Hs : Kolme mielipide kirjoitusta 3.1.2023 = Suomen liikennepolitiikan koko kuva !
Tämän päivän hesarin mielipide kolme kirjoitusta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden., josta voi nähdä koko kuvan , ja poliittisesti valitun EU liikennestrategiasta poikkeavasta linjasta hyötyvien listan.
-
1 ) Liikennesuunnittelun on perustuttava tarpeeseen
Helsingin kaupunki varautuu liikennesuunnitelmassaan keskustatunnelin rakentamiseen, jossa mahdollistetaan tunnelin rakentaminen mikäli siihen on tarvetta.
-
2) Satamatunneli vapauttaa Eteläsataman
Suomelle ,joka on kaukana markkinoilta ,on erityisen tärkeää että maan ohuet matkustaja ja tavaravirrat voidaan ohjata kulkemaan samoilla laivoilla. Tämä lisää logistiikan kustannustehokkuutta ja pienentää päästöjä. Helsingin on pääkaupunkina huolehdittava koko Suomen kilpailukyvystä.
-
3) Kaupunkisuunnittelu nostaa hintatasoa.
VTT tutki liikenneministeriön toiveesta länsimetron todennäköisiä vaikutuksia kiinteistöjen arvoon.
Länsimetron tapauksessa 42% hyödystä meni julkisille yhteisöille-joista suurin oli Espoon kaupunki itse,- ja 30 prosenttia yrityksille esimerkiksi rakennusliikkeille.
Eniten hyötyivät ne jotka ovat älynneet hankkia kiinteistöjä selvästi ennen metropäätöksen tekoa., eli ne kiinteistösijoittajat jotka ymmärtävät kaupunki rakenteen kehitystä ja kaupunkisuunnittelua, Markkinataloutta julkista ohjausta taitoa ja hieman onneakin.
+++
Liikenteen kehittämistavoite erot Suomessa ja EU ssa
Suomi toteuttaa kansallista liikennepolitiikka neljän liikennemuodon avulla ns Suomi on Saari liikennejärjestelmä mallia jossa meriliikenteen rannikkosatamien kautta tapahtuva matkustaja liikenne , tavaravienti ja tuonti .hoidetaan sisämaassa pelkästään raide ja maantieliikenteen avulla. Lentoliikenne on neljäs liikennemuoto jota kehitetään.
EU on sopinut vuoden 2011 liikennestrategiassaan viidestä liikennemuodosta joiden avulla jäsenvaltiot toteuttaa ja tavoittelee mm. TEN_T liikenne verkon rakentamisella alueellista saavutettavuutta kaikkien jäsenvaltioiden alueille välillä niin henkilö, kuin tavaraliikenteessä ,pyrkien minimoimaan raide ja vesiliikenteellä raskaan maantieliikenteen volyymiä tukemalla vahvasti vastaavia liikennehankkeita joilla liikennemoodi siirtoja voidaan tuottaa.
ja suuri EU tavoite jota rahoitetaan on siirtää puolet raskaasta maantieliikenne volyymistä vesille ja raiteille vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa tätä EU ssa mukaan otettua ja Suomen suunnitelmista poisjätettyä liikenneväylästöä on noin 8000 km ollen Euroopan suurin sisävesiväylästö.
+++
Helsingin kaupunki eikä koko Suomi ole tätä tavoitetta, raskaan maantieliikenne volyymin saamista vesiliikenteeseen ole vielä ottanut omissa suunnitelmissaan huomioon millään lailla..
VALITETTAVASTI.
Siten myös kaikki maantie ja raideliikenne suunnittelu on niin Helsingissä kuin Suomessa puutteellista EU tavoitteisiin ja tukiin nähden ,näin tehdyt ja tällä hetkellä vallitseva suunnittelu puute vaikuttaa kaikkeen muuhun liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen , mukaan luettuna myös ja erityisesti niihin liikenne volyymeihin millä Helsingin raide katu tunneli ja meriliikenteen tulevat volyymit ovat lasketut – pienentäen EU tavoitteen mukaisesti niiden nykyvolyymejä jopa puoleen vuoteen 2050 mennessä, ,siirtämällä nämä rekka volyymit pois rannikkosatamista niiden maanteiltä ja kaduilta suoralaivakuljetuksiin Järvi Suomen ja Euroopan väliseen liikenteeseen
+++
TAUSTAA
Liikenteen kestävästä kehityksestä on sovittu Ilmasto ja energia toimien osalta Suomea sitovasti EU liikennestrategiassa jossa on mm tavoite siirtää raskasta maantieliikenne volyymiä raide ja vesiliikenteeseen.
Tämän tavoitteen Suomen hallitus ja eduskunta hyväksyivät ennakoivasti jo vuonna 2008 kun EU tavoite vahvistettiin vuonna 2011 hyväksytyssä liikennestrategiassa . Tavoitteet kirjattiin valtioneuvostossa vuodelle 2030 lvm_strategia_070330 (valtioneuvosto.fi)
seuraavasti
”Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää tehokkaita, monen
kuljetusmuodon yhteisiä terminaaleja ja uusia kuormaus- ja kuormatilaratkaisuja sekä panostusta liikenteen ohjaus- ja hallintajärjestelmiin. ”
Hallitus aloitti mittavat raideliikenne ponnistelut ja suunnitelmat ,vertailut Ruotsiin Arktisen liikenteen radat pohjoiseen , Tallina tunnelit ,Suomi radat, Itäradat ja tunnin juna Turkuun ,vain joitain mainitakseni .
ja samalla hylkäsi kaiken muun kuin Saimaan alueen sisävesiliikenne kehittämisen valtakunnassa.
+++
Vuonna 2021 saatiin päätös eduskunnasta ” Liikenne 12” strategia – mikä poikkeaa sisävesiliikenne kehittämisen osuudessa vuoden 2008 tavoitteista –
Sen toteutusaloitettiin niin, että pelkästään raideliikenteeseen tehtävät mittavat kymmenmiljardi panostukset -.jopa sataan miljardiin asti ovat otetut suunnitteluun ja osa toteutukseen.
Hallinnon voimaa vahvistettiin niin että liikenneministeriön 2010 luvulla rakentamien , – tämän puutteellisen neljän liikennemoodin ja tavoitteen toteuttamiseen tarvittava hallinnollinen oma himmeli toteuttaa sitä valtion budjetin ulkopuolisena rahoituksena -lainarahalla.
Järjestelmässä maantie ja raideliikenteiden alueellinen hallinto ja kehittäminen on annettu ELYille, , Maakunnille, kaupungeille ja kunnille, mutta sisävesiliikenteen kehittäminen on jätetty keskushallinnolle ja alueellista kehittämistä on tuettu ainoastaan itä suomeessa . Tarkoittaa että ainoastaan vain noin 10% maamme sisävesiväylästöstämme on alueellisen kehittämisen piirissä.
+++
Suunnitelmaan on kuulunut oleellisena osana.
- Että koko 2010 luku jätettiin sisävesiliikenteen tutkimus tekemättä 2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi) sivu 8/11
- Edelleen . EU CEF sisävesiliikenteeseen mahdollistavat tuet jätettiin anomatta vv 2013-2023 Tehot irti TEN-T-verkosta ja CEF-rahoituksesta – Impulssi (impulssilvm.fi) ja
- Irtisanouduttiin EU yhteisistä sisävesiliikenne tavoitteisesta Naiades kehittämisistä Naiades III /2021-27 – www.sisavesiliitto.fi ja poiketen kaikesta logiikasta sisävesiliikennettä säädellään maksimaalisesti toisen liikennemuodon eli meriliikenteen säännösten väylä syväysten, määräysten ja niiden mahdollistaman logistiikan ja tavoitteiden avulla .
Ketkä ovat tämän mallin hyötyjiä
voiko niiksi lukea niitä jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet ja ylläpitäneet puutteellista neljän liikennemuodon ja sille rakennetun liikennejärjestelmän missä raideliikenne suurten asutuskeskusten ja raannikon merisatamoien välille on vaatinut kaiken käytettävissä olevan panostuksen jolla siitä on tehty samalla kallis ja ilmasto ja energia raskas -pelkkään raide ja maantieliikenteeseen perustuva järjestelmä maamme kotimaan teollisuuden raaka aine huollolle että ulkomaan kaupalle.
osa varmasti löytyy alla olevasta rahoittaja ja ideioja listasta jolla tehtiin Sipilän hallitukselle Ruotsi _Suomi lamkennejärjesteelmä vertailu tutkimus vuonna 2015 neljän liikenne moodin -Suomi on Saari rajauksella. 249. Holm, P., Hietala J. ja Härmälä, V. 2015. LIIKENNEVERKKO JA KANSANTALOUS – Suomi–Ruotsi vertailua – Pellervon taloustutkimus PTT
quote:
Tutkimuksen ovat rahoittaneet:
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT,
Elinkeinoelämän keskusliitto EK,
INFRA ry,
Liikennevirasto,
Maa ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa,
Metsäteollisuus ry,
Raideammattilaisten yhteistyöjärjestö JHL
Rakennusliitto ry,
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK,
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL,
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL,
Teknologiateollisuus ry,
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja
Veturimiesten liitto.
INFRA ry:n Paavo Syrjö ja Heikki Jämsä sekä SAK:n Sauli Hievanen ovat tutkimushankkeen ideoijat ja konsortion rakentajat
unquote
Lopuksi
Kuvaavana vertauksena voisi ottaa sen että valtio ja etujärjestöt ovat on poliittisesti päättäneet että moottoripyörien teknisillä mitoituksilla, moottoripyörien tarvitsemilla kulkuväylillä ,nopeuksilla jne …muilla tavoitteilla toteutetaan polkupyörä liikenteen väylästön turvallisuuden jne… määräyksiä Suomessa.
Kommentit (0)