisävesiltä tällä hetkellä puuttuu kaikki-  niin ydin kuin alueellinen saavutettavuus .
2. Liikenne 12 suunnitelma tuotettiin tietoisesti puutteellisilla sisävesimäärityksillä  Valtioneuvoston faktantarkastus pettänyt; virheitä 19- yhdeksällä sivulla. | Uusi Suomi Puheenvuoro
3. KTM tutkimus 16/2007 sivu 24 – valtio toteaa metsäteollisuuden raaka aine hankintamonopolin tärkeyden ja LVM liikenne strategiassa Liikenne 2030 sivulla 31 edellyttää raide ja vesiliikenteen yhteisiä terminaaleja.  Joista 2010 luvulla toteutettiin ainoastaan raideliikenne terminaalit .

LVM:n rahoittamat ja tuottamat liikenteen taustatutkimukset ja vertailut

1. Liikenneverkko ja kansantalous – Suomi–Ruotsi vertailua – Pellervon taloustutkimus PTTtehty ilman sisävesiliikenteen mukaan ottoa
2. Pelkkä vetytalous nykyisen liikenteen ja alue talouden eriarvoisuuskehittämisen muuttaja ? | Uusi Suomi Puheenvuoro Turun yliopisto ja lähimerenkulun tutkimus -sisävesiliikenne rajattu pois lähimerenkulun määrityksistä ja siten myös kaikesta tutkimuksesta Turun yliopistossa Merenkulun tutkimusnimikkeen alla tuotetusta
3. tmp.xml (eduskunta.fi) Eduskunta hyväksyy edelleen  LVM:n esittämän tavoitteen sisävesiliikenteen kehittämisestä pelkästään meriliikenne perusteisesti ja hylkää EU Naiades III tavoitteet ja tutkimusperiaatteet sisävesien kehittämisiksi sisävesiliikenteen omien ominaisvahvuuksien avulla.
4. LVM ei ole hakenut EUsta yhtään sisävesiliikenne kehittämishanketukea.

4.  EU liikennestrategian toteuttamista  yhteenveto 2000 luvulta  : Liikenneministeriön hallitusohjelmat ja niiden toteutukset 2000 luvulla | Uusi Suomi Puheenvuoro

+++

Vuoden 2008 Merenkulku laitoksen esitelmän mukaan” tarpeen tulee tulla kentältä”. 

Mutta kun kentän muodostaa keskushallinnon  tietoisesti neljälle liikennemuodolle rakentama maakuntien ja kuntien sekä keskushallinnon  aluehallinto, ELY järjestelmä  sekä akateeminen että näiden neljän liikennemuoto järjestelmästä edunsaajien rahoittama  liikennemoodikohtainen tutkimus,  mistä on poistettu totaalisesti kaikki keskushallintoon tai keskushallinnon alla toimiviin tutkimusyhteisöihin  kuuluva sisävesiliikenteen osuus.

Näin tehden vertailuun ja  kehittämiseen tarvittavaa ja kehittämisen mahdollistamaa tietoa ei päästetä syntymään  valtion poliittisiin päätöksiin ja sen kautta  EU:n tukemaan edellyttämään  sisävesien kehittämisiin tarvittavaa poliittista volyymiä ja kokonaisuudesta jää Sisävesiliikenne pois .  Taulukossa esitetty ,jossa yksi hanke sisävesiliikenteen osuus .  Se tarkoittaa että EU on jakanut LNG laivoista tehdyn tutkimuksen kustannukset kaikille maille joilla on sisävesiväylästöä. ( ja meillä on eniten eli 8000 km )

+++

Vuoden 2015 Sipilän hallitukselle ennen valtion tuottamia  suuria raideliikenne tutkimuksia ja niiden perusteella 2021 tehtyjä investointi päätöksiä ,  Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti oli tästä kentältä tarvittavan tiedon tuottamisen esimerkkitapaus.

Se oli perusta raideliikenteen tehdyille 100 miljardin yhden liikennemuodon kehittämis päätöksille, joiden takana on nyt sekä maakunnat että radanvarsikunnat 100% – ilman EU liikennestrategia toteuttamisvaateen huomioimista sisävesiliikenteen ja sen 8000km väylien mukaan otosta ja ilman vertailuja muitten maiden vastaavista toimista joilla maantieliikenne volyymejä siirretään vesille. -alueellisesti.

+++

 Toteutetun EU liikennestrategian vastaisen  Liikennejärjestelmä tarpeen neljälle liikennemuodolle  tekijät ja tukijat  Suomessa. 

 Taulukosta huomaa että takana on lähes kaikki Suomen talouteen vaikuttavat järjestöt yksimielisinä toteuttamassa moneen vaikuttavaa valtavaa investointi 
mikä vaikuttaa myös muiden liikennemuotojenkehittämiseen - tai kehittämättä jättämiseen.

 Liikenneverkko ja kansantalous – Suomi–Ruotsi vertailua – Pellervon taloustutkimus PTT

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, = kuorma auto liikenne

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, = Suurteollisuuden voimakkain osa saa työtä suurista raideliikenne projekteista

INFRA ry,= Raideliikenteen mahdollistama aluerakentaminen

Liikennevirasto(Traficom ) = Lobattu mukaan yksipuolisiin tutkimuksiin ja siten poliittisin päätöksin

Maa ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK = metsäteollisuuden raaka aine hankintamonopolin ylläpito, josta syystä jopa kalliimmalla logistiikalla, jota valtio erillistoimin tukee saadaan suurempi kokonaishyöty siksi että vältetään niin mahdollisen viennin kuin suurvolyymisen käyttäjäkunnan tulo hankintalogistiikkaan.  viite : Jyväskylän energian yritys tulla turve ja hake markkinoille noin 3-4 miljoonan vuotuisen käyttövolyymin hankintaan sisävesiliikenteen avulla Keitele Päijänteelle , mihin valtio ei lähtenyt mukaan ,vrt päätöstä tutkimukseen sivulla 6/11  2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi)

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa = muitten mukana joukossa.

Metsäteollisuus ry, = metsäteollisuuden raaka aine hankinnan monopolin ylläpito

Raideammattilaisten yhteistyöjärjestö JHL, =

Rakennusliitto ry, = Raideliikenteen mahdollistamat alue rakentamis kohteet

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, = meri , maantie ja raideliikenteen tuomat työpaikat

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL,=  rahdinantajien tavoitteiden toteuttaminen

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL, = toimeksiantojen toteuttaminen

Teknologiateollisuus ry, = maantie ja raideliikenteen tuomat mahdollisuudet

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry =kuljetus rakennus ja metsäteollisuus alan toimihenkilöiden näkemykset

 Veturimiesten liitto. = raideliikenne

+++

  Lisähuomio neljän liikennemuodon edistämisen mahdollistajista