Hesarin LVM: n artikkeli :90 luku liikennejärjestelmäsuunnittelun perustana-tänään 19.05.2022; myyttejä vai faktoja?

 

 

Vastaus: ei tiedetä, kun ei tutkita.

Maasta puuttuu sisävesiliikenteen tutkimus ja tutkimus keskus .

Kukaan ei ole esimerkiksi tehnyt tutkimusta liikenne infraa ja EU liikennestrategia vaatimusten täyttämisen tasovertailua Suomessa.

Ja koska valtio tuottaa kaikki sisävesiliikenne tietouden meriliikenteen mutu ajattelulla ja raportoinnilla eduskuntaan edelleenkin,

Valtioneuvoston faktantarkastus pettänyt; virheitä 19- yhdeksällä sivulla. | Uusi Suomi Puheenvuoro niin ongelmat ratkaistaan poliittisesti , enemmistön kanta voittaa…ei faktoihin perustuen.

Joita sitten media kuuliaisesti toistaa, jakelee ja informoi kaiken sellaisenaan, mitä kansanedustajat ministerit, LVM ja sen virkamiehet sille kertovat…. Kuten on ollut ja on edelleen jälleen kerran ? :

+++

Hesari perustee LVM:n asiantuntijoiden kanssa liikenne järjestelmäämme tehtyjä EU – 2030 ja 2050 EU tavoitteisista sisävesiliikenne ratkaisuista perustaen kaiken tietonsa 1990 luvun laiva ja liikenne malleihin meritekniikkaan, ja sen ajan mahdollistamiin liikennelogistisiin ja sen vaatiman infran tarpeisiin.  kuten pelkkään kesä aikaiseen Saimaan kanavan  liikenteeseen

Artikkelissa mainitut sisävesiliikenteen kehittämis- ongelmat

Asiantuntijat vetoavat artikkelissa 90 luvulla tehtyihin tutkimuksiin meriliikenne yhteyksissä sisävesiliikenteestä ja sen aiheuttamista ympäristösyistä, väylien rakentamisten kalleudesta, Helsingin raaka vesisaannin vaikeutumisista, 145 km väyläpituudesta ,9 sulusta  130 metrin pituisista laivoista. Kymijoen metsäteollisuuden dumppaamasta pohjasedimentistä. ja uusista luonnonsuojelu alueista, Vuoksen ja Kymijoen vedenjakaja vaaroista, Luontaisen vesivirtaaman loppumisesta sulutuksissa. ja lopuksi hinnasta 2 miljardia euroa.

Artikkelissa mainitut hyödyt

Hyötykustannus 1990 luvun tiedoin

0,01 ja vaikka kuljetusten kysyntä kasvaisi 50% niin ei vaikuttaisi juuri lainkaan kanavan kannattavuuteen.

Artikkelissa keskustelu nykytilanteesta.

Verrattiin tilannetta Saimaan kanavaan, jossa liikennettä 1-1,5 miljoonaa tonnia /vuosi

ja todettiin että hanke on miljardiluokan hanke, suuri-joita voi olla ainoastaan raideliikenteessä.

+++

Artikkelin puutteet.

30 vuotta sitten elettiin aivan toista sisävesiliikenne historian kautta.  Ei voitu kuvitellakaan, että sisävesien laivaliikenne voisi kilpailla sisämaassa kuorma auto liikenteen kanssa.

Ensimmäinen vahvistus tästä saatiin VTT:ltä vuonna 2009.  Ja VTT:n tarkistama tieto ja vahvistus ei ole muuttanut mitään päättäjien ajattelumallia Suomessa vielä 2022.

Ja kuitenkin Suomen sisävesien kehittämispiireissä muuallakin kuin Saimaan alueella, juuri ennen EU liikennestrategian voimaan saattamista, edellytettiin kotimaan maantieliikenne volyymien siirtoja sisävesille   – erityisesti juuri ja nimenomaan raskaan maantieliikenne volyymien siirtoja vesille.

+++

On hyvin valitettavaa, että LVM ja Hesari eivät ole vielä tänäänkään 19.05. 2022 havainneet kyseistä sisävesiliikenteen suurinta elinvoima- asiaa ja/ tai heränneet keskustelemaan,- saati vaatimaan lisätutkimuksia raskaan maantieliikenne volyymien siirtomahdollisuuksista Järvi Suomen alueella, ja sen mahdollisuuden toteuttamisen edellyttämiä liikenneinfra muutoksia , myös taloudellisessa mielessä.  Koulutusesitys (sisavesi.fi)

 

Edelleen artikkeliin olisi voinut ottaa keskustelu siitä miten LVM toteuttaa EU liikennestrategiaan perustuvat sisävesiliikenne avaukset: esim. siitä voidaanko maamme sisävesiliikenne ottaa käyttöön rannikkosatamien tapaan  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:31992L0106&from=en  uutta multimodaali liikenteen direktiiviä ja sen toteutusta suunniteltaessa Järvi Suomen alueelle, josta käydään noin 30% osuus maamme ulkomaankaupasta.

+++

Unohtaa ei todellakaan tässä yhteydessä sovi EU liikennestrategia tavoitetta vuodelta 2011, siirtää kotimaan raskaan maantieliikenteen volyymejä    sisävesille.

vuoteen 2050 mennessä, ne edellyttävät mittavia tutkimuksia mm siitä miten ja miksi TEN_T alueellinen sisävesien liikenneverkko -kolmen kotimaan sisävesiväylien yhdistämisiksi tulisi ottaa käyttöön… ja poliittista selvitystä siitä, miksi sitä ei ole vielä yli kymmeniin vuosiin ole selvitetty eikä otettu tutkimusten piiriin… aina sitten vuoden 1997.

Sisävesiliikenteen kannattavuus

Sisävesien käyttöönottoa on EU patistellut jo tilintarkastustuomioistuimen voimin aktiivisesti vuodesta 2015 alkaen.

Lehdistötiedote: Jokien ja kanavien pullonkaulat vaikeuttavat tavaraliikenteen siirtämistä teiltä sisävesille (europa.eu) m

Suomessa, maassa, jossa Euroopan kolmanneksi tihein /pinta alaan nähden vesiväylästö, asiaan ei ole vielä reagoitu lainkaan, vaikka perustiedot ja yksittäiset hankkeet esiteltiin hallitukselle ja eduskunnalle liikenteen ilmasto energia ja kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden edistämisiksi.

Kaikki tutkimukset raskaan maantieliikenne volyymien siirroista vesiliikenteeseen loistavat edelleen poissaolollaan.

 

Esimerkki hylätystä sisävesiliikenne projektista, jossa kannattavuus oli kohdallaan…

Sisävesiliikenteen kannattavuus tutkimus tehtiin Keitele Päijänne kotimaan noin 3 miljoonan m3 vuotuisen kuljetusten osalta uudelle liikennemallille.(vrt Saimaan kanava määrät 1-1,5 milj tonnia)   Logistiikka -kasvihuone kaasut hake ja konttiliikenne – Sisävesi.fi (sisavesi.fi)   alla oleva kuva on Vesitiet lehdestä vuodelta 2010 ja koskee  www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.9-vesitieyhdistyksen-Keitele-Päijänne-Hake-projekti-ja-Ultra-keveät-laivat.pdf

 

 

Lopuksi voidaan todeta että hesarin artikkeli on samaa tasoa kuin Ylen artikkeli 3..5.2022 pilkkaa Suomen kestävän kehityksen liikennejärjestelmämahdollisuuksia ja EU liikennestrategisia tavoitteita | Uusi Suomi Puheenvuoro  josta löytyy perustietoa edellä mainittuun yksipuolisesti ja poliittisesti tietoisesti LVM:n valitseman Suomi on Saarri liikennemallin mukaista informaatiota tuottavana ,koska sisävesiliikennettä ei tahdota tunnustaa edes omaksi liikennemuodokseen, vaan edellytetään sisävesiliikennettä kehitettävän pelkästään meriliikenne tutkimuksin ja sille rakennetun hallintamallin avulla.

Ja tämän puutteellisen kehittämisen on viimeksi eduskunnan liikenne valiokunta sen siunannut 17.11.2022 Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi

jossa todettiin,  ettei  valtiolla ole tarvetta uudistaa liikenteen suunnittelusta puuttuvaa sisävesiliikenne osuutta alla kuvatun mukaisesti vaan jatketaan meriliikenteen soveltamista sisävesiliikenteeseen :

 

 

 

2000 luvun meriliikenteeseen perustuvaan Sisävesiliikenteen kehittämisen myyttipohjaiseen keskusteluun, kuten havaitsemme Hesarin artikkelista, ei oteta mukaan VTT :n toteamaa sisävesieliikenteeen vahvinta toimintamallia:

 Korvata raskasta maantieliikennettä Suomessa. 

Vaan sitävastoin hallitukset ja eduskunnat pitävät kaikkia sisävesiliikenteen aloittamiseksi tarkoitettuja pieniäkin infra hankkeita kalliina, kun taas vuosi ja vuosikymmenet toteutetaan ja tutkitaan kaikki kymmenien  miljardien hankkeet,jotka vaan suuntautuvat raiteille – ne toteutetaan ilman analyyseja tai vertailuja poliittisina päätöksinä kuten nyt itä rata -vastaavasti noin 2 miljardin hanke on osoittautunut täysin turhaksi -kun Venäjälle ei liikenne kasva.

Hesarin mukaan liikenne infra keskusteluun tuoma Mäntyharjun kanava olisi yksi reitti kotimaan alueellisessa -nyt puuttuvassa TEN_T sisävesiliikenne verkossa.  Se  ei ole Saimaan kanavan jatke vaan alueellisen saavutettavuuden sisävesiliikenne vaihtoehto vihreämpää liikennettä tavoiteltaessa., ja jolla olisi yhteys niin Kymi joen ydinverkkoon kuin Kymijoen kautta Kokemäen joen vesistön alueelliseen kattavaan sisävesiliikenne (TEN_T ) verkkoon .

 

 

Ainoa positiivinen huomio artikkelista oli se, että ympärivuotisen sisävesiliikenteen mahdottomuus väite on jäänyt syrjään, nyt 2020 luvun uudesta LVM/ media repertuaarista, jolla puolustetaan sisävesialueiden maantie ja raideliikenne kehittämistä   .,,,,hienoa kehittymistä sekin …. Arctic logistics, Shipdesign and Energy efficience (e-lass.eu)  ,

0
bionavigaattori
Sitoutumaton Pyhtää

merikapteeni,EMLog
kokemusta laivapäällikkötehtävien lisäksi mm.
Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelu hankinta ja logistiikan johtamisesta , Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johto tehtävistä. Öljyporausalusten suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta sekä satamasuunnittelu toiminnoista. Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen johtaminen Suomeen Sisävesiliikenne logistiikan tutkiminen ja sisävesi-itämeri mallisuojatun laivamallin kehittäjä
www.sisävesi.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu