Hesari-Skalin ja Helsingin rekkaliikenne infran suhteutus EU liikennestrategia tavoitteisiin?

Päivän Hesarissa julkaistiin  jälleen kaksi ( alla kohdat 1 ja 2)  liikennestrategia -artikkeli käsittelyä, joilla tosin tänään , ei suoraan vedota raideliikenteeseen   (Hesari ylläpitää raideliikennettä otsikoissa kesät talvet…. ? | Uusi Suomi Puheenvuoro )    ,mutta tämänpäivän  artikkeli ja mielipide kirjoitus,  molemmat erikseen ja erityisesti yhdistettynä  ovat selkeä osa lehden  poliittista mielipiteen muokkausta ,  tavoitetta ja toteutusta,

Mikäli tavoitteet saadaan toteutettua lobbareiden haluamalla tavalla  sellaisinaan , ilman sisävesiliikenteen huomioimista ja  kehittämisistä EU ssa vuonna 2011 sovittuine tavoitteineen .  Niin sillä yksinkertaisesti   vahvistetaan liikennerevoluutiossa valittuaVuonna 2010 LVM:n ja Sitran aloittaman ja edelleen käynnissä olevan toteutuksen : Liikennerevoluution – mahalaskun merkit ? | Uusi Suomi Puheenvuoro suunnittelujärjestelmää.  Liikenne 12 . toteututusta.

Tarkoittaa  edelleen-  yksipuolisesti suunnattuja korjausvelka operaatioita  ja Helsinki keskeisen liikenneinfra rakentamisen jatkamista. Tuloksena EU ssa selkeästi  sovitun raskaan maantieliikenne volyyminen 50%  pienentymisen sijaan rekka liikenteen  rajaton kasvu.

+++

Kohta 1

Skal ja Etelä Suomen kuljetusyrittäjät ovat tänään vuorossa Hesarin liikennerevoluutio poliitikan esilläpitämisessä

Skal maanteiden kunnon rapautumisen estämisestä :  Sivu 47 | 25.1.2024 | Helsingin Sanomat (hs.fi)

”Suomen geopoliittisen aseman hyödytäminen TEN_T verkoston ja CSF rahoituksen hakemisessa on oltava kunnianhimoisempia.”

+++

Kohta 2

Edelleen samaan liikennepolitiikkaan ja päätöksiin, joilla kansallista eroa EU sovituista toimenpiteistä vahvistetaan, kuuluu myös  Helsingin   ”Jätkäsaaren satamatunnelin”  linjausvaihtoehdoista käytävä suunnittelu, keskustelu ja yleensäkin satamatunnelin suoraan  tarpeeseen vaikuttavat toimet.   Sivu 20 | 25.1.2024 | Helsingin Sanomat (hs.fi)

Valtio on poliittisilla päätöksillä ; liikenne infra rakentamisilla,  valtion rekka ja raideliikenteen kasvuun vaikuttavilla liikenteen  tukimenettelyillä  kasauttanut  Helsinkiin rekka liikenteen koska valtio on jo vuonna 1990 aloittanut politiikallaan sisävesilaivaliikenteen siirrot raiteille ja rekoille.

Helsinki on ollut saava osapuoli , kun meriliikenteeseen  perustuva lähimerenkulku  on toteutettu ja  tehty  ilman sisävesiliikenteestä EU liikennestrategiassa sovittujen rekka liikenne volyymien siirtotavoite  huomioimista  vuodelta 2011.  liikennerevoluution avulla sitten vuoden 2010

+++

Rautalangasta olen yrittänyt tätä vääntää jo yli vuosikymmenen ajan.  www.sisävesi.fi ; www.sisavesiliitto.fi ja nämä blogikirjoitukset sitten vuoden 2019. Viimeinen todellinen taka pakki tuli kun eduskunnan liikennevaliokunta teki kielteisen päätöksen viikko ennen Venäjän Ukrainaan hyökkäystä.  Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi   siinä eduskunta sitoutui jatkamaan meriliikenteeseen perustuvaa sisävesien kehittämistavoitetta.  Tarkoitti että ilman meriyhteyttä kehitetään laivoille,  toiminta ympäristöä logistiikkaa ja kestävää kehitystä,  jotka eivät mene koskaan merelle vaan ovat täysin irrallaan meriympäristöstä.

+++

Eli kysymys

Voitaisiinko tutkia, vihdoin,  joko Hesarin tai valtion toimesta EU:ssa sovitun mukaisesti  liikennestrategia vaihtoehto :

Mikä kokonaisvaikutus olisi odotettavissa niin maanteille kuin Helsingin kaupungin kautta kulkeville rekka liikenteelle  ,  mikäli EU tavoitetta siirtää min 50% rekka liikennettä sisävesiliikenne ja lähimeriliikenteen avulla suoraan tapahtuvaksi Järvi Suomen alueelta aloitettaisiin toteuttamaan ?

.  Voitaisiinko korjausvelkaa pienentää ja tarvittaisiinko Helsinkiin tunneleita lainkaan mikäli Helsingin rekka ja laivaliikenteestä saataisiin  puolet pois valtakunnalle edullisemman liikennöinti tavan  ja sille infran rakentamisen avulla ? 

Syy tälle tarpeelle on akuutti , ja taustaksi voi todeta että valtio on tähän saakka kategorisesti kieltäytynyt toimimasta vastoin liikennerevoluution neljän liikennemuodon etuja vaarantavan tutkimuksen suorittamisesta . esimerkkinä voi mainita kohta lähes vuosikymmenen rahoitusta etsineenä ns Linjaus hankkeelle -kolmen yliopiston tuottamaksi sisävesiliikenteen perustutkimukseksi:  JÄSENKIRJEET – www.sisavesiliitto.fi

+++

Miten olisi -valaisisiko  tämä alla oleva  selostus / esimerkki yhtään tilannetta.  ?

Siinä on otettu EUssa tavoitteeksi sen liikennestrategiassa vuonna 2011 sovittu tavoite :  siirretään maksimimäärä rekkalikennettä vesille.

ihan yksinkertainen motivaatiokin löytyy  : halpuuttaminen niin valtion kuin liikenteen tarvitsijoiden kustannuksia kestävän kehityksen mukaisesti kuten on sovittu EU ssa tavoiteltavan.

Valtiolle : sivut 6 ja 7  Koulutusesitys (sisavesi.fi)

Toimijoille :  Vesitiet jopa viisi kertaa edullisempi – Navigator Magazine

Alueellinen Järvi Suomen kehittäminen : Akkuteollisuuden Kiina – buumi ja liikenne inframme tietoisesti rakennettu ”coastal power” vs Järvi Suomi | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

+++

Hollannissa on päästy maantieliikenne volyymin kuljetustarpeessa  49%   ja raideliikennettä tarvitaan ainoastaan 6% osuudella,  kun sisävesien osuus on saatu 38,7 % valtakunnan sisäisessä tavaraliikenteessä.  Samoin Hollanti on kaapannut  valtavan suuren osuuden EU sisävesiliikenteen rahdeista , ja vastaavasti Hollanti on johtava sisävesilaivojen rakentaja Euroopassa.

Tässä yhteenveto muista suurten sisävesiliikenteen EU toimijamaiden lähtöedellytyksistä sisävesiliikenteeseen    vs   Suomi

 

+++

Maa

Sisävesiväyliä maan kaikista liikenneväylistä  %

Rakennettu infra jolla liikennemuoto jako on toteutettu alla olevasti

 

maantie/raide/sisävesi/ putkikulj. %  osuudet

Hollanti

4,5

49,0 / 6,0 / 39,7 / 5,2

Romania

2,0

48,7/ 24,8/ 24,6 /2,0

Bulgaria

2,4

54,6 / 16.4 / 23.9 /2.3

Saksa

3,2

71,9/18,6 /7.2 / 2,3

Belgia

1,3

74,6/ 15,4/5,4/3,6

Suomi

10,3

72,7/26,9/0,4/0

Lähde josta laskettu : EU liikennetilastot :  Tilastotaskukirja 2021 – Euroopan komissio (europa.eu)0 

Taulukon kertomaa

  • Suomessa on euroopan kattavin sisävesiliikenne väylästö
    niin kilometrimääräisesti mitattuna  kuin % kansallisista väylistä mitattuina
  • Suomessa sisävesien käyttö tavaraliikenteessä alle 0,5 %
    Kun euroopan parhaassa maassa vastaava luku on 39,7%
  • Suomessa ei merkittävää öljy eikä kaasutuotteiden putkistovälitystä
    Öljy ja kaasu siirretty jo 1990 luvulla raiteille ja rekoille vesiliikenteestä.
  • Tarkoittaa että Hollannissa on voitu jättää raidetavaraliikenne hyvin vähälle investoinneille.
    Rekka liikenteen tarve lyhyillä jakelumatkoilla on edellytys sisävesiliikenteen kehittämisille.
  • Sisävesiliikenteen kasvu yli kymmenen % kokonaisvolyymistä alkaa vaikuttaa tasaisesti sekä
    Raide että maantieliikenne volyymin tarpeeseen.
  • Huomioitava on, että Suomessa on vähän maantieväylästöä mutta paljon liikennettä ,tarkoittaa että ne ovat erittäin kovalla käytöllä
    kun niiden käyttö on kilpailijoita kovempaa suhteessa siihen että vesiliikenteellä korvattaisiin maantie ja raideliikennettä.  Korjausvelka
  • kasvaa mikäli siirtoja vesiliikenteeseen ei aloiteta toteuttaa tämänkään hallituksen aikana.

viite: VTT raportti 37/73/ 2009

+++

Ja sitten kun katsotaan, miten valtion virkamiehet kussakin maassa ovat hoitaneet omat velvollisuutensa hankkia EU rahoitusta sisävesiliikenteen kehittämisille

Tulos on selkeä ,  siten että vv 2014 -2022

  • Belgia ,Hollanti, Saksa, Romania, Ranska ja Bulgaria ovat ottaneet vv 2014- 2022  1,35 miljardin potista, hyväksytyistä( yhteensä 104 hanketta)  hankkeista ja jaetusta tuista 1,07 miljardin hankkeillaan ,   74%
  • ja jopa sellaiset jäsen valtiot,  jotka eivät ole edes ilmoittaneet EU :lle -sen tilastoihin omaavansa sisävesien tavaraliikennettä lainkaa , kuten Espanja,Portugali,Italia ja Serbia  ovat saaneet 15 sisävesi hankkeeseensa yhteensä 87,7 miljoonaa euroa. eli 6,4 % tukeen hyväksytyistä hankkeista
Eurooppalainen vesiväylä- kahden joen risteys…..

Suomesta ei ole saatu ainoatakaan Sisävesiliikenne hanketta EU tukeen 

  • Suomi ei ole hakenut lainkaan mainittuja tukia yhteenkään projektiin vv 2014-2022 , jolla edistettäisiin sisävesiliikenteen alueellista kehittämistä ja saavutettavuutta EU liikennestrategian toteuttamiseksi.
  • Ilmeisesti Suomessa kuvitellaan sisävesien merenkulkumahdollisuuksien olevan tätä tasoa ?
  • sisävesiliikenne ei ole tätä

+++

Ruotsi löytyy suunnittelu historiasta ja EU  tilastoista mielenkiintoisesti.  v 2014 sille ei oltu merkitty lainkaan sisävesien tavaraliikennettä.

vv 2010 2020 Ruotsi aloitti toteuttamaan ja tukemaan rekka liikenne volyymien siirtoja vesiliikenteeseen ,

eli  käytännössä  toteutti EU tavoitteisesti sisävesiväylästöjen modernisointeja . ks mm. 3.3 Suomi Ruotsi vertailut (sisavesi.fi)   

 

Ruotsin sisävesiikenne on tilastojen mukaan mielenkiintoisessa kasvuvaiheessa.

  • Päästen vuonna 2022 reilusti kolminkertainseksi  Suomeen verrattuna.
  • Nyt liikennettä ei voi edes verrata, koska Suomessa ei ole lainkaan Järvi Suomessa maatieteellisten – alueiden välistä sisävesien rahtilaivaliikennettä.
  • Puhumattakaan lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen yhteislasti tavoitteita,  jotka ovat samalla olisivat oleellinen  edellytys suurelle osaa Helsingin kautta kulkevan rekka liikenne volyymien  siirroille vesille .
  • Samalla teollisuuden kaipaama   Edellytys itämeren liikenteen ja Järvi suomen ulkomaan kaupan suoraliikenteelle  keski euroopan kanssa  ilman rannikkosatamia kummassakaan päässä .
  • Suomen koko sisävesiliikenteen rahtilaivaliikenne itämereen tai/ja kolmen Järvi Suomen vesialueen välillä ei ole vielä päässyt suunnitteluvaiheeseen  saati toteutukseen.

 

+++

 

++

Suomen virkamiehet ovat totaalisesti nukkuneet vuodesta 2011 alkaen eduskunnan luvalla. 

  • Suomi  ei ole hakenut lainkaan mainittuja tukia yhteenkään projektiin vv 2014-2022 , jolla edistettäisiin sisävesiliikenteen alueellista kehittämistä ja saavutettavuutta EU liikennestrategian toteuttamiseksi.

Lähde : Tilastotaskukirja 2021 – Euroopan komissio (europa.eu)  l

  • Samoin siinä sivussa  virkamiehet ovat jättäneet selkeät sisävesiliikenteen luonnolliset toiminta edellytykset tutkimatta,

ja huomioimatta vuonna 2008 MKH:n viimeisen sisävesiliikenne raportin väylästön toimintamahdollisuuksien kasvattamisista.  Sisävesiliikenne ja –väylät näkymät ja mahdollisuudet (sisavesi.fi)

 

Valitettavasti MKH:n  kaikki sisävesiliikenne kehittämisen perustyö on jätetty eduskunnassa tehdyin poliittisin päätöksin jatkamatta ja siten myös toteuttamatta.

  • Miten kauan menee päätösten purkamisiin.
  • Ja EU liikennestrategian huomioon ottamiseen Suomen liikennelainsäädännössä hallinnossa ja  hanke suunnitteluissa.?

Siinäpä kysymyksiä.

Vastauksia ja sisävesiliikenteen kehittämistä ,  kanssanne odotellen….

bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu