Hesari, Tutkijat ja Helsingin ruuhkautuminen

Hesarin artikkeli tänään 

Pääkaupunkiseutua ahdetaan liian täyteen, sanovat huolestuneet tutkijat: ”Olemmeko rakentaneet yhteiskunnallisen ongelman?” – Kaupunki | HS.fi

 

 YHTEENVETO:

 

Tutkijat:

 

Pääkaupunkiseutua ahdetaan liian täyteen, sanovat huolestuneet tutkijat:  Olemmeko rakentaneet yhteiskunnallisen ongelman?”

TEHORAKENTAMINEN on tuottanut epäviihtyisää kaupunkia, sanovat Aalto-yliopiston professori Anssi Joutsiniemi ja Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

 

Hesari:  Ongelma

AUTOT ja rekat jyristävät Länsiväylällä Espoon Kivenlahdessa kohti Kirkkonummea. Kun moottoritie alkaa ja satasen nopeus on sallittu, kaikki painavat kaasua

Eihän se ole kovin idyllistä, kun pihalla seisoo rekkoja pilaamassa maisemaa.

Massiivisia kerrostaloja on mahdutettu tonteille, jotka ovat kiinni läpikulkuväylissä ja ratatyömaiden laidoilla. Niitä on noussut varsinkin lähiöiden reunoille, kaupunki­rakenteen ulkopuolelle.

Ongelman ratkaisu Hesarin mukaan

Joukkoliikenteeseen nojaavaa asunto­kaavoitusta perustellaan esimerkiksi niin, että se ohjaa ihmisiä yksityis­autoilua ympäristö­ystävällisempiin liikkumistapoihin. Johtaako tiivistäminen kuitenkin samalla epä­viihtyisyyteen?

Vermonniityn itänurkkaa taas reunustaa jykevien parkkitalojen rivistö, vaikka rakenteilla olevan Raide-Jokerin reitti ja pysäkki ovat ihan lähellä. Mal-sopimuksen yksi perusperiaate on se, että uusien alueiden perustana on joukkoliikenne ja mahdollisuus liikkua kävellen ja pyöräillen.

Tutkijat pohtivat, voitaisiinko ohjauksella saada aikaan hieman kookkaampia koteja – siis niin, että kaupungit seuraisivat rakennus­liikkeiden laatimia toteutus­suunnitelmia.

 

Tutkijoiden kritiikki

”Lopputulos ei ole ollut kenenkään kontrollissa. Sen jälkeen, kun Espoo ja Vantaa ovat tehneet asemakaavoja kerrostaloille, mikään taho ei ole seurannut, minkälaisia asuntoja kohteisiin on toteutettu”, Joutsiniemi väittää.

 

HUOMIO ongelman ratkaisusta ja sen puutteellisuudesta 

Ongelmavyyhdin kuvauksen aloituksessa jo kolmas sana oli rekka (liikenne) ja sen tuomat ongelmat.

 

  • Mutta kukaan ei ole puuttunut siihen miksi rekka liikennettä on niin paljon ja voidaanko sille tehdä mitään.
  • Vaan keskustellaan akateemisesti pelkästään henkilöliikenne ongelman ja rakentamisen ratkaisuista.

Kuitenkin teollisuus ja kauppa ovat niitä aiheita, joilla henkilöstö määrää alueilla joko kasvatetaan tai pienennetään, eli, mikäli vaikutetaan nykyiseen tavaraliikennemalliin niin Helsingin asemaa johtavana liikennesolmuna heikennetään…ja sen vaikutus tuntuu heti ja suoraan Helsingin työpaikkojen vähenemisinä, asuntorakentamisen ja joukkoliikenteen kehittämistarpeiden samanaikaisina vähenemisinä.

 

EU liikennetavoitteet ja tulevaisuuden kestävän kehityksen mukainen rekka liikenne :

  • EU tavoitteet ovat olleet selvillä jo vuodesta 2011: Valkoinen kirja 2011 | Liikkuvuus ja liikenne (europa.eu)
  • Keskimatkan henkilö- ja tavaraliikenteen siirtyminen 50 prosentilla maanteiltä rautatie- ja vesiliikenteeseen. (yli 50% Suomen rekka liikennevolyymistä tällä sektorilla)

em tarkoittaisi sisämaalle ja erityisesti Järvi Suomen alueelle ja sen kehittämisille, parhaassa tapauksessa vastaavaa kehittämistä, mitä Helsingin noin 30-50 % tavaraliikenteen siirtyminen suoraan laivaliikenteeseen Järvi Suomen ja Euroopan satamien välillä merkitsisi.  Vähennys olisi todella suuri Vuosaaren sataman liikenteeseen

+++

Fakta on että  asuntorakentaminen on saanut pääosan eduista, kun Suomi on Saari liikennemallin joukko ja rekka liikenne mallia on tehty ja sillä on tietoisesti hyödytetty rannikkokaupunkeja sisämaan liikenne infran EU tavoitteiden mukaisen kehittämisen kustannuksella (erityisesti Helsingille =tuovat noin 4 miljardin vuotuiset tulot alueelle).

Edelleen metsäteollisuudesta riippuvainen meriliikenne on tukenut voimakkaasti hallituksen ja eduskunnan päätöksiä jopa niin, että kaikki sisävesiliikenne -suora liikenne Eurooppaan ja sen tutkiminen EU tavoitteiden toteuttamisiksi ovat laitetut jäihin jo ennen nykyisen LVM/TEM/ ELY hallintomallin rakentamista suurelta osin pelkän hallintomallin (ELY ) toimintojen valintojen avulla jo vuonna 2010 alkaen.

sivu 8 / 11 2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi)

 

 

lisätietoa

 

Veikko Hintsanen

 

www.sisavesi.fi

Tekijä: bionavigaattori | Uusi Suomi Puheenvuoro

JÄSENKIRJEET – sisavesiliitto.simplesite.com

Inland Navigation

 

 

+2
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu