Helsingin satamatoimintojen kehittäminen – puuttuuko jotain hyvin oleellista? 

Hesarin mielipidekirjoituksessa Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija vetoaa Helsingin kaupunginvaltuuston tekemään laajan periaatepäätöksen mukaisten satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä ja satama-alueiden maankäytön lähtökohdista Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Hänen mukaansa elinkeinoelämä tarvitsee menestyäkseen ennakoitavaa ja vakaata toimintaympäristöä. 

Edelleen hänen mukaansa helsinkiläisten päättäjien on myös muistettava vastuunsa valtakunnan pääkaupungin ja talousveturin kehittämisessä. Suurin huoli asiantuntijalla on siitä, että satamatoimintojen kehittämistä koskevaa periaatepäätöstä kyseenalaistetaan ja satamatunnelia ei rakennetakaan. 

Sataman Määritelmä 

EU:n lainsäädännössä on erilaisia säädöstyyppejä, jotka ohjaavat jäsenmaiden lainsäädäntöä. Direktiivit ovat ohjeita, joiden mukaan jokaisen jäsenmaan on laadittava omat lakinsa. Jokainen valtio saa valita itse, miten se toteuttaa direktiivin määräykset.  

Suomessa yleiskäsitteenä satamalla tarkoitetaan vesialueen läheisyyteen sijoitettua toimintakokonaisuutta, esimerkiksi alusten lastaamista, huoltoa ja purkamista varten. Ja aluksia otetaan satamaan suurelta osin merenkulun piiriin kuuluvassa liikenteessä.  

Suomi on toteuttanut, mutta valitettavasti vain osittain, EU-direktiivin TEN-T liikenneverkoista annettuja ohjeita . Suomen merenkulun osiota  on toteutettu vain meriliikenteen osalta, sitä, jossa Helsinki on mm. määritetty TEN-T ydinverkkosatamaksi ja sen perusteella oikeutettu mm. Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon TEN-T | Traficom, valtiollisen ja EU-tason kehittämistukiin ja sen tuomiin kaikkiin etuihin.  

Vääristymä eri satamien ja erityisesti niihin ohjattuihin liikennemääriin, syntyy siitä, että (mm Helsinki ) valtakunnan tason poliittisilla päätöksillä on voitu noukkia tietoisesti rusinat , siitä pullasta, jossa merenkulun määritelmää on sovellettu EU sta poikkeavasti,  ja minkä mukaisesti Vuosaaren) satamaan tuleva liikenneinfra rakennettu ja volyymit ohjattu rekoilla ja raiteilla rannikkosatamiin sisämaasta tapahtuvan laivaliikenteen sijaan.  

Merenkulun määritelmä kuuluu (ei muuten löydy, kun yrittää etsiä Trafin nettisivuilta): Mutta määritelmä löytyy oikeustieteen termipankista jälleen: Määritelmä merenkululla tarkoitetaan yleismääritelmän mukaisesti meri- ja sisävesialueilla tapahtuvaa laivaliikennettä. 

 

Suomen / Helsingin Ongelma 

Suomi noudattaa EU:n lainsäädäntöä mikä  koskee  satamiemme  kehittämistä mitä suurimmissa määrin, vain osittain.  

Mikä on Helsingille ollut sitten Vuosaaren rakentamisen erittäin suuri taloudellinen etu, mistä koko muu Suomi on joutunut maksamaan ja maksaa edelleen. 

Helsingistä on vuosien saatossa rakennettu erittäin vahva tavaraliikenteen keskus, laajalla sisämaan takamaa-alueella. Josta tavaraliikenne on järjestetty lähes kokonaan rekka liikenteen varaan. 

Ja tässä kehittämisessä on jätetty kokonaan huomiotta EU:n liikennestrategia vuodelta 2011, jossa edellytetään rekka liikenteen puolittamista.  

Puhumattakaan vuodesta 1992 EU:ssa voimassa ollutta Intermodaali liikenne direktiiviä ja sen edellyttämää vaikutusarviointia eri liikennemuotojen optimikäytöstä koko kuljetusketjussa EU:n sisällä huomioiden. Ei vain Suomen osa matka osuutta raide, rekka ja merenkulun liikenne optimoinneissa. 

Katsotaanpa naapuriin – Ruotsiin.  

Sen pääkaupungin liikenne- ja satamajärjestelyissä on otettu huomioon merenkulun määritelmän mukaiset ja edellyttämät molemmat liikennemuodot. Tukholman liikenne ei ole Helsingin satamaan verrattavissa, koska Södertälje sluss och kanal, ombyggnad – www.trafikverket.se. 

Södertälje kanava on rakennettu ja sitä edelleen kehitetään, kun Vuosaaren satamaa rakennettiin niin samanaikaisesti tyrmättiin Kymi kanavan rakentaminen, mikä johti myöhemmin siihen, että mm. Äänekosken sellutehtaan volyymit voidaan tällä vuosikymmenellä valmiiksi saatujen valtion infra panostuksin (noin 180 miljoonaa) turvin kuljettaa Eurooppaan Vuosaaren kautta., sen sijaan että volyymit kuljetettaisiin Ruotsin tapaan joko suoralaivauksin tai Kymi kanavan varrella olevan Kotkan kautta sinne rakennetun sisävesi konttilaiva yhteyksien avulla. 

Södertälje kanava on osa ratkaisu, mikä on johtanut uuden sataman rakentamisiin sellaisen jossa myös sisävesi liikenne on huomioitu . Norvikin satamasta potkua Ruotsin sisävesien kuljetuksiin – Navigator Magazine 

Ruotsiin on rakennettu ja vasta pari vuotta sitten avattu satama jossa on sisävesiliikenne huomioitu toisin mitä Vuosaaressa, jonka rakentamispäätöksen yhteydessä käsiteltiin Kymi kanava, jossa sen rakentamatta jättäminen päätettiin. Samalla on koko sisävesialue Suomessa esim Ruotsin mallin mukaista sisävesien kontti liikennettä jolla vähennettäisiin mahtavasti rekka liikenteen ilmasto, energia kulutus ja liikenteen ulkoisia kuluja. 

 Kaikella em. vertailulla tarkoitan sitä, että Helsingin sataman tulevaisuuden liikennevolyymi arviot eivät ole realistisilla tasoilla, ennen kuin Trafi ja LVM ottavat suunnitteluun mukaan EU:ssa käytössä olevat viisi liikennemuotoa ja niille Suomeen sovellettavat liikennemaantietomme ja uuden tekniikan  antamat mahdollisuudet.

 

Nyt Helsingin suunnitelmat Satamiensa tulevaisuudesta

ovat Vuosaari-huumassa toteutetut vailla valtion aloittamia EU-sopimusten mukaisia toimia eri liikennemuotojen käytön optimoinneista niin EU direktiivin 92/106 ETY  kuin  jo Vuosaaren rakentamis ajan satama vertailujen antamia taloudellisuus laskelmia.  sivu 16/20 vuodelta 2008 kommentit 2018 Kotkan satama ja sisävesiliikenne (sisavesi.fi)  

 

Ja meillä on Euroopan toiseksi laajin sisävesiliikenne väylästö edelleenkin ilman hyötykäyttöä koska tulkinta sisävesistä halutaan pitää TRafin määritelmän mukaisena niin että vain 10% käytettävissä olevista väylistä luetaan tietoisesti tehdyn merilliikken perusteisen kauppamerenkulun määritelmä mukaisesti .ja punaisen alueen ulkolpuolelta tehtävä liikenne rannikkosatamiin toteutetaan raide ja maantieliikenne vetoisesti.

tarkoittaa mm sitä että alla oleva väylä osuus on poissa kaikesta tavaraliikenne liikenne suunnittelusta vrt raideliikenne verkko noin 6000km johon panostetaan Helsinki / Vuosaari vetoisesti yli 50% maamme liikenneinfraan varatuista verovaroista.

bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

Merikapteeni, EMLog, Pyhtäällä asuva eläkeläinen jne....

Kokemusta eläkepäivien viettoon hankitun laivapäällikkö tehtävien lisäksi mm.

Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelusta hankinnasta kuljetuksista ja logistiikan johtamisesta,

Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johdosta

Öljyporausalusten suunnittelusta, niiden rakentamisten telakka aikaisesta valvonnasta sekä yleissatamien satamasuunnittelu toiminnoista.

Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen aloituksen johtaminen Suomessa.

Sisävesiliikenne logistiikan, intermodaali liikenteen ja EU liikennestrategian tutkimisista

Suomalaisen jäissä kulkevan, itselastaavien sisävesi-itämeri mallisuojatun kontti ja bulk laivamallien kehittäjän töistä www.sisävesi.fi

Ja vuonna 2020 perustetun Sisävesiliiton asiamies www.sisavesiliitto.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu