Helsingin Satamat osana tavaraliikenteemme runkoverkkoa

Johdanto

Di. Mikko Nummelin perustelee tänään 29.9.2024 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan “Helsingin satamat tulisi nähdä osana runkoverkkoa” satamatunnelien tarpeellisuutta Helsingille. Hän esittää, että satamatunnelit tulisi nähdä ja toteuttaa osana tavaraliikenteen logistista runkoverkkoa, jossa Helsingin satamaliikenne on valtion johdossa ja sen taloudellisessa infrarakentamissuunnittelussa.Sivu 55 | 29.9.2024 | Helsingin Sanomat (hs.fi)

Satamien liikenteellinen kehitys

Nummelin ei ilmeisesti ole, kuten eivät Helsingin päättäjätkään, nähneet suuren rekkaliikenteen kehitystä, joka alkoi vuosituhannen vaihteessa Vuosaaren rakentamispäätöksestä. Tällöin liikenne maantieteellisiin faktoihin perustuen edellytti Järvi-Suomen tavaraliikenteen Vuosaari-vaihtoehdoksi suoralaivaliikenteen avaamista EU-jäsenvaltioiden ja Järvi-Suomen välille Kymi-kanavoinnin avulla.Vuosaari vs Sisämaan suoravesiliikenne yhteydet Eurooppaan. | Uusi Suomi Puheenvuoro

”Suomi on Saari” -liikennemalli

Kymi kanava vaihtoehto ei saanut tulta, vaan Suomeen valittiin Vuosaaren sataman rakentaminen “Suomi on Saari” -liikennemallilla,  jonka pääperiaate oli ja edelleen on, että kaikki Suomen sisällä tapahtuva tavaraliikenne toteutetaan jo vuonna 1990 aloitetuilla laivaliikenteen siirroilla  rekka- ja raideliikenteelle. Merkitsi käytännön ministeriö päätöksiä siitä että laivaliikennettä kehitetään pelkästään meriliikennetavoitteisesti rakennetuilla syväväyläalueilla, kuten Saimaan kanavalla ja Saimaan syväväyläalueella.Professori kansanedustaja -Erkki ”Susi” Pulliainen Saimaan liikennerajoituksista-1990 : ”Siperian tiikerin rauhoitus Suomessa” | Uusi Suomi Puheenvuoro

Liikenteen vuosittaiset ulkoiset kulut veronmaksajille. 

Edellä mainitun johdosta maamme tavaraliikenne on vastuussa valtakunnan tasolla noin 1,5-2 miljardin ylimääräisistä liikenteen ulkoisista kuluista, joiden kokonaismäärä on EU-komission mukaan noin 7,7 miljardia euroa vuodessa. Tämä johtuu siitä, että EU:n vuoden 2011 tavoitetta puolittaa rekkaliikennevolyymit Suomessa ei ole otettu lainkaan huomioon valtion “liikenne 12” -vuoden 2010 liikennerevoluutioperusteisesti rakennettuun liikennejärjestelmäämme.EU liikennestrategian toteuttaminen ja alueellinen saavutettavuus Suomessa = poliittisesti mahdoton yhtälö – ollut jo 30 vuotta ? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Multi- ja Intermodaaliliikenne tavoitteiden ja niille myönnettävien tukien käsittely

Helsingin päättäjien tulisikin asettaa kaikki huomio siihen, miten komission Suomen eduskunnan käsittelyssä olevat esitykset multi- ja intermodaaliliikenteen tukien käsittelyt tuovat tullessaan. Direktiivien muutos ja vahvistamis esityksisä edellytetään muun muassa sitä, että valtion liikennetukien mitoituksiin ja liikennemuotopainotuksiin vaikuttavat liikennemuotoryhmittymät muuttuvat.

Suomen raideliikennetukien käsittelyssä tulee esityksen mukaan samaan kategoriaan maaliikennemuodoksi sisävesiliikenne.

”Sotablogi” no 569 ; Suomen “Sotatilasta” EU:n Liikennestrategiaa Vastaan | Uusi Suomi Puheenvuoro

Vaikutusarvioinnit ja Kymi-kanava

Sisävesiliikenteen maaliikenne kategoriaan  tarkoittaa vaikutusarviomenettelyissä sitä, että rekka liikenteen optimoiduissa liikennemuoto siirroissa raide ja vesiliikenne arvioidaan samoilla mittäpuilla .  Mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä että  Kymi-kanava vaihtoehdot tulee selvittää sillä periaatteella, miten Suomi toteuttaa EU-direktiivejä TEN-T-verkkojen rakentamisvaateista, että toteutetaan EU liikennestrategia tavoitteita.  Niissä tähän saakka  on jätetty sisävesiliikenneverkot pois vaikutus arvioinneista ja siten rakentamatta mm Järvi Suomen yhdeksän maakunnan alueelle, mikä merkitsee noin kolmasosaa maamme liikenteen volyymista.

Multi- ja intermodaaliliikennevaatimuksissa optimoidaan jäsenvaltioiden alueilta suoraan toisen valtion alueelle tapahtuvat liikennetarpeet niin, että rekkamatkat eivät saa ylittää 150 km. Tämä tarkoittaa, että Lahden pohjoispuolelta tulevat rekkakuljetukset suoritettaisiin suoralaivauksilla EU-tuetusti.Hesarin nopea vastaisku Karjalaisen 29.04.2022 Kymi kanava jutulle | Uusi Suomi Puheenvuoro

Johtopäätökset  TEN_T liikenneverkkojen rakentaminen toteuttamaan eduskunnan käsittelyssä olevia EU multi ja intermodaali liikenne tavoitteita esitetyn mukaisesti  yksinään merkitsisi Helsingin satamille noin 40 % vähennystä  Helsingin satamatilastojen mukaan, mikä tarkoittaisi noin 100 000 vuotuisen rekan vähenemistä nykyliikenteeseen (350 000 rekkaa vuodessa) verrattuna. Nummelinin ja Helsingin sataman päättäjien esittämän kasvun sijaan (yli 700 000 rekkaa vuodessa) tämä olisi merkittävä muutos, mikä tulisi vastaavasti huomioida myös tunnelien rakentamistarpeissa.

¹: Helsingin Sanomat